Ilmalämmitystaloon VILP?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kyveri
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Katselin verkkoyhtiön käyristä tuota kulutusta, vähän pienempiä lukemia siitä sain, jos sen nyt pystyy tuosta tuntikulutuksesta päättelemään.

Ilppi on lämmittänyt sen verta että olisiko jotenkuten nollan tienoille pärjänny pelkästään sillä. Siinä tosiaan vikana vajaatäyttö ja ei sulattele omatoimisesti. En ole nyt pitänyt sitä enää päällä että näkisi mitä menee ilman sitä. Nyt viime päivinä ollut -5°C ja mennyt yöllä tunnissa, kun ei muuta kulutusta ole, 3,5-4 kWh, taustakulutus 0,3-0,6 kWh.

Täysmitoitusta ei paljon kannata mielestäni tuonne -20°C miettiä kun ei meinaa tuosta kulutuskäyrästä edes löytyä sellaista kohtaa missä olisi tasaisesti edes pientä pätkää sellaisia pakkasia, lähinnä hetkellisiä piikkejä. -10-15°C järkevämpi.

Näiden pohjalta ensin ajattelemani 9 kW T-CAP taiaa olla liian raju laite. Vielä kun luin että 4 kW on minimi teho johon kykenee.
Samsungin laitteita on tuolla Megatek sivulla kohtuulliseen hintaan, niitä vähän katellut. 9 kW split tekisi -15°C vielä 7 kW 45°C vedällä.
Edellisen sukupolven (R410a) tiedoissa oli vielä minimi tehoksi ilmoitettu reilu kaksi kilowattia, tämän uudemman polven (R32) tiedoissa sitä ei enää kerrottu.

40°C vedenlämmöstä en osaa sanoa, ei ole vielä kymmentä tai yli ollut pakkasta tälle talvee.


Käyttövedessä kallistun tuohon haalistukseen ja tulistusvaraajaan.
Haalistetun jakelu onnistuisi, koska kellarista lähtee melkein joka hanalle oma putkensa.

Vanhaa varaajaahan tietysti pystyisi varmaan käyttämään. Tai oikeastaanhan se taitaa olla "kattila" koska öljy ei ole sitä lämmittänyt ollenkaan, lämpeää vain vastuksilla. Siinä vain tuskin on mitään muita liitäntöjä kuin nykyisin käytössä olevat kiertoon lähtö ja paluu sekä paineastian/ylipaineen lähtö + kierukka puolivälissä poikittain. Kiertoon lähtökin saattaa olla muuten samassa kuin ylipaine.

Torissa olis/tai olis ollut tuollainen Borö kahdella kierukalla+kuumakaasukierukalla. C-energia merkinnällä nämä on, vaikka niitä täällä foorumilla on joku moittinut huonosti eristetyiksi. C se tuntuu lähes kaikissa olevan.
www.tori.fi

Hybridivaraaja börö 300L, Ylivieska

VARATTU 9.1.2023Myydään noin 10v käytössä ollut varaaja voi kytkeä ilmavesilämmön ja/tai aurinkokeräimen.Sähkövastus (6kw) ja sekoitusventtiili mukaan.
www.tori.fi www.tori.fi

Hyvä ehdotuksia vaarajaksi ja sen kooksi?
Tuo ES Hybridi kiehtoo edelleen itseä.

Yhtään tarjousta laitteista en ole saanut.
Jo sovittu ilmalämpöpumpun asentajakin jätti tulematta. Taidankin tilata jonkun halppis pumpun lähinnä viilennystä ajatellen.
Varmaan se pitää opetella vielä putkityötkin tekee itse.
 
Nyt on monoblock pumppu ja ES varaaja hankittuna.

Putkimieskin kävi paikalla katselemassa ja sanoi että tekisi putket sinkitystä putkesta.
Kannattaako niitä sellaisesta tehdä? Saanut käsityksen että nämä tehdään yleensä kupari- tai muoviputkilla.
 
Pannuhuoneen sisäisistä putkista ilmeisesti kyse?

Kyllä ne voi tehdä tai teettää sinkitystä. Liitokset ovat silloin "Mapress" puristeliitoksia. Liitosten huono puoli on, että niitä ei voi kukaan koskaan avata mitenkään. Eli aina pitää tehdä alusta loppuun uusi putki tai tulee siihen katkaisu/muutoskohtaan uudet liitokset entisten lisäksi. Lisäksi pitää olla se puristuskone. Senkin voi saada pienellä korvauksella lainaan sieltä mistä ne osatkin.

Jos jotain osaa tehdä itse, yksi vaihtoehto olisi tehdä ns. kapillaariosilla tinalla juottamalla. Tarpeelliset työkalut saa omaksi satasella. Jos kaasupoltin jo on, tarvitset vain noin 10 € hintaisen putkileikkurin. Tinatut liitokset saa lämmittämällä auki. Kokoamista ja purkamista voi helpottaa käyttämällä soveltuvissa osissa myös avattavia puserrusliittimiä joita myös helmiliittimiksi kutsutaan (esim. venttilit, jokunen haarakappale jne) tai avattavia kartioliittimiä. Kapillaariosia saa putkiliikkeistä, rautakaupoista ja mm. Clas Ohlssonilta. Itse olen ostanut niitä myös tuleviin tarpesiin kilohinnalla romiksesta. Osaaminen on lähinnä sitä kuinka hahmottaa ne putket sinne seinille ja että miettii sen kytkennän että se on "oikein".
 
Taas hetki vierähtänyt...

Kiitän Kellarinlämmittäjää vastauksista.
Saa nyt tehdä ammattimies putket ja mahdolliset muutokset voi yrittää tehdä sitten itse, jos sellaisiin ilmenee tarvetta. Uskon että tuo tinaaminen kyllä onnistuu ja tohokin löytyy.

Runoilen tähän jatkoksi nyt kytkennästä, vaikka paikka on vähän väärä.

Asennus lähestyy ja pitäisi löydä lukkoon millälailla kytkentä tehdään.
Tuossa varaajassahan olikin heikosti noita lähtöjä tuossa välilevyn yläpuolella, koska on ilmeisesti ajateltu että yläosa pidetään käyttövesi lämpötilassa tuolla 11 paikassa olevalla vastuksella ja pummpu ja lämmityskierrot kytkettäisiin vain alaosaan.
Mitenkä pumpulta tuleva lämpö ja kiertoon lähtevä lämpö kannattaisi tässä kytkeä?
Päällä olevassa paisuntayhteessä on säiliön sisällä ehkä noin 10 cm putki, jää sillä kuitenkin ylemmäs kuin lähtö nro 1.
lämmityskytkentä_pien.png
 
Pari ehdotusta:
Kotilämpö C1000 ilmanvaihto-osa kannattaa poistaa käytöstä ja korvata nykyaikaisella LTO laitteella.
Lämmön säätöön ulkolämpötilaohjattu säädin 4-tieventtiilillä jos Vilpissä ei ole ulkolämpötilasäätöä.
Putkikytkentä voisi olla seuraava:
Yhteisiin 1 ja 2 4-tieventtiilin kuuma ja haalea haara, ilmalämpökoneen paluu 4- tieventtiilin kiertoon ja vastaajan 18 yhtyeeseen. 4-tieventtiilin meno Kotilämmölle Vilpin meno yhteen 18 haaraan ja paluu käsiventtiilivalinnalla yhteisiin paisuntayhde ja yhde 2.
Yhteeseen 11 3 kW vastus, esim Lämpöparoni tai vastaava
 
Tuo LTO:n alkeellisuus onkin tiedossa (olen sen anturoinut) ja sitä on ollut ajatus päivittää jossain kohtaa. Vaatii vaan ankaraa putkijumppaa.
Vähän ollut mielessä harrastella sen nykyisen kennon tilalle jostain nykyaikaisemmasta koneesta lainattu kenno ja katsoa mitä tapahtuu.

Ajatus on ollut mennä suoraa vilpin tuottamalla veden lämmöllä ilman erillistä säädintä. Pumppuna Panasonicin high performance monoblock. Ainakin siinä on siinä kahden pisteen käyrä ulkolämpötilan mukaan.
Tuollainen 4-tieventtiilli tietysti nopeuttaisi säätöä, ainakin näin keväällä kun aurinko lämmittää. Siihen vain pitäisi olla jokin säätölaite, mikä? EH-800?
Miksi käsivalinta noiden kahden välillä?
Ilmeisen hyväksi on todettu kytkeä vilpiltä paluu heti välilaipan yläpuolelle, mutta tässä se ei tosiaan ole mahdollista. Kuinka huono vaihtoehto sitten olisi kykeä se tuohon yhteeseen 2.
3 kW vastus onkin tehdasasenteisen tuossa 11 paikassa.
 
Kun tuo ILPpikin vaikuttaa olevan lopussa, oletko miettinyt että tuommoinen ilmalämmityskonesysteemi voisi olla aika täydellinen kesäaikaiseen viilennykseen? Kattaisi koko talon. Ainut että se veden esilämmitys ei silloin toimi mutta niitä viilennyspäiviä nyt ei yleensä Suomessa niin kovin kauhean montaa ole.
 
Valloxilla oli joskus korjaussarja C1000 ltoksi, mutta ei taida olla tätänykyä. Aika haastava homma rakentaa itse sinne mitään toimivaa, jossa ulkoilma tulisi puhaltimella. Suosittelen kunnon LTOta.
4-tie venttiilin hyöty tulee esille tilanteessa jossa vilp riittää lämmitykseen osan aikaa ja ja osaa aikaa tarvitaan vastusta avuksi. Sillä saadaan optimoitua vilpin energian hyödyntäminen. Lisäksi 4-tieventtilin avulla vähennetään vastaajan sekoittumista. 4 tieventtiilin vaatii säätimen mutta sen ei tarvitse olla huippulaite.
Käsivalinnalla ajattelin kesäkäyttöä jolloin vilpillä saadaan paremmalla hyötysuhteella kuumempaa vettä ja vilpillä voisi tuottaa kuumempaa vettä koko varaajaan myös LKV tarpeeseen.
Jos siellä varaajaan huipulla on paisuntayhde, niin sinne on syytä laittaa varoventtiili ja ilmaus. Paisunnan liitos lämmityksen kiertopumpun imupuolelle.

Kokeilin aikoinaan käyttää omassa ilmalämmityksessä vilpin jäähdytystä, mutta siinä tulee kastepisteen vartiointi haasteeksi. Silloin kun tarvitaan jäähdytystä niin kastepiste nousee jo jonnekin 15C paikkeille ja kondenssivaara patterilla on liian lähellä. Kondessitilanteessa kanavisto kastuisi ja katastrofi olisi käsillä. Iv- kanavat eivät ole vedenpitäviä. Putkistojärjestelykin vaatii miettimistä. Paras käyttää vaikkapa siirrettävää ilmastointilaitetta tai ilppiä.
 
janti sanoi:
Tuo Vallox Kotilämpö näyttää aivan siltä että "vakio" LTO-laiteen kenno olisi tungettu ilmalämmityslaitteen sisälle.
ks. sivu 3 https://www.vallox.com/files/3578/Manual_Vallox_Aito_Kotilampo_FIN_20210201.pdf

Enerventin ratkaisussa pyörivä kenno on kooltaa aika paljon isompi kuin tuo Valloxin venytetty kuutio. Pussisuodattimet ovat kyllä plussaa.

Salla Kotilämpö eAir | Enervent Zehnder Oy

www.enervent.fi www.enervent.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Käytännössä se on juuri noin, tai ainakin omaan silmään näyttää aika lailla samalta kuin ei ihan pienimpien perus-Valloxien kuutio.
 
Rutja sanoi:
4-tie venttiilin hyöty tulee esille tilanteessa jossa vilp riittää lämmitykseen osan aikaa ja ja osaa aikaa tarvitaan vastusta avuksi. Sillä saadaan optimoitua vilpin energian hyödyntäminen. Lisäksi 4-tieventtilin avulla vähennetään vastaajan sekoittumista. 4 tieventtiilin vaatii säätimen mutta sen ei tarvitse olla huippulaite.
Käsivalinnalla ajattelin kesäkäyttöä jolloin vilpillä saadaan paremmalla hyötysuhteella kuumempaa vettä ja vilpillä voisi tuottaa kuumempaa vettä koko varaajaan myös LKV tarpeeseen.
Jos siellä varaajaan huipulla on paisuntayhde, niin sinne on syytä laittaa varoventtiili ja ilmaus. Paisunnan liitos lämmityksen kiertopumpun imupuolelle.
Klikkaa laajentaaksesi...
VILPissä itsessään on 3 kW vastus, tietysti joskus voi tulla sekin tilanne että se ja pumppausteho yhdessäkään ei pisaa, jolloin tarvetta on varaajan vastuksille.
Varaajan päällä on siis yksi yhde jossa on varaajan sisällä noin 10 cm pätkä putkea ja näin ollen ei varaajan korkeimman kohdan tasalla.
Toki sinne laitetaan tarvittavat varolaitteet, kuten tarkoitettu.

Täällä foorumilla kun on näkynyt niitä rakennelmia jotka on laitettu lähdöstä varaajan sisään. Lähtöön 2. tai 20. voisi kai saada semmoisen putken pätkän joka ohjaisi virtausta oikeaan suuntaan eli välilevyn päälle.

Kuinka tarpeellinen tuo anodi on rosteri pöntössä? Kauhean sotkun se oli pöntön sisään ehtinyt viidessä vuodessa tehdä.

Tuleeko muita suositeltuja kytkentä vaihtoehtoja?


Ilppi on tällä välin jo korvattu halpis Gree:llä joka nyt pian kuukauden päivät hoitanut lämmityksen yksistään. Hankittu kuitenkin lähinnä jäähdytyskäyttöä ajatellen.
Toki mielessä on käynyt tuo VILPin käyttö jäähdytyksessä, mutta tuo kondenssipelko taitaa jättää sen vaihtoehdon pois.

Käsistään kätevä varmaan kyllä saisi jonkun LTO koneen sorvattua tuonne Valmetin sisään, kuten se on tuossa Valloxissa.
 
tjani sanoi:
Nyt on monoblock pumppu ja ES varaaja hankittuna.

Putkimieskin kävi paikalla katselemassa ja sanoi että tekisi putket sinkitystä putkesta.
Kannattaako niitä sellaisesta tehdä? Saanut käsityksen että nämä tehdään yleensä kupari- tai muoviputkilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Laitoin putkitukset rosteri kurttuputkella niin ei tarvinnut mutkia paljon miettiä ja pituudetkin riittää sinnepäin. Loivia mutkia on helppo eristää kumieristeellä. Saa saksasta suht edullisesti liitoskappaleineen.
Eihän se lopputulos niin hirveän kaunista ole kun vertaa tälläkin sivustolla olleisiin kiiltäviin kupariasennuksiin joiden kulmatkin näyttää olevan 90 astetta eikä 91 astetta :)
 
Itse harkitsen ostavani 80-puolivälin paikkeilla rakennetun 1 krs tiilitalon 190 m2 jossa VILP laitettu pari vuotta sitten ja Valmet kotilämpö alkuperäinen ilmalämmitys.

Sähkönkulutus kauhistuttaa kun 30 000 kwh suunnilleen mennyt vuositasolla. Ajattelin että VILP olisi tehokas ja hyvällä hyötysuhteella toimiva kampe mutta herää kysymys että onko tämä ilmalämmitys lämmönjakona sellainen johon VILP ei sovi ? Vai onko itsessään tämä Valmetin vanha kampe se energiasyöppö.

Olen aavistuksen ummikko näissä asioissa joten toivon asiallisia vastauksia. Nykyinen talo on 2000-l alussa rakennettu 2 krs taitekattoinen 170 m2 talo jossa suorasähkölämmitys ja 2 ILP ja energiankulutus on noin 20 000-23 000 kwh vuodessa.

Onko tuolle energiankulutukselle tehtävissä jotain oleellista joko nykyisellä laitteistolla tai vaihtamalla Valmet esim Valloxiin jossa LTO?
 
Kendo sanoi:
Itse harkitsen ostavani 80-puolivälin paikkeilla rakennetun 1 krs tiilitalon 190 m2 jossa VILP laitettu pari vuotta sitten ja Valmet kotilämpö alkuperäinen ilmalämmitys.

Sähkönkulutus kauhistuttaa kun 30 000 kwh suunnilleen mennyt vuositasolla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos VILP tekee töitä kompuralla, niin olipa lömmönjako mitä vain, on 30MWh kulutus 190m2 talolle paljon. Mutta kokonaiskulutukseen vaikuttaa tietysti isosti mm. käyttöveden kulutus ja muu hupisähkö mihin saa kulumaan paljonkin sähköä.
 
Kendo sanoi:
onko tämä ilmalämmitys lämmönjakona sellainen johon VILP ei sovi
Klikkaa laajentaaksesi...

Luonnostaan sen ei pitäisi olla sopimaton. Sehän lähinnä on sama asia kuin tavallinen ilmalämpöpumppu silloin. Eli missään kohtaa ei vettä tarvitse lämmittää erityisen kuumaksi, jolloin hyötysuhde on erinomainen.

rakentaja.fi

Ilmalämmityksen modernisointi

Vanha Kotilämpö voidaan vaihtaa uuteen koneeseen melkein samoilla askelmerkeillä. Lue, miten vaihto onnistui näppärä päivitys 70-luvun taloon – uusi ilmanvaihtokone pienensi lämmityskuluja.
rakentaja.fi rakentaja.fi

Tuolta selvisi että kotilämpö on tehty esim. öljykattilan kanssa käytettäväksi. Jos arvaan oikein sen ilmalämmityspatteri on niin pieni, että se vaatii erityisen kuumaa vettä sisäänsä. Silloin VILP ei toimi lainkaan optimaalisesti. Hyötysuhde jää jopa alle kahden.
 
Arisoft sanoi:
Luonnostaan sen ei pitäisi olla sopimaton. Sehän lähinnä on sama asia kuin tavallinen ilmalämpöpumppu silloin. Eli missään kohtaa ei vettä tarvitse lämmittää erityisen kuumaksi, jolloin hyötysuhde on erinomainen.

rakentaja.fi

Ilmalämmityksen modernisointi

Vanha Kotilämpö voidaan vaihtaa uuteen koneeseen melkein samoilla askelmerkeillä. Lue, miten vaihto onnistui näppärä päivitys 70-luvun taloon – uusi ilmanvaihtokone pienensi lämmityskuluja.
rakentaja.fi rakentaja.fi

Tuolta selvisi että kotilämpö on tehty esim. öljykattilan kanssa käytettäväksi. Jos arvaan oikein sen ilmalämmityspatteri on niin pieni, että se vaatii erityisen kuumaa vettä sisäänsä. Silloin VILP ei toimi lainkaan optimaalisesti. Hyötysuhde jää jopa alle kahden.
Klikkaa laajentaaksesi...
Patterin koko ei kovin suuresti eroa vanhojen ilmalämmityskoneiden ja uuden Kotilämmön välillä. Itsellä oli vanhan Aeromasterin ohjekirjassa erikseen mainittu maalämpö hyvänä lämmönlähteenä, eli matala tulolämpö riittää.

Ilmalämmityskoneen ei pitäisi viedä kovin paljon sähköä, ellei siellä huuda joku lisälämmitys- tai esilämmitysvastus kaiken aikaa.
 
puuteknikko sanoi:
Ilmalämmityskoneen ei pitäisi viedä kovin paljon sähköä, ellei siellä huuda joku lisälämmitys- tai esilämmitysvastus kaiken aikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin just. Siellä on vesikenno kohtalaisen kovassa ilmavirrassa.

Eli siis oston hetkellä syytä epäillä että VILP on rikki, tai ainakin jotain säätöä on pahasti pielessä. Kannattaa selvittää kumpi.

Ja kannattaa selvitää mitä siellä on kulutettu ennen sitä vilppiä. Kenties se avartaa. Voihan talon eristyksissä tms. olla ongelmaa ja siksi valtavat kulutukset. Tai asumistavoissa. Joillakin on esim. tapana pitää 28 sisälämpö jotta tarkenee ja ikkunat auki että ilma vaihtuu. Kannattaa aitäkin kysellä että miten on asuttu.
 
Jos lähetän lisätietopyynnön talon myyjälle niin kannattaisiko siis selvittää minkä lämpöistä on vesi jota ilmalämmityskoneeseen tulee? Sisälämpötila tietysti myös.

Kuntotarkastusraportissa ei ollut oikeastaan mitään hälyttävää ja yläpohjassakin selluvillaa 500 mm. Toki on myös ikkunoissa mukavuussyistä elementtilämmitys joita jonkun verran käytetty
 
Noita pattereita on tietääkseni eri paksuisia. Uhuemmat vaativat kuumempaa ja paksumpiin riittää viileämpi. Talon lämmönkulutuksella myös vaikutusta. Tarvittaessa ILPillä on mahdollista tuoda lisälämpöä jolloin kiertoilman lämpötilaa on mahdollista alentaa.
 
Onko varmaa että Kotilämmön LTO on toiminnassa ja kesä/talvipellit on ja toimii kuten kuuluu? Lämmöntalteenotto on noissa aika surkea toimiessaankin.

Kotilämpö on monimutkainen laite kierto- ja yläpohjailmoineen. Lämpöpatterit on noissa niin isoja että jos vesi kiertää kunnolla niin pitäisi vilpin kanssa toimia.
 
Kendo sanoi:
kannattaisiko siis selvittää minkä lämpöistä on vesi jota ilmalämmityskoneeseen tulee
Klikkaa laajentaaksesi...

Se auttaisi selvittämään mistä voi olla kyse.

Sähkön kuluskäyrät kuitenkin olisi vielä hyödyllisemmät omasta mielestäni. Niisät saa hyvän käsityksen milloin ja mihin todennäköisesti sähkö on mennyt. Lämmitys kun on jatkuvaa ja muu käyttö hetkellistä. Jos esim. öisin kulutus on suurempaa kuin lämpöpumpun ottoteho on niin siellä on tarvittu jostain suustä lisälämmitystä.
 
Kendo keisissä olisi välttämätöntä selvittää lämmitysjärjestelmän ja energiakäytön kokonaisarkkitehtuuri.
- VILP laitteen merkki ja malli ja milloin asennettu
- Onkö sähköauton latausta mukana kulutuksessa
- Minkä kokoinen perhe on asunut taloa
- Onko uima-allasta tai muuta lisäkulutusta

Huomasinkin, että Valmet kotilämpö onkin vanhan ajan systeemi

Manuaalin mukaan systeemissä ei ole ollenkaan varaajaa. Eli on suorasähkösysteemi lämmöntalteenotolla.

Onpa mielenkiintoinen systeemi.
 
Viimeksi muokattu:
Tuota Valmet kotilämpöä on varmasti suunnitellut sen aikakautensa "NollaE" porukat. Sellainen härveli tuo on, että sitä ei totta tosiaan ole ekonomi suunnitellut vaan Insinööri... Korjaan... DIPLOMI-insinööri.

Tavallinen insinööri olisi tehnyt jotain fiksumpaa.
 
Juu. Huomasin ja jonkin verran manuaalia luin ja nettiä selasin.
VILP kytkentä olisi hyvä selvittää.
Kotilämmön manuaalista ei selviä, että miten sähkö muuntuu lämmöksi. Eli näyttäisi olevan vesikiertoinen kenno, mutta jossain se vesi pitää lämmittää. Vai onko vastukset kennon sisällä jotenkin. Ei myöskään selviä minkälaisia sähkötehoja laite käyttää.

Manuaalin mukaan laite ottaa ilmaa myös välikatosta, joka on teoriassa ihan hyvä idea, koska lämpöä sinne kuitenkin katon läpi virtaa. Mutta voi vaan kuvitella, minkälaista pölyä ja itiötä sieltä sisätiloihin kulkeutuu.

30000 kwh vuodessa on kyllä iso määrä. Oomin soppareilla Vantaalla n. 0,14 x 30000 = 4200 euroa vuodessa.
Jotain kannattaa kyllä tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
Noissa vanhoissa vehkeissä on LTO:n hyötysuhde luokkaa 40-50%. Uudessa kotilämmössä on itsellä poistoilman LTO:n hyötysuhde useamman vuoden keskiarvona noin 75%.

Kulutukseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon huoneilmaa otetaan kiertoon. Aeromasterissa oli koneen katolla luukku, jolla sitä pystyi säätämään. Yhtenä talvena olin unohtanut luukun kesän jäljiltä lähes kiinni ja kyllähän se näkyi kaukolämmön tarpeessa ihan selkeästi. Uudessa kotilämmössä kiertoa ei säädetä kuin kanaviin ilmaa siirtävän puhaltimen nopeudella.

kaihakki sanoi:
Manuaalin mukaan systeemissä ei ole ollenkaan varaajaa. Eli on suorasähkösysteemi lämmöntalteenotolla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ilmalämmitys on siis vesikiertoon perustuva systeemi, ja veden voi lämmittää sitten millä lystää. Aikanaan on varmaan valtaosa ollut joko öljylämmityksen tai kaukolämmön yhteydessä, koska lämmin käyttövesi täytyy kuitenkin tuottaa jollain keinolla.
 
Pistin lisätietokysymystä mutta tosiaan näyttäisi että talvella ja lämmittäessä sitä sähköä kuluu koska esim tammikuussa-helmikuussa joka vuosi ollut kulutus 3500-5500 kwh ja kesäkuukausina 1000 kwh nurkilla.

Talossa on tosiaan myös useassa ikkunassa sähköelementtilämmitys eli lasielementti lämpenee välilistassa olevien vastusten avulla. Talon omistaja sanoi että sillä saa nopeasti lisää lämpöä kun on ollut esim pois kotoa ja lämpötila laskenut. Se on selkeä energiasyöppö. Toki pihalla on myös uima-allas jossa ainakin puhdistuspumppu huutanut kesäisin (ei veden lämmitystä eikä talvikäyttöä) sekä ulkosauna jossa suorasähkö lattialämmitys saunan ja tuvan puolella.

Eli kyllähän tuossa haiskahtaa että energiasyöppöjä on muitakin kuin Ilmalämmitys
 
pökö sanoi:
Kumpa olisi sähkömittari tai pollucom vilpille. Noi akkunalämmittimet voi ol pahantekijä tässä
Klikkaa laajentaaksesi...
Samaa mieltä. Valmetin sähkönkulutusta ei tarvitse pelätä, tuossa oman kotilämmön kulutusta eilisen suodattimien vaihdon jälkeen. Muutama watti tipahti alaspäin uusilla suodattimilla
 

Liitetiedostot

  • IMG_1304.jpeg
    IMG_1304.jpeg
    109,8 KB · Lukukerrat: 87
Kendo sanoi:
Pistin lisätietokysymystä mutta tosiaan näyttäisi että talvella ja lämmittäessä sitä sähköä kuluu koska esim tammikuussa-helmikuussa joka vuosi ollut kulutus 3500-5500 kwh ja kesäkuukausina 1000 kwh nurkilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Katselin meidän historiaa vuodelta 90 - 91, kun lapset vielä kotona, niin 1000 kwh/kk paikkeilla oli kesäkuukaudet ja tammi-helmikuulla n. 4000 kwh/kk. 150m2 yhdessä tasossa 64 tehty 91 laajennettu Vantaalla. Oli yösähkösysteemi.

Voisi viitata siihen, että Kendon keisin VILP ei toimi nyt tehokkaasti. Tai sen konfiguraatio ei ole paras mahdollinen tai säädöissä parannettavaa.
 
Kyllähän tuosta kulutuksesta varmasti saa pois niistettyä. Vähän kannattaa varautua investoimaan toki.

Mutta tinkaisee sen budjetin energiaremonttiin talon ostohinnasta, niin siitä saa pelimerkit.
 
Sain tämmöisen vastauksen lämmitysjärjestelmästä.

Lämmityksessä on kaksi järjestelmää.
Valmet hoitaa lämmityksen ns. vanhalle osalle, makuuhuoneet, olohuone, keittiö, takkahuone lukuhuone ja wc
Pesuhuone, sauna, pukuhuone, kodinhoitohuone, eteinen ja wc lämpiää vesikiertoisella lattia- lämmityksellä. Valmetille lämpötila on 55 astetta ja lattialämmitykseen 35 astetta. Ei tarvi säätää talven aikana.
Valmetille vesi menee suoraan ja lattialämmitykseen puskurin kautta.
Laitteisto on Mitsubishi Electric Ecodan 120 A
200 litran vesivaraaja.
Ilmalämmityslaitteessa on lämmön talteenotto.
Sisälämpötila on ollut 23 astetta.

Oma arvioni on että vanha osa on 140 m2 ja talon yhteydessä olevasta autotallista rakennettu uusi osa 50 m2.

Lisäksi on tosiaan ne ikkunaelementtilämmitykset, kesällä käytettävä uima-allas jossa kylmä vesi sekä ulkosauna/takkahuone jossa suorasähkölämmitys ja pidetty täysin lämpimänä
 
Veikkaan, että Valmetille menevän veden lämpötilaa pystyisi laskemaan. Taitaa olla koneessa itsessään termari, joka säätelee virtausta. Huonelämpötilakin on aika korkea, siitä saa säästöjä helposti.
 
Kendon keisin ulkosauna/takkahuone voi olla iso energiasyöppö. Riippuu sen käytöstä.
Esimerkiksi suihkussa peseytyminen voi olla n. 3-5 kwh per kerta. Lisäksi saunan lämmitys ja pysyvä lämpimänä pito.
Onko erillistä sähkömittausta tuolle saunasysteemille.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom