Eihän ne kuraa ole, olen itsekin RT-korttien jne pohjalta tehnyt kaikenlaista - mutta ei niissä ole voitu varautua kaikkeen mitä vaikkapa arkkitehti keksii. Sähköpuolellahan hyvä tapa on standardin noudattaminen ja se otetaan niinkin vakavasti että puhutaan että laki vaatii.
Maalämmön asennus
- Viestiketjun aloittaja Espejot
- Aloituspäivämäärä
Espejot
Hyperaktiivi
Siihen hyvään rakennustapaan on kolme tietä IMO - RYL, valmistajan asennusohjeet ja muu perusteltu ratkaisu. Urakkasoimuksessa nämä määritellään esim. viemäreissä voidaan sanoa että Uponorin kiinteistökäsikirjan mukaisesti. Kerran huomautin yhdestä projektista että tämä urakka ei ole nähnykkään Uponorin käsikirjaa. Eivät sanoneet mitään. Eikä sitä työlselostus tainut muut lukea kuin minä koska huomasin että kolmeen kerrostalon asuntoihin tilattu väärän malliset linjasäädöt (sattumalta hokasin kun tauolla datalehteä lueskelin että ompas iso kvs arvo). Ja työselostuksen lisäksi valvojalta voi tulla lisää ehtoja - yli 18mm kuparia ei saa pokata, mustat putket osia käytäen, isoihin putkiin reiät poraamalla (ei pillillä) jne jne. Moni työtapa tuottaa vuotamattomia liitoksia mutta kun niitä liitoksia tehdään kymmeniä tuhansia niin osa työtavoista on riskialtiimpi kuin toiset. No joo, rakentamisen laatu on tunnetusti sitä ja tätä ja kyllä niitä vuotoja aina vaan tulee. Menee offtopiksi.
Joo, tavaksi on tullut ilmoittaa kaikista puuteista kirjallisesti. Esim sähköhitsatavan putken kuorinta räläkällä... valvoja lampsii paikalle ja kysyy eikö ole kuorintavälinettä. Siirrän pallon ylemäksi, olenhan huomatanut asiasta aikasemmin. Lopulta valvoja haluaa viralliset asennuohjeet liiteksi.
Viimeksi muokattu:
Aika liikkuva maali tuo vaan taitaa olla. Nythän aikanaan "hyvän rakennustavan" mukaisesti rakennettuja taloja pidetään riskirakenteina ja korjausta vaativina. Varmasti näin tulee käymään osalle nykyisiä "hyviä rakennustapoja".
Itse "asiaan" eli metalli- ja muovikierteiden liittämiseen toisiinsa. Tässä on läpivienti- ja venttiilivalmistajan vastaus. Nämä on hyväksytty venekäyttöön ja tuon pettäminen johtaa uppoamiseen eli aika paljon vakavampi juttu kuin pieni vuoto viinapiirissä.
www.trudesign.nz
Can I Fit Tru Design Ball Valves To Bronze Or Stainless Skin Fittings ?
Leaders in Marine Composite Fittings.
Espejot
Hyperaktiivi
Itse "asiaan" eli metalli- ja muovikierteiden liittämiseen toisiinsa. Tässä on läpivienti- ja venttiilivalmistajan vastaus. Nämä on hyväksytty venekäyttöön ja tuon pettäminen johtaa uppoamiseen eli aika paljon vakavampi juttu kuin pieni vuoto viinapiirissä.
Can I Fit Tru Design Ball Valves To Bronze Or Stainless Skin Fittings ?
Leaders in Marine Composite Fittings.
Asennusohjeen suositus kuulostaa jo varmealta kuin pelkkä teflonteippi. Jonon hännillä löytyy sitten PTFE (Teflon™) ja LOCTITE® 55. Ja lopuksi huomio "Do not use tapered thread valves in marine applications".
If the fitting is not to be taken apart, we recommend adhesive sealants.
• For the 3” Range only, TruDesign recommends adhesive sealants - we do not recommend Thread Tape or
Pipe sealing Cord.
• For 90⁰ and 120⁰ fittings or fittings with 90⁰ and 120⁰ fittings mounted on them, we recommend adhesive
sealants as this helps prevents the fitting turning from the weight of a hose.
• If parts are to be taken apart and have no risk of turning, thread tapes, pipe sealing chords or a lesser
strength sealant such as 3M 4200 can be used. A backing nut can also assist to prevent turning.
• When tightening a threaded fitting, do not over tighten, simply allow the adhesive sealant to provide the seal
and orientation of the fitting.
• If the fitting is tightened – tighten to a maximum of 16 Nm (12 ft/lb).
Viimeksi muokattu:
Keruupiirin täyttö ja ilmaus täällä menossa.
65 l saavi
Bilteman 900W porakone
Puuilosta Wolfcraftin metallirunkone porakonepumppu
Ehkä 40 litraa meni tyhjiin putkiin Naturet/vesiseosta. Alkuun varoventtiili (1,5 bar) alkoi sylkeä tavaraa pihalle ja pitkään painemittari näytti +1,5 bar lukemia.
Vähän "kiusasin" keruupiiriä ja ilmeisesti iso ilmatasku pääsi kaivonpohjan ohi. Nyt virtaa nätisti ja reilusti, paine pysyy 0,6 bar lukemassa tasaseen ja jonnin verran muovisilppua kertynyt saaviin.
Annan pyöriä niin pitkään kun jaksan vieressä valvoa että laskeeko nestepinta saavissa ja alkaako kirkastua, ja sitten paisari kiinni ja paineistus. Välillä vilkuiltava miten paine pysynyt ja näkyykö liitoksissa vuotoja.
Vahingossa kyllä tein painetestin piirille, kun koitin sitä ilmataskua kiusata niin käänsin pumpun virtauksen toisinpäin. Ihmettelin hetken kun ei mitään alkanut ulos virrata, sitten tajusin että mullahan on takaisku viilennyslinjan takia ja painetta taitaa olla aika paljon jo piirissä
Ei näkynyt vuotoja missään, varoventtiilikään ei reagoinut kun oli väärällä puolella takaiskua.
65 l saavi
Bilteman 900W porakone
Puuilosta Wolfcraftin metallirunkone porakonepumppu
Ehkä 40 litraa meni tyhjiin putkiin Naturet/vesiseosta. Alkuun varoventtiili (1,5 bar) alkoi sylkeä tavaraa pihalle ja pitkään painemittari näytti +1,5 bar lukemia.
Vähän "kiusasin" keruupiiriä ja ilmeisesti iso ilmatasku pääsi kaivonpohjan ohi. Nyt virtaa nätisti ja reilusti, paine pysyy 0,6 bar lukemassa tasaseen ja jonnin verran muovisilppua kertynyt saaviin.
Annan pyöriä niin pitkään kun jaksan vieressä valvoa että laskeeko nestepinta saavissa ja alkaako kirkastua, ja sitten paisari kiinni ja paineistus. Välillä vilkuiltava miten paine pysynyt ja näkyykö liitoksissa vuotoja.
Vahingossa kyllä tein painetestin piirille, kun koitin sitä ilmataskua kiusata niin käänsin pumpun virtauksen toisinpäin. Ihmettelin hetken kun ei mitään alkanut ulos virrata, sitten tajusin että mullahan on takaisku viilennyslinjan takia ja painetta taitaa olla aika paljon jo piirissä
Ei näkynyt vuotoja missään, varoventtiilikään ei reagoinut kun oli väärällä puolella takaiskua.
Viimeksi muokattu:
Euroshopperi
Vakionaama
Mulla meni tuo saavin litku täysin valkoiseksi, kun oli joku tunnin verran pumpattu. Eli se ilma pääsi lopulta pohjan läpi ja ylös tullessa mikrokuplaa pukkasi saavin täydeltä. Tunti perään pumppausta ja liuos oli kirkasta. Ja kahteen kaivoon sama operaatio. Tuo suunnanvaihto olis kyllä paras operaatio, jos ei takaiskua ole. Mäkin tajusin vasta kesällä, että maaviileä varauksen takia tuolla jököttää lautanen turhan panttina ja otin sen pois venttiilistä. Yhtälailla sen olisi saanut väliaikaisesti ruuvattua pois ja ilmata kaivot varmalla pikailmaus menetelmällä silloin alussa.
Painemittarin viisari tipahtanut ehkä viiksen verran alaspäin tässä 40 min aikana, laitoin kierrätyksen lopussa 1,3 bar että on varaa tippua. Edelleenkään ei liitoksissa vuotoja. MLPn keruun paluussa olevasta automaatti-ilmaimesta sihisi aika paljon ilmaa kun lopetin kierrätyksen ja paineistin piirin, mutta se loppui sitten lopulta.
Saavin pinta tippunut noin 5 cm siitä kun lopetin kierrätyksen, onko niin paljon ollut muka mikrokuplaa seassa joka nyt "haihtunut"
Tuskin ainakaan neste haihtunut, kun kopissa +5C ja finnfoam-kansi saavin päällä..
Saavin pinta tippunut noin 5 cm siitä kun lopetin kierrätyksen, onko niin paljon ollut muka mikrokuplaa seassa joka nyt "haihtunut"
Tuskin ainakaan neste haihtunut, kun kopissa +5C ja finnfoam-kansi saavin päällä..
Realistinen kuvaus maalämmön asennuksesta. Tässä keruuputket juuri eristetty ja kompura jauhaa ekaa kertaa lämpöä lattiaan Meni yöhommiksi, mutta tulipahan tehtyä..
Edit. Nyt vähän siivoskeltu, yläkerran jakotukki vielä kytkemättä, menee ensi vuodelle. Varmaan vedän diffuusioeristetyllä paksummalla pexillä suojaputkessa yläkerran jakotukilta välipohjan läpi teknisen tilan katonrajaan ja siitä vaihto 28 mm zn teräsputkeen ja kytkentä tuohon alakerran jakotukin päällä oleviin meno- ja paluuhaaroihin. Pitäisiköhän laittaa Rothin jakotukin päihin automaatti-ilmaimet niin helpottaisi ilmausta kummasti
Meni yöhommiksi, mutta tulipahan tehtyä..Edit. Nyt vähän siivoskeltu, yläkerran jakotukki vielä kytkemättä, menee ensi vuodelle. Varmaan vedän diffuusioeristetyllä paksummalla pexillä suojaputkessa yläkerran jakotukilta välipohjan läpi teknisen tilan katonrajaan ja siitä vaihto 28 mm zn teräsputkeen ja kytkentä tuohon alakerran jakotukin päällä oleviin meno- ja paluuhaaroihin. Pitäisiköhän laittaa Rothin jakotukin päihin automaatti-ilmaimet niin helpottaisi ilmausta kummasti
Viimeksi muokattu:
Imupuolella olevat tosiaan voi imasta ilmaa joissain tilanteissa, mutta täyttövaiheessa auttavat kyllä mukavasti kun tyhjän putken ilmat pääsee sitä kautta pihalle. Oon noihin pyrkinyt sulut laittamaan aina että saa varmasti "pois päältä" tai jos pitää ilmain joskus vaihtaa niin on helppo nakki.
Ite en erottanut kuplia loppuvaiheessa enää pöntöstä eikö niitä paluuletkustakaan mielestäni enää tullut. Laitoin letkun pään pinnan alle ettei aiheuta kuohuntaa niin siitä sitä kuplantuloa pystyi hyvin tarkkailemaan.
Alkuun oli ihan maitoa, sitten kirkastui mutta selvästi näkyi kuplia ja parin tunnin päästä oli ihan kirkasta ja totesin että turha tuota on enää vatkata. Paineetkin keruussa näyttää olevan edelleen siinä mihin ne jätin reilu 1,5 kk sitten.
Ehkä mullakin auttoi asiaa kun keruuputket olleet vuosia kaivossa.
Alkuun oli ihan maitoa, sitten kirkastui mutta selvästi näkyi kuplia ja parin tunnin päästä oli ihan kirkasta ja totesin että turha tuota on enää vatkata. Paineetkin keruussa näyttää olevan edelleen siinä mihin ne jätin reilu 1,5 kk sitten.
Ehkä mullakin auttoi asiaa kun keruuputket olleet vuosia kaivossa.
Eikös tuossa voi käyttää keruupumppua? Itse olen ilmannut heikkotehoisella uppopumpulla ja keruupumpulla. Uppopumpun tarve on vain nostaa litku sangosta. Se ei yksin jaksa nostaa montaa metriä. Tosin eihän mulla ole kaivoa, ainoastaan tuo 15 l keruupiiri lämmönvaihtimelle.
Itsellä on sellainen kokemus, että pelkällä keruupumpulla ns. täydellinen ilmaaminen vie jopa viikkoja, vaikka sitten lopulta veisikin päämäärään. Itsellä on 10 metrin nostokorkeuteen pystyvä pumppu, joka on ilmauksen aluksi säädetty jonnekin 5 metrin nostokorkeudelle ja vähitellen nostettu täysille ilmauksen edistyessä. Verkoston paine ilmausventtiilin kohdalle (spirovent) on luokkaa 0,1 ... 0,2 bar ja verkossa useita haaroja (joissa on tietenkin oltava virtausta, jotta ilmaus edistyy kyseisen haaran osalta).
Jälki-ilmaustarvetta on ollut moneen otteeseen, kun verkostoa on täydennetty tai joihinkin lukuisista haaroista tehty myöhemmin muutoksia.
Jälki-ilmaustarvetta on ollut moneen otteeseen, kun verkostoa on täydennetty tai joihinkin lukuisista haaroista tehty myöhemmin muutoksia.
Niinhän se periaatteessa onkin. Käytännössä tilanne voi vaikeutua paljonkin, jos ilmauksen yhteydessä pääsee paljon kaasukuplia kaivoon menevään putkeen. Kun noita kertyy riittävästi, virtauskin kuristuu ja ilmausteho hiipuu. Pumpun sammuttaminen ajoittain toki auttaa, eli kaivoon menevä putki alkaa röyhtäillä väärään suuntaan ja asian tilanne paranee, jos ilma pääsee silloin jostakin poistumaan. Elektronisesti ohjattujen pumppujen ilmaustoiminta toki tekee moista sammuttelua automaattisesti tiettyyn rajaan saakka, mutta ei välttämättä onnistu kaikissa tilanteissa riippuen mm. virtausasetuksista (juuri tuon takia olen todennut tarpeelliseksi säätää kiertopumpun tehoa ilmauksen edistyessä ja käytettäessä vain kiertopumppua ilmauksen toteuttamiseen).
Itse aloin jo epäilemään, että onko tuossa laitteessa jotain vikaa ja se ilmee ilmaa joukkoon. Toki niitä mahdollisuuksia on rajatusti kuitenkin.
Toki oma silmä ja vaatimustaso on korkea eli rima on korkealla. Tuossa tilassa tosiaan putket kulkevat katon rajassa, ja siellä ei ole kuin manuaali-ilmaimet. Eli se ilma mikä putkiin jää, pysyy siellä sitten hamaan tappiin saakka. Monessa muussa paikassa on automaatti-ilmaimet, ja näin ollen ilma voi poistua piiristä myös myöhemmin.
Lähtötilanteessa tankki oli aivan kuplaa täynnä. Noin 1,5h kuluttua se näytti tältä. Kun tuota tankkia katsoo niin tulee mieleen että aivan kuin tuo maawiina olisi "jähmeämpää" kuin normaali vesi. Sen käytös ainakin näyttää siltä. Ja samasta asiasta (mutu) näyttää että pieni ilmakuplat nousevat pintaan hitaasti, varrattaen tavalliseen veteen.
Tuli myös mieleen että saattaisi olla avuksi jos alkuun pumppu pumppaisi pienemmällä teholla. Kun ilmaa tulee paljon niin tuo koko saavi menee valkoiseksi ja väkisinkin pumpun imupuolelle menee myös kuplia. Todennäköisesti ilmanpoisto astiassa toimisi myös paremmin, mitä täydempänä astia olisi. Nyt tuota maawiinaa vaan ei satu tuon enempää olemaan. Purkuputken pystyisi pitämään varsin ylähäällä astian tasoon nähden ja ilmu olisi pohjalla. Ainakin ilmakuplilla olisi pidempi matka imuputkeen.
Tänään en ole vielä nähnyt miltä tuo näyttää. Opastan kuitenkin omistajaa käyttelemään liuospumppua myös samaan aikaan päällä. Eilen se pyörinkin ilmauksen aikana, ehkä noin 5h.
Toki oma silmä ja vaatimustaso on korkea eli rima on korkealla. Tuossa tilassa tosiaan putket kulkevat katon rajassa, ja siellä ei ole kuin manuaali-ilmaimet. Eli se ilma mikä putkiin jää, pysyy siellä sitten hamaan tappiin saakka. Monessa muussa paikassa on automaatti-ilmaimet, ja näin ollen ilma voi poistua piiristä myös myöhemmin.
Lähtötilanteessa tankki oli aivan kuplaa täynnä. Noin 1,5h kuluttua se näytti tältä. Kun tuota tankkia katsoo niin tulee mieleen että aivan kuin tuo maawiina olisi "jähmeämpää" kuin normaali vesi. Sen käytös ainakin näyttää siltä. Ja samasta asiasta (mutu) näyttää että pieni ilmakuplat nousevat pintaan hitaasti, varrattaen tavalliseen veteen.
Tuli myös mieleen että saattaisi olla avuksi jos alkuun pumppu pumppaisi pienemmällä teholla. Kun ilmaa tulee paljon niin tuo koko saavi menee valkoiseksi ja väkisinkin pumpun imupuolelle menee myös kuplia. Todennäköisesti ilmanpoisto astiassa toimisi myös paremmin, mitä täydempänä astia olisi. Nyt tuota maawiinaa vaan ei satu tuon enempää olemaan. Purkuputken pystyisi pitämään varsin ylähäällä astian tasoon nähden ja ilmu olisi pohjalla. Ainakin ilmakuplilla olisi pidempi matka imuputkeen.
Tänään en ole vielä nähnyt miltä tuo näyttää. Opastan kuitenkin omistajaa käyttelemään liuospumppua myös samaan aikaan päällä. Eilen se pyörinkin ilmauksen aikana, ehkä noin 5h.
Noniin, kyllä ne ilmakuplat sieltä häviävät pikkuhiljaa. Noin 26h takana ja laitoin pumpun toppiin ja piirin kiinni.
Laittamalla taskulampu astian kylkeen, näki vielä hieman pieniä kuplia. Selkeästi kuitenkin eilistä parempi. Ilman lamppua kuplia ei oikein erottanut enää.
Laittamalla taskulampu astian kylkeen, näki vielä hieman pieniä kuplia. Selkeästi kuitenkin eilistä parempi. Ilman lamppua kuplia ei oikein erottanut enää.
Viimeksi muokannut moderaattori:
pökö
Kaivo jäässä
Nyt näyttää ilmattomalta.
Ehkä se ilmapitoinen litku kannattaa valuttaa saaviin ilmasta eikä johtaa sitä saavin pohjalle
@Lappanen Onko tuo se Haato TopSet, jota käytät? Onko se hintansa arvoinen?Realistinen kuvaus maalämmön asennuksesta. Tässä keruuputket juuri eristetty ja kompura jauhaa ekaa kertaa lämpöä lattiaan
Näytä liitetiedosto 101495
Edit. Nyt vähän siivoskeltu, yläkerran jakotukki vielä kytkemättä, menee ensi vuodelle. Varmaan vedän diffuusioeristetyllä paksummalla pexillä suojaputkessa yläkerran jakotukilta välipohjan läpi teknisen tilan katonrajaan ja siitä vaihto 28 mm zn teräsputkeen ja kytkentä tuohon alakerran jakotukin päällä oleviin meno- ja paluuhaaroihin. Pitäisiköhän laittaa Rothin jakotukin päihin automaatti-ilmaimet niin helpottaisi ilmausta kummasti
Näytä liitetiedosto 101525
Helpotti ja nopeutti kyllä asennusta, ahkerampi tekee tuon itse irto-osista halvemmalla mutta laiskalle koko rahan arvoinen
Talossa mulla on tuo pullo yläkerran katon rajassa (MLP alakerrassa). Toimii.
Tallissa MLP myös alakerrassa, mutta yläkertaan laitan aikanaan maaviilennyksen niin sen takia paisarilla.
Varmaan toimisi pullollakin, mutta riskien välttämiseksi laitoin paisarin. Pullo kyllä helpompi käytännössä ja näkee nestepinnan helposti.
Herätelläänpä tätäkin ketjua henkiin. Montakin kysymystä on mielessä MLP:n asennukseen liittyen, mutta aloitetaan keruupiiristä: Kannattaako keruupiiriin laittaa erillinen (kallis) mikrokuplailmanerotin, esim. Spirovent? Keruupiiriin tulee joka tapauksessa kalvopaisuntasäiliö, jonka telineessä (piirin korkein kohta) on jo yksikertainen ilmanerotin. Saako siis mikrokuplailmanerottimella lisäarvoa?
pökö
Kaivo jäässä
Minä en ole tuota enkä muutakaan ilmainta tarvinnut. Ennen lämpöpumppua on se läpikuultava paineeton paisunta-astia ja sinne on ilmat kertynyt automaattisesti.
Ei sitä välttämättä tarvi. Oleellisinta on että keruupiri on rakennettu niin että ilmat tulevat sieltä automaatti-ilmaimesta itsekseen pihalle. Isossa osassa asennuksia on jonkinlaisia ilmalukkoja mitkä estävät mikrokuplien poistumisen.
Mulla sellainen on jäähdytyshaarassa. Sinne tuppasi kertymään ilmaa.
Eli huolehtii vain, että kaivolta koneelle tuleva putki on jatkuvasti nouseva paisarin telineelle nousevaan haaraan asti? Olen lisäksi antanut itseni ymmärtää, että optimaalisin haaroitus ilmauksen kannalta olisi sellainen, jossa kaivolta tulevan putken korkeimmalla oleva vaakaosuus päättyisi T-haaraan. Siitä ylös lähtisi paisarin liitosputki ja alas menisi putki MLP: höyrystimelle. Tuolla tavalla ilmakuplat luulisi herkimmin nousevan sinne ilmaimelle. Tämä sama logiikka varmaan pätee kaikkien ilmaimien asennukseen, mutta ei toki aina ole mahdollista.
Tuossa Niben ohjeessa on kaikki oikeastaaan selitettynä. Muuten käyttää ihan maalaisjärkeä. Kalvopaisarin asennus kannattaa miettiä niin että sen saa tarvittaessa helposti paineettomaksi esipaineen tarkistamista varten. Tämä toimenpide lienee joskus kuitenkin edessä. Kalvopaisaksi en ostaisi sitä halvinta mahdollista, vaan yrittäisin löytää omasta mielestä laadukkaan vaihtoehdon. Ei ole harvinaista että esipaineet häviää joskus.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos itse laittaisin tuollaisen pintakeruupiiriin tai ei niin kovin syvään kaivoon, laittaisin vain avopaisunta-astian imupuolelle noin kohtuudella niin korkealle kuin on kätevästi mahdollista litkun pinnan tarkkailun ja lisäämisen kannalta. Se wiinahan on hapekasta joka tapauksessa, ei se mitään kalvopaisaria siinä suhteessa tarvitse.
Jos kaivo on syvä muodostuu tiheyserosta johtuen jo melko merkittävä paine-ero kaivon pohjalla. Tällöin tuosta paineellisesta keruupiiristä voi olla jotain hyötyäkin.
Jos kaivo on syvä muodostuu tiheyserosta johtuen jo melko merkittävä paine-ero kaivon pohjalla. Tällöin tuosta paineellisesta keruupiiristä voi olla jotain hyötyäkin.
Ei tavallisesti kannata asentaa, mutta erityisistä syistä tuo voi todella hyödyllinen kapine. Normaalissa maalämpöasennuksessa ei pitäisi olla tarpeen, jos asennus on tehty oikein ja virheettä (kuten yleensä onkin).
Avopaisunta voi olla jo aivan hyvä peruste asentaa spirovent-tyylinen ilmain, koska avopaisunta-astian kautta ilmaa pääsee tihkumaan vähitellen kiertoon. Spiroventi nimenomaan pystyy poistamaan vähitellen ilmataskuja, jos sellaisia jonnekin muodostuu (jäähdytysratkaisut ovat tuossa mielessä epäilyttäviä). Spirovent ei kuitenkaan auta, ellei sitä ole asennettu aivan oikeaan paikkaan (jäähdytystä järjestettäessä yleensä aivan muualle kuin tehtäessä pääosin lämpöä).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ilmakaasuja kulkee vähitellen muovin läpi, joo. Lisäksi niitä ei siitä litkusta koskaan poisteta, koska systeemissä ei ole mitään todellista kaasuja tehokkaasti poistavaa vaihetta (kuumennus, alipaine) edes asennusvaiheessa. Mikäli ilmakaasuilla on jokin mahdollisuus poistua, niiden osapaineet eivät ajan oloon kuitenkaan koskaan ylitä ilman painetta. Eli jos astia on hiukankin ylempänä, kierrätyspumpun imulaipassa ollaan sentään hiukan ylipaineen puolella. Useimmat pumput sallivat pienen alipaineen imuyhteessä (NPSH).
Kuinkas tuollainen "spirovent" muuten oksentaa sitten ne kaasunsa ulos? Pyörteellä voi saada jonkinlaisen pienen alipaineen, mutta kaasut eivät tule ulos sieltä pyörteen silmästä silloin kun virtaus on päällä, mikäli paine on siellä alle ilman paineen. Staattisen ylipaineen alaisena taas puolestaan edes pyörteen silmässä paine tuskin laskee alle 1 bara. Keruupumppu tietty yleensä pysähtyy ainakin joskus ja silloin erotettujen kaasujen poisto on tietty mahdollista.
Kuinkas tuollainen "spirovent" muuten oksentaa sitten ne kaasunsa ulos? Pyörteellä voi saada jonkinlaisen pienen alipaineen, mutta kaasut eivät tule ulos sieltä pyörteen silmästä silloin kun virtaus on päällä, mikäli paine on siellä alle ilman paineen. Staattisen ylipaineen alaisena taas puolestaan edes pyörteen silmässä paine tuskin laskee alle 1 bara. Keruupumppu tietty yleensä pysähtyy ainakin joskus ja silloin erotettujen kaasujen poisto on tietty mahdollista.
Tuossa miten ite tein, kun en luottanut että paisarin haaraan ne mahdolliset ilmakuplat kerääntyy kun on keskellä vaakalinjaa T-haaralla. Eli koneelle "sukeltavaan" haaraan laitoin toisen T-haaran jonka yläpäässä ilmain. Ei ole vuodessa paineet liikahtaneet piirissä mihinkään eikä lirinoitakaannkuulu. Samanlaista yritin lämmityspiiriinkin, mutta tilanpuutteen takia ei onnistunut ihan yhtä hyvin, mutta siinäkin piirissä paineet säilyneet asetetussa yhtä pitkään.
Viilennyslinja rakentuu hossain vaiheessa yläkertaan, sinne teen samanlaisen ratkaisun.
Liitetiedostot
Siinä on uimurityyppinen venttiili sulkemassa ulostuloaukkoa, kun veden pinta uimurikammiossa nousee tietylle tasolle. Kaasun pyörre-erotin ja jonkinlainen kaasun erottumista edistävä ja pieniä kuplia keräävä verkko on alempana uimurikammiossa. Eli paineen on joka tapauksessa ylitettävä ulkoilman paine, jotta toimii lainkaan.
On noista kylläkin myös koneellinen versio, jossa on tyhjiöpumppuna toimiva vesipumppu, jolla saadaan alipainetta ilmakeräyskammioon, jossa on vuorotellen alipaine ja verkoston paine riippuen siitä, käykö vesipumppu vai ei. Vesi tulee verkostosta kuristussuuttimen kautta tuonne ja pumppu imee takaiskuventtiilin kautta. Verkoston paine puristaa kerääntyneen kaasun pumpun seisontajaksolla ilmankeräyskammiosta.
Kiitos kaikille vinkeistä keruupuolen ilmanpoistoon liittyen! Heti säästyi satanen ja monta liitosta.
Liitoksista puheenollen, tuleeko keruupuolella välttää puserrusliittimiä kupariosuudella esim. jännityskorroosioriskin vuoksi? Jos kyllä, niin jääkö mitään järkevää keinoa saada mihinkään väliin mitään jälkeenpäin avattavaa liitosta? Eipä tuonne tosin tule juuri muita "komponentteja" kuin venttiilejä (ml. täyttöryhmä), ja niiden vaihdettavuuteen ei oikeastaan ole järkeä panostaa.
Liitoksista puheenollen, tuleeko keruupuolella välttää puserrusliittimiä kupariosuudella esim. jännityskorroosioriskin vuoksi? Jos kyllä, niin jääkö mitään järkevää keinoa saada mihinkään väliin mitään jälkeenpäin avattavaa liitosta? Eipä tuonne tosin tule juuri muita "komponentteja" kuin venttiilejä (ml. täyttöryhmä), ja niiden vaihdettavuuteen ei oikeastaan ole järkeä panostaa.