Vajaa minuutti meni, että tulolämpötila kennon jälkeen oli +18C. Niin jää tuossa vielä vähän aikaa sulatukseen.
Tuotahan voi tarvittaessa säätää tiheämmäksi 15min portaissa ja kestoa 1min stepillä.
Tuotahan voi tarvittaessa säätää tiheämmäksi 15min portaissa ja kestoa 1min stepillä.
- Keskustelun aloittaja
- #162
Tuli hyvät testikelit, joten saunaan samalla kun ulkona on -20C. Saunan jälkeen kylmän huurteisen sijaan etsimään huurretta swegonin syövereistä. Kuvassa poistopuhallin, kondenssiyhde on siinä alla. Nyt tuli havaintoja pienistä lätäköistä puhaltimen alla, ja roikkuupa eristelevyn keskeltä pieni jääpuikon alkukin. Ihan kuvan oikeassa yläreunassa on aukko eristeessä, siinä oli myös huurretta. Puhallinkaapu oli märkä. Kenno näytti hyvältä.
Eli ei se fysiikan lakeja mitenkään uhmaa, kyllä tuokin kastuu, kun oikein yrittää.
Koodaamani kosteuslogiikka tuntuu toimivan. Kone putoaa valmistajan suunnittelemaan sulatusmoodiin aina kun suhteellinen kosteus nousee piikkinä ylös.
Energiatehokkuudesta muuten sen verran, että tuloilman lämpötila säädettynä 20 asteeseen kone on pahimmillaan hörpännyt sähköä 14kWh vuorokaudessa. Siinä on jälkilämmitys ollut melkein täysillä koko vuorokauden, näillä minun ilmamäärilläni.
Jos tyytyisi johonkin 17 asteiseen tuloilmaan, säästäisi sähköä reippaasti. Mutta ei oikein onnistu näillä minun yläpohjaeristeillä moinen. Kauimmaisen makuuhuoneen tuloilma olisi korkeintaan 15 kovalla pakkasella.
Eli ei se fysiikan lakeja mitenkään uhmaa, kyllä tuokin kastuu, kun oikein yrittää.
Koodaamani kosteuslogiikka tuntuu toimivan. Kone putoaa valmistajan suunnittelemaan sulatusmoodiin aina kun suhteellinen kosteus nousee piikkinä ylös.
Energiatehokkuudesta muuten sen verran, että tuloilman lämpötila säädettynä 20 asteeseen kone on pahimmillaan hörpännyt sähköä 14kWh vuorokaudessa. Siinä on jälkilämmitys ollut melkein täysillä koko vuorokauden, näillä minun ilmamäärilläni.
Jos tyytyisi johonkin 17 asteiseen tuloilmaan, säästäisi sähköä reippaasti. Mutta ei oikein onnistu näillä minun yläpohjaeristeillä moinen. Kauimmaisen makuuhuoneen tuloilma olisi korkeintaan 15 kovalla pakkasella.
Liitteet
Osaatko sanoa löytyykö premium koneista suoraan modbus (taitaa olla vain rj11 liitin)? Tilasin jo premium modbusin sekä rs485 to usb adapterin, mutta voihan sen vielä palauttaa.Miten se niin pahasti hajosi, ettei sitä saa ehjättyä?
Tarvittavat palikat kirjoitin tähän viestiin:
Swegon itkua, parkua ja säätöä
En halua myrkyttää muita topicceja enää enempää Swegoniin liittyvällä jorinalla. Moderaattoreille esitän kainon vienon pyynnön, että mikäli silmiin sattuu aiheeseen heikosti sopivaa Swegon-länkytyssä muissa topiceissa, heivatkaa se vaikka tänne. Sitten asiaan. Casa R5 ja hullu huurteenpoisto...lampopumput.info
Tuollainen naarasmallinen RJ45 dongle jossa on liitinrima, olisi näppärä. Mutta verkkojohdon voi myös vain katkaista. Johdon toinen pää (rj45) työnnetään koneen liittimeen. Casa R5 ei tarvitse mitään lisäpalikoita, modbus-tuki on siellä valmiina. Swegon vaan rahastaa satasen kahden euron osasta, turha palikoita on niiltä ostaa.
RS485 usb-donglesta vedät paukkulankaa (no twisted pair) siihen RJ45-donglen liitinrimalle tai jos katkaisit verkkojohdon niin suoraan verkkojohdosta siihen rs485-dongleen. RJ45 toisesta laidasta 2 reunimmaista johdinta. Ei ne, joissa on 5v jännite ja ground.
Home assistantin configuration tiedostossa ainakin raspberrypin kanssa, minun donglella näin:
YAML:modbus: - name: hub1 type: serial baudrate: 38400 bytesize: 8 method: rtu parity: N port: /dev/serial/by-id/usb-Prolific_Technology_Inc._USB-Serial_Controller-if00-port0 stopbits: 1 sensors: - name: Rotor active slave: 1 address: 6331 input_type: input scale: 1 precision: 1 scan_interval: 30 - name: Supply Fan Control unit_of_measurement: "%" slave: 1 address: 6302 input_type: input scale: 1 precision: 1 scan_interval: 30
Ja sensoreja sitten lisäillään vaan tuohon, sen mitä niitä haluaa lukea ja logitella. Huom -1 swegonin rekisterilistan arvoihin, don't ask.
Home assistantin automaatioissa käytetään serviceä modbus write register tai jossain tapauksessa ehkä write coil. Ei ole mitään hirmu vaikeaa.
Raspi on hyvä lauta HA pyörittämiseen siinä mielessä, että se on halpa, siinä on WLAN, ja se tukee noita usb-rs485-dongleja suht plug&pray tyylillä.
Tarkoitus olisi lyödä se suoraan raspberryyn, jossa home assistant. Menee varmaan suht samalla konffauksella pl. premium rekisteristä osoitteet?
- Keskustelun aloittaja
- #164
Valitettavasti en tiedä muista koneista mittään.
Mutta sen tiedän että Modbusin kanssa ei ole aina helppoa, ja valmistajan oma palikka voi olla ihan hyvä valinta.
Minulla happani modbus pari päivää sitten, samalla kun olin virittelemässä ds18b20 lämpöanturia jäteilmalle. Lämpöanturi lähti kyllä toimimaan, mutta jotenkin onnistuin sössimään samassa yhteydessä modbusin rikki. Siinä määrin vieläpä, ettei se enää toimi edes sähkömittarinkaan kanssa, joka aiemmin on kyllä pelannut omalla erillisellä modbus-johdollaan. Kenties sain annettua ison staattisen sähkön tällin johtoihin. Käytin saman verkkojohdon muita johtimia ds18b20 sähköihin, eihän modbus tarvinnut kuin 2 johdinta. Otin swegonin pois päältä ja katkoin muutaman johdon dallasia varten, kytkin sen raspin GPIO:n kautta sitten.
Mutta nyt kävi näin, joko kärähti usb-dongle taikka swegonin modbus, tai raspin boottien yhteydessä happani kirjastot jotenkin, siihen on tullut asenneltua os-päivityksiä kuitenkin mutta kunnon IVO-boottia se ei ollut saanut ikiaikoihin. Swegonin modbus-johtoja en leikannut poikki, enkä myöskään saanut swegonista normaalia 5V jänniteulostuloa rikki, sekin pelaa yhä. Ja köyhäx-mallinen oskilloskooppini näyttää jotain lähtevän modbus-johdoistakin (sähkömittarille), mutta mitään järkevää vastausta ei taida tulla. Niin ainakin testiaplikaationi päättelee. Kumma juttu, kun donglen driveri on ok, ja johdoissa näkyy sentään jotain mikä indikoi että vähintäänkin lähetys jotenkin toimii. Mutta mikään ei silti toimi.
Hädissäni purin tietysti johtoviritykseni niin nyt ei ole sitten edes sitä jäteilmamittausta, tosin eipä sillä hirveästi yksinään tekisikään.
Noita rs485 usb-dongleja pitäisi olla pussillinen, niin voisi tehdä jonkin testin kahden sellaisen välille tietokoneella.
- Keskustelun aloittaja
- #165
Siinä se kirottu nyt on kuvassa, pl2303 rs485-dongle mallia maailman halvin. Maksoi toimituskuluineen ehkä euron, ajalta jolloin alveista ei välitetty. Eikä kestänyt kymmentä vuotta! Mihin tämä pallo oikein on menossa? Minä niin mieleni taas pahoitin!
Tilalle tuli CH340 chippiin perustuva vastaava paske, oikein muovikuorilla joten tämä on todella pro. Sen oli hintainenkin, kun Suomesta tilasin. En kehtaa edes kertoa, miten paljon köyhdyin.
Yritin ensin rohkeasti 1200 baudilla ja sain kuin sainkin sähkömittarin tiedot näkymään. 38400 baudia olikin sitten liikaa pyydetty, joten tyydyin 9600 vauhtiin, jolla näemmä pelaa. Swegoninkin rekisterit ehtii lukea tuolla vauhdilla, nyt on molemmat kiinni yhtä aikaa.
Vielä pitäisi se jäteilma-anturi laitella, mutta ehkä tsemppaan nyt sen verran että vetelen sille ihan omat johtonsa. Sen verran heikosti kävi viimeksi "otan tästä nyt vain nämä käyttämättömät karvat käyttöön" virityksessä.
Tilalle tuli CH340 chippiin perustuva vastaava paske, oikein muovikuorilla joten tämä on todella pro. Sen oli hintainenkin, kun Suomesta tilasin. En kehtaa edes kertoa, miten paljon köyhdyin.
Yritin ensin rohkeasti 1200 baudilla ja sain kuin sainkin sähkömittarin tiedot näkymään. 38400 baudia olikin sitten liikaa pyydetty, joten tyydyin 9600 vauhtiin, jolla näemmä pelaa. Swegoninkin rekisterit ehtii lukea tuolla vauhdilla, nyt on molemmat kiinni yhtä aikaa.
Vielä pitäisi se jäteilma-anturi laitella, mutta ehkä tsemppaan nyt sen verran että vetelen sille ihan omat johtonsa. Sen verran heikosti kävi viimeksi "otan tästä nyt vain nämä käyttämättömät karvat käyttöön" virityksessä.
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #166
Casa R5 lämpötiloja, kun vastus on pois päältä:
Raitis: -2.3
Tulo: 18.3
Poisto: 22.7
Jäte (ennen puhallinta): 3.0
Yllättävän kylmä tuo jäteilman mittaus. Mutta voihan olla, että pistemäinen mittaus kennon ja poistopuhaltimen väliltä on vain onnenkantamoisella juuri kylmimmän ilmavirran kohdassa.
Raitis: -2.3
Tulo: 18.3
Poisto: 22.7
Jäte (ennen puhallinta): 3.0
Yllättävän kylmä tuo jäteilman mittaus. Mutta voihan olla, että pistemäinen mittaus kennon ja poistopuhaltimen väliltä on vain onnenkantamoisella juuri kylmimmän ilmavirran kohdassa.
Swegon R5 olisi lupaavan hintainen ja joku haluaa sen myydä (vs esim Enervent), niin pitäisi tehdä päätöstä.
Home Assistant löytyy kotoa. Mutta aivan mahdottomaan harrastukseen ei tekisi mieli ryhtyä.
Uskaltaako tuommoisen R5 hommata?
Olisihan se mukava jos 5keur investoinnilla saisi toimivan pelin. Mutta taitaa olla että kaikissa iv-koneissa siellä -20 alkaa ongelmat....
Home Assistant löytyy kotoa. Mutta aivan mahdottomaan harrastukseen ei tekisi mieli ryhtyä.
Uskaltaako tuommoisen R5 hommata?
Olisihan se mukava jos 5keur investoinnilla saisi toimivan pelin. Mutta taitaa olla että kaikissa iv-koneissa siellä -20 alkaa ongelmat....
Kannattaa lukea ketju ja kokemukset ajatuksella ja varmistaa, että on valmiudet ja halu joko elää huurtumisen eston kanssa tai automatisoida huurtumisen estolle esto. Jos huurtumisen eston estää, kannattaa kennon jäätymistä seurata ja automatisoida jonkinlainen sulatus esim. kosteuskuormitusten yhteydessä. Sulatuksen saa esim. sallimalla huurtumisen esto halutuksi ajaksi.
Muutoinhan laite vaikuttaa mainiolta ja on hoitanut hommansa kiitettävästi. Plussaa myös hyvästä ohjattavuudesta. Jäteilman lämpötilalla ei ole mittausta eli siitä pieni miinus. Jos HA:n ja ohjusten teko sekä automaatiot sujuu helposti, pärjää R5:n kanssa myös kovemmilla pakkasilla ihan ok. Toki jos kohde on kovin pohjoisessa, voi ongelmakelejä olla aika paljon.
- Keskustelun aloittaja
- #171
Ei. Casa R5 koneessa ei edes ole jäteilman lämpöanturia. Tokkopa huurtumisen esto muissakaan malleissa perustuu ko. anturiin.
Ostin R5:n 1,5v sitten. Huurteenpoisto on aivan käsittämätön viritys. Oli pakko asennuttaa ulkoinen etuvastus. Nyt pelaa hyvin, lisääntynyt sähkönkulutus kompensoituu komeasti säästettynä kaukolämpönä. Ei mene enää alipaineelle.
Taapertaja73
Jäsen
Meille tuli 20 -vuotiaaseen taloon uutena IV-koneena Swegon W5 CO2 -automatiikalla. Pari päivää se on nyt tuossa puhissut ja kysyisin kokemuksia tuon CO2-anturin ja automatiikan toimivuudesta.
Laite asennettiin perjantaina ja ensimmäisen vuorokauden CO2 -mittausarvot seilasivat 0:n ja 1990 ppm välillä. Asentaja ei ainakaan maininnut mistään kalibrointiajasta tms., mutta päättelen tämän sellainen olleen, kun nyt tuntuu asettuneen järkevään tason ja konetta voi käyttää automaatti-asennolla.
Laite asennettiin perjantaina ja ensimmäisen vuorokauden CO2 -mittausarvot seilasivat 0:n ja 1990 ppm välillä. Asentaja ei ainakaan maininnut mistään kalibrointiajasta tms., mutta päättelen tämän sellainen olleen, kun nyt tuntuu asettuneen järkevään tason ja konetta voi käyttää automaatti-asennolla.
Taapertaja73
Jäsen
Itse itselleni vastaten. Joo, kyllä siinä taisi olla sellainen muutaman päivän kalibrointi CO2 -arvojen osalta. Nyt pelittää hienosti. CO2 arvo on ollut 500-650 läsnäolijamäärästä ja muusta tuuletuksesta riippuen. Hyvin tuo kone tuntuu pelittävän ja myös saunomiseen reagoi ripeästi.
Onko tuohon R5 tuloilman lämpötilasäätöön mitään hyvää ratkaisua? Kirjoittelinkin toiseen ketjuun, että jonkin aikaa muuttelin lämpötilaa pörssisähkön hinnan ja paikallaolon mukaan, mutta asetus taidetaan kirjoittaa aina pysyvään muistiin.
Ehkä kompromissi on pitää tuloilman lämpötila pienimmässä mahdollisessa lämpötilassa, joka ei vielä aiheuta kommentteja asukkaissa.
Kalleimmilla tunneilla operating mode away ja saa lämpötilapyynnin alas? Samalla tosin puhallukset menee away-asetukselle.
Ehkä kompromissi on pitää tuloilman lämpötila pienimmässä mahdollisessa lämpötilassa, joka ei vielä aiheuta kommentteja asukkaissa.
Kalleimmilla tunneilla operating mode away ja saa lämpötilapyynnin alas? Samalla tosin puhallukset menee away-asetukselle.
Noniin. 09/2024 asensin kaverin kanssa Ilmava 100 kuutiokoneen tilalle Swegon Casa R5 800W koneen. Töitä oli kanavamuutosten kanssa ihan riittämiin, mutta näköjään homma ei ollut vielä kokonaan siinä. Kone on hyvä. Selkeä parannus vanhaan monella tavalla. Paitsi nyt kun tuli -20 asteen pakkaset. Joten tältä foorumilta viisastuneena (ja Swegonin asiakaspalveluun pettyneenä) aloitan Home assistant - projektin. Koko talo on pitkälti Shellyillä ohjattu (eikä koodauskokemusta ole), joten ehkä tämänkin saisi onnistumaan. Nyt se kunnianhimoinen osuus: Meinasin dokumentoida koko homman. Eli alusta pitäen Rasperry Pi asennus, Home assistant asennus, yhdistäminen Swegoniin, liitäntä WLAN-verkkoon, IV-koneen ohjelmointi täällä esitettyjen parhaiden mallien mukaisesti sekä testaus ja käyttökokemukset. Kaikki tuki mitä arvon foorumilaiset tähän pystyy antamaan, otan nöyrästi vastaan. Tavoite saada homma maaliin mahdollisimman nopeassa aikataulussa, ja kunnon dokumentointi muille asian kanssa painiville. Ja tietysti niin, etten käräytä mitään piirikorttia tjms. tässä yhteydessä.
Step 1: Tilasin Rasperry PI 5 8Gb, virtalähde ja kortti. Tilattu myös SEM Smart MODBUS.
Step 2: Mitä muuta tarvitsen?
Step 3: ...?
Step 1: Tilasin Rasperry PI 5 8Gb, virtalähde ja kortti. Tilattu myös SEM Smart MODBUS.
Step 2: Mitä muuta tarvitsen?
Step 3: ...?
Noniin. Kaikki laitteet (ja varmasti jotakin turhaakin) paikalla. Kahtokaahan kokeneemmat oheisesta kuvasta, onko nämä nyt kytketty oikein. Koneelle lähtee tuosta ethernet piuha.
Liitteet
Hei! kun nyt olen lueskellut Swegonin ruusuista ja risuista, niin ajattelin tuoda omat kokemukseni laitteesta.
Laite on mallia Swegon W5 Smart.
Talo ja IV Laite on nyt n. 6v vanha ja meidän osuus tuosta ajasta on 3,5 vuotta.
Ensimmäiset vuodet meni ilman ongelmia, eikä alkuperäinen asukaskaan ollut havainnut ongelmia laitteen toiminnassa.
Ongelmat alkoivat talvella 2023-2024 kun oli pitkään jatkuneet paukkupakkaset, 25-35c
Onglema oli tosiaan laitteen huurtumisenesto automatiikassa.
Meillä ongelmaa ei olisi välttämättä huomattu jos emme olisi lämmitäneet pönttöuunia, eli arvata saattaa.... ?
Laitteen automatiikka varmisti taloon järkyttävän alipaineen jolloin uunista tuli kaikki mahdollinen taloon sisälle ja tuli sammui.
Laitteen ohjekirjassa mainitaan, että huurtumisen esto automatiikka voi mahdollisesti pienentää tulopuhaltimen tehoa yhdessä etulämmitysvastuksen kanssa, jotta kenno ei jäätyisi.
Tämä kuulostaa ihan loogiselta, mutta meillä tuo huurtumisen esto saattoi jäädä jopa viikoksi päälle ja mitään ei ollut tehtävissä.
Konetta avattiin ja kennossa oli hieman jäätä, joka sulatettin pois ja kone takaisin käyntiin. Ei auttanut asiaan.
Asia korjaantui vasta kun ulkoilman lämpötila nousi sinne -5 - -10C paikkeille.
Laitteen sielunelämää sen kummemmin tuntematta, aloimme selvittää asiaa ja heti alkuun totesimme ,että Swegonin asiakaspalvelu / tekninen tuki.... lienee sama asia ? on todella luokatonta!!
Asiakaspalveluun ei kuluttaja voi soittaa vaan sinne voi ainoastaa tehdä huolto / tekninentuki pyynnön sähköpostilla, sähköpostiin vastataan n. 1-2 viikon viiveellä, ja tietenkin teknisen tuen mielestä koneen toiminnassa ei ollut mitään poikkeavaa.
Valtuutettuja huoltomiehiä on alueellamme vain 1kpl jolla arvata saatta, voi olla muitakin hommia.
Eniten koneen lämpötila arvoista pisti silmään tuloilman lämpötila ( asetus 17.C )
- koneen näyttämät arvot olivat n. 30.C ennen ja jälkeen jälkilämmitimen ???
Tässä lyhyesti Swegonin teknisentuen neuvot koneen käyttöön talvella, näistähän ei siis ole mainintaa missään julkisesti. :
- -10.C alkaa koneen huurtumisen esto toiminta ja lisääntyen aina pakkasen kiristyessä.
- Konetta kannattaa -10.c ja kovemalla pakkasella pyörittää ainoastaan POISSA asennolla, jotta kone ei kylmene liian nopeasti
- Takkaa tai muuta vastaavaa tulisijaa lämmittäessä kannataa Kone pysäyttää ja kun tulisija on lämmennyt niin laittaa kone takaisin päälle.
Swegonin tekninentuki ei edes halunnut tutkia mahdollisuutta, että laitteen toiminnassa olisi mitään vikaa.
Kaksi kertaa huoltomies kävi laitetta tutkimassa, ekalla kerralla laite alkoi toimiaan koska vaihtui nolla kelille ja olin huoltomiehen kerennyt tilata paikalle. Tällöin huoltomies ei vikaa luonnollisesti laitteesta löytänyt.
Kun pakkanen kiristyi ja erehdyit käymään suihkussa, niin taas oli laite sulattamassa itseään viikon verran.
Jatkoin sitkeästi teknisen tuen ja huoltomiehelle viestittelyä ja lopulta tekninen tuki oli ilmaissut epäillyksen, olisiko mahdollisesti etu ja jälkilämmitysvastusten ohjaukset ristissä ? koska vian ollessa päällä oli etuvastus kylmä ja tuloilma aivan liian lämmintä.
Toisella kerralla kun sain huoltomiehen paikalle, hän totesi, että kyllähän ne ohjaukset ovat ristissä. Olivat ristissä siinä TRIAC kytkimellä. ( Tämä on ilmeisesti tehtaan kokoonpano vika )
Tämän jälkeen laitteen huurtumisen esto alkoi toiminaan suunnittellusti, eli sulattelee toki herkästi, mutta ei jää viikkokausiksi päälle.
Tässä minun arvailuni ongelmasta, voin olla väärässäkin. ?
- Laite käytti pikkupakkasilla jälkilämmittimen sijaan etuvastusta, huurtumisen esto ei lähtenyt päälle.
- Kovemmilla pakkasilla kun olisi tarvittu huurtumisen estoon etuvastusta, toimikin jälkilämmitin ja tuloilma lämpesi liikaa, kone ei älynnyt oikeasti sulattaa itseään?
Laite on mallia Swegon W5 Smart.
Talo ja IV Laite on nyt n. 6v vanha ja meidän osuus tuosta ajasta on 3,5 vuotta.
Ensimmäiset vuodet meni ilman ongelmia, eikä alkuperäinen asukaskaan ollut havainnut ongelmia laitteen toiminnassa.
Ongelmat alkoivat talvella 2023-2024 kun oli pitkään jatkuneet paukkupakkaset, 25-35c
Onglema oli tosiaan laitteen huurtumisenesto automatiikassa.
Meillä ongelmaa ei olisi välttämättä huomattu jos emme olisi lämmitäneet pönttöuunia, eli arvata saattaa.... ?
Laitteen automatiikka varmisti taloon järkyttävän alipaineen jolloin uunista tuli kaikki mahdollinen taloon sisälle ja tuli sammui.
Laitteen ohjekirjassa mainitaan, että huurtumisen esto automatiikka voi mahdollisesti pienentää tulopuhaltimen tehoa yhdessä etulämmitysvastuksen kanssa, jotta kenno ei jäätyisi.
Tämä kuulostaa ihan loogiselta, mutta meillä tuo huurtumisen esto saattoi jäädä jopa viikoksi päälle ja mitään ei ollut tehtävissä.
Konetta avattiin ja kennossa oli hieman jäätä, joka sulatettin pois ja kone takaisin käyntiin. Ei auttanut asiaan.
Asia korjaantui vasta kun ulkoilman lämpötila nousi sinne -5 - -10C paikkeille.
Laitteen sielunelämää sen kummemmin tuntematta, aloimme selvittää asiaa ja heti alkuun totesimme ,että Swegonin asiakaspalvelu / tekninen tuki.... lienee sama asia ? on todella luokatonta!!
Asiakaspalveluun ei kuluttaja voi soittaa vaan sinne voi ainoastaa tehdä huolto / tekninentuki pyynnön sähköpostilla, sähköpostiin vastataan n. 1-2 viikon viiveellä, ja tietenkin teknisen tuen mielestä koneen toiminnassa ei ollut mitään poikkeavaa.
Valtuutettuja huoltomiehiä on alueellamme vain 1kpl jolla arvata saatta, voi olla muitakin hommia.
Eniten koneen lämpötila arvoista pisti silmään tuloilman lämpötila ( asetus 17.C )
- koneen näyttämät arvot olivat n. 30.C ennen ja jälkeen jälkilämmitimen ???
Tässä lyhyesti Swegonin teknisentuen neuvot koneen käyttöön talvella, näistähän ei siis ole mainintaa missään julkisesti. :
- -10.C alkaa koneen huurtumisen esto toiminta ja lisääntyen aina pakkasen kiristyessä.
- Konetta kannattaa -10.c ja kovemalla pakkasella pyörittää ainoastaan POISSA asennolla, jotta kone ei kylmene liian nopeasti
- Takkaa tai muuta vastaavaa tulisijaa lämmittäessä kannataa Kone pysäyttää ja kun tulisija on lämmennyt niin laittaa kone takaisin päälle.
Swegonin tekninentuki ei edes halunnut tutkia mahdollisuutta, että laitteen toiminnassa olisi mitään vikaa.
Kaksi kertaa huoltomies kävi laitetta tutkimassa, ekalla kerralla laite alkoi toimiaan koska vaihtui nolla kelille ja olin huoltomiehen kerennyt tilata paikalle. Tällöin huoltomies ei vikaa luonnollisesti laitteesta löytänyt.
Kun pakkanen kiristyi ja erehdyit käymään suihkussa, niin taas oli laite sulattamassa itseään viikon verran.
Jatkoin sitkeästi teknisen tuen ja huoltomiehelle viestittelyä ja lopulta tekninen tuki oli ilmaissut epäillyksen, olisiko mahdollisesti etu ja jälkilämmitysvastusten ohjaukset ristissä ? koska vian ollessa päällä oli etuvastus kylmä ja tuloilma aivan liian lämmintä.
Toisella kerralla kun sain huoltomiehen paikalle, hän totesi, että kyllähän ne ohjaukset ovat ristissä. Olivat ristissä siinä TRIAC kytkimellä. ( Tämä on ilmeisesti tehtaan kokoonpano vika )
Tämän jälkeen laitteen huurtumisen esto alkoi toiminaan suunnittellusti, eli sulattelee toki herkästi, mutta ei jää viikkokausiksi päälle.
Tässä minun arvailuni ongelmasta, voin olla väärässäkin. ?
- Laite käytti pikkupakkasilla jälkilämmittimen sijaan etuvastusta, huurtumisen esto ei lähtenyt päälle.
- Kovemmilla pakkasilla kun olisi tarvittu huurtumisen estoon etuvastusta, toimikin jälkilämmitin ja tuloilma lämpesi liikaa, kone ei älynnyt oikeasti sulattaa itseään?
Kovemmat kelit alkoi, ja yhteys CASA R5 kanssa on olemassa. Kiitokset repomies, donglen koodi ok ja yhteys toimii. Kytkentäkin oli oikein, terminoin tuon SEM-yksikön kohdalta Modbusin ja maadoitus näyttäisi siis menevän "linjanollan" kautta. Nyt vielä selvitettävä miten käskytän koneen takkatilaan 55min + 5min normaalitila (sulattelu). Ensin jos saisi tuon toimimaan näin niin voi sitten lisätä koneen tulo- ja poistoilmaeron laskennan, tai esim. ulkoilman lämpötilan mukaan tapahtuvaksi tuon takkatilan aktivoinnin?
- Keskustelun aloittaja
- #181
Tuossa swegonin sem-palikassa meni kyllä rahaa hukkaan. Siellä on modbus tyrkyllä ilmankin, kuten jossain tämän ketjun viesteissä varmasti opastin. Mutta toimii tuollakin tietysti.
Takkatilaa ei kannata käyttää. Ketjussa on selitetty commissioning moden toimivan paremmin, sillä saa vielä puhallinnopeuksiakin säädettyä tarpeen mukaan, tosin karkeasti:
Swegon itkua, parkua ja säätöä
Aika jännä. Mikä oli samassa yhteydessä valittu toimintamoodi? Minulla se naksahti tasan tarkasti 30 minuutin kohdalla pois. Poissa-tila oli valittuna käyttöönottoon. En tehnyt muita asetuksia, mutta kävin paneelista muuttamassa lämpötilan silloin aluksi. Testaan tuota myöhemmin uudelleen...
Molemmilla menetelmillä toki saa huurteenpoiston pois päältä. Mutta suihkujen ajaksi se pitää päästää päälle, siihen tarvitsee oman logiikkansa. Modbusin rekisterien kautta onnistuu kaikki.
Niin vain lähti viime vuoden viritykset R5 kanssa toimimaan ilman lisäsäätöä tänäkin talvena. Jollakin valmistajalla taisi olla suositus, että jos pyöriväkennoinen alkaa keräämään huurretta, kannattaa lisätä ilmanvaihdon määrää - tämä hyvä pitää mielessä.
Tänään on suunnitteilla saunailta, täytyy käydä saunomisen ja suihkuttelun jälkeen katsomassa, miltä kenno ja "jäteilmakammio" näyttää kosteusrasituksen jälkeen.
Viime vuoden tammikuussa huurtumista tuli seurattua enemmänkin, kun huurtumisen esto oli pitkiä yhtenäisiä jaksoja aktiivinen, mutta tämän talven aikana en ole vielä kertaakaan laitteen sisälle kurkannut. Kondenssivettä ei ole ainakaan tullut tippaakaan.
Onko @repomies siellä näkynyt kondenssivettä?
Olisi mielenkiintoista laittaa pieni kamera seuraamaan huurtumisen tilannetta. Kuinka paljon tapahtuu sublimoitumista jäteilman ollessa pakkasella?
Tänään on suunnitteilla saunailta, täytyy käydä saunomisen ja suihkuttelun jälkeen katsomassa, miltä kenno ja "jäteilmakammio" näyttää kosteusrasituksen jälkeen.
Viime vuoden tammikuussa huurtumista tuli seurattua enemmänkin, kun huurtumisen esto oli pitkiä yhtenäisiä jaksoja aktiivinen, mutta tämän talven aikana en ole vielä kertaakaan laitteen sisälle kurkannut. Kondenssivettä ei ole ainakaan tullut tippaakaan.
Onko @repomies siellä näkynyt kondenssivettä?
Olisi mielenkiintoista laittaa pieni kamera seuraamaan huurtumisen tilannetta. Kuinka paljon tapahtuu sublimoitumista jäteilman ollessa pakkasella?
- Keskustelun aloittaja
- #183
Ei tippaakaan. Otin lopulta sen letkun pois, turha sitä on siinä koneessa roikottaa, jos suihkujen aikana kone käyttää huurteenpoistoa. Vastavirtakoneiden juttuja nuo letkut.
SEM-palikka on tosiaan turha, mutta tulipahan hankittua. Osaaminen loppui jälleen kesken, kun en saa hyvistä ohjeista huolimatta kirjoitettua rekisteriin (en takkatilarekisteriin tai commissioning modeen). Virheitä ei Home assistantin suunnalta näy joten vähän sormi suussa jatkan asian ihmettelyä. Poistopuhallin taas innostui kun pakkanen kiristyi.Tuossa swegonin sem-palikassa meni kyllä rahaa hukkaan. Siellä on modbus tyrkyllä ilmankin, kuten jossain tämän ketjun viesteissä varmasti opastin. Mutta toimii tuollakin tietysti.
Takkatilaa ei kannata käyttää. Ketjussa on selitetty commissioning moden toimivan paremmin, sillä saa vielä puhallinnopeuksiakin säädettyä tarpeen mukaan, tosin karkeasti:
Swegon itkua, parkua ja säätöä
Aika jännä. Mikä oli samassa yhteydessä valittu toimintamoodi? Minulla se naksahti tasan tarkasti 30 minuutin kohdalla pois. Poissa-tila oli valittuna käyttöönottoon. En tehnyt muita asetuksia, mutta kävin paneelista muuttamassa lämpötilan silloin aluksi. Testaan tuota myöhemmin uudelleen...
Molemmilla menetelmillä toki saa huurteenpoiston pois päältä. Mutta suihkujen ajaksi se pitää päästää päälle, siihen tarvitsee oman logiikkansa. Modbusin rekisterien kautta onnistuu kaikki.
Takkakytkimen rekisteri oli arvoltaan -1 verrattuna Swegonin rekisterilistalla oleva arvo. En tunne asiaa sen paremmin, joten en tiedä miksi on noin mutta tuolla 4x5002 miinus yksi se toimi. Nyt olkoon tämän pakkasen automaatilla tasapainotettu takkatila. Sen jälkeen kokeilen commissioning modea ja edistyneempää ohjausta.
Tämä on tullu vastaan monessa modbus-ketjussa eli olikohan niin, että toinen on osoitenumero ja toinen rekisterin numero. Mutta joo, rekisterin numeroista pitää vähentää yksi.
W5 (kennokone) on huurtumisen esto otettu Vakavammin, isolla veellä. Turhankin herkkää, ja sähköä kuluu (turhaan?). Eli, kun ulkolämpö pakkasilla, kosteustehostus liipasee etuvastuksen käyntiin samalla. Tuntuu aika turhalta, kun kone saa +28c poistoilmaa, jäteilma +16c, tuloilma +26c sisälle ja esilämmitin haukkaa 1.4kw. No, asia varmistettu Swegonilta, ja näillä mennään.
Hhartikainen
Aktiivinen jäsen
Irrota piuhat siitä etuvastuksesta, niin loppuu sekoilu.
En, epäilen suuresti, että kone aistii sen, ja pudottaa puhaltimet 30% nopeudelle vikatilaan. Kerran oon jo saanut sen siihen pisteeseen. Ja eipähän mee kenno jäähän, jos/kun pakkaset kiristyy. Muutenkin purulaatikko lämpiää suorasähköllä, niin lienee sama, mikä vastus milloinkin hehkuu. Tämä vain tietona, jos joku muu ihmettelee w5 sielunelämää....
Mulla IV koneena puhaltaa swegon Casa w4. Luin tämän koko ketjun vaan en ihan päässy kärryille onko tuohon jatkuvaan huurteenpoisto/vastuksen lämpiämiseen helppoa ja vaivatonta ratkaisua, että ei kuluttaisi sähköä niin paljon. Oma koneeni toimii lyhyköääisyydessään näin mitä seurannut. Tuloilman pyynti 17 astetta. Vastavirtakennolla ja näyttäisi lämmittävän jälkilämmityspatterilla 17 asteesta alle 14 asteeseen sen erotuksen niin kauan kuin jäteilma on tippunut +2 asteeseen. Sen jälkeen tiputtaa tuloilmapuhaltimen tehon reilusti pienemmällä ja nakkaa etuvastuksen päälle. Lämmittää etuvastuksella tuloilmaa jonnekin 18-19 asteeseen ja että jäteilman lämpötila nousee jonnekin karkeasti 8-12. Ilmeisesti tuon jäteilman lämpötilan mukaan nakkaa etuvastuksen päälle? Koska seurasin tuloilmanlämpötilaa kun tippui 13,7 ja oli siinä pitkään käyttäen jälkilämmityspatteria niin jäteilma oli silloin n.2 ku etuvastus meni päälle. Mitä tälle pystyy tekemään vai pystyykö mitään. Palautin tänään näytöstä tehdasasetukset varalta jos olen joskus näppäillyt jotakin väärin. Talo maalämmössä, ja 7 vuotta sitten kun rakennettiin tämäkin Kastellin kautta niin en itse älynnyt eikä ehdotettua maalämmön kytkentää IV koneeseen. Talo siis perus muovilla kääritty lautatalo. Onko mitään haittaa jos pakkasilla tai ainakin kovemmilla pitää ilmanvaihdon poissa asennolla että ei vaihtaisi niin paljon ilmaa ja säästäisi sähköä. Hullua IV koneen takia kuluttaa sähköä saman mitä lämmitykseen. Kiitos etukäteen jotka vaivautuu auttamaan ja vastaamaan
- Keskustelun aloittaja
- #193
Vastavirtakennoisen koneen osalta huurteenpoistoa ei oikein voi ratkaista kelvollisesti. Se on vain hyväksyttävä, että sähköä palaa. Erilaiset maalämmöllä tapahtuvat esilämmitykset voivat auttaa hieman.
W-sarjan koneiden asetuksista ratkaisua ei löydy.
W-sarjan koneiden asetuksista ratkaisua ei löydy.
Omassa torpassa ilmaa vaihtelee malli Casa W5 Smart. Suoraan ei liity laitteen jäätymiseen tämä kysymys. Mutta ketjun aihealueella joutuu talvet hampaita kiristelemään, että miten pakkasella laite käryyttää vastuksiaan niin että surina käy sähkömittarilla.
Mutta - nyt kuitenkin taasen kesä kolkuttelee ovella. Pahoittelut jos oli jo olemassa aiheeseen liittyvä ketju, mutta en löytänyt. Samoin en viitsinyt uutta ketjua tätä aihetta varten laittaa, koska aihe on todennäköisesti melko simppeli. Eli, nyt vasta parin vuoden jälkeen olen tajunnut tuota kesätoimintoa alkaa tarkastelemaan, ja koittanut selvittää sen sielunelämää.
Lähde: Swegon Casa W5 -käyttöohje:
Mutta - nyt kuitenkin taasen kesä kolkuttelee ovella. Pahoittelut jos oli jo olemassa aiheeseen liittyvä ketju, mutta en löytänyt. Samoin en viitsinyt uutta ketjua tätä aihetta varten laittaa, koska aihe on todennäköisesti melko simppeli. Eli, nyt vasta parin vuoden jälkeen olen tajunnut tuota kesätoimintoa alkaa tarkastelemaan, ja koittanut selvittää sen sielunelämää.
- Oletteko kesätoiminnossa menneet automaattiasetuksella, vai tarkemmin käyttäjän määrittämillä?
- Ja oletteko laittaneet millaisia arvoja tuossa käyttöohjeen kuvan 2. kohdan Ulkolämpötilaraja, ja Ulkolämpötilaraja, käynnistysraja -kohdissa? Itse en vain täysin ymmärrä ohjeesta noiden kahden lopullista eroa. Käyttöohjeessa ihmetyttää tuo ensin mainitussa kohdassa malliksi laitettu 5C ... siis se sallii, että kesätoiminto saa mennä päälle, jos ulkolämpö ylittää +5 astetta? Se arvo tuntuu hieman viileältä, koska eikös laite voisi alkaa kesäilemään tilanteessa, jossa lämmitysjärjestelmä vielä suoltaa lämpöä torppaan?
- Summattuna, olettekohan millaisilla arvoilla menneet tuon kesätoiminnon kanssa? Ja kiitti mahdollisista vinkeistä etukäteen.
Lähde: Swegon Casa W5 -käyttöohje:
Viimeksi muokattu:
Muistelen, että kyseessä olisi "sammutusraja". Käynnistysrajahan tuossa on +14 °C. Kun kesätoiminto on päällä eli käynnistysraja on ylittynyt jatkuu kesätoiminto muiden ehtojen täyttyessä, kunnes ulkolämpötila on alle ulkolämpötilarajan. Tai ainakin täällä asetuksena juurikin+5 °C ja R5:n kenno on lähtenyt pyörimään niihin aikoihin, kun ulkolämpötila alitti ko. lämpötilan.
Kenno on pyörinyt toki muutoinkin ajoittain, jos tuloilman lämpötila on laskenut alle asetetun arvon.
Råtta
Aktiivinen jäsen
Taitaa Swegonin (w100) rekisteri olla sekaisin. Ohjauspaneelista napit toimii osittain. Takkakytkin aina, mutta tehostus joskus ja kotona/poissa ei juurikaan. Valikko toimii normaalisti.
Auttaisiko laitteen tehdasasetusten palautus? Ja jos sitä uskaltaa lähteä kokeilemaan, niin mitä arvoja kannattaa/pitää ottaa talteen?
Auttaisiko laitteen tehdasasetusten palautus? Ja jos sitä uskaltaa lähteä kokeilemaan, niin mitä arvoja kannattaa/pitää ottaa talteen?
pökö
Kaivo jäässä
Koittaisin ja koittaisin myös pitää virrattomana hetken. Valokuvia valikoista ensin
Moroo
Tässä taas lähestyvä talvikausi ajoi pohtimaan omaa IV-kojetta eri tilanteissa.
Kone Swegon Casa W100 vastavirtakennolla.
Pohdinta nro 1, liitos DIY kotiautomaatioon:
- Nyt kun itsellä on Rasberry jossa HA niin heräsi mielenkiintoa liittää kone siihen jotta saa mittausdataa talteen yms.
- Koneessa on kaksi paikkaa liitännöille. Ohjauspaneeli sekä liesikupu. Ohjauspaneeli kytkeytyy pienemmällä liittimellä kuin RJ45. Onko tuo nyt sitten R9 vai millä tuota kutsutaan mutta siinä on vain 4 nastaa.
Tekoälyn kautta sain vastauksen:
Ei, Swegon CASA W100 -ilmanvaihtokonetta ei voi liittää kotiautomaatioon Modbus-protokollalla ilman SEM-moduulia. SEM-moduuli on välttämätön lisäosa Modbus-yhteyden mahdollistamiseksi.
Miksi SEM-moduuli on tarpeen?
Halvin SEM moduli mitä löysin on 90€
Voisiko kuitenkin olla että tuo ohajuspaneeli / liesikupu juttelisi modbusia laitteelle ja tuonne saisi koplattua liitynnän väliin?
Toki jos tekoälyyn uskominen niin sisäänrakennettua modbus tukea ei ole jolloin paneeli ja laite juttelevat jotain muuta kieltä.
Pohdinta nro 2 koneen säädöt kun talo peruslämmöillä ja tyhjänä:
Toinen pohdinta on miten jättää IV-koje kustannustehokkaasti kun talo on meillä talvikuukauden aikana kuukauden tyhjillään.
- Viime talvena vastaavassa tilanteessa otin jälkilämmityksen kokonaan pois päältä. Tämä siksi koska tuota asetusta ei saanut alle muistaakseni alle 13. Koska kiinteistön lämpötila ylipäätään on 10-12 niin miksi sinne pitäisi posottaa 13 asteista ilmaa joka lämmitetään sähkövastuksella.
- Havainto että jos pakkaset hiukankaan kiristyy niin kone alkaa haukkaamaan pirusti sähköä. Tuossa minulla oli ns älypistorasia välissä jolla tuon sai todettua. Tämä siis tulee siitä kun kone lyö laakista tuon järeän etuvastuksen päälle jäätymissuojan aktivoituessa.
- Kuinka todellinen tuo riski edes on koska kiinteistö on tyhjillään ilman mitään ulkopuolista kosteuskuormaa? Lämmityksen hoitaa ILP joka takaa että sisäilman kosteus on todella alhainen. Sisäilman lämpötila on siten että perimmäisesä talon nurkassa se olisi vähintään 10.
- IV koje laitettu poissaolo moodiin jotta jonkinlainen ilmanvaihto on vaikka tuolla ei asuta. Tuossa vaan käy niin että tuon pienen ilmamäärän ylläpito alkaa ajoittain kuluttamaan saman verran sähköä kuin koko kiinteistön peruslämmön ylläpito ILP:llä.
- Ilmeisesti tuossa katsotaan sitä ulos menevän ilman lämpötilaa ja kun se alkaa lähestyä nollaa niin vastus kajahtaa päälle ja rukaa ilmeisesti myös puhallinnopeudet siten että poisto menee isommalle.
Pohdinta nro 3 jäätymisen eston puukotus taloudellisemmaksi:
Tämä oikeastaa sitten kun on pohdinnat 1 ja 2 ensin käyty
Kun asunnossa on normaalit huonelämpötilat ja sijaintina kuitenkin etelä-Suomi leutoinen talvineen niin tämän ongelman esiintyminen on melko lyhyt periodi. Kyllähän se on kummastuttanut kun kovalla pakkasella IV-koje on alvariinsa eri puhallusnopeuksilla. Tekee tuon sulatuksen, käy hetken normaalisti ja menee taas sulatukselle.
Tässä taas lähestyvä talvikausi ajoi pohtimaan omaa IV-kojetta eri tilanteissa.
Kone Swegon Casa W100 vastavirtakennolla.
Pohdinta nro 1, liitos DIY kotiautomaatioon:
- Nyt kun itsellä on Rasberry jossa HA niin heräsi mielenkiintoa liittää kone siihen jotta saa mittausdataa talteen yms.
- Koneessa on kaksi paikkaa liitännöille. Ohjauspaneeli sekä liesikupu. Ohjauspaneeli kytkeytyy pienemmällä liittimellä kuin RJ45. Onko tuo nyt sitten R9 vai millä tuota kutsutaan mutta siinä on vain 4 nastaa.
Tekoälyn kautta sain vastauksen:
Ei, Swegon CASA W100 -ilmanvaihtokonetta ei voi liittää kotiautomaatioon Modbus-protokollalla ilman SEM-moduulia. SEM-moduuli on välttämätön lisäosa Modbus-yhteyden mahdollistamiseksi.
Miksi SEM-moduuli on tarpeen?- CASA W100 ei sisällä sisäänrakennettua Modbus-tukea.
- Modbus RTU -yhteys edellyttää CASA SEM Modbus -moduulin, joka toimii väyläsovittimena rakennusautomaatiojärjestelmän ja ilmanvaihtokoneen välillä.
- Ilman SEM-moduulia W100 voi käyttää vain perinteisiä I/O-liitäntöjä, kuten:
- Takka-/tehostuskytkin
- Poissa/päällä-ohjaus
- Hälytyslähtö
Halvin SEM moduli mitä löysin on 90€
Voisiko kuitenkin olla että tuo ohajuspaneeli / liesikupu juttelisi modbusia laitteelle ja tuonne saisi koplattua liitynnän väliin?
Toki jos tekoälyyn uskominen niin sisäänrakennettua modbus tukea ei ole jolloin paneeli ja laite juttelevat jotain muuta kieltä.
Pohdinta nro 2 koneen säädöt kun talo peruslämmöillä ja tyhjänä:
Toinen pohdinta on miten jättää IV-koje kustannustehokkaasti kun talo on meillä talvikuukauden aikana kuukauden tyhjillään.
- Viime talvena vastaavassa tilanteessa otin jälkilämmityksen kokonaan pois päältä. Tämä siksi koska tuota asetusta ei saanut alle muistaakseni alle 13. Koska kiinteistön lämpötila ylipäätään on 10-12 niin miksi sinne pitäisi posottaa 13 asteista ilmaa joka lämmitetään sähkövastuksella.
- Havainto että jos pakkaset hiukankaan kiristyy niin kone alkaa haukkaamaan pirusti sähköä. Tuossa minulla oli ns älypistorasia välissä jolla tuon sai todettua. Tämä siis tulee siitä kun kone lyö laakista tuon järeän etuvastuksen päälle jäätymissuojan aktivoituessa.
- Kuinka todellinen tuo riski edes on koska kiinteistö on tyhjillään ilman mitään ulkopuolista kosteuskuormaa? Lämmityksen hoitaa ILP joka takaa että sisäilman kosteus on todella alhainen. Sisäilman lämpötila on siten että perimmäisesä talon nurkassa se olisi vähintään 10.
- IV koje laitettu poissaolo moodiin jotta jonkinlainen ilmanvaihto on vaikka tuolla ei asuta. Tuossa vaan käy niin että tuon pienen ilmamäärän ylläpito alkaa ajoittain kuluttamaan saman verran sähköä kuin koko kiinteistön peruslämmön ylläpito ILP:llä.
- Ilmeisesti tuossa katsotaan sitä ulos menevän ilman lämpötilaa ja kun se alkaa lähestyä nollaa niin vastus kajahtaa päälle ja rukaa ilmeisesti myös puhallinnopeudet siten että poisto menee isommalle.
Pohdinta nro 3 jäätymisen eston puukotus taloudellisemmaksi:
Tämä oikeastaa sitten kun on pohdinnat 1 ja 2 ensin käyty
Kun asunnossa on normaalit huonelämpötilat ja sijaintina kuitenkin etelä-Suomi leutoinen talvineen niin tämän ongelman esiintyminen on melko lyhyt periodi. Kyllähän se on kummastuttanut kun kovalla pakkasella IV-koje on alvariinsa eri puhallusnopeuksilla. Tekee tuon sulatuksen, käy hetken normaalisti ja menee taas sulatukselle.
Onko jäteilma johdettu katolle? Jos tulppaisi raitisilman, ja vaikka tuloventtiilit, ja ottaisi koneen pois päältä, riitäisiköhän painovoimainen ilman liikkuvuus vähän poistamaan ilmaa asunnosta? Eli pieni liikkuvuus, ja vaikka yksi raitisilma ulkoseinään. Ilppi kuitenkin pyörittää ja lämmittää ilmaa, mutta inan saisi vaihtuvuutta?