Aurinkosähköjärjestelmien päivittäiset tuotot / teho

[korsteeni]

Mitä Akva EK 4000 häviöt?, se lienee turhaa puolisen vuotta, toisella puolikkaalla voivat hyödyksi riippue sijainneista.

Satoja watteja lienee häviöt...

olishan sekin kannattanut miinushintaan päivällä myydä ja ostaa yöllä takaisin
meillä on hieman erilainen matematiikka, silloin kun viimevuosituhannella kävin kansakoulua, oli vielä oppiaineena matematiikka

ja paras....satoja watteja puolessa vuodessa....luen että tää on provo nollahintaisella kilowatilla

 

[puuteknikko]

Kuinka korkeaa omakäyttöasteeseen te pääsette kun on sähköauto ja aktiivisuutta muutenkin?

Tämän vuoden lukema näyttää olevan 73% tällä hetkellä. Sähköauton myötä on tullut 5-10 %-yksikköä lisää aiempaan verrattuna.

 

[roots]

ja paras....satoja watteja puolessa vuodessa....luen että tää on provo nollahintaisella kilowatilla

Herralla menee laadutus sekaisin

"Satoja watteja lienee häviöt"
Watti on tehon yksikkö ja jos on esim 500W häviöteho niin vuorokaudessa häviöitä tulee 12kWh ja vuorokaudessa tuolla kylpee luokkaa 6 henkee.

 

[Luukku]

silloin kun viimevuosituhannella kävin kansakoulua, oli vielä oppiaineena matematiikka

Ei ollu, kansakoulussa oli laskento ja mittausoppi 2 vuotta tuli käytyä ennen peruskoulua.

 

[korsteeni]

Herralla menee laadutus sekaisin

"Satoja watteja lienee häviöt"
Watti on tehon yksikkö ja jos on esim 500W häviöteho niin vuorokaudessa häviöitä tulee 12kWh ja vuorokaudessa tuolla kylpee luokkaa 6 henkee.

puhuit puolesta vuodesta, et missään vuorokaudesta.
mitä se muuten sinulle kuuluu monta henkeä meillä kylpee päivittäin jmistä tuo kylpeminen nyt putkahti, aiemmin se oli ilmaiset puut

 

[roots]

puhuit puolesta vuodesta, et missään vuorokaudesta.
mitä se muuten sinulle kuuluu monta henkeä meillä kylpee päivittäin jmistä tuo kylpeminen nyt putkahti, aiemmin se oli ilmaiset puut

Niin ei tainnu vieläkään laadut aueta mikä on Watti jne. Kansakoulukirjat uudelleen esiin...

En minä sinun kylpijöistä tiedä enkä niistä ole puhunutkaan... lueppa uudestaan. Ihan yleisen tason vertaus oli.

 

[korsteeni]

Niin ei tainnu vieläkään laadut aueta mikä Watti jne. Kansakoulukirjat uudelleen esiin...

En minä sinun kylpijöistä tiedä enkä niistä ole puhunutkaan... lueppa uudestaan. Ihan yleisen tason vertaus oli.

viisas väistää, hyvää kesää sinnekin

 

[roots]

viisas väistää, hyvää kesää sinnekin

Kuten myös...

AI viisauksissaan sanoo Ek4000 'standin losses' olevan 290W joten vuorokauteen tulee 290W*24h = ~7kWh.

Vaikka EK‑4000–mallin häviöitä ei ole suoraan listattu, voidaan arvioida sen seisontahäviö käyttämällä edellä olevia arvoja. Häviöt kasvavat lähes lineaarisesti tilavuuden mukaan – esimerkiksi EK 2000 mallissa seisontahäviö on 145 W, joten EK 4000 mallille voi olettaa seisontahäviön olevan noin 290 W.

 

[Espejot]

Häviöillä ei oikeastaan ole merkitystä jos energiaa on saatavliila lähes loputtomasti nollahintaan. Vähän sama asia jos orjia on saatavilla lähes rajatomasti niin ei ole merkitystä kuinka tehokkaasti orja työskentelee. Näin tehokuudella on merkitystä vain mutkan kautta jos se vaikuttaa tekniseen kehitykseen. Laskeskelin että MPPT laturi olis kymmenen pinnaa tehokaapi kuin MP2 mutta mitä sillä tehokuudella tekee jos aurinkoa on tarjolla enemän kuin tarpeeksi.

 

[korsteeni]

Kuten myös...

AI viisauksissaan sanoo Ek4000 'standin losses' olevan 290W joten vuorokauteen tulee 290W*24h = ~7kWh.

siis millä lämpötilalla?

 

[Ilpisti]

Nojuu....
Katselin inun tietoja ja huomasin että välillä 7.6. - 16.6. on tuotantoa tullut läpi vuorokauden, yö-aikana huikealla 20w teholla
Kaikkihan se on kotiinpäin ja tämän kk tuotanto tähän mennessä 489kwh. Viime vuonna kesäkuun tuotto oli 1049kwh joten melko samoissa mennään.

 

[roots]

nyt sillä turhalla on ollut käyttöä niin paljon että jos vielä pari päivää näillä asteilla lämpötilat ja sataa kuten nyt jo pari päivää satanut niin puilla pitää sitä turhaa alkaa tekemään

Mihin sitä turhaa niin paljon kuluu kesällä?
Pari kWh per lärvi pesuvesiin päivässä max ja lämmityksiin ei pitäis kulua oikein mitään.

Tämä on tämä liian ison pöntön ongelma tässä kohtaa, taivaalta kuitenkin tulee reilusti yli tarpeen mutta kuluu ison massan lämmittämiseen. Eikös niitä paneeleita ollut joku ihan älyttömän iso kWp määrä.

 

[roots]

puhut itsestäsi, talouksia on erilaisia, kannattaisi kurkistaa joskus oman kuplan ulkopuolelle jotta havaitsee että elämää on myös oman navan ulkopuolellakin.

En puhu itsestäni vaan kysyin mihin sitä kuluu, huomaa kysymysmerkki lopussa joka tarkoittaa että oli kysymyslause.

Mieti asiaa kuinka paljon se vaatii että saat sen ison pytyn kuumaksi... tai sitten jos se olis vaikka esim. 1/20 osa.

 

[roots]

ei tarvitse miettiä kun sen voi todeta käytännössä, se 1/20 ei ole enää mikään varaaja, olisi loppunut jo aikaa sitten.
mieti mitä tarkoittaa varaaja, sinne varataan energiaa myöhempää käyttöä varten, aivan kuten akut ladataan että voidaan käyttää myöhemmin tai kun palkka tulee tilille niin on mahdollista kuluttaa tasaisesti ennenkuin seuraava tili tulee. varaaja toimii samalla periaatteella.
jos tili tulee joka päivä se hankaloittaa monenkin elämää jollei talous ole hallinnassa. samoin jollei ole varaajaa.......no ei kaikki asiat onnistukaan

Nyt ei ole talvi... Eikä "tili tuli / tili meni" liity asiaan mitenkään.

Et sitten jaksa miettiä kuinka nopeasti esim. 1/20 varaaja tarjoaisi lämmintä vettä paneelimäärälläsi, se olis aika nopeata vähän huommallakin kelillä. 1/20 varaajakin on jo iso sinänsä.

Paljonko sitä paneelitehoa olikaan 20-30kWp?

 

[roots]

voi kaikki hoitaa ilman varaavaa järjestelmääkin, aikamoiset tehot, suuret sulakkeet vaan tarvitaan, ehkä jonkinlaiset viiveet ja vesimääräkin/l/min rajoitettu sekä paneleiden hyötykin minimaalinen, liki olematon, tarvitaan paljon ostettua energiaa

Nyt on kesä ei tarvita paljoa energiaa.
Niin, paljonko niitä paneeleita on, kWp ja paljonko tänään on tullut niistä kWh?

 

[Luukku]

Nyt on kesä ei tarvita paljoa energiaa.

Juhannusaattona oli tuotantoa, mutta oli kulutustakin ja pääruoka valmistui hiilillä.

 

[tet]

Epätietoinen ulkopuolisena tässä kyselee, jotta miksi aurinkosähköihmiset tahtovat käyttää tuota pientä p-kirjainta paneelien tehoja ilmoittaessaan? Ymmärrän kyllä, että se kuvaa maksimitehoa ideaalitilanteessa, joo. Mutta niin kuvaa myös esim. tuulivoimalan teholukema. Jos tuulivoimalan tehoksi ilmoitetaan vaikkapa 3 MW, ei kukaan oleta, että se tuottaa sen aina, vaan ainoastaan ideaalisissa olosuhteissa. Sama kaikkien muidenkin tuotantomuotojen, vaikkapa vesivoiman tai ydinvoiman. En ole koskaan nähnyt, että kukaan ilmoittaisi tuulivoimalan tehon yksiköllä MWp. Miksi vain aurinkovoima-ihmiset käyttävät tuota standardien vastaista ylimääräistä kirjainta, mitä lisäarvoa se tuo?

 

[Espejot]

kWp kertoo voimalan nimellisteho jonka voisi myös ilmoitta kW_dc. Jos kerron että minun aurinkovoimalan teho on 6,75 kW niin mitä minä sillä tarkoitan? Mutta jos kerron että teho on 7,56 kWp niin kaikki ymärtävät mistä puhutaan.

Epätietoinen ulkopuolisena tässä kyselee, jotta miksi aurinkosähköihmiset tahtovat käyttää tuota pientä p-kirjainta paneelien tehoja ilmoittaessaan? Ymmärrän kyllä, että se kuvaa maksimitehoa ideaalitilanteessa, joo. Mutta niin kuvaa myös esim. tuulivoimalan teholukema. Jos tuulivoimalan tehoksi ilmoitetaan vaikkapa 3 MW, ei kukaan oleta, että se tuottaa sen aina, vaan ainoastaan ideaalisissa olosuhteissa. Sama kaikkien muidenkin tuotantomuotojen, vaikkapa vesivoiman tai ydinvoiman. En ole koskaan nähnyt, että kukaan ilmoittaisi tuulivoimalan tehon yksiköllä MWp. Miksi vain aurinkovoima-ihmiset käyttävät tuota standardien vastaista ylimääräistä kirjainta, mitä lisäarvoa se tuo?

Mitenkäs muuten tuulivoiman nimellisteho, onko se AC vai DC tehoa... oletan että nimellisteholla tarkoitetaan voimalan kokonaistehoa eikä pelkästään turbiin tehosta.

 

[tet]

Mitenkäs muuten tuulivoiman nimellisteho, onko se AC vai DC terhoa... oletan että AC.

Enpä osaa tuohon vastata. Edelleen jäi vähän epäselväksi tuon määreen lisäarvo. Kun aurinkovoiman lisäksi mikään muu tuotantomuoto ei tuota peak-määrettä käytä, niin onko syynä sitten se, että vain aurinkosähköä tuotetaan suuremmassa määrin pientuotantona. Eli kyseessä lienee ns. maallikkotermi, jolla yritetään selittää maallikoille asiaa, joka muiden tuotantomuotojen kanssa puuhasteleville on muutenkin selvää.

Jotenkin vain jopa vähän ärsyttänyt, kun lehdistö käyttää tuosta typerää suomennosta "kilowattipiikki". Jos halutaan erottaa hetkellisteho ja teoreettinen maksimiteho toisistaan, niin miksi ei vain sanota niin? Kuinka moni sanoo esim. "paneelieni teho on 3 kW ja 5 kWp", tarkoittaen että "paneelieni teho on tällä hetkellä 3 kW ja maksimiteho on 5 kW"? Säästäähän tuossa ensimmäisessä vaihtoehdossa kirjaimia kyllä. Vaan eipä tuo ensimmäinenkään lause ole yksiselitteinen; siinä tuon 3 kW merkitys jää selittämättä, vain 5 kWp on yksiselitteinen. Hetkellistehosta jää se hetki kertomatta.

 

[Espejot]

Jotta pysytään aiheessa niin jussina aurinkovoimalan huipputeho oli 5,78 kW joka on oletetavsti DC tehoa. Voimalan (6,75 kW) max teho saavutettiin toukokuussa ja sitä tuskin enään ylitetään.

Jotenkin vain jopa vähän ärsyttänyt, kun lehdistö käyttää tuosta typerää suomennosta "kilowattipiikki". Jos halutaan erottaa hetkellisteho ja teoreettinen maksimiteho toisistaan, niin miksi ei vain sanota niin? Kuinka moni sanoo esim. "paneelieni teho on 3 kW ja 5 kWp", tarkoittaen että "paneelieni teho on tällä hetkellä 3 kW ja maksimiteho on 5 kW"? Säästäähän tuossa ensimmäisessä vaihtoehdossa kirjaimia kyllä. Vaan eipä tuo ensimmäinenkään lause ole yksiselitteinen; siinä tuon 3 kW merkitys jää selittämättä, vain 5 kWp on yksiselitteinen. Hetkellistehosta jää se hetki kertomatta.

Kumpaa tehoa nyt tarkoitat DC vai AC... oletan että koska puhut paneeleista etkä voimalasta niin tarkoitat DC tehoa

 

[tet]

Kumpaa tehoa nyt tarkoitat DC vai AC... oletan että koska puhut paneeleista etkä voimalasta niin tarkoitat DC tehoa

Tekoäly kertoo näin:

In the context of solar power, kW (kilowatt) and kWp (kilowatt-peak) are related but distinct terms. kW refers to the actual, instantaneous power output of a solar system, while kWp represents the maximum power output under ideal conditions

En ymmärrä miksi sotket asiaan DC- ja AC-tehot, kun kyse on vain laitteiston hetkellistehon ja maksimitehon erosta. Tuot esiin nyt mielestäni epäolennaisia asioita. Kun kysyin, mitä lisäarvoa tuo p-kirjain tuo keskusteluun, niin toitkin esiin DC-tehon, joka saa minut kysymään vielä siitäkin: mitä lisäarvoa tuo DC-tehosta puhuminen? Ja miten se liittyy tuohon kWp-termiin, joka yllä olevan lainauksen mukaan on vain maksimitehon lyhenne?

 

[Espejot]

Tekoäly kertoo näin:

In the context of solar power, kW (kilowatt) and kWp (kilowatt-peak) are related but distinct terms. kW refers to the actual, instantaneous power output of a solar system, while kWp represents the maximum power output under ideal conditions

En ymmärrä miksi sotket asiaan DC- ja AC-tehot, kun kyse on vain laitteiston hetkellistehon ja maksimitehon erosta. Tuot esiin nyt mielestäni epäolennaisia asioita. Kun kysyin, mitä lisäarvoa tuo p-kirjain tuo keskusteluun, niin toitkin esiin DC-tehon, joka saa minut kysymään vielä siitäkin: mitä lisäarvoa tuo DC-tehosta puhuminen?

Silloin tiedetään että puhutaan paneelitehosta tietyissä olosuhteissa eikä esimerkiksi voimalan tehosta. Ja oikeastaan kyse taitaa olla nimellistehosta.

Nominal power (photovoltaic) - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Luukku]

Epätietoinen ulkopuolisena tässä kyselee, jotta miksi aurinkosähköihmiset tahtovat käyttää tuota pientä p-kirjainta paneelien tehoja ilmoittaessaan?

Silloin tuo kWp on paikallaan, jos vaikka vertaillaan erikokoisten tai samankokoisten voimaloiden tuottoa ja ilmoitetaan tuotanto muodossa esim 115kWh/kWp.
Pelkkä 115kWh/kW saattaisi sekottaa ajatusta.

 

[tet]

Silloin tiedetään että puhutaan paneelitehosta eikä voimalan tehosta. Ja oikeastaan kyse taitaa olla nimellistehosta.

Nominal power (photovoltaic) - Wikipedia

en.wikipedia.org

No mitä lisäarvoa tuo paneelitehosta puhuminen, jos se ei koskaan realisoidu verkkoon työnnettäväksi tehoksi sellaisenaan? Ja edelleen tuosta "piikkitehosta", mihin sitä määritettä oikeasti tarvitaan? Ei kukaan sano Olkiluoto kolmosestakaan, että sen teho on 1600 MWp. Kaikki kuitenkin ymmärtävät, että puhuttaessa tehosta ilman ajanhetken määritettä, tarkoitetaan maksimitehoa. Sitten voidaan sanoa vaikka, että OL3 teho sillä ja sillä hetkellä oli 1300 MW, niin kaikki tietävät, ettei puhuta maksimitehosta vaan tehosta tuolla ilmoitetulla hetkellä. Ei tuo lainaamasi wikipedia-artikkelikaan todellakaan kannusta tuollaisen ylimääräisen lisämääreen käyttöön, pikemminkin päinvastoin.

Sinä teit jo edellä rinnastuksen, että kWp = kWdc. Kuitenkaan yleisesti näin ei taida olla, useampi lähde puhuu peak powerin tarkoittavan laitteiston maksimitehoa, eli maksimi syöttötehoa verkkoon. Kyllä tuo p-kirjain selkeästi sotkee asioita enemmän kuin selventää.

 

[roots]

Jotenkin vain jopa vähän ärsyttänyt, kun lehdistö käyttää tuosta typerää suomennosta "kilowattipiikki".

Justiinsa Juhannuksena varsinkin.

 

[tet]

Silloin tuo kWp on paikallaan, jos vaikka vertaillaan erikokoisten tai samankokoisten voimaloiden tuottoa ja ilmoitetaan tuotanto muodossa esim 115kWh/kWp.
Pelkkä 115kWh/kW saattaisi sekottaa ajatusta.

No tässä käytössä sen jotenkin voi ymmärtää. Ilmeisesti yksikkö on vain karannut ulos karsinastaan, ja leviää kuin lupiini paikkoihin jonne se ei kuulu.

 

[Mase]

Toistan taas, että tehon yksikkö on W, kW, MW tai GW ilman yksikköön liitettyjä lisäkirjaimia tai alaindeksejä. Lisämerkinnät ovat yksikköstandardin sääntöjen vastaisia. Jos tarvitsee kertoa, että kysymyksessä on maksimiteho, sen voi sanoa tekstissä. Sama koskee vaikkapa keskitehoa, lämpötehoa tai sähkötehoa.

 

[Espejot]

No mitä lisäarvoa tuo paneelitehosta puhuminen, jos se ei koskaan realisoidu verkkoon työnnettäväksi tehoksi sellaisenaan?

Se on aika oleellinen tieto vaikka DC-AC suhteen laskemiselle. Minulla ko. suhde prosentein ilmaistuna on 112%. On sitten toinen väitelynaihe mihin DC-AC suhdetta tarvitaan ja mitoitusta onkin käsitelty useammassa dokumentissa.

Sinä teit jo edellä rinnastuksen, että kWp = kWdc. Kuitenkaan yleisesti näin ei taida olla, useampi lähde puhuu peak powerin tarkoittavan laitteiston maksimitehoa, eli maksimi syöttötehoa verkkoon. Kyllä tuo p-kirjain selkeästi sotkee asioita enemmän kuin selventää.

Wikipediassa aurinkopaneelien "piikkitehoa" käsitelvä artikkeli on nimetty nimellistehoksi joka lienee se oikeampi termi.

 

[Tifo]

kWp on oikein hyvä termi ja vakiintunut käyttöön. Ei siitä kannata vetää hernettä nenään. Se teho ilmoitetaan yksittäiselle paneelille ja on siis dc-tehoa. Oman invertterin tietoja kun olen katsellut niin DC ja AC tehojen ero on ollut noin 3 %. Vastaa hyvin ilmoitettua invertterin hyötysuhdetta. Ei ole isoa eroa kummasta tehosta puhutaan koko voimalan osalta.
Piikkitehon olen saavuttanut toukokuussa kun aurinko on tullut pilven takaa esiin vaikka se ei Suomessa pitäisi olla mahdollista.

 

[SON]

Silloin tuo kWp on paikallaan, jos vaikka vertaillaan erikokoisten tai samankokoisten voimaloiden tuottoa ja ilmoitetaan tuotanto muodossa esim 115kWh/kWp.
Pelkkä 115kWh/kW saattaisi sekottaa ajatusta.

Tuolla edellä jo lähestyin asiaa perinteisen sähkötekniikan ja yksinkertaisen matematiikan näkökulmasta. Näissä pyritään laskutoimitus ja laadut supistamaan mahdollisimman lyhyeen ja ymmärrettävään muotoon.

1. Jos lasketaan ja supistetaan laskutoimitus loppuun 115 kWh/kWp, niin saadaan tulokseksi 115 h/p joka laadutettuna ei kerro ainakaan minulle mitään.

2. Jos lasketaan ja supistetaan laskutoimitus loppuun 115 kWh/kW, niin saadaan tulokseksi 115 h, joka laadutettuna kertoo kyseisen systeemin huipunkäyttöajan (tiettynä ajanjaksona).

Se siitä ja yleisemmin niin tärkeintähän tässä on oltava yhteismitallisuus vertailtavuuden ja seurannan onnistumiseksi. Parhaiten vertailtavuus toteutuu tietenkin omassa voimallassa kunhan "valittu" teho on koko ajan sama. Yleisimpiä pitkä aikavälin aurinkovoiman tehokkuuden seurantoja ovat vuoden huipunkäyttöaika ja kapasiteettikerroin. Aurinkovoiman huipunkäyttöaika lasketaan siis kun vuoden tuotto kWh:na jaetaan voimalan nimellisteholla kW:na. Kapasiteettikerroin puolestaan laskeaan vuoden huipunkäyttöajan ja vuoden tuntien suhteena %:na.

Esimerkiksi jos vuoden tuoto on 10 000 kWh ja nimellisteho on 10 kW, sadaan vuoden (12 kk) huipunkäyttöajaksi 10000 kWh/10 kW = 1000 h. Vastaavasti vuoden kapasiteettikerroin lasketaan 1000h/8761h*100%= 11,4 %

 

[tet]

1. Jos lasketaan ja supistetaan laskutoimitus loppuun 115 kWh/kWp, niin saadaan tulokseksi 115 h/p joka laadutettuna ei kerro ainakaan minulle mitään.

Hyvä huomio kyllä. Kenties tuossa käytössä kannattaisi käyttää jotain muuta esitysmuotoa. Vaikkapa "115 kWh @ 1 kWp" tjsp.

kWp on oikein hyvä termi ja vakiintunut käyttöön. Ei siitä kannata vetää hernettä nenään. Se teho ilmoitetaan yksittäiselle paneelille ja on siis dc-tehoa.

Wikipedia väittää toisin:

Nominal power (or peak power) is the nameplate capacity of photovoltaic (PV) devices, such as solar cells, modules and systems.

Tuon mukaan termin käyttö ei rajoitu pelkkiin paneeleihin, vaan voi tarkoittaa myös koko järjestelmän nimellistehoa.

 

[pökö]

Eilen ylitettiin 47 kWh raja tuotossa ensimmäisen kerran. Luulen että tuossa on meidän maksimit 6,97 kWp paneelistosta kun päiväkin alkaa lyhetä.

 

[kaihakki]

Kysyin Deepseekiltä mitä tarkoittaa kwp. Vastasi näin.

mitä tarkoittaa aurinkopaneeleissa kwp

kWp aurinkopaneeleissa tarkoittaa kilowatti-piikkiä (kilowatt peak englanniksi). Se on aurinkopaneelien tehon mittayksikkö, joka kuvaa paneelien enimmäistehoa standardiolosuhteissa.

Mitä kWp kertoo?​

• Suorituskyky ideaaliolosuhteissa: kWp mittaa, kuinka paljon tehoa aurinkopaneelijärjestelmä tuottaa standarditestiolosuhteissa (yleensä 25 °C lämpötila, 1000 W/m² auringonsäteily ja spektri, joka vastaa kesäpäivää).
• Vertailukelpoisuus: Auttaa vertaamaan eri paneelien tai järjestelmien tehokkuutta.
• Arvio tuotannosta: Käytännössä aurinkopaneelit eivät yleensä saavuta täyttä kWp-arvoaan, koska säätila, lämpötila ja asennuskulma vaikuttavat tuotantoon.

Esimerkki:​

• 5 kWp aurinkopaneelijärjestelmä tuottaa Suomessa kesäkuukausina noin 5 000–6 000 kWh/vuosi (riippuen sijainnista ja asennuksesta). Talvella tuotanto on huomattavasti alhaisempaa.

 

[Mase]

On käsitteiden sekaannusta liittää tehoyksikön lyhenteeseen siihen kuulumattomia yksikköstandardin vastaisia merkkejä. Tarkoitetaan kuitenkin sanoa, että kysymys on maksimitehosta, tai nimellistehosta, tai huipputehosta, eikä erilaisesta tehoyksiköstä. Olisiko se vain laiskuutta, kun ei viitsitä sanoa, tai kirjoittaa maksimiteho. Piikki sanana tehon yhteydessä on myös kummajainen, eihän ole kysymys terävästä piikistä. Käytäntöön pesiytyy valitettavan helposti epäjohdonmukaisia, turhia tapoja.

 

[roots]

Ärsytystä voi kohotella jos heittää tonne perään vielä 'v' kirjaimen...

kWpv

Kaikki varmaan käsittää mitä tarkoittaa

 

[Espejot]

Tässä on kysytty ja epäilty että mihin tarvitaan voimalan nimellistehoa. Sivuhuomautus, tulihan tässä kohtaa selvästi esille että tarkoitan nimenomaan paneelien DC tehoa IEC 61215, IEC 61646 ja UL 1703 standardien mukaisesti. Paneelien vertailuun ja mitoitukseen ainakin mutta tekeekö sillä enään sen jälkeen mitään. Riippuu tilanteesta. Ainakin se kertoo kuinka optimaalisesta asenuksesta on kysymys mutta onko voimalat tämänkään jälkeen vertailukelpoisia. Voimalaa voi kuvailla myös DC/AC suhteella mutta yksi tunnusluku kertoo vain yhden ominaisuuden.

 

[SON]

Mielestäni Motiva ei ole tässä oikein onnistunut kiteyttämään aurinkojärjestelmän tehoasiaa vaikka otsikko on Aurinkojärjestelmän teho. Nimittäin aika pienelle huomiolle on tässä heidän esityksessän jäänyt kokonaisuuden (järjestelmän) hahmottaminen. Kirjoitetaan kyllä panelien tehosta ansiokkaasti mutta aika vähälle jää kirjoituksessa se että paneleita ei kytketä suoraan sähköverkkoon vaan tähän väliin tarvitaan invertteri. Eli oikeassa elämässä aurinkojärjestelmän oikea tehon tarkastelupiste on mielestäni sen invertterin sähköverkon vaihtosähkön liittimet. Invertterin ja johdotusten tyypilliset häviöt lienevät n 5% luokkaa.

Aurinkosähköjärjestelmän teho

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja vaikuttavien ja kestävien valintojen tekemiseen.

www.motiva.fi

Listätään tähän pieni huvittava yksityiskohta tuosta Motivan tekstistä Voidaan tientenkin tulkita saivarteluksi mutta ...
Kohdassa Aurinkopanelin hyötysyhde on mielenkiintoinen laskutoimitus: 400 Wp/(1,9 m2 x 1000 W/m2)= n. 21%.
.

 

[kotte]

^Teknisessä kirjallisuudessahan on iät ja ajat käytetty vastaavia lisämerkintöjä perusyksiköiden alaviitteinä (tyyliin kW_p,DC jne.). Jos käsitteet viitsittäisiin nykyisin latoa samaan tapaan, ei sotkuakaan syntyisi. Nykyiset tekstinladontasovellutukset eivät olisi esteenä nykyistä huolellisemmille käytännöille.

 

[Luukku]

Tuli taas sopivasti aurinkoinen päivä, sai autoon rangea. Huomenna sitä tarvitaan.
30,7kWh nyt ja pitkälle iltaan vähentää peruskulutusta vielä.

 

[pökö]

pitkälle iltaan vähentää peruskulutusta vielä.

Kyllä, klo 22 tulee vielä 300 W kun on kirkas taivas. Mutta tästähän se nyt alkaa vähentyä.