Datakeskukset
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Ei 100MW datakeskus sitä tarkoita että sitä ajetaan tuolla kuormalla kaikenaikaa. Se on vain maksimi.
Jos otetaan vaikka Azure keskukset, niin kolmen keskuksen rypäs on siksi että saadaan regioonasta todella vikasietoinen. Mutta ei se sitä tarkoita että kaikkia ajetaan tåydellä teholla...ei lähellekään.
Ja sitten kun on kyse vaikka tekoälyn käytöstä... Vaikka OpenAI endpointit Azuressa... Kukaan ei huomaa yhtään mitään jos tehoa lasketaan ja requestien kesto pitenee vaikka 50ms. Mutta konesalin kulutuksessa se näkyy todella paljon.
Eli kyllä datakeskus on joustava ja osa ratkaisua millå uusiutuvalle energialle saadaan käyttöä.
Jos otetaan vaikka Azure keskukset, niin kolmen keskuksen rypäs on siksi että saadaan regioonasta todella vikasietoinen. Mutta ei se sitä tarkoita että kaikkia ajetaan tåydellä teholla...ei lähellekään.
Ja sitten kun on kyse vaikka tekoälyn käytöstä... Vaikka OpenAI endpointit Azuressa... Kukaan ei huomaa yhtään mitään jos tehoa lasketaan ja requestien kesto pitenee vaikka 50ms. Mutta konesalin kulutuksessa se näkyy todella paljon.
Eli kyllä datakeskus on joustava ja osa ratkaisua millå uusiutuvalle energialle saadaan käyttöä.
Azuressa on myös spottitehoa, eli hintajoustolla saatavaa kapasiteettia, johon voi laittaa hintarajan ja olen kyllä ajatellut, että sitä halpaa tehoa sieltä irtoaa juurikin jos sattuu muista syistä olemaan koneita vapaina. Itsekin harrastan sitä että päivällä on muutaman tunnin piikkikuormaan ajossa ylimääräisiä koneita. Sitten toisaalta tietty kapa on varattu vuosiksi. Kallista rautaa ei huvikseen seisoteta vaan pyritään täyskuormitukseen vaikka pienemmälläkin hinnalla, joten sieltä sitten irtonaista kapaa voi ajaa hiljaiseen aikaan halvemmalla.
Vaan mahtaako niillä sähkön hinta olla tuon laskennassa osana, millaisia sähkösoppareita edes on. Voihan se olla, että joustokapasiteetti pidetään hiljaisena kovan sähkön hinnan aikaan. Helppohan se on. Artisti valitsee vaan asetuksista, että mitä hintaa sietää koneelle.
Vaan mahtaako niillä sähkön hinta olla tuon laskennassa osana, millaisia sähkösoppareita edes on. Voihan se olla, että joustokapasiteetti pidetään hiljaisena kovan sähkön hinnan aikaan. Helppohan se on. Artisti valitsee vaan asetuksista, että mitä hintaa sietää koneelle.
Tuota on tullut käytettyä esim. niin että asiakkaalle näkyvää tuotantojärjestelmää lukuunottamatta kaikki Kuberneteksen worker nodet pyritään ajamaan spot-kapasiteetilla. Hyvin on ollut spottikapaa tarjolla, toimii hyvin kunhan työkuormat ovat sellaisia että hetkellinen katkos ei häiritse liikaa. Azurehan voi milloin tahansa ottaa spot-koneen takaisin.
Atnorth on saamassa rakennusluvan toiselle datakeskukselle – tältä Myllykosken rakennus näyttäisi
Atnorthin ensimmäinen datakeskus valmistuu loppuvuodesta Ummeljoelle.
Atnorth on saamassa rakennusluvan toiselle datakeskukselle – tältä Myllykosken rakennus näyttäisi
Atnorthin ensimmäinen datakeskus valmistuu loppuvuodesta Ummeljoelle.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #327
Espooseen Tiktokkia
www.is.fi
HS: Espooseen tulossa Hypercon datakeskus
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yhtiö on rakentamassa datakeskukset myös Pyhäjoelle, Lohjalle ja Kouvolaan.
www.is.fi
- Keskustelun aloittaja
- #328
Varkauteen 100 MW keskus
www.tekniikkatalous.fi
Itä-Suomeen uusi 100 MW ja 7,5 ha datakeskus – Työllistää jopa 200
Kansainvälinen APL Group laajentaa toimintaansa Pohjoismaihin. Sen ensimmäinen investointi on rakentaa uusi, jopa 100 megawatin datakeskus Varkauteen.
www.tekniikkatalous.fi
Maksumuurin takana:
www.hs.fi
"Sähköä datakeskuskompleksi kuluttaisi 400 megawattia, eli se imisi melkein puolet Loviisan ydinvoimalan sähkötehosta."
"Yhteensä kantaverkkoyhtiö Fingridiltä on tiedusteltu verkkoliittymiä jopa 30000 megawatin tehon vaativille datakeskuksille.
Se on noin tuplasti Suomen nykyisen maksimisähkönkulutuksen verran."
Datakeskusbuumi | Lahdenväylän varteen suunnitellaan datakeskusta, joka veisi puolet Loviisan ydinvoimalan sähkötehosta
Suomessa on menossa kilpajuoksu datakeskuksille sopivista tonteista ja sähköliittymistä. Tulikuuma konesaliala vilisee monenkirjavaa liikemiestä. Kannattaako kuntien toivottaa konesaliyrittäjät tervetulleeksi?
www.hs.fi
"Sähköä datakeskuskompleksi kuluttaisi 400 megawattia, eli se imisi melkein puolet Loviisan ydinvoimalan sähkötehosta."
"Yhteensä kantaverkkoyhtiö Fingridiltä on tiedusteltu verkkoliittymiä jopa 30000 megawatin tehon vaativille datakeskuksille.
Se on noin tuplasti Suomen nykyisen maksimisähkönkulutuksen verran."
- Keskustelun aloittaja
- #330
Tutkija lyttää Suomen datakeskusbuumin – ”Investointeja seiniin”
Suomeen rakennettavat datakeskukset eivät ole Suomen talouden kannalta erityisen hyviä investointeja, sanovat tutkijat. Niillä ei ole vaikutusta tuottavuuteen.
www.hs.fi
Suomeen rakennettavat datakeskukset eivät ole Suomen talouden kannalta erityisen hyviä investointeja, sanovat tutkijat. Niillä ei ole vaikutusta tuottavuuteen.
Investoinnit | Tutkija lyttää Suomen datakeskusbuumin – ”Investointeja seiniin”
Suomeen rakennettavat datakeskukset eivät ole Suomen talouden kannalta erityisen hyviä investointeja, sanovat tutkijat. Niillä ei ole vaikutusta tuottavuuteen.
www.hs.fi
Joku noita datakeskuksia on ilmeisesti nyt tänne lobannut, tukiaisia on saatavilla tai joku direktiivi on muuttunut tms. kun hankkeita pukkaa kuin sieniä sateella. Ainakaan sähkön pörssihintaan niillä ei todennäköisesti kuitenkaan ole mitään vaikutusta - ei ainakaan niin että hintapiikit esim. talvella voimistuvat ellei jopa sähkön saatavuus heikkene... Vai onko sittenkin?
Vaikka datakeskukset ei paljoa työllistä ja tuota arvonlisää, voi niillä olla positiivisia välillisiä vaikutuksia. Mene tiedä. Kysyin Deepseekiltä:
voiko datakeskukset säätää sähkön käyttötehoa?
Vastasi:
Kyllä, datakeskukset pystyvät säätämään sähkön käyttötehoaan erilaisin menetelmin. Tämä on tärkeää sekä kustannustehokkuuden että ympäristövaikutusten hallinnan kannalta. Alla on joitakin tapoja, joilla datakeskukset voivat hallita sähkönkulutustaan:
voiko datakeskukset säätää sähkön käyttötehoa?
Vastasi:
Kyllä, datakeskukset pystyvät säätämään sähkön käyttötehoaan erilaisin menetelmin. Tämä on tärkeää sekä kustannustehokkuuden että ympäristövaikutusten hallinnan kannalta. Alla on joitakin tapoja, joilla datakeskukset voivat hallita sähkönkulutustaan:
1. Dynaaminen Tehohallinta (DVFS – Dynamic Voltage and Frequency Scaling)
- Palvelimet ja suorittimet voivat säätää käyttöjännitettä ja kellotaajuutta dynamisesti kuormituksen mukaan. Esimerkiksi vähäisemmän käytön aikana tehoa voidaan laskea säästääkseen energiaa.
2. Virtualisointi ja Resurssien Allokointi
- Virtualisointitekniikoilla voidaan optimoida palvelimien käyttöä ja sammuttaa tai siirtää työtaakkoja tarpeen mukaan, jotta energiatehokkuus paranee.
3. Jäähdytyksen Optimointi
- Datakeskukset kuluttavat merkittävän osan sähköstään jäähdytykseen. Älykkäät jäähdytyjärjestelmät (kuten lämpöpumput, vapaajäähdytys tai lämpötilan dynaaminen säätö) voivat vähentää sähkönkulutusta.
4. Energiatehokkaat Laitteet
- Käyttämällä energiatehokkaita palvelimia, tallennusratkaisuja ja verkkolaitteita voidaan vähentää kokonaistehoa.
5. Sähköverkon Säätö ja Huippukuormien Hallinta
- Joissain datakeskuksissa on mahdollista vähentää tehoa huippukuormien aikana tai siirtää laskentatehtäviä ajoittain halvemman sähkön saatavuuden mukaan.
6. Uusiutuvan Energian Integrointi
- Osa datakeskuksista käyttää aurinko- tai tuulivoimaa ja säätää toimintaansa uusiutuvan energian saatavuuden mukaan.
7. Tehotasaus ja Virtalähteiden Hallinta
- Tehokas virtalähteiden (PSU) käyttö ja ylimääräisten laitteiden sammuttaminen auttavat säästämään energiaa.
8. Ohjelmistopohjainen Energiansäästö
- Cloud-palveluntarjoajat (kuten AWS, Google Cloud ja Azure) käyttävät algoritmeja, jotka optimoivat työtaakkoja energiatehokkuuden kannalta.
Ympäristövaikutukset ja Tulevaisuus
- Monet yritykset pyrkivät vihreämpään IT:hen, jossa datakeskukset mukautuvat dynaamisesti sähkön saatavuuteen ja hintaan. Älykkäät sähköverkot (smart grids) voivat tulevaisuudessa mahdollistaa vielä joustavamman säätelyn.
Teleoperaattorit ovat haistaneet kannattavuuden ja liittyneet lobbaamaan:
www.dna.fi
Datakeskusten kerrannaisvaikutukset ovat pohja kestävälle kasvulle ja kansalliselle turvallisuudelle | DNA
Datakeskukset voivat nostaa Suomen keskeiseksi digiteknologian ja tekoälyn solmukohdaksi Euroopassa, kirjoittaa DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula.
www.dna.fi
Operaattoreille tässä on tietenkin oma lehmä ojassa, mutta kyllä tuossa jutussa on asiaakin. Koko yhteiskunta on entistä enemmän digitalisoitumassa ja ei se tapahdu ilman datakeskuksia.
Eikä datakeskuksista ole mitään muuta haittaa kuin sähkönkulutus. Mutta se on vain hyvä että nuo laitokset kärjistävät ongelmaa säätövoiman tarpeesta. Ehkä jotain alkaa tapahtumaan tällä saralla.
Eikä datakeskuksista ole mitään muuta haittaa kuin sähkönkulutus. Mutta se on vain hyvä että nuo laitokset kärjistävät ongelmaa säätövoiman tarpeesta. Ehkä jotain alkaa tapahtumaan tällä saralla.
Espejot
Hyperaktiivi
MinersLoop laajentaa kesällä 2024 datakeskuksen yhteyteen käyttöönotettua AmbiHeat–lämpöpumppulaitosta 2MW:n jäähdytysteholla. Samalla laitoksen lämpöteho kasvaa 2,5 MW:lla, tuplaten datakeskuksen kaukolämmön tuotannon.
MinersLoop kaksinkertaistaa datakeskuksen kaukolämmöntuotannon AmbiHeat-laitoksen laajennuksella | Calefa Oy
MinersLoop laajentaa kesällä 2024 datakeskuksen yhteyteen käyttöönotettua AmbiHeat–lämpöpumppulaitosta 2MW:n jäähdytysteholla. Samalla laitoksen lämpöteho kasvaa 2,5 MW:lla, tuplaten datakeskuksen kaukolämmön tuotannon.
www.sttinfo.fi
- Keskustelun aloittaja
- #338
Taitaa olla osan datakeskuksia melko epäselvää vielä luvitusvaiheessakin että kuka sinne on oikein tulossa. Omistuskuviot muutenkin taitavat olla aikas epäselviä. Onko tuo sitten hyvä juttu?
www.is.fi
Kohuttu datakeskusyhtiö tavoittelee jälleen uutta tonttia Suomesta
Puolustusministeriössä on vireillä kaksi uutta lupahakemusta datakeskuskaupoista.
www.is.fi
Harrastelija
Vakionaama
Eipä sitä vuokra-asunnoissakaan tarvita vuokralaisten nimeä rakennuslupaa hakiessa.
Käyttötarkoitus riittää.
Käyttötarkoitus riittää.
- Keskustelun aloittaja
- #340
Norjaan on jo sorvattu laki joka määrittää että datakeskuksien pitää rekisteröityä. Taustalla on ajatus jättää epätoivotut sivuun.
www.datacenter-forum.com
www.datacenter-forum.com
Norway Wants To Regulate Data Center Industry; Restrict Crypto Mining
www.datacenter-forum.com
Existing Norwegian data centers have till July to register with Nkom
www.datacenter-forum.com
- Keskustelun aloittaja
- #341
Emberin rapsan mukaan datakeskusten sähkönkulutus tulee kasvamaan pohjoismaissa 4-5 kertaiseksi 2035 mennessä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kuinka paljon tuommoinen tyypillineni datakeskus kustantaa €/kW. Sähkön tuotantopuolellahan tämä on hyvinkin keskeinen suure.
Tier1 operaattorit myös kasvattaa kapaa maiden välillä lisääntyvien Data Centereiden johdosta. Arelion investoi Skandinaviaan uudet 1.6Tb yhteydet Oslon, Tukholman ja Köpiksen datarenkaaseen. Saatavilla on max 400Gb portteja.
Suomen liikenne on osa Balttian rengasta (Tallinna, Riika, Liepaja/Sventoji, Tukholma, Helsinki) yhteydet maailmalle täältä kulkee Tukholman, Tallinnan ja Pietarin kautta
Suomen liikenne on osa Balttian rengasta (Tallinna, Riika, Liepaja/Sventoji, Tukholma, Helsinki) yhteydet maailmalle täältä kulkee Tukholman, Tallinnan ja Pietarin kautta
Harrastelija
Vakionaama
Toivottavasti ei enää Pietarin kautta……
Onko tuo 1.6T itse asiassa 4x400G LAG tms?
Onko tuo 1.6T itse asiassa 4x400G LAG tms?
kyllä ne kulkee edelleen sieltä kun löytyy trans-siberia väylä myös. Ulkoministeriöt ja konsulaatit haluaa luotettavat länsimaalaiset yhteydet
1.6Tb on Cienan wave
Harrastelija
Vakionaama
Näyttäs olevan yksi portti jonka kuidussa useita ”eri värisiä valoja” (CDM)
Olisiko 24 eri väriä/taajuutta C-bandilla. Tosin L bandikin oli mainittu.
Olisiko 24 eri väriä/taajuutta C-bandilla. Tosin L bandikin oli mainittu.
- Keskustelun aloittaja
- #347
Yle on raapaissut artikkeli datakeskuksista. Uudet keskukset parantavat huoltovarmuutta, kun kaapeleita rakennetaan lisää. Vastaavasti saattaapi olla ettei kaikki hankkeet tuota arvoa samalla tavalla.
yle.fi
Elisan toimitusjohtaja Topi Manner: Ei ole yhdentekevää, kenen datakeskuksia Suomessa hyrrää
Elisan toimitusjohtaja kertoo Ylen haastattelussa, että datakeskukset luovat Suomeen huoltovarmuutta ja uusia yhteyksiä maailmalle. Tulijoita on kuitenkin syytä valikoida.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #348
Artikkeli Muskin tekoälysuunnitelmista ja niiden datakeskusten sähkönkulutuksesta
- Keskustelun aloittaja
- #349
Talouselämässä datakeskuksia vähän joka wikkelistä käsittelevä kirjoitus
Suomalaisten näkemykset datakeskuksista ovat varsin hajautuneita, selviää Uutissuomalaisen teettämästä kyselystä.
Kyselyssä 25 prosenttia näki datakeskukset Suomelle enemmän hyödyllisinä kuin haitallisina, 18 prosenttia piti datakeskuksia enemmän haitallisina, 34 prosentin mielestä hyödyt ja haitat menevät suurin piirtein tasan, ja 23 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
www.talouselama.fi
Suomalaisten näkemykset datakeskuksista ovat varsin hajautuneita, selviää Uutissuomalaisen teettämästä kyselystä.
Kyselyssä 25 prosenttia näki datakeskukset Suomelle enemmän hyödyllisinä kuin haitallisina, 18 prosenttia piti datakeskuksia enemmän haitallisina, 34 prosentin mielestä hyödyt ja haitat menevät suurin piirtein tasan, ja 23 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Suomessa hypetetään nyt rahaa ja työpaikkoja tuovia datakeskuksia – Asiantuntija: ”aika kevyttä toimintaa”
Asiantuntijoiden mukaan Suomen pitäisi päättää, mitä se datakeskushankkeilta haluaa.
www.talouselama.fi
Hempuli
Töllintunaaja
Mistähän johtuu, että vastaukset hajautuu noin paljon ja eos osuus on tyypillistä suurempi?
Itselle datakeskukset nykymuodossa on suuri mysteeri, mutta kun entisessä elämässä on konesalia suunnitellut niin sähkön, jäähdytyksen, upsien, palontorjunnan yms. osalta ja tehnyt palvelinhankintoja, niin kunnon perustietoa aiheesta ei ole sattunut silmään. Viimeinen konesali, jossa olin mukana, sijaitsi kalliossa maan alla eikä siellä normisti ollut henkilökuntaa lainkaan.
Heittoja löytyy niin työllisyydestä kuin vesivarojen tuhoamisesta.
Itselle datakeskukset nykymuodossa on suuri mysteeri, mutta kun entisessä elämässä on konesalia suunnitellut niin sähkön, jäähdytyksen, upsien, palontorjunnan yms. osalta ja tehnyt palvelinhankintoja, niin kunnon perustietoa aiheesta ei ole sattunut silmään. Viimeinen konesali, jossa olin mukana, sijaitsi kalliossa maan alla eikä siellä normisti ollut henkilökuntaa lainkaan.
Heittoja löytyy niin työllisyydestä kuin vesivarojen tuhoamisesta.
puuteknikko
Vakionaama
Tavallinen suomalainen ei ymmärrä, mihin datakeskuksia yleensä tarvitaan. Nettihän tulee piuhasta tai 4G/5G-modeemista.
Tuollaiset Azuren ja Googlen tapaiset data-keskukset voisi laskea hyödyllisiksi.
Ensinnäkin ne liitetään kaukolämpöverkkoon ja toisekseen pilvi mikä siellä pyörii on "geneerinen" (toki keskuksessa pyörii myös muuta Microsoftin tarvitsemaa softaa), eli mahdollistaa palvelujen kehittämisen ja pyörittämisen lähellä suomalaisia käyttäjiä.
Tiktokit ja Cryptovaluutta laskentakeskukset jossain metsässä tuupaten lämmön taivaantuuliin pitäisi kieltää lailla. Suomessa on kymmeniä kaukolämpöverkkoja, etsiköön datakeskukset paikan missä lämpö saadaan hyödyksi.
Ensinnäkin ne liitetään kaukolämpöverkkoon ja toisekseen pilvi mikä siellä pyörii on "geneerinen" (toki keskuksessa pyörii myös muuta Microsoftin tarvitsemaa softaa), eli mahdollistaa palvelujen kehittämisen ja pyörittämisen lähellä suomalaisia käyttäjiä.
Tiktokit ja Cryptovaluutta laskentakeskukset jossain metsässä tuupaten lämmön taivaantuuliin pitäisi kieltää lailla. Suomessa on kymmeniä kaukolämpöverkkoja, etsiköön datakeskukset paikan missä lämpö saadaan hyödyksi.
^ Sanoisin tuon vielä kategorisemmin, eli Azuren ja Googlen tapaiset datakeskukset ovat kiistatta Suomen olosuhteissa rakentamisen jälkeenkin hyödyllisiä, kun ne lisäksi kytketään lämmönsiirtoverkkoihin, missä lämpö pystytään käyttämään hyödyksi. Myös kaupallisesti toimivat tiktokit ja kryptovaluutan louhijat ovat aivan siedettäviä, jos niiden hukkalämpö pystytään käyttämään pääosin hyödyksi korvaamaan lämpöä, joka muutoin täytyisi korvata esimerkiksi fossiilienergian, puun tai suoran sähkön polttamisella tai jopa lämmön pumppaamisella ympäristöstä talviaikaan. Siedettävyyden vedenjakajana on erityisesti moisten laitosten mahdollisuudet kulutusjoustoon, mikä on kryptovaluuttojen louhijoille luonnostaan paljon parempi kuin tiktokeille.
Sähkökattilat palvelevat hieman toista tarvetta, joten tässä asiassa niitä on turha asettaa vastakkain edellisten kanssa.
Sähkökattilat palvelevat hieman toista tarvetta, joten tässä asiassa niitä on turha asettaa vastakkain edellisten kanssa.
Niinpä, eli tarjolla on periaatteessa lähes ilmaista hukkalämpöä silloin, kun tuulivoimaa on runsaasti tarjolla ja louhintayritys maksaa sähkön (minkä lisäksi hukkalämmön pumppaustakin tarvitaan vain, kun sähköä on runsaasti tarjolla halpaan hintaan; investointeja tietenkin tarvitaan keruuseen, lämpöpumppuihin ja lämmön mahdollisiin puskurivarastoihin). Ei tuo Suomen oloissa ainkaan haitallista ole.
Hempuli
Töllintunaaja
Harmittaa, kun ei osaa hahmottaa datakeskusten (ja muiden investoijien, kuten tuulivoimalat) suhdetta kuntapäättäjien ja kansallisten toimijoiden kesken. Kuntapäättäjiä kiinnostaa kiinteistöveron lisäksi muutamakin työpaikka eikä ongelmat, jotka tulevat kansallisille toimijoille esim. sähkön siirto- ja tuotantoyhtiöille. Yhteisöverotuskin jää niukaksi, kuten Kauppalehden toimitus kirjoittaa.
www.kauppalehti.fi
Google on investoinut miljarditolkulla Haminaan – Merkittävä osa rahasta ei koskaan päädy Suomeen
Haminan datakeskusta ylläpitävä Tuike Finland käytti viime vuonna yhteensä 772,2 miljoonaa euroa investointeihin. Valtaosa tästä suuntautui koneisiin.
www.kauppalehti.fi
Rahat ne kuitenkin tuovat ulkomailta noihin investointeihin. Moista voisi verrata myös elektroniikan, metallijalosteiden tai öljytuotteiden valmistukseen, joissa jokaista myytyä tuoteyksikköä kohden tuodaan huomattava osa ulkomaista komponenttia tai raaka-ainetta. Jos datakeskukset solmivat pitkäaikaisia ostosopimuksia kiinteällä hinnalla, tyypillisesti kyseiset tuulivoimalat on rakennettu (useimmiten ulkomaisella pääomalla), koska sopimuksen ansiosta tuulivoiman omistaja on saanut varmuuden tietyllä kannattavalla hinnalla myydystä tuotannon osasta. Kun tuulee hyvin, pörssiinkin riittää halvalla myytävää ylijäämäsähköä eikä sähkön hinta tuosta ainakaan nouse keskimäärin (eikä ydinvoimaa esimerkiksi pystyisi rakentamaan kannattavasti vuosisadan puoleen väliin mennessä, ellei sähkö maksaisi tuplasti, jolloin taas kaikki energia-asiat ovat muutoinkin aivan toisella kantilla).
Suomalainen keskustelu datakeskuksista on aika vinksahtanutta. Itse suosisin bittirahan louhijoiden ja vastaavien keskuksia ehdoilla, että a) tekevät investointinsa markkinaehtoisesti, b) solmivat sopimuksen hukkalämpönsä myynnistä luotettavalle lämpöä käyttävälle tai välittävälle asiakkaalle, c) ostavat sähkönsä pörssistä, mikä pakottaa kulutusjouston soveltamiseen juuri niin kuin pitäisikin ja mahdollisimman laajasti. Tuo samalla antaisi kotimaisille lämmön myyjille motivaation investoida lämmön varastointiin suuressa mittakaavassa.
Tuota vesivarojen tuhoamishommaa en ole vielä ymmärtänyt, mistä ihmeestä siinä on kyse? Datakeskukset tarvitsevat vettä korkeintaan jäähdytykseen, eivätkä siihenkään kaikki. Esimerkiksi tuossa naapurissa rakennetaan yhtä, joka tulee jokivarteen, mutta ei käytä edes sitä jokivettä vaan jäähdyttää suoraan ilmaan. Ja kaukolämpöä on tarkoitus tuostakin ottaa talteen, vain loppujäähdytys sitten sillä ilmalla.
Seuraavaksi lähin työmaa onkin sitten se paljon parjattu TikTok, ja jokivarteen tulee sekin. En ole nähnyt asiasta uutisointia, mutta voisin vannoa, että jos se käyttää vettä jäähdytykseen, niin se vesi tulee Kymijoesta. Miten laitos muka pilaa Kymijoen vettä, sen haluaisin tietää.
Etelän mailla käyttävät usein vettä haihduttavia jäähdytystorneja, jotta lauhdelämpötila saadaan alemmas. Tuo sitten koskee myös höyryvoimalaitoksia, joilla tarvittava sähkö usein kehrätään. Sattuneesta syystä lämmenneen lauhdeveden palauttaminen vesistöön on usein kiellettyä vesistön liian lämpenemisen estämiseksi (käsittääkseni jo niinkin lähellä kuin Venäjällä ja jopa meren tapauksessa ehkä syystä, että merijäähdytys on harvinainen poikkeustapaus).