Aurinkovoimala hyvä sijoitus omakotitalo asujalle vai pelkkä mielenkiintoinen harrastus?

dbwarrior

Vakionaama
Ei kai nuo sähköverkon kartelli suojaksi tehdyt pykälät ota kantaa kenen tontilla paneelikenttä kenttä on ?
Toki jos isomman investoinnin tekee naapurin pellolle, niin kannattaisi varmaan joku nimellinen vuokrasoppari tehdä, ettei esim isännän kuoleman tapaus aiheuta kuolinpesän kanssa tappelua.


Jos leikitellään ajatuksella, että pykäisi pystyyn aurinkovoimalan (50kWp)(12keur? ) ja sen kaveriksi akuston 100kWh(8000eur)
Aurinkovoiman vuosituotto jos ois 40MWh ja tuosta jollain konstilla itse käytettynä saataisiin 10Mwh
Myyntiin menisi 30MWh keskihintaan 2cnt eli 600eur.
20keur kakusta riittäisi aika moneksi vuodeksi poistettavaa niin verojakaan ei tarvisi maksaa :)

Oisko tuo järkevä investointi ?
Jos tuolla 10MWh osuuden arvo ois vaikka 14snt(Elenia 8,8snt) siin sehän tekee 1400eur
Myynnin kanssa 2000eur
TMA nätti 10V :)
 

SON

Vakionaama
Aiheen kysymykseen on yleispätevää vastausta vaikea todeta joten vastaus perustuu jokaisen omiin lähtökohtiin ja tilanteisiin. SIjoituksena aurinkovoima (av) ei liene monellekaan mikään "kultakaivos" ja lienee useimmille pikemminkin harrastus.

Oma kokemus painottuu selvästi harrastuksen puolelle ja sitä on rikastutanut itse tehdyn säätöohjelman teko johon on sisältynyt kiinteänä osana pörssisähkön oston ja myynnin optimointi ja pörssisähkön ja aurinkovoiman optimoitu yhteiskäyttö. Matkan varrella, v 2020 alkaen on ollut "mutkia matkassa" mutta tänä aikana pienet ohjelmamuutokset ja niiden seuranta elävöittävät edelleen päivittäisiä rutiineja muiden harrastusten ohella.

Sanotaanko vaikka näin: "Vierivä kivi ei sammaloidu".

Lisään tähän kuitenkin aurinkovoimaan sijoituksesta senverran että alunalkaenkin hankinnalla oli pääpano harrastukselle mutta tähän astisen kokemuksen perusteella erään laskutavan mukaan monista, sijoitetun pääoman tuotto on n 7- 8%.
:grandpa:
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
sijoitetun pääoman tuotto on n 7- 8%.
Lähtökohtaisesti tuo on ihan OK tuottona.
On kuitenkin vähän eri asia, miten se on laskettu ja mitä kuluja siihen sisältyy. Koska kyseessä on enemmän tai vähemmän harrastus, voitaneen kaikki työ ja pieni huolenpito unohtaa mutta laskitko laitteille (esim. inut) mitään kuviteltavissa olevaa käyttöaikaa, esim. 20 tai 30 vuotta? MItä esim. Excelin sisäinen korko näyttää, jos pinoat päällekkäin (ensimmäisen vuoden tuoton-investoinnin) ja siitä eteen päin 19 vuoden tuotot, joista on vähennetty oletetut kulut sikäli kuin niitä ehkä on ja viimeiselle vuodelle mahdolliseti plussana jokin jäännösarvo mikäli sellaiseen usko riittää. Jos tämä näyttää tuota tuottoa niin hommahan on ihan OK.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Itse lasken kaikelle tekniikalle 30 vuoden käyttäion ja 30% huoltokustanuksia tuolle ajalle.

Näin lasketuna saan 6% tuoton jos tekniika arvo on nolla 30v vuoden kulttua. Laskelmaan on laskettu mlp+paneelit+akku, Laskettuu että ilman niitä kulutus 21000 kWh ja sähkön hinta 13snt siirtoineen. Korkoa tai inflaatiota ei laskettu. Laskin että kaivon arvo on 7000EUR kauden lopussa. Muu teknikkaa arvotonta. Kv:tä ei huomioitu.

Edit:
Täsmensin laskuja ja nostin huollon 40%
Sain mlp+paneeli 8% tuoton ja pv syteemille 5% tuoton jos kv on 4 snt. Inflaatiota, sähkön hinnan nousua tai korkoa ei huomioitu. Ei mysökään huomioitu että pv asenuksen infralla on joku arvo myös 30 vuoden kulttua.
 
Viimeksi muokattu:

SON

Vakionaama
Kuten tuossa edellisessä viestissä totesin niin laskutapoja on monia mutta "Keep it simple" on hyvä myös tähän aurinkovoiman taloudellisen hyödyn laskentaan. Hyödyn laskentaa ei ole kovin järkevää perustaa tulevaisuuteen koska siihen ei ole olemaasa todennäköisesti kellään luotettavaa kristalipalloa joten sen mitä historia ja nykyhetki kertoo lienee se yksinkertaisin,

Eli tuohon viestiin viestiin #42 tempaisin aurinkoivoimaloiden vuotuisen tuoton suuruusluokkana näin:

- Aurinkovoimalan hankintahinta huomioituna kotitalousvähennyksellä 10 000€
- Tuotetun aurinkosähkön omakäyttö 600 €/liukuva 12 kk, joka korvasi pörssisähköä, siirron ja verot
- tuotetun aurinkosähkön myynti 200 €/liukuva 12 kk

Joten: (600+200) €*100%/10 000 € = 8%, liukuva 12 kk :grandpa:

Jos tälläinen suuruusluokan yksinkertainen laskutapa on jonkun mielestä väärä, niin keskustelun piristämisesi voi jokainen avata omaa matematiikkaansa. ;D
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
Justiinsa noin kannattaa sijoitetun pääoman tuotto laskea. 30 vuoden päästä investoinnin jäännösarvo on joka tapauksessa olematon, eikä kannata huomioida. Vaihtoehtoinen sijoitus olisi vaikkapa laittaa osakkeisiin tai rahastoihin ko. 10000 euroa. MIkä sitten on parempi, niin kuka tietää. Tarkemmassa laskennassa pitäisi huomioida inflaatio ja arvio tulevaisuuden sähkön hinnoista.

Sitten tietysti voisihan ko. kymppitonnin laittaa vaikka fiksumpaan autoon, jossa se sulaisi nopeasti pois.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Justiinsa noin kannattaa sijoitetun pääoman tuotto laskea. 30 vuoden päästä investoinnin jäännösarvo on joka tapauksessa olematon, eikä kannata huomioida. Vaihtoehtoinen sijoitus olisi vaikkapa laittaa osakkeisiin tai rahastoihin ko. 10000 euroa. MIkä sitten on parempi, niin kuka tietää. Tarkemmassa laskennassa pitäisi huomioida inflaatio ja arvio tulevaisuuden sähkön hinnoista.
Jos vertailu rahostoon niin sitten pv tuotolle täytyy laskea korkoa koron päälle. 30 vuoden kulttu paneelien uusiminen on kyllä helpompaa jos siellä on jo kiskot ja uusi keskus paneeleille että joku arvo infralla on. Esim mlp kaivon arvohan on joku 3/4 alkuperäisestä jne. PV;n ero maalämpöön on että huoltokustanukset % pienemmät. Se suurin epävarmuus on sähkön hinta. Voisi tietysti ajatella että kerran 15 vuodessa tulee joku häiriö.
 

kaihakki

Vakionaama
Jos vertailu rahostoon niin sitten pv tuotolle täytyy laskea korkoa koron päälle.
Kyllä vaan siinä tapauksessa, että rahaa ei nosteta 30 vuoteen yhtään ja otetaan koko potti 30 vuoden päästä.
Edellisessä yksinkertaisessa laskennassa tuotot nostetaan joka vuosi.

Ainakin meikäläisen iässä kannattaa hillot käyttää sitä mukaan, kun sitä tulee.
 

pökö

Kaivo jäässä
Minä en ole TMA tai tuottolaskelmia ihmeemmin tehnyt paneeleista enkä oikeastaan mistään tällaisesta, harrastaminen näyttelee isoa osaa.
Aika hyvin on silti onnistuttu kun miettii asumisen kuluja.
 

roots

Hyperaktiivi
Justiinsa noin kannattaa sijoitetun pääoman tuotto laskea. 30 vuoden päästä investoinnin jäännösarvo on joka tapauksessa olematon, eikä kannata huomioida. Vaihtoehtoinen sijoitus olisi vaikkapa laittaa osakkeisiin tai rahastoihin ko. 10000 euroa.

Vähän toista mieltä kun ottaa mukaan esim talletuksen johonkin joka tuottaa esim 3% vuodessa korkoa korolle....
Lähdössä 10000€ käytettävissä:
-Sininen 10000€ korkoa korolle 3%
-Oranssi 10000€ 8% vuotuinen tuotto, pääoma huomioitu menevän nolliksi katoavissa hankinnoissa.

Kaikki muut kuten inflaatio huollot varaosat yms yms ei huomioitu... korkoa korolle niitä on vähiten.
Harrastukset maksaa...

1746617461768.png
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Kyllä vaan siinä tapauksessa, että rahaa ei nosteta 30 vuoteen yhtään ja otetaan koko potti 30 vuoden päästä.
Edellisessä yksinkertaisessa laskennassa tuotot nostetaan joka vuosi.

Ainakin meikäläisen iässä kannattaa hillot käyttää sitä mukaan, kun sitä tulee.
Mutta silloin ei voi verrokkina olla rahasto. Korkeintaan osakkeet. Mutta osake on pohjinmiltaan korkotuottoinstrumentti kun paneelit on tuotantolaitos. Niitä on vaikea verrata. Ja osakkeiden tuotto pitäisi inflaatiokorjata tai tuotantolaitokseen piitää laske inflaatio mukaan tuottoon. Jos PV tuotto laitetaan etelänmatkaan niin oletus on että osakesijoitustakin realisoidaan... kysymys on mitä sillä tuotolla saa, käyttääkö tuoton etelänmatkaan joka vuosi vai ostaako 30v kultttua mootoripyörän. Siemmenperunaa ei voi verrata eppelsiiniin.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Joten: (600+200) €*100%/10 000 € = 8%, liukuva 12 kk :grandpa:

Jos tälläinen suuruusluokan yksinkertainen laskutapa on jonkun mielestä väärä, niin keskustelun piristämisesi voi jokainen avata omaa matematiikkaansa. ;D
Laskutapoja on varmaan useita ja on syytä määritellä miten tuon laskee. Jos oletetaan, että ensimmäinen vuosi on -10 000 € ja sen jälkeen 19 seuraavaa +800 => 5,3% Ecelin laskemalla tavalla (olettaen jäännösarvo on nollaksi). Tämäkin on jo melko hyvä mutta harvemmin riittää esim. teollisuudessa investointiperusteeksi. Joskus on myös pakko investoida esim. ympäristösyistä ja ei pahasta jos käyttökulut samalla pienevät.

Hienostelua voi käydä tuosta jäännösarvosta, mutta ei se sitä kauheasti muuta. Esim. 5000 € jäännösarvo nostaisi tuoton 6,7%:iin. Vaikka laitos säilyttäisi alkuperäisen arvonsa, tuotto ei silti olisi kuin 7,8%. Kenelle tällä on merkitystä on jokaisen oma asia. Jos pankista lainaa rahaa 8% korolla, harrastukselle tulee aika kova hinta mutta jos lainaa vaikka 4%:lla, saa vielä pienen tuoton sikäli kuin ei tule odottomattomia lisäkuluja. Toki voihan ne tuototkin kasvaa yllättäen.
 

Pum

Tulokas
Tosi kiinnostava avaus! Tällaiset konkreettiset esimerkit auttaa tosi paljon hahmottamaan, millaisia tuottotasoja aurinkosähköstä voi oikeasti odottaa – ja miten ne asettuu vaikkapa osakesijoittamisen rinnalle. Onhan se fakta, että osakkeet on “likvidimpi” sijoitus, mutta aurinkosähkö taas tuottaa arjessa suoraan hyötyä, mikä on ihan omanlaisensa etu.

Ja onhan tässä koko touhussa jotain koukuttavaa muutenkin. Joku siinä viehättää, kun voi seurata tuotantoa reaaliajassa, vertailla vuosien välillä, optimoida kulutusta ja jopa suunnitella pieniä lisäyksiä tai muutoksia. Se menee vähän samaan kategoriaan kuin vaikka puutarhanhoito, hifi tai vanhan auton entisöinti – tavallaan ei “pakko”, mutta antaa paljon iloa ja tunnetta siitä, että tekee jotain järkevää ja omannäköistä.

Yksi näkökulma, joka jää välillä vähän taka-alalle, on aurinkopaneelien vaikutus kiinteistön energiatodistukseen. Motiva ja ympäristöministeriö on tätä tuoneet esiin, ja tästä löytyi myös tässä sivulla ihan selkeä ja kansantajuinen kooste, jos joku haluaa tutustua tarkemmin. Kannattaa vilkaista, etenkin jos paneelit on jo katolla tai harkinnassa, hyvää yleistietoa.

Lisäksi fiilis siitä, että oma katto tuottaa sähköä, on vaikea pukea sanoiksi. Vähän niin kuin olisi hiljainen kapina sähkölaskua ja isompia energiayhtiöitä vastaan – mutta ihan luvan kanssa
 

dbwarrior

Vakionaama
Lisäksi fiilis siitä, että oma katto tuottaa sähköä, on vaikea pukea sanoiksi. Vähän niin kuin olisi hiljainen kapina sähkölaskua ja isompia energiayhtiöitä vastaan – mutta ihan luvan kanssa
Minä olen alkanut levittämään hokemaa:"
"pientuottaja on valmis sijoittamaan 1000eur ettei riistoyhtiö tienaa satasta :)
 
Viimeksi muokattu:
K

korsteeni

Vieras
Minä olen alkanut levittämään hokemaa:"
"pientuottaja on valmis sijoittamaan 100eur ettei riistoyhtiö tienaa satasta :)
näkökulmia on monenlaisia. monikaan ei ole koskaan kokenut ettei sitä sähköä tule sieltä pistorasiasta.
ruokakunnalle esmes veden tulo hanasta ei merkitse mitään kun taasen jos se vesi pitää toimittaa tai jatkojalostaa tai inhimillisistä syistä jatkokäyttöön se on vain pakko jostain saada.
minä koen huoltovarmuuden ykkösasiana ja akut tuli taloon näistä paljonkin nyt hehkutetuista "geopoliittisista" syistä. samasta syystä panelikenttäkin tuplaantui. rahallisesti hyvin pieni kustannus omavaraisuuteen kun vertaa vs kesällä norjaan, syksyllä välimeren maihin, jouluna aasiaan, hiihtoloma ylläksellä, viikonloppuna alpeille laskettelemaan ja onhan se kerran vuoteen kanariallakkin käytävä.
kellari on ollut aina sekä verkot ja katiska.
 

kotte

Hyperaktiivi
minä koen huoltovarmuuden ykkösasiana ja akut tuli taloon näistä paljonkin nyt hehkutetuista "geopoliittisista" syistä. samasta syystä panelikenttäkin tuplaantui.
Harmi vain, että sähköä tarvitsisi eniten vuoden lopun molemmin puolin, mutta auringosta tulee niin vähän, ettei ole käytännön merkitystä. Huoltovarmuus täytyy Suomen oloissa ratkaista suurelta osin muualla tavoin kuin paneelisähköllä.
 
K

korsteeni

Vieras
Harmi vain, että sähköä tarvitsisi eniten vuoden lopun molemmin puolin, mutta auringosta tulee niin vähän, ettei ole käytännön merkitystä. Huoltovarmuus täytyy Suomen oloissa ratkaista suurelta osin muualla tavoin kuin paneelisähköllä.
tarkoittanet sähkölämmitystaloutta, muussa kuin lämmityksessä sähköntarve on aikalailla vakio.
meillä puu on se takalauta huoltovarmuudessa lämpimänä pysymiseen.
kunhan valjastan nuo volkkarin akut mukaan niin yli 100kWh välttämättömään minimitarpeeseen on jotain ihan muuta kuin virallisesti suositellut radion patterit ja muutama litra vettä.
riittävää akustoa on suhteellisen helppo hyödyntää kun on myös polttoaineilla latausmahdollisuus niin pitkään kun sitä riittää.
havaitsin viime talvena että ~100 panelia kattaa valoisan ajan sähköntarpeen jokseenkin kokonaan.
vuoden päästä viisaampi kun kaikki akut käytössä.......ihan testimielessä, en säästääkseni
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Tifo

Vakionaama
Laitetaan tänne kun tässä on toista viikkoa tullut harrastettua aurinkovoimalaa. Homma lähti liikkeelle Helenin invertteritarjouksesta. Sieltä tuli Sungrow 10 kW ja Oriman telineet. Scanofficelta otettiin HTSaae bifacial 415 W paneelit, nekin tarjouksesta. Voimaloita tuli kaksi,toinen pojalle 8 kW Froniuksella. Se oli simppelimpi operaatio kun pohjat oli valmiina ja yksikerroksinen talo ja se onkin pyörinyt jo maaliskuun alusta.
Mulla oli taloon jäänyt vähän huoltovelkaa... eli joutui odottamaan että säät lämpeni, jotta sai katon maalattua. Hyvin oli konesaumakatto himmentynyt 35 vuodessa eli kaksi kierrosta Nowometal rooftoppia ja pesu ennen sitä painepesurilla. Katolta puuttui vielä kattosilta ja tikkaat eli niiden haku ja asennus seuraavaksi. Kattosiltaan saikin sitten turvaköyden kivasti kiinni. Etelälape on kohtuu jyrkkä 32 astetta niin köydellä oli käyttöä.
Vaimo muutti invertterin sijoituspaikan ja hyvä niin. Olin ajatellut ottaa ketjun itäpäädystä alas mutta nyt se meni pohjoisseinälle uusien tikkaiden viereen. Sain siitä kaapelivedoille hyvän reitin ylös. Pohjoislappeella alumiiniputket on kiinnitetty lapetikkaisiin, jotka menevät kentän puoliväliin. Kentässä on kaksi samanlaista kymmenen paneelin piiriä, joiden kytkentä on lapetikkaiden kohdalla.
Sungrow 10:ssä on yksi 25 A mppt, jossa on kaksi tuloa ja yksi 12,5 A mppt. Kummastakin kentästä tulee piuhat alas invertterille. Ne on nyt kytketty yksi kumpaankin mppt tuloon. Mulla on mahdollista kytkeä molemmat rinnan 25 A tuloon tai kumpaan tahansa mppt tuloon tekemällä niistä yksi 20 paneelin piiri. Kokeitavaa riittää. Softapuoli asentui hyvin mutta wifin asentamisen jälkeen piti vielä tehdä jotain määrityksiä, joita en heti tajunnut tehdä. Sitten vasta sain voimalan näkymään.
Ekan päivän tuotto pilvisellä 26 kWh.
Tässä muutama kuva.
 

Liitteet

  • IMG_20250509_184043_252.jpg
    IMG_20250509_184043_252.jpg
    203 KB · Katsottu: 128
  • IMG_20250509_183759_963~2.jpg
    IMG_20250509_183759_963~2.jpg
    192,5 KB · Katsottu: 126
  • IMG_20250509_184458_820.jpg
    IMG_20250509_184458_820.jpg
    439,2 KB · Katsottu: 123
  • IMG_20250509_184301_621.jpg
    IMG_20250509_184301_621.jpg
    113,7 KB · Katsottu: 130

kotte

Hyperaktiivi
tarkoittanet sähkölämmitystaloutta, muussa kuin lämmityksessä sähköntarve on aikalailla vakio.
meillä puu on se takalauta huoltovarmuudessa lämpimänä pysymiseen.
kunhan valjastan nuo volkkarin akut mukaan niin yli 100kWh välttämättömään minimitarpeeseen on jotain ihan muuta kuin virallisesti suositellut radion patterit ja muutama litra vettä.
riittävää akustoa on suhteellisen helppo hyödyntää kun on myös polttoaineilla latausmahdollisuus niin pitkään kun sitä riittää.
havaitsin viime talvena että ~100 panelia kattaa valoisan ajan sähköntarpeen jokseenkin kokonaan.
vuoden päästä viisaampi kun kaikki akut käytössä.......ihan testimielessä, en säästääkseni
Yritin todeta viestissäni, että paneeleiden merkitys huoltovarmuuden kannalta rajoittuu Suomen oloissa kesäaikaan, olkoon millaisia akkuja vain ja rakennuksen sähköjärjestelmä inverttereineen saarekekäyttöä tarvittaessa tukeva. Mobiili suuri akku kuten sähköautossa tietenkin tukee huoltovarmuutta, jos sähköä on saatavilla jostakin sopivalta etäisyydeltä ja "kannettavissa" kotiin. Sähköauton akkujen kesäisten latauskustannusten alentamisella muulloin kuin vuodenvaihteen molemmin puolin ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Itse olen sitä mieltä, että dieselaggregaatti ja tynnyrillinen tai useampi lämmitysöljyä polttoaineeksi vastaisi huoltovarmuustarpeeseen paljon edullisemmin. Akkuja ja inverttereitä toki on syytä valjastaa tarkoitukseen osaksi ratkaisua, jos niitä muutenkin on, mutta paneelit voi tässä tarkoituksessa keskitalvella unohtaa.
 
K

korsteeni

Vieras
Yritin todeta viestissäni, että paneeleiden merkitys huoltovarmuuden kannalta rajoittuu Suomen oloissa kesäaikaan, olkoon millaisia akkuja vain ja rakennuksen sähköjärjestelmä inverttereineen saarekekäyttöä tarvittaessa tukeva. Mobiili suuri akku kuten sähköautossa tietenkin tukee huoltovarmuutta, jos sähköä on saatavilla jostakin sopivalta etäisyydeltä ja "kannettavissa" kotiin. Sähköauton akkujen kesäisten latauskustannusten alentamisella muulloin kuin vuodenvaihteen molemmin puolin ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Itse olen sitä mieltä, että dieselaggregaatti ja tynnyrillinen tai useampi lämmitysöljyä polttoaineeksi vastaisi huoltovarmuustarpeeseen paljon edullisemmin. Akkuja ja inverttereitä toki on syytä valjastaa tarkoitukseen osaksi ratkaisua, jos niitä muutenkin on, mutta paneelit voi tässä tarkoituksessa keskitalvella unohtaa.
oikeassa olet mutta pyörin nyt oman napani ympärillä
5 tammikuuta päivitys
1746872044219.png
 

kotte

Hyperaktiivi
oikeassa olet mutta pyörin nyt oman napani ympärillä
Välistä tulee vuodenvaihteenkin tienoilla jokseenkin pystyyn asennetuista paneeleista Etelä-Suomessa jonkin verran muutaman tunnin ajan. Paisteen intensiteetti on kuitenkin vähäinen, joten paneeleita täytyy olla melkoinen ylimäärä siihen nähden, millä tulisi toimeen keväällä, kesällä ja alkusyksystäkin. Lisäksi sää pakkaa vuoden vaihteen tienoilla olemaan usein pilvinen etenkin loppuvuodesta ja pilvet verottavat auringon tuotosta melkein sen vähäisenkin toisin kuin kesäaikaan, kun pilviä ei tarvitse läpäistä alkuunkaan yhtä pitkältä matkalta auringosta paneeleihin.

Hyvin suunnatuilla paneelelilla saa toki akut pysymään varauksessaan itsepurkautumiselta, ellei niitä kuormiteta käytännössä yhtään. Yhden akustollisen latauksen verran vois siis ehkä saada huoltovarmuudenkin tueksi, jos ne ovat vain varalla.
 
K

korsteeni

Vieras
mitoitus onkin sitten aivan eri juttu, mille yleesäkään mitoitetaan. toissapäivänä menttiin ihan siinä rajoilla pitääkö tulet tehdä mutta onneksi paistoi senverran että suhkuvedet saunomiseen tuli mutta yöllä meni suntti jo lämmityspuolella täysille, ei riittänyt pyyntiin.
siis panelit ei vielä ihan riitä toukokuiseen säähän kun sattuu kylmää. jos aurinkopäivät jakautuisivat tasaisesti niin silloin voisi joku väittää että voisi edes jotenkin suuntaa-antavasti mitoittaa järjestelmän, muutoin se on pelkkä vitsi.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Asiaan löyhästi liittyen


Aurinkopaneelit kotiin ottaneille karu uutinen: Näin moni pettyi investointiinsa​

Moni aurinkopaneelit kotiinsa asennuttaneista koki investoinnin kannattamattomaksi, paljastaa tuore selvitys. Paneeleita myydään aggressiivisesti kotimyynnillä ja kannattavuutta liioitellaan. Yksittäiset henkilöt mainitsivat, että myyntitilanne oli aggressiivinen ja paneelien asennuksen kannattavuutta liioiteltiin. Myyjän tekninen osaaminen koettiin puutteelliseksi eikä yhteyttä saanut, jos vikoja järjestelmään tuli.

Lähde maksumuurin takana: talouselama.fi
 

dbwarrior

Vakionaama
Excelöin juuri että kaikkien laajennosten jälkeen rahaa palanut noin 4300eur ja TMA piste saavutetaan 2028 keväällä.
Sen jälkeen noin 8MWH vuosituotanto tuottaisi nyky energian ja sähkönsiirron hinnoilla about 880eur vuodessa.
Joten kysymykseen, milloin on eka tonni kasassa ois vastaukseni omalta kohdalta: Kesäkuu 2028

Kuulostaa aika kohtuulliselta ?
Riippuu mihin vertaa :)
Verrokiksi klassinen: "Ostappa samalla rahaa Fortumia". Ostot kahdessa osassa eli 2021 ja 2025(=laajennos).
ChatGPT:n laskemana lopputulema(03-malli)
Aika maltilliset osinko ennusteet on vuosille 2026-2028, mutta silti aurinkosähköllä kestää hetki kiriä ohi.

Näin ne tilanteet muuttuu äkkiä. Alkukesästä oli vielä ajatuksena mennä ilman akustoa kovalla omankäytön maksimoinnilla ja nyt on sitten 15kwh matalajännite akuston setupin hilut hommattu.
Investoinnit lähenee 7000eur tasoa ja säästötavoite uudella setupilla on huima 1250-1450eur vuodessa. En usko, että tuohon pääsee, mutta siksi se on tavoite.
Yksi tavoite ois, että energia+siirto+vero maksaisi vuodessa alle 400eur kun otetaan myynnit huomioon.

"Tonnin hillo tolppa" siirtyi taas kauemmaksi tulevaisuuten, mutta jos tämän ottaa kohtuu hintaisena harrastuksena niin ei paljoa stressaa🤣

Koska 2025 vuodesta puuttuu vain 2kk niin sen pohjalta voi jo vuositasolla tehdä arvioita.
Vuosi kulutus ilman noita hankintoja olisi about 13500kwh. Elenian verkossa ja 2025 spot hinnoilla(11 ja 12kk arvioiden) tuollainen kustantaa about 1730eur
Noilla datoilla säästöä olisi tarjolla siis about 1300eur vuodessa.

Ai niin. akuston ostopäivä oli 20.10.2025 joten tuota mun alkuperäistä verrokkia Fortumia ois saanut "lisää" 114kpl joten verrokki "potti" ois jo 345kpl jonka osinko ennuste esim 2026 ois 300-500eur(-verot). Eihän näitä toki saisi keskenään verrata mutta en parempaakaan keksinyt niin mennään tällä :)
 

Mikkolan

Vakionaama
Nyt on 2 kk ollut voimala kytkettynä. Tunteet sangen monituiset, kaikki on uutta ja outoa.
Syyskuun arvio rahallisesta tuotosta n. rapiat 60 € ja lokakuun n. vajaa 50 €. En tiedä pitäisikö olla tyytyväinen vai ei?! Tuleva vuosi edelleen uutta ja ihmeellistä.
DIU- ja seppämeiningillä 6,8 kW paketille tuli hintaa n. 3000 €, omakustannushinta tuotetulle kilowattitunnille n. 3 cnt. Sähkäri velotti 50 € kun veti kahvasta ja allekirjoitti sopimuksen elenialle.

Suurin motivaatio voimalalle oli kampittaa elenian siirtomaksuja mutta prkl se perusmaksu!

Talven aikana pitää miettiä tulevan kesän strategioita, ehkä lämpöisiä suihkuja aamuin ja illoin ja aina siinä välissä sekä kiukaan lämmitystä. Tuotanto peittää normikulutuksen monin kertaisesti eli uutta kulutusta pitää keksiä. Automaatio täysin hakusessa vielä.

Ei tällä kuuhun pääse eikä rikastumaan eli harrastuksen puolelle kääntyy.
 
Back
Ylös Bottom