Kiinteistön sisäiset energiayhteisöt ja netotus mahdollista 1.1.2021 alkaen

[fraatti]

Energiayhteisöjä on alkanut putkatelemaan kun energian voi hyvityslaskennalla jyvittää osakkaille.

Aurinkopaneelit yleistyvät kerrostalojen katoilla – hyvityslaskenta mahdollistaa asukkaiden sähkölaskujen pienentämisen

Aurinkopaneelit yleistyvät omakotitalojen lisäksi myös kerrostalojen katoilla. Taustalla on muun muassa hiljattain voimaan tullut hyvityslaskentamalli, jossa taloyhtiöltä yli jäävällä aurinkosähköllä voidaan pienentää asukkaiden sähkölaskuja lähinnä kesäaikaan.Noin neljä viidesosaa Suomen...

www.sss.fi

 

[Mikkolan]

Ei tuossa periaatteessa erityisen suuria häviöitä synny. Kyllä tuolla tavalla voi keskittää mielivaltaisen osan tuotetusta tehosta periaatteessa mille vaihesiirtokulmalle tahansa yhdestä vaiheesta. Jako kulutuksen suhteessa kaikille vaiheille on vaikeampi tapaus, mutta kaiketi tuonkin kanssa onnistuisi, jos on kahteen eri vaiheeseen kytketyt verkkoinvertterit (kaksi paneelisarjaa) ja sitten kummallekin omat kondensaattorivirityksensä vaiheiden välille ja mielellään vaihekohtaiset kompensointinsa. Tuo sitten kaipaisi säätömahdollisuutta, jos tuotto ja kuormitus vaihtelee (kuten se tekee).

Ilman kompensointia virrat kasvavat aika suuriksi, eli omat johdot ja sulakkeet kuormittuvat jopa enemmän loistehosta kuin varsinaisesta tehosta, vaikkei sähköyhtiö tuosta kuluttajaa laskutakaan (jollei sitten ala yleistymään?).

Invertteri tuottaa jatkuvasti ( ilmeisesti myös öisn ? ) loistehoa -250 - -300 Var. Miten tuohon pitäisi suhtautua näin tuottajan kannalta? Onko siitä jotain hyötyä/ haittaa omalle tuotannolle? Jos laitan omaan kulutukseen induktiivista kuormaa ( moottorit ) niin meneekö hyöty pelkästään verkonhaltijan pussiin?

 

[kotte]

Invertteri tuottaa jatkuvasti ( ilmeisesti myös öisn ? ) loistehoa -250 - -300 Var. Miten tuohon pitäisi suhtautua näin tuottajan kannalta? Onko siitä jotain hyötyä/ haittaa omalle tuotannolle? Jos laitan omaan kulutukseen induktiivista kuormaa ( moottorit ) niin meneekö hyöty pelkästään verkonhaltijan pussiin?

Paljonpa tuota syntyykin (taitaa olla suuri järjestelmäkin). Ei moisesta pitäisi olla itselle ainakaan sanottavasti haittaa jollei hyötyäkään, mutta toki loistehon syöttö verkkoon voi nostaa verkon jännitettä ja aiheuttaa epästabiilisuuttakin verkkoon, jos suuria määriä kertyy monelta tuottajalta. "Onneksi" monet sähkömoottorit ja muuntajat ottavat verkosta loistehoa, joten käytännössä ei taida muodostua ongelmaksi.

Käsittääkseni moisesta eivät suuretkaan tuottajat saa verkon ylläpitäjältä etenkään korvausta. Ideahan on, että tehokerroin pitäisi saada ykköseksi mahdollisimman tarkkaan, mutta kuluttajien kohdalla tuo on turhan ankara vaatimus ja ylikomponsointia pyritään välttämään, koska suuren loistehomäärän syöttäminen verkkoon kumulatiivisena on riski verkon vakaudelle.

 

[Arisoft]

Invertteri tuottaa jatkuvasti ( ilmeisesti myös öisn ? ) loistehoa -250 - -300 Var. Miten tuohon pitäisi suhtautua näin tuottajan kannalta?

Yritinpä löytää tuosta jotain lisätietoa, mutten löytänyt. Lähinnä kiinnostaa, miksi sen pitäisi löistehoa tuottaa jatkuvasti erona siihen, että se on komennettu sitä tuottamaan. Jälkimmäisestä kyllä löytyy kaikenlaista sepustusta.

 

[Mikkolan]

6 kW invertteri, lyhyen seurantajakson aikana tänään -210 Var, vaikka tuoanto vaihteli kovasti. En tullut verkon jännitettä painaneeksi mieleen.
Asetuksissa siihen ei voinut vaikuttaa, ilmeisesti se vaihtelee 0,8 lead/ 0,8 lag verkon tarpeen mukaan.

Yritinpä löytää tuosta jotain lisätietoa, mutten löytänyt. Lähinnä kiinnostaa, miksi sen pitäisi löistehoa tuottaa jatkuvasti erona siihen, että se on komennettu sitä tuottamaan. Jälkimmäisestä kyllä löytyy kaikenlaista sepustusta.

Fingridin vaatimus, ihme että koskee myös pientuottajia. Joku DIN VDE-standardikin siitä on.
Tuotantoilmoitusta tehdessä piti vakuutella että invertteri tuottaa loistehoa standardin mukaan.

 

[kotte]

Fingridin vaatimus, ihme että koskee myös pientuottajia. Joku DIN VDE-standardikin siitä on.
Tuotantoilmoitusta tehdessä piti vakuutella että invertteri tuottaa loistehoa standardin mukaan.

Yleensäkin perinteiset generaattorit tuottavat jonkin verran loistehoa verkkoon syystä, että verkossa on niin paljon muuntajia ja moottoreita, jotka sitä kuluttavat. Varmaan tuo loistehon tuottaminen osaltaan auttaa verkon tasapainottamisessa siinä mielessä, että invertteri muistuttaa toiminnaltaan generaattoria ja kun kytkeytyy syystä tai toisesta pois, loistehokin häviää (ja tilalle astuva jokin toinen laite tai ääritilanteessa suurten generaattoreiden pyörivät massat tuovat korvaavaa tilalle samalla kun tuovat korvaavaa pätötehoa). Olisiko niin, että verkossa täytyy olla aina pieni ylimäärä loistehon tuotantoa, koska erilaiset siirtojärjestelmän häviöt sitä kuluttavat?

 

[Mikkolan]

Olikos se niin että ilmajohdot aiheuttaa induktiivista loistehoa ja kaapeloinnit kapasitiivista. Verkon kuormitustavat muuttuu alati ja tilanteisiin on sopeuduttava. Kun hehkulamput vaihtuivat induktiivisiin lamppuihin niin kohahdettiin niiden aiheuttamaa loistehoa. Taitaa nykyäänkin suurin loistehon tarpeen aiheuttaja olla vanhat "oikosulkumoottorit". Taajuusmuuttajakäytöt yleistyy kovalla vauhdilla, en tiedä aiheuttaako ne kapasitiivisen loistehon tarvetta?

 

[kotte]

Olikos se niin että ilmajohdot aiheuttaa induktiivista loistehoa ja kaapeloinnit kapasitiivista.

Pääsääntöisesti noin (ja edellä olevaa käsitteistöä soveltaen avojohdot painuttuvat loistehon kuluttamiseen ja kaapelit sen tuottamiseen).

Pyörivillä synkronigeneraattoreillahan voidaan joko tuottaa tai kuluttaa loistehoa (samoin sähkömagnetoiduilla tahtimoottoreilla), joten niillä voi loistehobalanssia säätää tarkasti siltä osin kuin verkon osalta on vaihtelua, ja lisäksi on erilaisia staattisesti portaittain kytkettäviä rinnakkais- ja sarjakondensaattoriparistoja loistehon tuottamiseksi, vastaavia reaktoreita loistehon kuluttamiseksi sekä tehopuolijohteilla toteutettuja portaattomampia jompaa kumpaa tai molempia tarkoituksia palvelemaan.