Ongelmana ylipaine ok-talossa. Kanavat puhdistettu, suodattimet vaihdettu ja iv-säädetty, tulo 63,5l/s ja poisto 66,5l/s. Iv-koneena vallox 110 se. Talo yksitasoinen, tiiveysmittaus tehty (0,5). Kosteutta tiivistyy lasien väliin, mi selvä merkki ylipaineesta. Keinot on itellä vähissä ongelman suhteen.
Ylipaine
- Keskustelun aloittaja #22
- Aloitettu
Espejot
Hyperaktiivi
Vuokraa paine-eromittari ja mitta ylipaine vaioan yli ja säädä poistopuhallin sillä.
Viimeksi muokattu:
Yleensä on ikkuna huonosti kiinni. Tiivisteet?
Espejot
Hyperaktiivi
Mihin vuodenaikaan mittaus tehty... yleensä alipaine vähenee ulkolämpötilan noustessa?
Minkälaisella mittarilla tämä on mitattu?
- Keskustelun aloittaja
- #9
Kesäisin sälekaihtimien rei'istä virtaa sisääpäin, talvisin ei.
- Keskustelun aloittaja
- #10
Alno Loflo Balometer-merkkinen.
pökö
Kaivo jäässä
Yleensä on toisinpäin.
- Keskustelun aloittaja
- #12
Lokakuun puolivälillä viime vuonna
- Keskustelun aloittaja
- #13
On tämä kyllä yksi mysteeri. Paperilla alipaine olemassa, käytäntö ihan muuta.
pökö
Kaivo jäässä
Mittausvirhettä voi olla.
Poistopuhaltimeen hiukan nopeutta lisää. Eiköhän se sillä korjaannu. Laittaa vaikka 5% lisää aluksi. Eli jos on vaikka 45% * 1,05 = 47%. Tarvittaessa toistaa muutoksen, ellei mitään muutosta tapahdu.
Jos koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa molempien puhaltimien nopeus on vakio ympäri vuoden, ulkoilman lämpötilan muutos vaikuttaa ilmavirtoihin lähinnä ilman tiheyden muutoksen kautta.
Tässä on, mitä tapahtuu:
- Kylmä ulkoilma on tiheämpää kuin lämmin sisäilma.
Kun ulkolämpötila laskee, esimerkiksi -10 °C:een, ulkoilman tiheys kasvaa verrattuna 20 °C:een sisäilmaan. - Puhaltimet siirtävät yleensä vakion tilavuusvirran (m³/h), eivät massavirtaa (kg/s).
Jos puhaltimien kierrosnopeus on vakio, ne liikuttavat samaa tilavuusvirtaa — mutta koska kylmä ilma on tiheämpää, sen massavirta kasvaa.
Toisin sanoen: talvella kone puhaltaa sisään ja imee pois enemmän ilmaa massana kuin kesällä. - Tämä aiheuttaa epätasapainoa ilmanvaihtoon:
- Jos koneen tulokanavat kulkevat ulkoilman kautta (kylmä ilma), tuloilman massavirta kasvaa enemmän kuin poistoilman (koska sisäilma on lämpimämpää ja kevyempää).
- Tämä voi johtaa lievään ylipaineeseen talossa talvella.
- Kesällä tilanne on päinvastainen (ulkoinen ilma on kevyempää), ja talo voi mennä alipaineiseksi.
- Käytännön seuraus:
Ilmavirrat (m³/h) pysyvät lähes samoina, mutta tasapaino tulo- ja poistoilmavirtojen välillä muuttuu ilman lämpötilan myötä.
– Talvella: ylipaineisuus → voi lisätä kosteusvuotoja rakenteisiin
– Kesällä: alipaineisuus → voi lisätä epäpuhtauksien imua rakenteista
Lisäksi suodattimien vaihto erimerkkisiin voi vaikuttaa hiukan niiden painehäviöön ja näinollen kokonaisvirtaamaan. Varsinkin jos koneessa on F7 tulossa ja poistossa F5.
Viittaa huppumittariin. Eli onko vaipan yli mitattu paine-eroa? Voisiko sen mittauksen toistaa vaikka itse nyt? Mittaria lainaan, ja pari sihijuomaa kaveriksi. Koehan pitää toistaa illan mittaan useamman kerran, jos olosuhteet muuttuu.....
Espejot
Hyperaktiivi
Mittauslukemat heiluu ainakin itsellä aika paljon ja mittaan noin 30-60 s jakson 1 mittaus per sekuntti. Nyt on 0,2 - 0,8Pa alipanetta (keskiarvo). Tosin ulkona tuulee jonkin verran. Pitää varmaan toistaa mittaus yöllä.
Tekniikkatulitaloon
Aktiivinen jäsen
Jos uloin ikkuna on liian tiivis silloin myös saattaa tiivistyä kosteutta ikkunoiden väliin. Tuli se kosteus sitten sisältä tai ulkoa, mutta jos ilma ei liiku tarpeeksi välissä niin lämpötilan vaihtelut aiheuttavat tiivistymistä.
Todennäköisesti kuitenkin on kyseessä ylipaine ja niinkuin tuossa oli tuli ilmi niin nenällä sen pienen eron parhaiten havaitsee eli raottaa ikkunaa ja laittaa nenän väliin tai vaikka sälekaihtimien reiästä havainnoi kumpaan suuntaan ilma liikkuu. Mittarin tarvii siinä kohtaa kun haluaa tietää kuinka paljon paine-eroa on.
Todennäköisesti kuitenkin on kyseessä ylipaine ja niinkuin tuossa oli tuli ilmi niin nenällä sen pienen eron parhaiten havaitsee eli raottaa ikkunaa ja laittaa nenän väliin tai vaikka sälekaihtimien reiästä havainnoi kumpaan suuntaan ilma liikkuu. Mittarin tarvii siinä kohtaa kun haluaa tietää kuinka paljon paine-eroa on.
Ohessa näyte vaipan yli mitatun paine-eron heilumisesta. Aikavälillä 9 - 14 käytetään 30 sek keskiarvoa, muutoin 30 min liukuvaa keskiarvoa.
Liitteet
Tämä, minä ostin k-raudasta olisiko ollut prof merkkiset suodattimet ja hyötysuhteet heitti reilusti häränpyllyä, talo meni reilusti ylipaineiseksi.
Minkälainen setuppi sulla tuossa mittaroinnissa? Itellä yks haave ollut, josko laittaisi alakertaan, kerrosten välille ja yläkertaan mittaukset. Ihan vaan "nice-to-know" perusteella.
Setup on hyvin simppeli: Ikkunapokan läpi halkaisijaltaan 2mm messinkiputki, paine-ero mitataan SDP810-anturilla, Vemos lähettää tiedot Homeassitanttiin.
Mittaustulos ei liene pilkulleen tarkka, mutta puolen vuoden käyttökokemuksen mukaan riittävä nice-to-know tarkoitukseen.
Tuosta ohuesta putkesta tulee merkittävä virhe ko. anturilla, tosin nollataso ei siirry. Oletko käyttänyt korjauskaavaa?
Tuota aikaanaan laskeskelin.... muistaakseni 30cm pitkän 2mm putken aiheuttama virhe on alle 20%. Koska absoluutrtuarvolla ei ole minulle niin suurta merkitystä ei ole lisännyt laskentaan korjauskerrointa, nollapisteeseen tuo ei vaikuta.
Espejot
Hyperaktiivi
Ilmaa mittaavissa paineeromittareissa käytetään aina ohutta putkea joten onko tämä mittausterkniikka kohtaista?
Tekniikkatulitaloon
Aktiivinen jäsen
Tuo kyseinen anturi taitaa mittailla sen läpi virtaavan ilman määrää per aika eli nopeutta ja siitä laskee paine-eron. Hyvä puoli tekniikassa 0-pisteen tarkkuus. Soveltuu mainiosti vaipan yli mittaukseen kun mittaajaa kiinnostaa onko yli vai alipainetta. Pitää tuo ehdottomasti itsellekin lisäillä kunhan kerkiää opetella miten se tapahtuu.
Jos esp-laitteet ovat tuttuja niin ei paljoa tarvitse opetella. Sdp810 anturin ja esp:n välille neljä johdinta ja allaoleva softa esp:lle. Jos Home Assitant on käytössä anturidata menee sinne, jos ei niin tämän hetken tilanteen voi nähdä paikallisverkossa selaimella.
Koodi:
esphome:
name: sdp810
friendly_name: sdp810
esp8266: # For Wemos
board: nodemcuv2 # For Wemos
wifi:
ssid: xxxxxxxx
password: yyyyyyyy
manual_ip:
static_ip: 192.168.1.195
subnet: 255.255.255.0
gateway: 192.168.1.1
ota:
platform: esphome
password: "zzzzzzzz"
web_server: ## Sensor values can be retrieved from the local IP address using a browser
port: 80
i2c:
sda: GPIO4
scl: GPIO5
scan: true
id: bus_a
logger:
level: INFO
# Enable Home Assistant API
api:
###############################################
sensor:
- platform: sdp3x
name: "Paine_ero"
id: Paine_ero
update_interval: 10s
address: 0x25
unit_of_measurement: "Pa"
filters:
- filter_out: nan
- sliding_window_moving_average:
window_size: 60 #10 minuutin keskiarvo
send_every: 12
- multiply: 100 # hPa --> Pa
- round: 1 # will round to 1 decimal place
# Uptime
- platform: uptime
id: uptime_counter
name: "Uptime"
filters:
- lambda: return x / 3600.0; // uptime in hours
unit_of_measurement: "h"
update_interval: 60min
################################################Lisäsin uuden ulkovaipan yli paine-eroa mittaavan pisteen toisen kerroksen ikkunapokaan. Käytin oheista sisähalkaisijaltaan 3mm messinkiputkea, mahtuu juuri ja juuri 4mm poralla tehtyyn reikään.
www.bauhaus.fi
Korkeuseroa mittapisteiden välillä on reilu 3 metriä, kerrosten välillä on avoportaikko. Alempi piste näyttää nyt 3 Pa alipainetta, ylempi 1 Pa alipainetta (ulkolämpötila 9 C, sisälämpö 21 C). Mielenkiintoista nähdä miten ulkolämpötila vaikuttaa paine-eroon
Putki Kantoflex Messinki 4 x 0,5 x 1000 mm
Helposti työstettävä, korkealaatuinen sekä pyöreä messinkinen putki. Soveltuu sisä- ja ulkokäyttöön.
www.bauhaus.fi
Korkeuseroa mittapisteiden välillä on reilu 3 metriä, kerrosten välillä on avoportaikko. Alempi piste näyttää nyt 3 Pa alipainetta, ylempi 1 Pa alipainetta (ulkolämpötila 9 C, sisälämpö 21 C). Mielenkiintoista nähdä miten ulkolämpötila vaikuttaa paine-eroon
Viimeksi muokattu:
Yllättävä tulos. Ei noilla lämpötiloilla pitäisi olla kuin 1,5 Pa ero noiden välillä. Oisko tuulen aiheuttamaa osin?
-20 C:ssä pitäisi sitten tulla 6 Pa ero 3 m korkeuserosta.
Tuo 2 Pa oli suuntaa-antava arvo, jonka sain kun siirsin mittarin paikasta toiseen ja silmämääräisesti arvion eron.
Tarkemman vertailuarvon saan kunhan olen ottanut käyttöön molemmille mittauspisteille omat mittaukset.
Innostuin itsekin hommaamaan pari tuollaista. Eilen tuli vähän pähkittyä miten tuo saadaan toimimaan ESPEasyn kanssa, kun tuo ESPHome ei ole ollenkaan tuttu eikä Home Assistent ole käytössä.
Muutama loitsu tarvitaan, mutta toimii
Tuossa se on vielä pöydällä, letkunippaa sormella tökkimällä saa pieniä painelukemia näkyviin hetkeksi.
https://td-er.nl/ESPEasy/latest/ <- tuosta '20251014 Energy 4M LittleFS ETH [ESP32,ESP32-S2/S3/C3/C6]'
Muutama loitsu tarvitaan, mutta toimii
Tuossa se on vielä pöydällä, letkunippaa sormella tökkimällä saa pieniä painelukemia näkyviin hetkeksi.https://td-er.nl/ESPEasy/latest/ <- tuosta '20251014 Energy 4M LittleFS ETH [ESP32,ESP32-S2/S3/C3/C6]'
Tuulella on todella vaikutus vaipan yli vaikuttavaan paine-eroon.
Alla olevan kuvan yläosassa on tuulen nopeus ja suunta,
keskellä on alemman ja ylemmän mittauspisteen mitattu ja teoreettinen paine-erojen erotus
alinna on mittauspisteiden vaipan yli mitatut paine-erot.
Sisä- ja ulkolämpötilojen erotus 14 - 17 C.
Liitteet
Toki on, kun puhutaan luokka 1 Pa eroista. Tuulen puolellehan tulee helposti patopaine eli 0,5*rho*V^2 eli 0,6 Pa 1 m/s, 2,4 Pa 2 m/s, 5,4 Pa 3 m/s jne. Eli mitätön tuuliero mittausalueiden välillä pilaa teoreettisen.
Tästä päästäänkin tämän ketjun alkuperäiseen aiheeseen eli kuinka haitallista ylipaine on asumismukavuuden tai rakenteiden kannata.
Jos IV-koneen tulo- ja poistovirtaukset säädetään jotakuinkin tasapainoon niin eikös tästä seuraa että rakennuksen yläosassa on vapan yli jatkuva ylipaine ja muuallakin yli- /alipaine vaihtelee tuuliolosuhteiden mukaan ?
Tämähän on tunnettu ongelma, johon ei oikein ole ratkaisua. Jos haluaa 2- tai 3- kerroksisen talon olevan yläpohjastakin alipaineinen, tarvitaan alapohjaan valtava alipaine, joka repii ilmat pienistäkin reiistä. Vähänkään harvempaan taloon sellaista ei edes saa, ainakaan ilman tolkutonta poistoilmaylimäärää. Uusiin todella tiiviisiin taloihin saa, mutta onhan niissäkin riskinä imeä epämiellittäviä tai epäterveellisiä hajuja rakenteista.
Alipaine on ongelmallinen tuon vuodon kannalta. Ylipaine taas potentiaalisesti vie kosteutta ja aiheuttaa kondessia rakenteissa. Se on helpompi torjua hyvällä ilmanvaihdolla ja pitämällä suuren kosteuden tilat alipaineisena. Toki kastepiste jää helposti silti reilusti yli ulkoilman, mutta ainakin kosteusrasitus vähenee ja suuren osan ajan vuodesta kastepiste on alle ulkoilman, jolloin rakenteet kuivuvat.
Pahin ylipaine yläpohjaan tulee kuitenkin kovilla pakkasilla, jolloin sisäilma on varsin kuivaa, jos vain ilmaa vaihdetaan riittävästi.
Tekniikkatulitaloon
Aktiivinen jäsen
Ei ollut esp laittaa tuttuja, mutta yritin silti. Sain tuolla selaimessa arvot näkymäänkin jo, mutta antureita en sitten mitenkään saa näkymään home assistantissa. Itseasiassa sain kerran anturit näkymään jo, mutta en tietä mitä edes tein sillä kertaa ja sitten aloin tuunaamaan eikä enää toiminutkaan. Menee vähän sormi suuhun nyt tän kanssa säätäessä.
Koska laite ja sensorit näkyvät selaimella Esphome osuus on kunnossa.Ei ollut esp laittaa tuttuja, mutta yritin silti. Sain tuolla selaimessa arvot näkymäänkin jo, mutta antureita en sitten mitenkään saa näkymään home assistantissa. Itseasiassa sain kerran anturit näkymään jo, mutta en tietä mitä edes tein sillä kertaa ja sitten aloin tuunaamaan eikä enää toiminutkaan. Menee vähän sormi suuhun nyt tän kanssa säätäessä.
Kuinka latasit softan Paine-ero Esp:lle, Esptool-työkalulla vai HA:n EspBuiderilla ?
Jos Esptool-työkalulla niin muistaakseni HA integrointi menee: Asetukset/Laitteet ja Palvelut/EspHome/Lisää laite ja sinne Esp-laitteen ip-osoite.