Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

K

kotte

Hyperaktiivi
Arisoft sanoi:
Osasyyllinen taitaa olla tuossa Kehä kolmosen varrella Hepokorven sähköaseman vieressä. Siellä on kilometrin pituinen datakeskusalue, jota rakennetaan valtavan sähköaseman viereen. Kunhan se valmistuu niin taitaa wahwan verkon wahwuus olla mitattu ulos hetkeksi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo saman 400kV:n johdon eteläpäähän on suunniteltu terästehdasta, joka veisi sähköä moninkertaisesti mainittuihin datakeskuksiin nähden ja paikalle, missä aikoinaan oli 1GW:n tehoinen hiilivoimalaitos, mitä palvelemaan voimajohtokin on rakennettu. Eli ei tuo yksinään eikä parin muunkaan datakeskuksen kanssa vielä ongelmaa muodosta, kun jo 1970-luvulla moista suuremman siirtomäärän kanssa pärjättiin.

Toki suoraa sähkölämmityskapasiteettia ei aikoinaan ollut pirskoiteltu sellaisia määriä lämpöpumppujen pakkashyytymisen varalle maan joka kolkkaan kuin tätä nykyä (ja sitähän tuo sähköasemakin osaltaan palvelee).
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Kiinassa on aloitettu "hiukan" suuremman siirtoyhteyden rakentaminen. 1000km matkalla hukka lienee 3% luokkaa.

Kiina on aloittanut Xizang–Guangdong UHVDC-sähkönsiirtoyhteyden rakentamisen, joka kulkee noin 2 681 kilometrin matkan Tiibetin Qamdo-alueelta etelään Guangdongiin. Linja on ±800 kV tasavirtasiirto, jonka siirtokapasiteetti on 10 GW. Sen avulla toimitetaan vuosittain yli 43 miljardia kWh puhdasta sähköä Kiinan teollisesti kehittyneille rannikkoalueille, ja sen odotetaan valmistuvan vuoteen 2029 mennessä.
en.tmtpost.com

China Launches Construction of World’s Largest Ultra-High Voltage DC Power Line | TMTPOST

China Launches Construction of World’s Largest Ultra-High Voltage DC Power Line
en.tmtpost.com en.tmtpost.com
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tekniikka & Talous: Suomen ja Pohjois-Ruotsin uusi sähkönsiirtoyhteys Aurora Line otetaan käyttöön vuodenvaihteessa. Se on 400 kV:n voimajohto, joka kulkee Muhoksen Pyhäselästä Keminmaan kautta Ruotsin puolelle Messaureen. Aurora Linen siirtokapasiteetti on 800 MW, ja se nostaa tuontikapasiteetin Ruotsista 3100 MW:iin.
Suomi maksaa 80 % Ruotsin puolen kustannuksista ja kokonaan omat kustannuksensa, eli kokonaisuudessaan Suomi maksaa Aurora Linesta 85-90 %. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 300 miljoonaa euroa. EU:lta tulee 127 milj. euroa tukea.
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid0236S6XVWrz7TgkSPMx2rV2ZHuR2kMDcM1YaWCiLREYaoJNWMSadpinoipHNmG3TPYl&id=100080395790841
www.tekniikkatalous.fi

Suomi joutuu maksamaan jopa 90 % uudesta 300 M€ sähkönsiirtolinjasta Ruotsiin – Näin Fingrid selittää tilannetta

Suomen ja Ruotsin uusi sähkönsiirtoyhteys Aurora Line otetaan käyttöön vuodenvaihteessa. Valtavalla infrahankkeella on merkitystä huoltovarmuudelle, yhteisille sähkömarkkinoille ja teollisuuden sähköistymiselle.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Suomi maksaa 80 % Ruotsin puolen kustannuksista ja kokonaan omat kustannuksensa, eli kokonaisuudessaan Suomi maksaa Aurora Linesta 85-90 %. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 300 miljoonaa euroa. EU:lta tulee 127 milj. euroa tukea.
Klikkaa laajentaaksesi..

Puurot ja vellit sekottuu. Eikös tämä rahoiteta pullonkaulatuotoilla. Eli niitä on kerrätty ja tuotoilla rakennetaan nyt linja joka sitten vaikutuksellaan pienentää tulevia pullonkaulamaksuja. Onko ongelmana se, että pullonkaulatuotot on menneet Ruotsiin?
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Arisoft sanoi:
Puurot ja vellit sekottuu. Eikös tämä rahoiteta pullonkaulatuotoilla. Eli niitä on kerrätty ja tuotoilla rakennetaan nyt linja joka sitten vaikutuksellaan pienentää tulevia pullonkaulamaksuja. Onko ongelmana se, että pullonkaulatuotot on menneet Ruotsiin?
Klikkaa laajentaaksesi..
Eikai kaikkea pysty rahoittamaan pullokaulatuotoilla?

Pullokaulatuotot siirtoyhteyden omistajien kesken, esim.
Jos Ruotsissa sähkö maksaa 100 €/MWh ja Suomessa 200 €/MWh, ja siirtoyhteys (1000 MWh) on täynnä, syntyy 100 000 € pullonkaulatuloa tunnissa, josta Fingrid ja Svenska kraftnät saavat kumpikin 50 000 €.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Eikai kaikkea pysty rahoittamaan pullokaulatuotoilla?
Klikkaa laajentaaksesi..

Niin tosiaan ne tulot sentään jaetaan.

Mutta miksi linja pitäisi rahoittaa jonkun asiaan liittymättömän maksajan rahoilla? Pullonkaulatuotot on täsmälleen tuon pullonkaulan syytä ja niiden tarkoitus on motivoida parantamaan sitä yhteyttä.

Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti ensisijaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen ja ylläpitoon. Toissijaisesti pullonkaulatuloja voidaan käyttää korvaamaan asiakkailta perittäviä kantaverkkomaksuja. Suomessa pullonkaulatulojen lainsäädännön mukaisesta valvonnasta vastaa Energiavirasto.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Arisoft sanoi:
Niin tosiaan ne tulot sentään jaetaan.

Mutta miksi linja pitäisi rahoittaa jonkun asiaan liittymättömän maksajan rahoilla? Pullonkaulatuotot on täsmälleen tuon pullonkaulan syytä ja niiden tarkoitus on motivoida parantamaan sitä yhteyttä.

Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti ensisijaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen ja ylläpitoon. Toissijaisesti pullonkaulatuloja voidaan käyttää korvaamaan asiakkailta perittäviä kantaverkkomaksuja. Suomessa pullonkaulatulojen lainsäädännön mukaisesta valvonnasta vastaa Energiavirasto.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mikä on asiaan liittymätön maksaja?

Meinaat että näitä ei ole rahoitettu esim kantaverkkomaksuilla?

Mikä ovat kantaverkkomaksut?​


Kantaverkkomaksut ovat Fingridin perimiä siirtomaksuja, joita sähköverkon käyttäjät (sähkön tuottajat, jakeluverkkoyhtiöt ja suurkuluttajat) maksavat sähköenergian siirrosta kantaverkossa.
  • Maksut kattavat verkon käytön, ylläpidon, kehittämisen ja investoinnit.
  • Fingridin tulot tulevat lähes kokonaan näistä maksuista (n. 90–95 % vuosittain).
  • Fingrid ei saa varsinaista budjettirahoitusta valtiolta, vaan toimii täysin omarahoitteisesti.


Suomen ja Ruotsin väliset yhteydet​


Fenno-Skan 2​


  • Europan Investointipankki (EIB) myönsi 150 miljoonan euron lainan Fenno-Skan 2 -merikaapelihankkeelle.
  • Fenno-Skan 2:n rakennekustannukset yhteensä olivat noin 315 miljoonaa euroa.

Aurora Line​


  • EU:n tukiohjelma Verkkojen Eurooppa / Connecting Europe Facility (CEF) myönsi 127 miljoonan euron EU-tuensa Aurora Line -yhteydelle.
  • Koko rakentamisvaiheen yhteiskustannus (Suomen + Ruotsin osuus) Aurora Linella on n. 254 miljoonaa euroa.
  • Suomen puolen investointikustannukset 85 miljoonaa euroa.


Suomen ja Viron väliset yhteydet​


EstLink 2​


  • EstLink 2:n rakentamisen yhteydessä Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) lainasi 45 miljoonaa euroa:
     – 25 miljoonaa euroa Elerinville (Viro)
     – 20 miljoonaa euroa Fingridille (Suomi) nib.int
  • Yhteyden kokonaiskustannukset olivat noin 320 miljoonaa euroa.

EstLink 1​


  • EstLink 1:n alkuperäinen toteutus tehtiin yksityisten ja julkisten yhtiöiden yhteistyöllä: suomalainen Finestlink (yhteisyritys), Eesti Energia, Latvenergo, Lietuvos Energijos Gamyba.
  • EstLink 1:n ostaminen kokonaan kantaverkkoyhtiöille (Fingrid + Elering) tapahtui siten, että omistus siirtyi heille osittain vuonna 2013, kaupan kustannus oli 77,6 miljoonaa euroa.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Harrastelija sanoi:
Mihin lie Ruotsi käyttää nuo rahat kun ei tunnu voimalinjojen rakentaminen kiinnostavan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mihin Suomen valtio käyttää sähköveron, bensaveron, muut energiaverot, autoveron jne.? Pääosin aivan muuhun kuin ao. sektoreita tukemaan ...

Ruotsissa maan jakaminen useaan hintavyöhykkeeseenkin aitaa olla lähinnä järjestely, jolla saadaan kerätyksi lisää veroja. Julkinen talous onkin hyvin tasapainossa (toisin kuin Suomessa). Hiukan samaa sarjaa tuo on on kuin Trumpin tullit (paitsi, että Trumpin tullit saattavat heijastua joiden sektoreiden kasvuun omassa maassa; sähkön pullonkaulatulojen kerääminen lähinnä niin, että pohjoisten alueiden kehittämistä tuetaan verottamalla etelän alueita raskaammin, mutta tulos on sitten +--; onneksi on kertynyt pääomaa vuosien saatossa).
 
H

Harrastelija

Vakionaama
kotte sanoi:
Pääosin aivan muuhun kuin ao. sektoreita tukemaan
Klikkaa laajentaaksesi..
Tämä ei ole vero.
Jos oikein ymmärsin niin nuo tulot on määrätty ensisijaisesti käytettäväksi pullonkaulojen poistamiseen.
Lisäksi nuo eivät käsittääkseni tule valtion tilille vaan (Suomessa) finngridin tilille (toki sieltä osa voisi siirtyä valtiolle osinkoina tms järjestelyinä).
Onko jollakin tarkempaa tietoa?
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
kotte sanoi:
Ruotsissa maan jakaminen useaan hintavyöhykkeeseenkin aitaa olla lähinnä järjestely, jolla saadaan kerätyksi lisää veroja.
Klikkaa laajentaaksesi..
On myös aluepoliittinen puoli. Ruotsissa ei ole hampaat irvessä investoitu, että saataisiin Tukholmaan sähköä vaan sanotaan, että tehtaita kelpaa rakentaa pohjoiseenkin. Siirtoyhteyksiä kaivataan tälläkin palstalla vain siihen suuntaan, joka alentaisi omaa sähkölaskua.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Harrastelija sanoi:
Tämä ei ole vero.
Jos oikein ymmärsin niin nuo tulot on määrätty ensisijaisesti käytettäväksi pullonkaulojen poistamiseen.
Lisäksi nuo eivät käsittääkseni tule valtion tilille vaan (Suomessa) finngridin tilille (toki sieltä osa voisi siirtyä valtiolle osinkoina tms järjestelyinä).
Onko jollakin tarkempaa tietoa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Taitaa olla käyttökohteet listattu ja niitä valvotaan ts. rahojen käyttö minne vaan ei onnistu.

1. Verkkoinvestointi-rahoitus (suuret siirto- ja vahvistushankkeet)

Pullonkaulatulot on käytetty kansallisen kantaverkon vahvistuksiin ja siirtoyhteyksien rakentamiseen (esim. pohjois–etelä–siirtojen parantaminen). Tämä on toistuva ja keskeisin käyttötapa.



2. Tulojen jako investoijille / verkko-yrityksille investointien mukaan (2000-luvulla käytäntöjä)

2000-luvulla congestion-tulot ovat ajoittain jaettu tai kohdistettu sen mukaan, miten eri verkko-yhtiöt sijoittavat kapasiteetin lisäämiseen. (esim. Svenska kraftnätin raportit kuvaavat tätä käytäntöä).



3. Verkkotariffien / siirtomaksujen keventäminen asiakkaille

Osa tuloista on käytetty verkon kustannusrakenteen ja tariffijärjestelmän tasapainottamiseen siten, että kuluttajien/yritysten siirtomaksuja voidaan asunto-/vuositasolla keventää.



4. Käyttö suunnattuihin toimenpiteisiin: kysynnän joustoon ja redispatch-/moth-trading-hankkeisiin (erityisesti 2022−2023)

Talven 2022/23 hintapiikkien aikana pullonkaulatuloja on hyväksytty käytettäväksi kysynnän vähentämisen (demand reduction) hankintoihin ja redispatch-toimiin; Ei (Energy Markets Inspectorate) on hyväksynyt hakemuksia tätä varten.



5. Järjestelmätason luotettavuus- ja kapasiteettitoimet (ei pelkästään paikallisia projekteja)

Tuloja on kohdennettu myös sellaisiin hankkeisiin, jotka parantavat koko sähköjärjestelmän luotettavuutta (esim. reserve-/kapasiteettitoimet, järjestelmäintegraatio).



6. Raportointi- ja sääntelyvaatimusten täyttäminen (EU-kehys ja kansallinen valvonta)

EU-sääntely (congestion revenue -raportointi) ja Ruotsin Ei:n vaatimukset ovat ohjanneet tulojen käytön läpinäkyvyyttä; vuosittaiset raportit kuvaavat kertymät ja käyttökohteet.



7. Tilapäiset tukitoimet kuluttajille / hintapaineiden helpottaminen (hallituksen toimenpiteet)

Joissain kriisitilanteissa osa tuloista on ohjattu sähkökustannusten helpottamispaketteihin tai tukitoimiin kotitalouksille/yrityksille. (Esim. kevään 2022–2023 ajankohtaiset toimet näkyvät viranomaisraporteissa ja hallituksen linjauksissa.)



8. Rajat ylittävät/alueelliset siirtoyhteydet ja pohjois-etelä-aluejako (markkina-alueiden muutos 2011 eteenpäin)

Ruotsi jaettiin tarjousalueisiin 2011 lähtien; tämä muutti pullonkaulatulojen laskentaa ja rajasi, miten tuloja syntyy ja käytetään erityisesti suhteessa Suomen ja Baltian siirtoyhteyksiin.

Ruotsissa on myls käynnissä Nordsyd eli siirtoyhteyksien parantaminen pohjoisesta etelään vuosina 2020 - 2035 ja se maksaa miljardeja.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Harrastelija sanoi:
Jos oikein ymmärsin niin nuo tulot on määrätty ensisijaisesti käytettäväksi pullonkaulojen poistamiseen.
Lisäksi nuo eivät käsittääkseni tule valtion tilille vaan (Suomessa) finngridin tilille (toki sieltä osa voisi siirtyä valtiolle osinkoina tms järjestelyinä).
Klikkaa laajentaaksesi..
Nimenomaan säännöt sanovat, että pitäisi käyttää pullonkaulojen eliminointiin, mutta jos rahat kumminkin käytetään johonkin muuhun, kyse on luonteeltaan verosta. Käsittääkseni Ruotsissa pullonkaulatuloja käytetään paljolti kantaveron ylläpitoon eikä kehittämiseen, joten lähinnä noita siis käytetään pullonkaulojen ylläpitoon niiden poistamisen sijasta.

Suomessakin on ollut ja edelleen on paljon sektoreita, joita pidetään yllä eräänlaisilla erillisveroilla, joiden tuottoa sitten enemmän tai vähemmän kohdistetaan ko. sektorin toimintojen ylläpitoon. Vaikka muodollisesti ei ole kyse veroista, käytännössä kuitenkin on vaikuttavuuden osalta.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Taitaa olla käyttökohteet listattu ja niitä valvotaan ts. rahojen käyttö minne vaan ei onnistu.
Klikkaa laajentaaksesi..
"Spoiler"in perusteella käyttökohteet on pikemminkin listattu toteutuman perusteella (rahat syydetty sinne ja tänne kuten julkisyhteisöjen bubjetoinnissa yleensäkin), ja "minne vain ei onnistu" tarkoittanee, että jos käytetään muuhun kuin perustehtävään, on sävellettävä "uskottava meriselitys".
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Hyvä vertauskuva sähkön siirtoyhteyksien ja fossiilisten välillä.

1760962240841.png

www.linkedin.com

People often do not realize just how tiny the amount of energy is that we can transport through power grids, compared to fossil fuel infrastructure. A modern 2 GW HVDC cable can transmit close to 18… | Lion Hirth | 42 comments

People often do not realize just how tiny the amount of energy is that we can transport through power grids, compared to fossil fuel infrastructure. A modern 2 GW HVDC cable can transmit close to 18 TWh per year. A modern gas pipeline can carry more like 540 TWh per year. Yes, that is 30 times...
www.linkedin.com www.linkedin.com

Ja samalla vähän niistä hinnoista myös.
1760968764555.png
 
Viimeksi muokattu:
Husky

Husky

Hyperaktiivi
(En aina availe linkkejä) Mutta siis energia siirtohintako kuvassa?

Varmaan kaasun siirto putkessa halpaa, mutta ei kai hiilen siirto noin halpaa luulisi olevan, vai ajateltu että hiili käytetään lähellä...eli mistä siis kyse?
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Husky sanoi:
ei kai hiilen siirto noin halpaa luulisi olevan
Klikkaa laajentaaksesi..
Energian kokonaishintoja käyttöpaikalla nuo palkit lähinnä kuvannevat. Kuljetetaanhan hiiltä Australiasta hyvinkin kauas. Kunhan laiva on riittävän suuri, hiilikin siirtyy halvalla kuten öljykin, vaikka useamman kymmenen prosenttia enemmän tilaa viekin. Jos rannikko on verrattain lähellä, hiilen saa rautatietä pitkin satamaan kohtuukustannuksin.

Sähkö lienee noista energiamuodoista ylivoimaisesti kallein siirrettävä ja ero on siirtokustannusten kohdalla vielä paljon suurempi kuin palkkien näyttämä kokonaishintojen taso.
 
T

tet

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Hyvä vertauskuva sähkön siirtoyhteyksien ja fossiilisten välillä.

katso liitettä 109361
Klikkaa laajentaaksesi..

Vertaus on oikea, mutta sen pointti menee itseltäni vähän ohi. Öljyä, kaasua ja hiiltä saadaan harvoista paikoista maapallolla, joten niitä pitää kuljettaa pitkiä matkoja. Sähköä voidaan pääsääntöisesti tehdä lähempänä kuluttajaa, joten tarvetta siirrolle on paljon vähemmän.
 
K

korsteeni

Jäsen
Husky sanoi:
(En aina availe linkkejä) Mutta siis energia siirtohintako kuvassa?

Varmaan kaasun siirto putkessa halpaa, mutta ei kai hiilen siirto noin halpaa luulisi olevan, vai ajateltu että hiili käytetään lähellä...eli mistä siis kyse?
Klikkaa laajentaaksesi..
hiiliputkia ei räjäytellä, öljy ja kaasuputket räjäytään ajoittain jolloin kustannukset nousevat
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Sähköä voidaan pääsääntöisesti tehdä lähempänä kuluttajaa, joten tarvetta siirrolle on paljon vähemmän.
Klikkaa laajentaaksesi..
On aivan yleisesti tunnettu tosiasia, että energian siirtäminen polttoaineena tuotantopaikalta kulutuspaikalle kaasuna (olkoon sitten fossiilista maakaasua tai vaikka uusituvaa vetyä) on monin verroin energiatehokkaampaa kuin niin, että kaasulla tuotetaan lähellä tuotantopaikkaa sähköä (jos tarkoituksena on nimenomaan sähkön tuottaminen joko lähtö- tai loppupäässä) ja siirretään sähkö kulutuspaikalle. Kaiken ohella sähkön tuotanto lähellä kulutuspistettä tarjoaa usein myös parhaat mahdollisuudet hukkalämmön hyötykäyttöön.

Uusiutuva vetykin kannattaisi tuottaa mahdollisimman lähellä sähkön tuotantopaikkaa (kuten tuulipuistoa), vaikkakin tämä tyypillisesti rajoittaa mahdollisuuksia hyödyntää tuotannossa syntyvää hukkalämpöä (joten tämä tilanne ei ole yhtä yksioikoinen kuiin fossiilisen maakaasun kohdalla).
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Norja - UK kaapeli tulevaisuudessa puhdan vientikaapeli?

Norjan hallitus aikoo sisällyttää Britanniasta tuotavan sähkön EU:n hiilitullijärjestelmään (CBAM), mikä voi vaikuttaa merkittävästi sähkökauppaan North Sea Link -kaapelin kautta. CBAM:n myötä tuodusta sähköstä on maksettava hiilidioksidipäästöihin perustuva maksu, josta vähennetään mahdollinen Britannian oma hiilidioksidihinta. Statnett toimii sähkön virallisena maahantuojana ja hoitaa tullauksen, mutta kustannukset voidaan siirtää markkinaosapuolille ja kuluttajille. Mikäli Britannian ja EU:n päästökauppajärjestelmät yhdistetään tulevaisuudessa, CBAM-maksusta voitaisiin vapautua. Asiantuntijat arvioivat, että veron käyttöönotto voisi vähentää tai jopa lopettaa sähkön tuonnin Britanniasta Norjaan hinnannousun vuoksi.
montelnews.com

Regjeringen: Kraftimport fra Storbritannia får karbontoll

Fredag la regjeringen ut på høring hvordan den ser for seg at EUs karbontoll, CBAM, skal gjelde i Norge. Der kommer det fram at elektrisitet importert fra Storbritannia inkluderes i ordningen slik den står nå. Norge er tilkoblet det britiske kraftmarkedet via North Sea Link- kabelen (NSL) med en...
montelnews.com montelnews.com
 
G

grendy

Vakionaama
Joksa sanoi:
www.is.fi

Suomen ja Ruotsin välinen uusi sähkönsiirtoyhteys otetaan käyttöön ennakoitua nopeammin

Aurora Linen käyttöönotto parantaa sähkön riittävyyttä jo tänä vuonna.
www.is.fi www.is.fi
Jännä nähdä, jokohan hinnan vaihtelu tasottuisi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ohhoh, vähän jo meinaan ihmetellä mutta ootetaan nyt pari viikkoa että saadaanko sitä toimiin oikeasti vai ei :D.. Tähänkin päivään vaikuttaisi toi, ei mitenkään super-dramaattisesti koska Ruotsissakin on kohtuu kallista. Tai no, ei nyt kallista mutta tasaista 6-7snt.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Siirtoyhteyksien määriä eri euroopan maissa.

1762801469207.png
1762801412647.png

www.linkedin.com

Europe's most electricity isolated countries are becoming even more disconnected, wasting renewables and risking blackouts. Last week’s State of the Energy Union has provided us with plenty of… | Thomas Lewis

Europe's most electricity isolated countries are becoming even more disconnected, wasting renewables and risking blackouts. Last week’s State of the Energy Union has provided us with plenty of country-level data on what's changing in the energy system. I quickly threw the data into a chart to...
www.linkedin.com www.linkedin.com
Tarkemmin eri maiden statseja: https://energy.ec.europa.eu/publications/state-energy-union-report-2025-country-fiches_en
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Hiphei, se muuten starttasi Aurora line tänään. :bileet:
Toivottavasti saadaan nähdä myöhemmin jonkinlaista analyysia sen vaikutuksista.

yle.fi

Sähkönsiirron yhteys Aurora Line valmistui Ruotsin ja Suomen välille – parantaa sähkön riittävyyttä jo tänä vuonna

Muhoksen Pyhänselästä Ruotsin Messaureen valmistunut 380 kilometrin pituinen voimajohtoyhteys yhdistää lisää sähkönsiirtokapasiteettia Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä.
yle.fi yle.fi

Ruotsalaiset sentään uutisoivat asiasta

Svenska kraftnät on ottanut käyttöön uuden Aurora Line -sähkölinjan Ruotsin ja Suomen välillä. Linjan myötä Luleå/Boden-alueen sähköteho kasvaa yli kaksinkertaiseksi, 345 megawatista 745 megawattiin. Hanke valmistui huomattavasti aikataulua nopeammin, sillä vastaava linja olisi tyypillisesti vienyt 14 vuotta, mutta Aurora Line valmistui vain 8 vuodessa. Rakentaminen alkoi huhtikuussa 2018, ja Ruotsin osalta lupapäätös saatiin lokakuussa 2023. Projektiin osallistui työvaiheissaan jopa noin 600 henkilöä samanaikaisesti. Linja yhdistää Messauren Ruotsissa ja Pyhänselän Suomessa, ja sen kokonaispituus on noin 380 kilometriä, josta noin 180 kilometriä sijaitsee Ruotsin puolella. Ruotsin ja Suomen välinen sähkökaupan kapasiteetti kasvaa yli 40 prosentilla, eli noin 2000 megawatilla molempiin suuntiin. Hanke on merkittävä paitsi taloudellisesti myös strategisesti, sillä se tekee sähköjärjestelmästä entistä varmemman erityisesti nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
www.svk.se

Nu slår vi på strömmen – Aurora Line levererar

Det brukade ta 14 år att få en kraftledning på plats. Aurora Line, som går mellan Sverige och Finland, blev klar på åtta. "Det känns fantastiskt att vi nu kan slå på strömmen. Elektrifieringen av industrin i Norrbotten är en kamp mot klockan och vi håller tiden", säger huvudprojektledaren Ida...
www.svk.se www.svk.se
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Hiphei, se muuten starttasi Aurora line tänään. :bileet:
Toivottavasti saadaan nähdä myöhemmin jonkinlaista analyysia sen vaikutuksista.
Klikkaa laajentaaksesi..
Sehän otettiin käyttöön, mutta siirtokyky saattaa vaihdella merkittävästi vuoden vaihteeseen asti, koska Ruotsiin toteutettava sarjakondensaattorikompensaattorilaitos on vielä kesken. Tuon on sis määrä valmistua vuoden vaihteessa. Fingridin sivuilla on lisätietoa aiheesta.
 
H

Helkoo

Aktiivinen jäsen
Ja nyt Pohjois-Ruotsista tulee 1800 MW sähköä Suomeen ja palautetaan eteläistä yhteyttä 1000 MW. Loput Viroon.
 
Viimeksi muokattu:
T

tet

Hyperaktiivi
Helkoo sanoi:
Niin, samalla tavalla menee viroon, mutta ajatus oli, että Ruotsi nyt ohittaa omat "flaskhalssinsa" Suomen kautta.
Klikkaa laajentaaksesi..

Äh, pitäisi malttaa lukea vähän huolellisemmin. Joo, varmaan sitä joissain tilanteissa kiertää takaisin Ruotsiin myös. Mutta esim. tällä hetkellä ei.

1763274606718.png
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom