Aurinkovoimatuotannon esiinmarssi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Saksassa on kova tahti päällä. 9 GW tämän vuoden aikana ja 1,4 GW pelkästään heinäkuussa. Reilu 90 GW aurinkovoimaa yhteensä.

Germany’s Federal Network Agency (Bundesnetzagentur) has reported that 1,404.5 MW of new PV systems were installed in July. The nation added 1.3 GW in June 2024 and around 1.2 GW in July 2023.

Newly installed PV capacity in Germany hit 9.34 GW in the first seven months of this year, up from around 7.69 GW in the same period a year earlier.
 
Ruottissa rakensivat 460 MW lisää aurinkotuotantoa ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tahti taitaa kuitenkin olla hyytymässä.

 
Aurinkovoimaan satsataan tällähetkellä enemmän kuin muihin sähköntuotantomuotoihin yhteensä
Globaalistihan noin pitää olla ja globaalisti aurinkovoima on erinomaisen säännöllisesti toistuvaa kohtuullisen kokoisella manntieteellisellä alueella. Valitettavasti aurinkovoima ontuu Suomessa, kun sitä saa tehokkaasti vain hiukan runsaat puolet vuodesta. Toki on hyödyksi tuon aikaa. Erityisen rampaa aurinkovoima on Suomessa rakennusten lämmitystarkoituksiin, kun tuottaa pääasiassa silloin, kun lämmitystarvetta ei ole eikä tuota silloin, kun lämmitystarvetta olisi.

Suomessa aurinkovoimalla olisi merkittävää potentiaalia vedyn tuotantoon ja vastaaviin tarkoituksiin kesäaikana. Erikoisen mainiota olisi, jos vedyn voisi jalostaa ammoniakin, metanolin tai ehkä LNG:n tapaisiksi suhteellisen helposti varastoitaviksi polttoainetuotteiksi, joilla sitten voisi talvikaudella samoilla elektrolyysilaitteistolla ajaa sähkön tuotantoa tarpeen mukaan varastoidulla polttoaineella. Tietyt elektrolyyseriteknologiat saattaisivat taipua moiseen, mutta kustannukset ovat toinen kysymys.
 
Globaali aurinkovoiman lisäys.
1726765742321.png

Koko rapsa löytyy tuolta: https://ember-climate.org/insights/in-brief/solar-power-continues-to-surge-in-2024/


Muutamamissa maissa kuitenkin jo hyytyy. Kuten Epsanjassa.
 
Virossa 1 GW aurinkovoimaloita. Siellä on laitettu hihat heilumaan. Tasainen virta Estlinkissä kääntyykin kesällä jatkossa herkemmin toiseen suuntaan. Kannibaali tulee kylään.

Vertailuksi Fingridin sivuilta: Suomessa Aurinkovoimaennusteessa käytetty kokonaiskapasiteetti 1109 MW

1728593328947.png
 
Näin tämä menee, helpomman kautta mennään, lähes poikeuksetta ja aina. Sitten kun asiat hankaloituu tarpeeksi niin se "vika" korjataan. Kulutajan vinkelistä tämä on synnyttänyt "älysähkömarkkinat" minne on syntynyt paljon pieniä firmoja joiden tuoteella hyödynetään ruokapöydän antimia - seisova pöytä joka notkuu herkkuja monesta maasta. Eli seisovassa pöydässä on kaikenmoisia asiakkaita. Kulutajanhan ei tarvi kuin valita kattaus ja nauttia.
 
2030 aurinko halvin energiantuotantomuoto miltei joka paikassa? Tässä sisällä myös varastointi

1000083301.jpg

 
Viimeksi muokannut moderaattori:
2030 aurinko halvin energiantuotantomuoto miltei joka paikassa? Tässä sisällä myös varastointi
Epäilen varastokustannusten oikeellisuutta Suomen kohdalla (ei auennut tekstistä) v. 2030. On hyvin haasteellista varastoida kaikki kulutettu sähkö vähintään kolmeksi kuukaudeksi, jos sähkö pitäisi tuottaa aurinkoenergialla. Hyvähän on heittää, että varastoidulla vedyllä, mutta tarvitaan varsin järeä vetyvarasto (tilavuudeltaan luokkaa vähintään monisatakertainen luolatilavuus kuin Vantaalle luohittava kaukolämpövarasto tarvittavan vetymäärän varastoimiseksi nykyiselle sähkönkulutukselle). Ammoniakkia tai LNG:tä käyttäen varastoiminen toki tulisi helpommaksi, mutta noiden tuottaminen vedystä vaatii lisäksi lukuisia suhteellisen kalliita teollisisa laitoksia. Hukkalämpöä toki kaikesta syntyisi niin paljon, että etenkään tilojen lämmitysenergian osalta katoaisi kaikenlainen niukkuus.
 
Epäilen varastokustannusten oikeellisuutta Suomen kohdalla (ei auennut tekstistä) v. 2030. On hyvin haasteellista varastoida kaikki kulutettu sähkö vähintään kolmeksi kuukaudeksi, jos sähkö pitäisi tuottaa aurinkoenergialla. Hyvähän on heittää, että varastoidulla vedyllä, mutta tarvitaan varsin järeä vetyvarasto (tilavuudeltaan luokkaa vähintään monisatakertainen luolatilavuus kuin Vantaalle luohittava kaukolämpövarasto tarvittavan vetymäärän varastoimiseksi nykyiselle sähkönkulutukselle). Ammoniakkia tai LNG:tä käyttäen varastoiminen toki tulisi helpommaksi, mutta noiden tuottaminen vedystä vaatii lisäksi lukuisia suhteellisen kalliita teollisisa laitoksia. Hukkalämpöä toki kaikesta syntyisi niin paljon, että etenkään tilojen lämmitysenergian osalta katoaisi kaikenlainen niukkuus.
En lukenut koko juttua vaan selasin sieltä täältä. Oletin kuitenkin että tuo ei sisällä oletusta että auringolla voisi kattaa koko kulutuksen, vaan myös muita tuotantomuotoja tarvitaan. Varastoinnin osalta selaamalla silmiin osui 12h akut.
 
En lukenut koko juttua vaan selasin sieltä täältä. Oletin kuitenkin että tuo ei sisällä oletusta että auringolla voisi kattaa koko kulutuksen, vaan myös muita tuotantomuotoja tarvitaan. Varastoinnin osalta selaamalla silmiin osui 12h akut.
Ilman muuta paneelit tulevat halvimmaksi tuotantomuodoksi ennen pitkää, jos katsotaan 12h akkupuskurit riittäviksi, mikä vain Suomessa on kuin yksi lämmin henkäys. Siinä tapauksessa aurinkosähköä varten kannattaa investoida lähinnä vain kesäajaksi ja tuo tulee luultavasti katetuksi jo paljon ennen vuotta 2030 siinä mitassa kuin kesäkaudella sähköä Suomessa tarvitaan. Tarpeellinen akkukapasiteettikin ehkä tulee täyteen jo talvikauden kulutus- ja tuulivoiman tuotantovaihtelujen järkevän tasapainohallinnan tarpeisiin. Suomessa ei pärjätä talvea ilman tuulivoimaa, mutta sekin vaatii selvästi pitemmän puskurointiajan kuin 12h, luokkaa viikon pari, ehkä.
 
Saksassa on rakennettu ahkerasti aurinkowoimaa myös tänä vuonna. Vuoden lopussa saattaa 100 GW raja mennä rikki. Tänä vuonna ennustetaan että 17.5 GW tulee lisää ja joista puolet on alle 100 kW järjestelmiä.
 
Suomessa ei pärjätä talvea ilman tuulivoimaa, mutta sekin vaatii selvästi pitemmän puskurointiajan kuin 12h, luokkaa viikon pari, ehkä.

Teknisesti pärjättäisiin, jos PV-tuotanto olisi ulkomailla ja siirtokapasiteettiä riittävästi.

200-300GW PV-voimala Saharaan sopivan isolla akkuvarastolla ja muutama +-1100 HVDC linja riittäisi meidän kulutukseen nopeasti laskien. Maailmantilanteen vuoksi voisi olla ehkä hyvä olla rinnakkaisia reittejä rinnalla.

Pelkkään sähköön riittäisi pienempi, alle 100GW voimala.

Ei tule sekään halvaksi ja sisältää suuria riskejä.
 
Saksassa aurinkosähkössä 100 GW raja ohitettu. 2024 tuli linjoille 17 GW tuotantoa lisää.

 
Jahas, Virossa PV tuotantoa 1.4x kulutuksen verran jo viime vuonna. Taitaa putki baltiaan tukkeutua auringonpaisteella, kuten olen vähän veikkallutkin.

On the solar side, self-sufficiency became a reality: at its peak, Estonian consumption was exceeded by as much as 1.4 times. Solar electricity production increased by 41 percent over the year, reaching a record production of 767 MWh per hour. The average price of solar electricity was €63.6/MWh, or 27 percent cheaper than the average stock exchange price.
 
Aivan älytön määrä.

Ei ole ihme että siellä on energiakaruselli kohtuullisen sekaisin.
Kulutus on kesällä jotain 50 GW luokkaa. Taitaa ajoittain aurinkosähköä riittää vähän muillekkin.... Tuotantohuiput olivat 2024 jotain 40 GW luokkaa. Ensi kesänä taitaa olla lähellä 45GW...

1736452890353.png
 
Lisäksi Saksasta ja Puolasta tulee osin Baltiaan ja osin Ruotsiin aurinkosähköä ja kummassakin maassa aurinkopaneeleiden määrä lienee suhteessa verrattavissa Viroon? Kun vesivarastotkin pullistelevat, sähkö saattaisi kesällä olla Suomessakin selvästi halvempaa kuin viime vuonna (eikä se ollut kallista silloinkaan)?
 
Kiinassa on laitettu hihat heilumaan aurinkopaneeliasennuksissa. ~280 GW aurinkowoimaa lisää vuodessa. Nyt kapasiteettia noin 900 GW.

By the end of 2024, China’s total installed PV capacity had reached 886.66 GW, up 277.17 GW from 609.49 GW at the end of 2023. This marks an annual growth rate of 45.48%, setting a new historical record for solar capacity expansion.
 
Tanskassa näemmä 4 GW raja ylitetty. Siellä kesäisin kulutus on jossain 4,5 GW paikkalla ja Suomessa jotain 8 GW luokkaa. Aurinkowoimaa on siis kulutukseen verrattuna aikas paljon enemmän. Suomessa kapasiteetti taitaa olla jossain 1,1 GW paikkeilla.
1737493853604.png


 
Tanskassa näemmä 4 GW raja ylitetty. Siellä kesäisin kulutus on jossain 4,5 GW paikkalla

Tuollainen verkko ei tqaida enää pysyä pystyssä kun siitä puuttuu inertia lähes kokonaan... elleivät tanskalaiset ole tehneet sinne synkronikompensaattoreita. Suomessakin on jo yksi tuulivoiman vuoksi.
 
Tuollainen verkko ei tqaida enää pysyä pystyssä kun siitä puuttuu inertia lähes kokonaan... elleivät tanskalaiset ole tehneet sinne synkronikompensaattoreita. Suomessakin on jo yksi tuulivoiman vuoksi.

Onneksi Tanskan verkolla ei ole ongelmaa tämän suhteen, koska on niin jäykästi kiinni naapurimaissa.

Ilman näiden tukea ongelma olisi moninverroin kinkkisempi.

nterconnectors-from-Denmark-to-neighboring-countries-Source-Danish-Energy-Agency-2016b.png


Ja kyllä, myös HVDC:llä voidaan kompensoida puuttuvaa inertiaa, varsinkin VSC-sellaisella.
 
Tanskassahan on kaksi erillistä verkkoa (Jyllanti vs. Själland), jotka eivät ole edes synkronissa keskenään.

No eivät keskenään, mutta muualle ovat.

Johonkin se synkronisten verkkojen raja pitää piirtää, ja se on nyt piirretty poikkeuksellisesti valtion keskeltä. Onhan näitä toki muitakin, USA, Japani nyt ensin tulee mieleen.

800px-European_electricity_grid.svg.png
 
Johonkin se synkronisten verkkojen raja pitää piirtää, ja se on nyt piirretty poikkeuksellisesti valtion keskeltä. Onhan näitä toki muitakin, USA, Japani nyt ensin tulee mieleen.
Japani onkin varsin erikoinen maa sähköjen osalta kun osa maata on 50Hz ja osa 60Hz. Muitakin outoksia siellä on.
 
Japani onkin varsin erikoinen maa sähköjen osalta kun osa maata on 50Hz ja osa 60Hz. Muitakin outoksia siellä on.

Kyllä vain. Tuo taajuusraja maan sisällä lienee ainutlaatuinen, tai ainakin harvinainen.

Toki sama on tulossa USA:han ilmeisesti hyvinkin pikapuoliin, jos on uskominen maan johdon puheita.
 
Suuret aurinkovoimalat herättävät vastustusta tullessaan naapurustoon


Tämä on vähän sellainen juttu että jos haluaa varmistaa muuttumattoman maiseman, niin kannattaa omistaa se maa itse, eikä puuttua siihen mitä muut tekevät omistamillaan tonteilla.

EIhän se kivaa ole jos joku kaataa lähimetsänkään päätehakkuuna, mutta sen voi estää ostamalla sen metsän korkeammalla hinnalla. Luulisin että suurin osa metsänomistajista ottaisi mielelään enemmän rahaa ja säästäisi metsän.

Ei nuo paneelistot kauniita ole, sitä minä en sano. Mutta jos maatalaous ei kannata, niin ymmärrän hyvin jos maajussit haluaa saada jotain tuottoa omaisuudelleen.
 
Jotkut muuttavat maalle päästäkseen irti modernista infrastruktuuriteknologiasta, mutta samallahan voisi olla ilman sähköverkkoa ja nettiäkin, sillä kumpikaan ei kaunista maisemaa. Kaapeleitahan kaivetaan maahan muusta syystä, mikä maksaa, mutta tuossahan on oikeastaan porkkana, miksi sähkönsiirrosta kannattaisikin maksaa haja-asutusalueilla keskimääräistä enemmän. Jos pienimuotoisuus viehättää, niin hommaa sitten itse sähkönsä, jos noin pienimuotoinen tuotanto ei paista silmään, vaikka vielä lähempänä on kuin suuret kentät omaa kotia. Nykyaikaisen metsä- ja maatalouden vaikutusta maisemaan siedetään jostakin syystä paremmin.
 
Suomessa aurinkopaneeliasennukset eivät ole lähteneet samanlaiseen lentoon kuin muissa pohjoismaissa tai baltiassa(pl Norja). Mikä lienee syynä? Runsas tuulivoima ja alhainen sähkönhinta?
Käppyrä on tehty chatgtp:llä ja siinä voi olla jotain virheitä, mutta eiköhän se suunnan kerro.

1754123736948.png
 
Takaisin
Ylös Bottom