Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tuota on tullut käytettyä esim. niin että asiakkaalle näkyvää tuotantojärjestelmää lukuunottamatta kaikki Kuberneteksen worker nodet pyritään ajamaan spot-kapasiteetilla. Hyvin on ollut spottikapaa tarjolla, toimii hyvin kunhan työkuormat ovat sellaisia että hetkellinen katkos ei häiritse liikaa. Azurehan voi milloin tahansa ottaa spot-koneen takaisin.Azuressa on myös spottitehoa, eli hintajoustolla saatavaa kapasiteettia, johon voi laittaa hintarajan ja olen kyllä ajatellut, että sitä halpaa tehoa sieltä irtoaa juurikin jos sattuu muista syistä olemaan koneita vapaina.
Onko Suomi Irlannin teillä
Datakeskukset ovat kuuma puheenaihe muuallakin kuin Suomessa. Erityisesti ne kuohuttavat Irlannissa. Kelttitiikeri on vetänyt veroeduilla maahan sähkörohmuja siihen tahtiin, että on nyt pulassa. Maasta on alettu puhua varoittavana esimerkkinä.
– Irlanti on mikrokosmos siitä, mitä monet maat voivat kohdata seuraavan vuosikymmenen aikana, erityisesti tekoälyn kasvun myötä, energiatutkija Paul Deane sanoi uutistoimisto AP:lle. Tuoreessa kirjoituksessaan College Corkin yliopiston tutkija Deane toteaa, että maailma tarvitsee datakeskuksia mutta niiden hinta isäntämaalleen on kova.
Irlanti aliarvioi datakeskusten sähkönkulutuksen hurjan kasvun ja sähköverkkonsa kestävyyden. Kantaverkkoyhtiö EirGrid on joutunut rajoittamaan uusien laitosten liittämistä verkkoon sähkökatkojen pelossa. Kotitaloudet maksavat Euroopan kalleimpia sähkölaskuja, ja energiapulan on arvioitu jatkuvan ensi vuosikymmenelle.
Lähde: is.fi
Viidennes sähköstä datakeskuksiin
Datakeskusten sähkön kulutus on ollut tasaista niin, että vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen 290 gigawattitunnista on noustu 1 661 gigawattituntiin vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. Kyseessä on ollut siten 473 prosentin kasvu. Vertailun vuoksi kaupunkitaloudet muodostivat 18 prosenttia ja maaseututaloudet 10 prosenttia koko mitatusta sähkönkulutuksesta vuonna 2023.
Irlannin kokonaissähkönkulutus nousi 24 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2023. Datakeskukset käyttivät sähköä 1 238 gigawattia vuonna 2015, kun niiden kulutus kasvoi 6 334 gigawattituntiin vuonna 2023. Datakeskusten kasvava energiantarve on herättänyt huolia, erityisesti Kansainvälinen Energiajärjestön (IEA) tämänvuotisesta arviosta, jonka mukaan datakeskusten sähköntarve voi kaksinkertaistua vuoteen 2026 mennessä. Tällaisen skenaarion mukaan datakeskukset kuluttavat jopa 32 prosenttia Irlannin kokonaissähkön käytöstä.
Lähde: energiauutiset.fi
kyllä ne kulkee edelleen sieltä kun löytyy trans-siberia väylä myös. Ulkoministeriöt ja konsulaatit haluaa luotettavat länsimaalaiset yhteydetToivottavasti ei enää Pietarin kautta……
Onko tuo 1.6T itse asiassa 4x400G LAG tms?
Niinpä, eli tarjolla on periaatteessa lähes ilmaista hukkalämpöä silloin, kun tuulivoimaa on runsaasti tarjolla ja louhintayritys maksaa sähkön (minkä lisäksi hukkalämmön pumppaustakin tarvitaan vain, kun sähköä on runsaasti tarjolla halpaan hintaan; investointeja tietenkin tarvitaan keruuseen, lämpöpumppuihin ja lämmön mahdollisiin puskurivarastoihin). Ei tuo Suomen oloissa ainkaan haitallista ole.Bitcoiniahan näissä louhitaan kun sähkön hinta on sopiva pörssissä.
Rahat ne kuitenkin tuovat ulkomailta noihin investointeihin. Moista voisi verrata myös elektroniikan, metallijalosteiden tai öljytuotteiden valmistukseen, joissa jokaista myytyä tuoteyksikköä kohden tuodaan huomattava osa ulkomaista komponenttia tai raaka-ainetta. Jos datakeskukset solmivat pitkäaikaisia ostosopimuksia kiinteällä hinnalla, tyypillisesti kyseiset tuulivoimalat on rakennettu (useimmiten ulkomaisella pääomalla), koska sopimuksen ansiosta tuulivoiman omistaja on saanut varmuuden tietyllä kannattavalla hinnalla myydystä tuotannon osasta. Kun tuulee hyvin, pörssiinkin riittää halvalla myytävää ylijäämäsähköä eikä sähkön hinta tuosta ainakaan nouse keskimäärin (eikä ydinvoimaa esimerkiksi pystyisi rakentamaan kannattavasti vuosisadan puoleen väliin mennessä, ellei sähkö maksaisi tuplasti, jolloin taas kaikki energia-asiat ovat muutoinkin aivan toisella kantilla).Harmittaa, kun ei osaa hahmottaa datakeskusten (ja muiden investoijien, kuten tuulivoimalat) suhdetta kuntapäättäjien ja kansallisten toimijoiden kesken. Kuntapäättäjiä kiinnostaa kiinteistöveron lisäksi muutamakin työpaikka eikä ongelmat, jotka tulevat kansallisille toimijoille esim. sähkön siirto- ja tuotantoyhtiöille. Yhteisöverotuskin jää niukaksi, kuten Kauppalehden toimitus kirjoittaa.
Heittoja löytyy niin työllisyydestä kuin vesivarojen tuhoamisesta.
Etelän mailla käyttävät usein vettä haihduttavia jäähdytystorneja, jotta lauhdelämpötila saadaan alemmas. Tuo sitten koskee myös höyryvoimalaitoksia, joilla tarvittava sähkö usein kehrätään. Sattuneesta syystä lämmenneen lauhdeveden palauttaminen vesistöön on usein kiellettyä vesistön liian lämpenemisen estämiseksi (käsittääkseni jo niinkin lähellä kuin Venäjällä ja jopa meren tapauksessa ehkä syystä, että merijäähdytys on harvinainen poikkeustapaus).Tuota vesivarojen tuhoamishommaa en ole vielä ymmärtänyt, mistä ihmeestä siinä on kyse? Datakeskukset tarvitsevat vettä korkeintaan jäähdytykseen, eivätkä siihenkään kaikki. Esimerkiksi tuossa naapurissa rakennetaan yhtä, joka tulee jokivarteen, mutta ei käytä edes sitä jokivettä vaan jäähdyttää suoraan ilmaan.