Keskustelua sähköautoista

jmaja

Hyperaktiivi
Eroja tosiaan on. Tää MG4 LFP:llä lataa kyllä kaikilla kokeilluilla pakkasilla heti sen reilut 3 kW, jonka työpaikan laturista saan eikä koskaan ole tuolloin lämmittänyt akkua. Ei ole kertaakaan ollut yli 30 astetta pakkasta, mutta lähellä on ollut. Kokeilin myös kerran pikalatausta 5 km ajon jälkeen -26 C ilman esilämmitystä. Otti heti luokkaa 20 kW. Silloin ei ollut vielä OBD-palikkaa, joten en nähnyt akun lämpötilaa.

Eihän toi pääse kesälläkään kuin hiukan yli 80 kW, mutta noin 80 kW lataa jo akun ollessa 7 C ja tosiaan esilämmitys ei lämmitä yli 15 C:n.

Miten paljon Teslan kulutus kasvaa, jos akku lämmitetään noin kuumaksi? Vaatiihan akun lämmitys pakkaselta 40 C:hen helposti yli 10 kWh.
 

Ton1A

Vakionaama
Pikalatausta tulee lopulta käytettyä varsin vähän. Tyypillinen käyttötapaus on sellainen, että pikaladataan pidemmän ajon jälkeen, tuolloin ajaminen itsessään on jo lämmittänyt akkua.

Nuo yksittäiset alhaisen tehon pisteet tulevat ihan latauksen alkuvaiheessa. Teho nousee pikkuhiljaa, loggaus ehtii napata useamman tehopisteen samalle lataustasolle.

Uudempien Teslojen LFP-akkua taas haukutaan huonosta pikalataustosta talvisin.
 

Tekniikkatulitaloon

Aktiivinen jäsen
Uudempien Teslojen LFP-akkua taas haukutaan huonosta pikalataustosta tatalvisin.
Suunnilleen täyttä vauhtia on latautunut talvisinkin, mutta esilämmitys pitää olla kokoajan päällä. Ikävä yllätys tulee varmasti jos matkan alussa pitää mennä laturille. Veikkaisin johtuvan akun kemiasta ja siitä, että lämmitysteho on puolet nelivetoisista malleista.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Miten paljon Teslan kulutus kasvaa, jos akku lämmitetään noin kuumaksi? Vaatiihan akun lämmitys pakkaselta 40 C:hen helposti yli 10 kWh.
Ei ole itselläni vertailudataa kun niin yksittäisiä ollut talvioloissa pikalataukset, mutta kyllähän se näkyy. Jos Tampereelta navigoi Espoon Ikean superille taitaa aloittaa samantien lämmityksen.
Itse en ole reissuillani kesällä käyttänyt ollenkaan koska pidän mieluummin selvän ruoka-/kahvitauon jossa ehtii ihan hyvin latautua hitaamminkin kun auton ehdottelemia jopa vaan 5-10min latauksia...
 

RauskiH

Vakionaama
Mun autollani toteumat näyttävät tältä, tuossa on vähän yli viiden vuoden kaikki pikalataukset.

katso liitettä 108300

Aika samaa luokkaa lataustehoja vs soc omassakin. Ihan kohtuullinen estimaatti näissä vanhemmissa tessuissa latausteholle on 130kw-soc. Itse tulee reissun päällä ajoitettua lataukset siten että laturille saavutaan ykkösprosenteilla, maks 10% varauksella
 

tet

Hyperaktiivi
Lataamisesta/laturista:
Kun eivät itse osaa ohjata latausvirtoja vaihekohtaisesti, niin varmaankin voi ns ohjelmoida että tietyllä kellonajalla alkaa ottaa joka vaiheesta tiettyä virtaa.

Mutta entä jos tietää, että vaikka yhdestä vaiheesta vapautuu 1kW klo1, toisesta 2kW klo2 ja kolmannesta 3kW klo3, niin onnistuuko noiden räppääminen vaihekohtaisesti vai pitääkö esim klo3 vasta laittaa kaikki tuolla mainitulla maksimilla vai peräti kaikista vain 1kW klo3?

En ole ikinä kuullut sähköautosta, jossa pystyisi vaihekohtaisesti määrittelemään latausvirran. En myöskään kotilatauslaitteesta, joka osaisi tällaisen operaation. Syy moisen ominaisuuden puuttumiseen lienee aika looginen, monissa isoissa autoilumaissa ei kotitalouksissa ole kolmivaihesähköä saatavilla. Valmistajien kiinnostus näperrellä tällaisten ominaisuuksien kanssa lienee melko olematon, ainakin autojen puolella. Latauslaitteita toki valmistetaan myös maissa joissa kolmivaihesähköä on tarjolla, joten ehkäpä tällainen ihmelaite jostain löytyy(?).

En myöskään tiedä autoja tai latauslaitteita, joissa voisi ajastaa latausvirran määrän vaihtelua edes yhteisesti kaikkia vaiheita koskien (mikä ei tietenkään tarkoita etteikö sellaista voisi markkinoilta löytyä). Jo pelkkä latausvirran asettaminen halutulle tasolle on ominaisuus, jota kaikista autoista ei löydy. Monet autot lataavat aina niin paljon kuin latauslaite tarjoaa, toki oman latauskykynsä puitteissa. Latauslaitteissa sentään lienee pääosin jostain dippikytkimistä vähintään aseteltavissa maksimi latausvirta.

Kyllä latausvirran "kapeikot" pääsääntöisesti aina hoidetaan sillä pääsulakkeiden virtaa mittaavalla kuormanhallinnalla, joka ohjaa latauslaitteen autolle tarjoamaa virtamäärää. Sekin rajoittuu latausstandardista johtuen ohjaamaan latausta aina vähiten pelivaraa (eli eniten pohjakuormaa) omaavan vaiheen mukaan, koska yksittäisten vaiheiden tilannetta ei latauslaite pysty autolle kommunikoimaan.
 

Hempuli

Töllintunaaja
1756194632488.png
 

Jule

Vakionaama
En ole ikinä kuullut sähköautosta, jossa pystyisi vaihekohtaisesti määrittelemään latausvirran. En myöskään kotilatauslaitteesta, joka osaisi tällaisen operaation. Syy moisen ominaisuuden puuttumiseen lienee aika looginen, monissa isoissa autoilumaissa ei kotitalouksissa ole kolmivaihesähköä saatavilla. Valmistajien kiinnostus näperrellä tällaisten ominaisuuksien kanssa lienee melko olematon, ainakin autojen puolella. Latauslaitteita toki valmistetaan myös maissa joissa kolmivaihesähköä on tarjolla, joten ehkäpä tällainen ihmelaite jostain löytyy(?).

En myöskään tiedä autoja tai latauslaitteita, joissa voisi ajastaa latausvirran määrän vaihtelua edes yhteisesti kaikkia vaiheita koskien (mikä ei tietenkään tarkoita etteikö sellaista voisi markkinoilta löytyä). Jo pelkkä latausvirran asettaminen halutulle tasolle on ominaisuus, jota kaikista autoista ei löydy. Monet autot lataavat aina niin paljon kuin latauslaite tarjoaa, toki oman latauskykynsä puitteissa. Latauslaitteissa sentään lienee pääosin jostain dippikytkimistä vähintään aseteltavissa maksimi latausvirta.

Kyllä latausvirran "kapeikot" pääsääntöisesti aina hoidetaan sillä pääsulakkeiden virtaa mittaavalla kuormanhallinnalla, joka ohjaa latauslaitteen autolle tarjoamaa virtamäärää. Sekin rajoittuu latausstandardista johtuen ohjaamaan latausta aina vähiten pelivaraa (eli eniten pohjakuormaa) omaavan vaiheen mukaan, koska yksittäisten vaiheiden tilannetta ei latauslaite pysty autolle kommunikoimaan.
Mun tietääkseni AC latauslaitteessa ei ole olemassa mitään korkeammantasonkaan kommunikaatiostandardia jolla voisi ilmoittaa autolle suurimman sallitun vaihekohtaisen virran, eli vaihekohtainen tehonsäätö on teknisestikin mahdollinen vain DC laturilla.

Sinänsä sen maksimi latausvirtaa säätelevän systeemin voisi elektroniikkaharrastelija helposti kyllä rakentaa, se maksimivirran autolle kertova systeemi on hyvin yksinkertainen pwm signaali, ja laitteen kytkentäsignaalit toteutetaan simppelillä diodilla ja vastuksella.
 

Ton1A

Vakionaama
Lataamisesta/laturista:
Kun eivät itse osaa ohjata latausvirtoja vaihekohtaisesti, niin varmaankin voi ns ohjelmoida että tietyllä kellonajalla alkaa ottaa joka vaiheesta tiettyä virtaa.

Mutta entä jos tietää, että vaikka yhdestä vaiheesta vapautuu 1kW klo1, toisesta 2kW klo2 ja kolmannesta 3kW klo3, niin onnistuuko noiden räppääminen vaihekohtaisesti vai pitääkö esim klo3 vasta laittaa kaikki tuolla mainitulla maksimilla vai peräti kaikista vain 1kW klo3?
Ei pysty. Se seinässä oleva pömpeli ei lopultakaan ole muuta kuin kontaktoreilla ja vikavirtasuojalla varustettu voimavirtapistorasia, joka yhdellä pinnillä pystyy lisäksi kertomaan mikä on maksimivirta jota auton laturi ei saisi ylittää. Maksimivirta pätee samalla tavalla kaikkiin vaiheisiin.

Tämä johtuu pitkälti siitä, että Type2 on suora jatkumo yksivaiheisesta Type1/J1772 standardista. Pääpiirteissään lisättiin kaksi pinniä kahdelle lisävaiheelle sekä muutettiin liittimen muotoa. Sähköisesti Type1 ja yhteen vaiheeseen kytketty Type2 ovat identtiset.

Jos tuollainen ominaisuus olisi, se olisi nimenomaan auton pään ominaisuus. Seuraava kysymys olisi mistä ohjaus? Type2 ei sitä nykyisellään tarjoa, mutta toki kaikenlaisia valmistajakohtaisia systeemeitä on olemassa. Esim. Tesla Wall Connector (Tesla nimenomaan ei käytä tästä nimitystä Charger, koska se ei ole sellainen) osaa jonkin PLC-protokollan Type2 yli, tuolla voi mm. rajoittaa TWC:n tarjoamaan virtaa vain Tesla-merkkisille autoille, tai vain tietyille Tesla-autoille VIN-koodin mukaan.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Monet autot lataavat aina niin paljon kuin latauslaite tarjoaa, toki oman latauskykynsä puitteissa. Latauslaitteissa sentään lienee pääosin jostain dippikytkimistä vähintään aseteltavissa maksimi latausvirta.
Näin on, mutta selvennyksenä auto on se, joka virran lopulta asettaa eli AC-laturi vain kytkee 1- tai 3-vaihevirran ja viestittää autolle paljonko sen sopii ottaa. Eli autossa on se äly, joka osaa rajoittaa virran sovitulle tai akun vaatimalle tasolle.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Itse en ole reissuillani kesällä käyttänyt ollenkaan koska pidän mieluummin selvän ruoka-/kahvitauon jossa ehtii ihan hyvin latautua hitaamminkin kun auton ehdottelemia jopa vaan 5-10min latauksia...
Näinhän se tyypillisesti on. Suurista latausnopeuksista kohkataan paljon, mutta käytännössä lähes aina rajoite tulee ihmisistä eikä autoista. Tietysti se on tympeää odotella silloin harvoin, kun olisi intoa jatkaa matkaa.
 

vmakela

Vakionaama
Volvossa pitäisi laittaa latauspaikka navigaattoriin 45 minuuttia ennen sinne saapumista, silloin olisi optimi lämmössä.
Aika harvoin ainakaan itse niin paljoa etukäteen alkaa latauspaikkaa etsimään.
Meillä taas on niin että silloin harvoin kun ajetaan pidempää reissua, niin melkein sen tietää etukäteen että esim etelään mennessä se laturi on joko Iittala St1 tai Tiiriö ABC, kesällä toki pidemmälle saatetaan ajaa, mutta lämmitystä ei silloin toki tarvitse akulle. Seuraava auto saattaa olla uusin Konan malli vähän ajettuna, eli joskus ensi- tai seuraavana vuonna ajankohtaista. Siinä manuaalinen sekä navin kautta lämmitys. Jos siinä 40-50% kohdalla lyö lämmityksen, niin tuskin se sitä akkua "ylipaistaa", sekä massaa sen verran että vartin-puolituntia voi ajella ilmankin, olettaisin näin, sen mitä Konan akun lämpöjä seurannut OBD:n kautta.
 

Husky

Hyperaktiivi
Vaikuttaa että autoissa on latausasioissa eroja, niin täytyypä ottaa tapauskohtaisesti sitten selvää ku tulee ajankohtaiseksi.

Mutta jos akun lämmitys jo voi olla luokkaa 10kWh niin todella hyvä ettei koske kotilatauksia vaan pikoja vaan.

Hämäävä termi tuo esilämmitys, jos joskus joku auto lämmittää ennen lähtöäkin, mutta suht hyvin pysyi selvänä mistä kukin puhui tuossa.
Kyllä latausvirran "kapeikot" pääsääntöisesti aina hoidetaan sillä pääsulakkeiden virtaa mittaavalla kuormanhallinnalla, joka ohjaa latauslaitteen autolle tarjoamaa virtamäärää. Sekin rajoittuu latausstandardista johtuen ohjaamaan latausta aina vähiten pelivaraa (eli eniten pohjakuormaa) omaavan vaiheen mukaan, koska yksittäisten vaiheiden tilannetta ei latauslaite pysty autolle kommunikoimaan.
(Aiemmin sain eri käsityksen tuosta kun puhuttiin about 2 viikkoa sitten, en muista kuka vastasi.)

Mutta tuo on looginen homma. Eli vaikka kun lähtee 3x1kW LVV päälle niin ottaa latauksesta tuon verran pois jos ollaan sulakerajalla. Kuinka nopeasti siis ajaa alas tuollaisessa?

Ja tuo selvä ja hyvä, että sen mukaan ottaa joka vaiheesta vain mitä eniten rajoilla olevasta vaiheesta on tarjolla.
 
Viimeksi muokattu:

Ton1A

Vakionaama
Ja kyllä, pakkasöinä tapahtuvat pääsulakerikot ovat jotakin mitä en halua ja tiedän että nim.arvo saa ylittyä todellisuudessa mutta haluan pitäytyä ns suunnitelmatasolla siinä eikä heti lähtökohtaisesti ylittää.
Yhdeksän vuoden aikana olen rikkonut 25A pääsulakkeen kahdesti. Kumpikin kerta oli silloin kun vielä ladattiin töpselihybridiä täydellä virralla aina kun auto oli kotona. Samaan aikaan ei saa olla sauna päällä ja jokin muu iso kuluttaja päällä auton latauksen kanssa. Sähköautolla ei mitään ongelmaa, ladataan yön hiljaisina tunteina ja nykyään on tuo kuormanhallintakin apuna.
 

Husky

Hyperaktiivi
Kiuas on pieni kuluttaja. Ja juuri yöt eivät ole hiljaisia.
Mutta tuo käytiin läpi tuossa aiemmin, niin ei siitä enempää nyt
 

Ton1A

Vakionaama
9 kW kiuas ei ole pieni kuluttaja, se ottaa noin 13A per vaihe, ja mullahan on 25A päänallit. Jäljelle jää 12A per vaihe, ja tuo töpselihybridi otti 15A yhdestä vaiheesta. Siihen vielä mikä tahansa pesukone tms. päälle samaan vaiheeseen, niin se on siinä.

Meillä ei saunota eikä pestä/kuivata pyykkiä tai astioita öisin. Lämmityskään ei ole yösähkövaraava.
 

Large

Aktiivinen jäsen
En lainkaan epäile, ettei sähkis olisi teknisesti ja ajotuntumaltaan ylivoimainen. Sillä myös siirtyy paikasta A paikkaan B suht samassa ajassa kuin polttiksella, mikä lienee auton tarkoitus. Omalta kohdalta, ehkä jollain toisellakin, kysymys ei ole siitä, ettei sähkistä tulisi taloon, vaan koska se tulee.
Itse jätin vanhan diesel-pakun pihaan seisontaan kun ei siitä vaihdossa olisi saanut varmaan paria tonniakaan. -22 35tkm ajetun sähköcorsan sai alle 250€ kuukausierällä ilman käsirahaa niin ajattelin että kokeillaan sitä nyt ainakin vuoden verran kun dieseliin meni lähes sama summa kuukausittain. Pääasiassa tulee ajettua lyhyttä matkaa, työmatka kun on 16km niin tuon auton akulla ajelee kesäisin helposti yli viikon töihin lataamatta.

Pari viikkoa hinnat alkaen -Corsalla ajettuani ajoin puolison samanikäisellä Kian lataushybridillä ja vaikka siinä on reilusti enemmän lisävarusteita niin silti se tuntui jotenkin auttamattoman vanhanaikaiselta. Ennen niin huomaamattomasti vaihtaneen automaattivaihteiston vaihteen vaihdotkin tuntuivat nyt selkeästi. Voi olla ettei sähköautoilusta ole paluuta kun siihen tottuu jos vaan löytää tulevaisuudessa tarpeisiinsa sopivan ajoneuvon.
 

bungle

Vakionaama
Ennen niin huomaamattomasti vaihtaneen automaattivaihteiston vaihteen vaihdotkin tuntuivat nyt selkeästi.

Omassa (ei-sähköautossa, johon olen todella tyytyväinen) portaaton vaihteisto, mutta siitä tuli nurinaa, niin valmistaja laittoi ohjelmalliset portaat. Ja portaattomista on tullut muutakin nurinaa, erityisesti tietyillä merkeillä. Uuden henkilöauton polttomoottorin tekeminen on kutakuinkin regulaatiolla tehty mahdottomaksi ja kaikenlaisia kikkailuja keksitään, että regulaation perässä pysytään. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua tämä ketju voidaan sulkea.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Vuoden 2025 aikana täyssähköinen henkilöautokanta on kasvanut 22 501 autolla ennakoiden ennätyskasvua koko vuodelle. Täyssähköjä on liikenteessä yhteensä 140 798 kpl ja niiden osuus kaikista ladattavista autoista autokannassa nousi jo 44 prosenttiin lähestyen fossiilittoman liikenteen tiekartan 50 %:n tavoitetta vuonna 2030. Kaikkien ladattavien autojen osuus autokannasta kesäkuun lopussa oli 11,5 % eli 320 255 kpl
 

bungle

Vakionaama
Vuoden 2025 aikana täyssähköinen henkilöautokanta on kasvanut 22 501 autolla ennakoiden ennätyskasvua koko vuodelle. Täyssähköjä on liikenteessä yhteensä 140 798 kpl ja niiden osuus kaikista ladattavista autoista autokannassa nousi jo 44 prosenttiin lähestyen fossiilittoman liikenteen tiekartan 50 %:n tavoitetta vuonna 2030.

Luin ton tiekartan eikä siellä noin sanottu. Liikenteen päästöjä pitäisi vähentää 50% vuoteen 2030 mennessä. Ei paljoa 11,5% tunnu, joista merkittävä osa hybridejä, joita ladataan lähinnä bensalla. Tuo antaa tarkoituksella valheellisen kuvan. Mut varmaan jätetty tulkinnanvaraa sen verran että voidaan todeta tavoitteen aina saavutetun. Todellisuudessa uusien kauppa on aivan maissa ja suomalaisten autokanta ikääntyy ennätysnopeasti.
 
Viimeksi muokattu:

Husky

Hyperaktiivi
Vaikea kuvitella, että kanta voi vielä ikääntyä enempi, mutta kai se mahdollista on. Saas nähdä onko myöhemmin rääsyläisillä näitä 30v vanhoja autoja käyttöautona, kun ne ovat sähköautoja.
Tee-se-itsemiesten täytyy muuntautua sähkömiehiksi
 

huugo

Vakionaama
Vaikea kuvitella, että kanta voi vielä ikääntyä enempi, mutta kai se mahdollista on. Saas nähdä onko myöhemmin rääsyläisillä näitä 30v vanhoja autoja käyttöautona, kun ne ovat sähköautoja.
Tee-se-itsemiesten täytyy muuntautua sähkömiehiksi
Ihan samaa hitsaamista, laakereiden, alustan ja jarrujen tusaamista se on sautossakin. 90% samaa...
 

RauskiH

Vakionaama
Ihan samaa hitsaamista, laakereiden, alustan ja jarrujen tusaamista se on sautossakin. 90% samaa...
Paitsi että puuttuu tulppien vaihdot, jakopäärempat, venttiilivälysten säädöt, pa-suodattimen vaihdot, öljyjen vaihdot, kytkin, kaksoismassa, laatikko, egr, dpf, katalysaattori, webasto ja kusivehkeiden rempat... Ihan nyt mainitakseni muutama mieleen tullut kohde ikääntyvään päin olevissa polttiksissa
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Paitsi että puuttuu tulppien vaihdot, jakopäärempat, venttiilivälysten säädöt, pa-suodattimen vaihdot, öljyjen vaihdot, kytkin, kaksoismassa, laatikko, egr, dpf, katalysaattori, webasto ja kusi vehkeiden rempat... Ihan nyt mainitakseni muutama mieleen tullut kohde ikääntyvään päin olevissa polttiksissa
Toki uusi tekniikka saattaa tuoda myös uusia murheita. Nämä noin vuoden vanhasta autosta. Sivuja on 7. Tässä niistä alkua parilta ekalta sivulta.
Mainitsemistasi selviäisin, mutta näistä en ole niin varma... :hmm:
1756319967518.png

1756320157619.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Ihan samaa hitsaamista, laakereiden, alustan ja jarrujen tusaamista se on sautossakin. 90% samaa...
Mutta nuo akku- ja invertterijutut ja moottorin irrottaminen ja kiinnittäminen sähköistä ... voi toki luoda aikanaan maahantuojista ja valmistajasta itsenäisiä huoltoyrityksiä, jollei TSI-asentajille moista sallittaisikaan ...
 

RauskiH

Vakionaama
Toki uusi tekniikka saattaa tuoda myös uusia murheita. Nämä noin vuoden vanhasta autosta. Sivuja on 7. Tässä niistä alkua parilta ekalta sivulta.
Mainitsemistasi selviäisin, mutta näistä en ole niin varma... :hmm:
katso liitettä 108333
katso liitettä 108334
Varmasti tuo uusia haasteita. Autot kun tänä päivänä ovat tai oikeastaan jo pitkään olleet liikkuvia tietokoneita niin se on tuonut erinäköisiä haasteita mitä en listannut aiemmin. Veikkaisin että esimerkissäsi on jotain vialla elektroniikassa, väylässä tai sitten jossain on pahasti bitti poikittain. En näe mitään syytä miksei printteri voisi nykypolttiksessakin syytää ulos vastaavan näköistä vikakoodipumaskaa
 

fraatti

Hyperaktiivi
Varmasti tuo uusia haasteita. Autot kun tänä päivänä ovat tai oikeastaan jo pitkään olleet liikkuvia tietokoneita niin se on tuonut erinäköisiä haasteita mitä en listannut aiemmin. Veikkaisin että esimerkissäsi on jotain vialla elektroniikassa, väylässä tai sitten jossain on pahasti bitti poikittain. En näe mitään syytä miksei printteri voisi nykypolttiksessakin syytää ulos vastaavan näköistä vikakoodipumaskaa
Softaongelmat ovat sitten vielä ihan oma lukunsa. Tässä autossa edes merkkiliike ei saanut 12 V akunvaihtoa kuitattua. Korjattavuus on ainakin kotikonstein melko rajoittunutta vielä tällähetkellä sähköautojen kanssa. Varsinkin jos se vika on siellä sähköpuolella.
Mielenkiintoista nähdä aikaamyöden että millaisia vikoja näihin kehkeytyy vuosien vieriessä eteenpäin. Mekaanisten vikojen kanssa on helppo pärjätä.
 

RauskiH

Vakionaama
Softaongelmat ovat sitten vielä ihan oma lukunsa. Tässä autossa edes merkkiliike ei saanut 12 V akunvaihtoa kuitattua. Korjattavuus on ainakin kotikonstein melko rajoittunutta vielä tällähetkellä sähköautojen kanssa. Varsinkin jos se vika on siellä sähköpuolella.
Mielenkiintoista nähdä aikaamyöden että millaisia vikoja näihin kehkeytyy vuosien vieriessä eteenpäin. Mekaanisten vikojen kanssa on helppo pärjätä.
Onhan tuossa jotain perustavanlaatuisesti vialla jos ei onnistu 12v akkuakaan koodata, liekö saavat sitä tehtyä polttikseenkaan?

Ei kai sähköautojen korjattavuus ole polttiksen verrattuna rajoittuneempaa kuin hv komponenttien osalta? Hv puolikin on ihan pulteilka ja ruuveilla kiinni ja valtaosaltaan helpommin purettavissa kuin polttisten komponentit, tuo jännite tekee siitä vaan arveluttavampaa. Oma auto kävi akun lämmittimen vaihdossa ja tätä tehtäessä pitää koko hv akkupaketti käyttää alhaalla. Kuitin mukaan työaika koko hommalle oli 2,88h ja maksoi vajaan touhutonnin. Verrokiksi reilu 10v sitten land roverin kakkoskoppaisen friikkuun tehty laatikkoremontti, työaika oli 20h luokkaa ja maksoi melkein 5 tonttua
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Oma auto kävi akun lämmittimen vaihdossa ja tätä tehtäessä pitää koko hv akkupaketti käyttää alhaalla. Kuitin mukaan työaika koko hommalle oli 2,88h ja maksoi vajaan touhutonnin.
Uudehkolle autolle tuollaisen akun apuosan vaihdon pitääkin olla helppoa, mutta asia voi olla paljon monimutkaisempi, jos 15 vuoden ikäisen sähköauton akkuun ilmestyy kennovika ja asialle pitäisi tehdä jotakin kohtuuhinnalla. Uusien ja teknisessä mielessä varsin vanhentunelle akulle ei välttämättä ole saatavilla tehdaskunnostettua varaosaa ja sähköisesti soveltuvien kennojen saatavuudenkin kanssa voi olla niin tai näin. Mahdollisesti jostakin on saatavilla tarvikeosia ja kokonaisia tarvikeakustoja ainakin yleisimmille malleille, mutta vaikea on sanoa, kun kehitys on edelleen nopeaa ja ratkaisut vanhenevat nopeasti teknisessä mielessä. Voi hyvin olla, että vanhoihinkin autoihin on tarjolla vain Na-Ion-akkuja tuolloin järkevään hintaan ja silloin ehkä joutuu hankkimaan myös uudet ohjaus- ja latauselektroniikat.
 

RauskiH

Vakionaama
Uudehkolle autolle tuollaisen akun apuosan vaihdon pitääkin olla helppoa, mutta asia voi olla paljon monimutkaisempi, jos 15 vuoden ikäisen sähköauton akkuun ilmestyy kennovika ja asialle pitäisi tehdä jotakin kohtuuhinnalla. Uusien ja teknisessä mielessä varsin vanhentunelle akulle ei välttämättä ole saatavilla tehdaskunnostettua varaosaa ja sähköisesti soveltuvien kennojen saatavuudenkin kanssa voi olla niin tai näin. Mahdollisesti jostakin on saatavilla tarvikeosia ja kokonaisia tarvikeakustoja ainakin yleisimmille malleille, mutta vaikea on sanoa, kun kehitys on edelleen nopeaa ja ratkaisut vanhenevat nopeasti teknisessä mielessä. Voi hyvin olla, että vanhoihinkin autoihin on tarjolla vain Na-Ion-akkuja tuolloin järkevään hintaan ja silloin ehkä joutuu hankkimaan myös uudet ohjaus- ja latauselektroniikat.
Vanhimmat teslat alkaa lähestymään tuota ikää ja kyllähän niihin akkuja korjataan. Vaihtoehtoina ovat joko reman akku teslalta (en ole varma saako jopa uusiakin) tai sitten moduulien vaihto kolmannen osapuolen tekemänä. Korjaukset vastaavat pitkälti vaikka polttiksen "tehdaskunnostettua" automaattilaatikon vaihtoa tai korjaamon tekemää laatikon korjausta. Akkurempan hinnatkaan eivät hirveästi poikkea esim. automaattilaatikon rempasta tai vaihdosta
 

RauskiH

Vakionaama
Itse asiassa nykyautojen korjattavuuden kanssa on tesla sähköautona virkistävä poikkeus. Jokaiseen myytyyn malliin löytyy netistä valmistajan ilmaiseksi tarjoamana sekä koko varaosakatalogi hintoineen kuten myös täydellinen service manual ja kaikki service bulletit, kuinka moni polttisvalmistaja tarjoaa saman?

Service manuaali on tällaiselle kotitarvikemekaanikolle hyödyllinen kun ei tarvitsevsormi kyynärpäätä myöten suussa pähkäillä miten mikäkin purkautuu oikeaoppisesti ja helpoiten. Varaosakatologista näkee sitten suoraan oem hinnat. Niin yllättävääkin kun se voi ollakin niin aika useasti hinnat ovat sellaiset ettei ole ole järkeä tilata tarvikeosia vaan voi mennä oem osilla, toisin kuin monessa muussa merkissä
 
Back
Ylös Bottom