Meillä seilaa ilmakoneen watit +-2w oli puhtaat tai likaiset suodattimet. Uskoisin, että se on vain volttien vaihtelusta johtuvaa matemaattista seilausta. Shelly em mini mittarina.
Ilmalämmitystaloon VILP?
- Viestiketjun aloittaja Kyveri
- Aloituspäivämäärä
Kyllä näissä -80 luvun isommissa taloissa energiaa menee varsinkin jos on suoraa sähkölämmitystä. Mulla on alakerta ja talli suoralla sähköllä ja muuten ILPeillä lämpeää toistaiseksi. Ilmalämmitystä käyttäny vain kovilla pakkasilla öisin halvalla sähköllä kattilan vastuksilla. Talvella 3500kWh/kk ja kesällä meni 1000kWh/kk ennen paneeleita, niillä leikkas puolet.
Siinähän se tulikin eli VILP vetelee maksimilämmöllä jolloin se ei juuri enää säästä sähköä. Pakkasella vastaa likimain sähkövastusta.
Lattialämmitykseen kuumennettua vettä jäähdytetään ettei lattiat polttaisi jalkoja.
Kyllä sen tosiaan noin voi toteuttaa mutta VILPpiin pistettyjä rahoja ei saa tällä tavalla takaisin säästöinä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos lämmityksen lämpötilatasossa on noin valtava ero, se täytyy jotenkin erottaa kahdella varaajalla eli lämöpumppu pumppaisi kahteen eri työsäiliöön noita eri lämpötilatasoja. Itse asiassa 35 °C voi olla jo aika korkea lämpötila lattialämmitykseen, ainakin jos kierrätys on jatkuvasti päällä. Usein riittää vähempikin poislukien ehkä se vuoden kylmin viikko.
Pistää vilpin 40 asteeseen ja ilmalämpökoneen puhallusta isommalle. Minusta useamman kerran on todettu, että ilmalämpökone ei tartte noin kovia lämpöjä. Hölmöimmillään siellä ilmalämpökoneessa on termostaatti jarruttamassa kiertoa, semmonen ensimmäiseksi selälleen. Ainakin meillä kotopuolessa siellä on rajoitintermari ja alkuperäinen suunnitelma on että pannuhuoneesta tulee aina kuumaa.
Helposti tuommoiset setupit jää säätämätä oikein, vaikka laitteissa ei olisi mitään vikaa sinänsä.
Helposti tuommoiset setupit jää säätämätä oikein, vaikka laitteissa ei olisi mitään vikaa sinänsä.
pökö
Kaivo jäässä
Tuossa yllä se mitä pitää tehdä, vilpin pyynti niin alaskuin voi.
Huonossa kuvassa näkyy ympyröitynä säätöventtiili, se kokonaan auki tai tai kokonaan veke.
Käyttis hyväsilmäisille, toivottavasti sopii kohteen koneeseen.
valmet_e1000_user_manual.pdf https://share.google/qS15k1mE1yxt6mqD9
Liitetiedostot
puuteknikko
Vakionaama
Jep, tuo 40 astetta on aika mainio lähtökohta ja ehdottomasti kierto täysin auki. Itsellä on ilppi tekemässä osan lämmityksestä ja ilmalämmitykselle tulevan veden käyrässä -20C kohdalla on tulovesi 34 astetta ja perimmäisestä makkarista huonelämpötilalla kompensaatio. Katsoin kantaan tallennetuista tiedoista, että korkeimmillaan tulovesi on ollut 43 asteessa kun yöpudotuksesta on vaihtunut normaaliin tilaan ja ulkona pakkasta vähän yli 20 astetta.
Jos talo, tontti ja sijainti on sellainen mikä kelpaa, niin ei tämä lämmitysratkaisu pitäisi "deal breaker" olla.
Hyvää on, että on vesikierrtoinen lämmitys märkätiloihin ja ilmalämmitys on ihan kelpo systeemi.
Tuo nykyinen asetus 55C ympäri vuoden on ns. Urakkapakumies-asetus. Ei asiakkaat soittele perään, että talossa on kylmä.
95% asiakkaista riittää että asennetusta VILPistä kuuluu åäntä ja että talossa on lämmin. Sen enempää ei säädöistä ole hajua.
Hyvää on, että on vesikierrtoinen lämmitys märkätiloihin ja ilmalämmitys on ihan kelpo systeemi.
Tuo nykyinen asetus 55C ympäri vuoden on ns. Urakkapakumies-asetus. Ei asiakkaat soittele perään, että talossa on kylmä.
95% asiakkaista riittää että asennetusta VILPistä kuuluu åäntä ja että talossa on lämmin. Sen enempää ei säädöistä ole hajua.
Ei tuo nyt mikään urakkapakumies asetus ole, vaan ihan yleisesti kaikkien käyttämä metodi. Uusi lämmitysjärjestelmä säädetään aina yläkanttiin, ja siitä sitten tarvittaessa pienennetään.
Toki hyvin toteutetussa järjestelmässä sen lämopötilan laskeminen on niin helppoa että sen voi käyttäjä tehdä itsekin.
Tätä itse pelkään. Säätö ja optimointi on asiakkaan vastuulla. Asentaja vastaa vain siitä että laite lämmittää ja kun laittaa täysille, niin varmasti lämmittää. Oliskohan tuossa jopa käyttövesi siitä 55 asteen varaajasta kierukalla?
puuteknikko
Vakionaama
Tuskin siitä juuri muuta hajoaa kuin puhaltimet, yksinkertaisia laitteitahan nämä on.
Valmetteja on paljon käytössä vielä. Kannattaa tarkistaa montako riviä siellä on lämmönvaihtimessa. Yleensä niitä pitäisi olla kuusi, mutta ilmeisesti 3-rivisiä on tehty myös, ne ei sovellu lämpöpumpuille.
Vanhoissa ilmalämmityskoneissa puhaltimet kestää hyvin, edelleen on alkuperäisillä ajossa oma Energiset vm. 81. En usko että uudemmat kestää edes puolta tuosta. Noi on niin yksinkertaisia ettei sieltä helposti hajoo edes mitään.
Tuon mun Energisetin tilalle tarjottiin Alig-250 laitetta 2500€ (alv0) hintaan, kun tuossa ei ole integroitua LTO:ta. En ottanut, vielä ainakaan.
Vanhoissa ilmalämmityskoneissa puhaltimet kestää hyvin, edelleen on alkuperäisillä ajossa oma Energiset vm. 81. En usko että uudemmat kestää edes puolta tuosta. Noi on niin yksinkertaisia ettei sieltä helposti hajoo edes mitään.
Tuon mun Energisetin tilalle tarjottiin Alig-250 laitetta 2500€ (alv0) hintaan, kun tuossa ei ole integroitua LTO:ta. En ottanut, vielä ainakaan.
Viimeksi muokattu:
Tuossa kuva kyseisestä valmetista. Oletan että tuo vaalea mötikkä hanan vieressä on säätöventtiili? Ilpin menovettä säädetään sitten varmaan lämmönjakohuoneesta.
Sain 5000 euroa lisää tingittyä pyyntihinnasta niin kauppoja kohti mennään. Kohteessa on myös ILP jota käytetty vain viilennykseen.t
Liitetiedostot
puuteknikko
Vakionaama
Jos kohteesta löytyy ilppi, niin sitä kannattaa ehdottomasti käyttää lämmitystilassa Valmetin kaverina. Edellytys on tietysti se, että Valmet saa ilpin lämmittämää ilmaa kiertoilman kautta jakoon muihin tiloihin. Joillakin on nuo pömpelit piilotettu kauas asuintiloista ja hukkalämpöä yms. ei saa juuri hyödynnettyä.
Miksiköhän tuohon on nyt tehty putkimuutoksia?
=> Taitaakin olla että on minimivirtausventtiili lisätty kun on VILP asennettu.
Alkuperäinen näyttää ilmeisesti tältä.
Taitaa nyt se lattialämmityspiiri hukata lämpöä jos siinä ei ole säätöä. "Uuden osan" ilmanvaihtoratkaisu??
Viimeksi muokattu:
On kyllä melkoinen mutka. Rutistaa kyllä virtausta aika varmasti tukevasti. Kannattaisi korjauttaa ja tutkia miten tuo virtausohjaus on oikein tehty.
Onkohan tuon lytätyn putken korvaaminen uudella vähemmän lytätyllä minkä hintainen operaatio? I
Kuntotarkastusraportissa sanotaan että lämmitetty tuloilma jaetaan Valmetin kautta. Poistoilmanvaihto toimii huippuimurin kautta.
”Uudesta osasta” sanotaan raportissa että koneellinen poistoilmanvaihto ja korvausilmaventtiili saunassa. Lisäksi tiloihin tulee korvausilmaa ovien alta huonetiloista.
Pitänee selvittää onko siellä uudella puoellla erikseen IV kone
Kuntotarkastusraportissa sanotaan että lämmitetty tuloilma jaetaan Valmetin kautta. Poistoilmanvaihto toimii huippuimurin kautta.
”Uudesta osasta” sanotaan raportissa että koneellinen poistoilmanvaihto ja korvausilmaventtiili saunassa. Lisäksi tiloihin tulee korvausilmaa ovien alta huonetiloista.
Pitänee selvittää onko siellä uudella puoellla erikseen IV kone
Tulkitsenko oikein kun ummikko olen, että tuo litistynyt paluulinja voi aiheuttaa sen että VILP joutuu toimia korkeammalla lämpötilalla tai pidempään verrattuna siihen että virtaus olisi optimaalisempi ja näin ollen sähkön kulutus kasvaa ?
Todennäköisesti siellä on vain huippuimuri = ei LTO-laittetta.
Tuossa vanhan puolen Valmetissa on kyllä käsittääkseni LTO-kenno (=kuutio).
Voi ahdistaa virtausta ja huono virtaus pitää kompensoida kuumennalla vedellä ja turhalla sähkönkulutuksella.
pökö
Kaivo jäässä
Ilmeisesti noin, koska toimilaite säätäessään sulkee kiertoa ja vilppi taas vaatii jatkuvaa kiertoa.Miksiköhän tuohon on nyt tehty putkimuutoksia?
=> Taitaakin olla että on minimivirtausventtiili lisätty kun on VILP asennettu.
Ottaisin koko putkihässäkän venttiileineen pois ja vilppi suoraan (tai mielummin puskurivaraajan) kautta patteriin kiinni ja lämmönsäätö vilpin omilla säädöillä.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Eikös noissa ilmalämmityshommissa ollut ideana että samaa ilmaa kierrätetään ja vain osa korvataan (kylmällä) ulkoilmalla? Toki lto kannattaisi olla mutta onkohan hyöty pienempi kuin patteri/lattialämmityksen yhteydessä.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Kuvassa suodatin oma tuunaus?
Osallistunpa keskusteluun kun meiltä löytyy -82 rakennettu yksikerroksinen talo missä Valmetin Kotilämpö ja Jäspin 6kW vilp
ja muutamia kysymyksiä herännyt tässä 1,5 vuoden asumisen aikana mihin ehkä joku teistä osaa antaa vastauksia.
Vähän taustatietoa:
Piirustusten mukaan:
- kerrosala 133 m2
- huoneistoala 114 m2
- tilavuus 480 m3 (energiatodistuksessa ilmatilavuus 320 m3)
- ikkuna-ala 16,5 m2
- Talo on L-muotoinen.
Vilpin hankinnassa käytetyssä energialaskelmassa on:
- lämmitystarve ~16,4MWh (josta 2,5MWH käyttövedelle)
- LP:n tuottama energia ~15MWh
- Talossa on myös varaava takka, vanha ilp sekä puuhella/-uuni.
- Kylppärissä vesikiertoinen lattialämmitys, ehkä 3m2 alalla. Säädetty niin että ei tunnu kylmältä paljaaseen jalkaan.
- Kotilämmön kiertoilma on lämmityskaudella 2-asennossa, kesällä 1-asennossa.
- Kiertovesipumppu (Wilo-Varios PICO-STG) on säädetty asentoon Δp-c ja teholle 2.
- Kotilämmön patterin venttiili on täysin auki.
- Jäspissä on asteminuuttiasetuksissa kompuran käynnistys jätetty oletusarvoon -60.
Muutettaessa vaihdettiin heti alkuperäiset puukattila+2 kuution varaaja tuohon Jäspiin kv-putkirempan yhteydessä.
Vanhassa varaajassa myös sähkövastukset sekä käyttöveden kierukka, sähköä oli kulunut vuodessa 20-25MWh.
Meillä on nyt mennyt sähköä ~9,5MWh vuodessa (sis. kaiken, tämä vuosi tähän mennessä 6,7MWh).
Jäspi näyttää 1v tuotannoksi 9,5MWh ja kulutukseksi 3,7MWh.
Varsinkin tässä nollakelin paikkeilla tuntuu että menovesi täytyy olla melkein 50 asteista että saadaan pidettyä sisällä edes +20 ilman ilmalämpöpumpun tai takan apua. Nytkin toisessa päässä taloa, missä ei vietetä aikaa eikä ilppi "yletä", näyttää mittari +20,5.
Sitten taas jos mennään +5 asteeseen tai lämpimämpään niin riittää 30 asteinen vesi jo hyvin jotta saadaan +21-22 sisälle joka paikkaan.
Kysymyksiä
Paljonko muilla vilp+ilmalämmitys käyttäjillä on menoveden lämpötila esim. -5C kelillä että talo pysyy lämpimänä?
Kuinka paljon teillä on sisälämpötila tuolloin?
Onko tuo kuvan käyrä linjassa siihen mitä sen voisi kuvitella olevan ilmalämmityksen kanssa (ulkona 0c - -3c).
ja muutamia kysymyksiä herännyt tässä 1,5 vuoden asumisen aikana mihin ehkä joku teistä osaa antaa vastauksia.
Vähän taustatietoa:
Piirustusten mukaan:
- kerrosala 133 m2
- huoneistoala 114 m2
- tilavuus 480 m3 (energiatodistuksessa ilmatilavuus 320 m3)
- ikkuna-ala 16,5 m2
- Talo on L-muotoinen.
Vilpin hankinnassa käytetyssä energialaskelmassa on:
- lämmitystarve ~16,4MWh (josta 2,5MWH käyttövedelle)
- LP:n tuottama energia ~15MWh
- Talossa on myös varaava takka, vanha ilp sekä puuhella/-uuni.
- Kylppärissä vesikiertoinen lattialämmitys, ehkä 3m2 alalla. Säädetty niin että ei tunnu kylmältä paljaaseen jalkaan.
- Kotilämmön kiertoilma on lämmityskaudella 2-asennossa, kesällä 1-asennossa.
- Kiertovesipumppu (Wilo-Varios PICO-STG) on säädetty asentoon Δp-c ja teholle 2.
- Kotilämmön patterin venttiili on täysin auki.
- Jäspissä on asteminuuttiasetuksissa kompuran käynnistys jätetty oletusarvoon -60.
Muutettaessa vaihdettiin heti alkuperäiset puukattila+2 kuution varaaja tuohon Jäspiin kv-putkirempan yhteydessä.
Vanhassa varaajassa myös sähkövastukset sekä käyttöveden kierukka, sähköä oli kulunut vuodessa 20-25MWh.
Meillä on nyt mennyt sähköä ~9,5MWh vuodessa (sis. kaiken, tämä vuosi tähän mennessä 6,7MWh).
Jäspi näyttää 1v tuotannoksi 9,5MWh ja kulutukseksi 3,7MWh.
Varsinkin tässä nollakelin paikkeilla tuntuu että menovesi täytyy olla melkein 50 asteista että saadaan pidettyä sisällä edes +20 ilman ilmalämpöpumpun tai takan apua. Nytkin toisessa päässä taloa, missä ei vietetä aikaa eikä ilppi "yletä", näyttää mittari +20,5.
Sitten taas jos mennään +5 asteeseen tai lämpimämpään niin riittää 30 asteinen vesi jo hyvin jotta saadaan +21-22 sisälle joka paikkaan.
Kysymyksiä
Paljonko muilla vilp+ilmalämmitys käyttäjillä on menoveden lämpötila esim. -5C kelillä että talo pysyy lämpimänä?
Kuinka paljon teillä on sisälämpötila tuolloin?
Onko tuo kuvan käyrä linjassa siihen mitä sen voisi kuvitella olevan ilmalämmityksen kanssa (ulkona 0c - -3c).
Liitetiedostot
Mä en tajua tuosta Jäspin toiminnasta mitään mutta korkealla käy lämmöt ja aikamoista vuoristorataa näkyy olevan
Valmetista sitten taas on reilu 26 vuotta kokemusta, lienen siis jonkunnäköinen kokemusasiantuntija. Meillä Valmet niin ikään -82 mallia ja menovesi -5C kohdalla noin 35 astetta, voi heittää johonkin suuntaan pikkaisen. Miksi pidän noita sinun ilmoittamia lämpöjä korkeana, -20c asteessa meillä riittää noin 40-asteinen vesi
Itselleni tulee nyt mieleen, että liikkuuko ilma kunnolla. Onko kiertoilmapuhallin kunnossa ja puhdas, jos teho hiipunut niin lämpimillä keleillä vielä riittää pienempikin puhku. Puhaltimien nopeuksia on aikanaan säädetty myös pienelle nopeudelle, kun kuumaa vettä on ollut tarjolla. 3-nopeutta nyt ainakin kannattaa kokeilla. Jäähtymissä tuossa vedessä nyt kuitenkin tapahtuu eli ei kenno ainakaan kokonaan ole tukossa. Sitten voisi vielä ottaa kokonaan tuon säätöventtiilin irti patterista, mikäli se on vielä paikallaan. Paikallaan ollessaan rajoittaa kiertoa vaikka olisi kokonaan auki
Valmetista sitten taas on reilu 26 vuotta kokemusta, lienen siis jonkunnäköinen kokemusasiantuntija. Meillä Valmet niin ikään -82 mallia ja menovesi -5C kohdalla noin 35 astetta, voi heittää johonkin suuntaan pikkaisen. Miksi pidän noita sinun ilmoittamia lämpöjä korkeana, -20c asteessa meillä riittää noin 40-asteinen vesi
Itselleni tulee nyt mieleen, että liikkuuko ilma kunnolla. Onko kiertoilmapuhallin kunnossa ja puhdas, jos teho hiipunut niin lämpimillä keleillä vielä riittää pienempikin puhku. Puhaltimien nopeuksia on aikanaan säädetty myös pienelle nopeudelle, kun kuumaa vettä on ollut tarjolla. 3-nopeutta nyt ainakin kannattaa kokeilla. Jäähtymissä tuossa vedessä nyt kuitenkin tapahtuu eli ei kenno ainakaan kokonaan ole tukossa. Sitten voisi vielä ottaa kokonaan tuon säätöventtiilin irti patterista, mikäli se on vielä paikallaan. Paikallaan ollessaan rajoittaa kiertoa vaikka olisi kokonaan auki
Mulla oli aikasemmin aika vastaava talo ja lämmitysratkaisu, Himablock ilmalämmitys. Minkälaiset eristeet sulla on? Mulla oli 230mm villaa seinissä ja 300mm yläpohjassa, puukoolattu lattia ja hyvin eristetty sekin. Tuossa talossa meni 11-12MWh sähköä vuoteen Panasonicin 7kW VILPin kanssa. Menovedet oli max 45C -15C pakkasessa. Oletko mitannut ilman lämpötilaa jota tulee huoneisiin noilla veden lämmöillä? Ongelma on joko siinä ettei ilma lämpene tarpeeksi tai siinä että sen virtausnopeus on liian pieni.
Tässä kuva vuodelta -21 kun pakkanen kiristyi -22C ja pumppu kyykäsi eli ei jaksanut enää tuottaa riittävän kuumaa vettä.
Tässä kuva vuodelta -21 kun pakkanen kiristyi -22C ja pumppu kyykäsi eli ei jaksanut enää tuottaa riittävän kuumaa vettä.
Juuri viime kuussa putsasin patterin, oli aika tukossa mutta nyt ilma kulkee kunnolla. Kanavat voisi nuohota vielä, ei mitään tietoa milloin (koskaan?) nuohottu. Kiertoilmaa en isommalle viitsi laittaa kun alkaa humina ottamaan kaaliin pidemmän päälle.
Säätöventtiilin (toimilaitteen) poisto ei vaikuta virtaukseen.
Yläpohjassa arvioisin olevan 300mm villaa, seinistä vaikea sanoa, veikkaisin 100-150mm. Lattiassa ei tietääkseni koolausta vaan suoraan betonin päällä, sen alla joku eriste.
Kyllähän nuo kanavat lämpöä hukkaa, osasta tuntuu kädellä selkeästi lämpimältä mutta osasta tulee vain haaleaa, kättä viileämpää.
Täytyy joku mittari pistää noihin. Patterilta tuleva putki on kyllä selkeästi viileämpi kuin sinne menevä.
Saisiko näihin yhdistettyä kanavapatterin ennen tuota Valmettia? Eli käytännössä sellainen järjestely, että VILP:ltä tuleva kuuma vesi menee Valmetin patterin kautta ja sieltä palaava vesi menisi kanavapatterin läpi, joka esilämmittäisi sitä ilmaa ennen Valmettia?
Tuo voisi parantaa VILP:n hyötysuhdetta ja lisäksi kahdesta vesipatterista saisi enemmän energiaa irti ilmaan.
Tuo voisi parantaa VILP:n hyötysuhdetta ja lisäksi kahdesta vesipatterista saisi enemmän energiaa irti ilmaan.
Jäspin VILPin kulutus näyttää olevan linjassa myös, katsoin vanhoista tilastoista että mulla meni 3200-4700kWh vuodesta riippuen. Kannattaa mitata huoneisiin puhallettavan ilman lämpötilat jollain, vaikka perus ulkolämpötilamittarilla. Jos huoneiden välillä on paljon eroa, niin kanavat eivät todennäköisesti ole eristetty kunnolla.
Vai käykö sulla niin että kun menee vaikka -5C pakkaselle niin se lämmitystarve (valmetille menevän veden lämpötila) putoaa verrattuna siihen että sahaa nollan tuntumassa? Tietenkin jos se Jäspi sulattaa ahkerasti tuossa nollakelissä… Ei mitään kokemusta sen toiminnasta
Vai käykö sulla niin että kun menee vaikka -5C pakkaselle niin se lämmitystarve (valmetille menevän veden lämpötila) putoaa verrattuna siihen että sahaa nollan tuntumassa? Tietenkin jos se Jäspi sulattaa ahkerasti tuossa nollakelissä… Ei mitään kokemusta sen toiminnasta
Tämä on hyvä kysymys! Paljonko tulee painehäviöitä lisää? Saisin torista parilla satkulla toisen samanlaisen Energisetin ilmalämmityskoneen, mistä voisi purkaa toisen patterin tähän nykyiseen. Vai minkälaista kanapatteria ajattelit? Luulisin että siitä olisi hyötyä että olisi tupla pinta-ala lämmönvaihtimessa! Saisi samalla veden lämmöllä kuumempaa ilmaa taloon.
Mutta tässä Valmetin tapauksessa tarkistaisin ensin perusasiat. Onko @zyrppa siinä miten iso se lämmönvaihdin? Ns. 6-rivinen? Naapurilla oli myös Valmetti ja VILPpi siinä ja pystyi ajamaan sitä matalammilla veden lämmöillä kuin mitä oma Himablock vaati.
Varmasti saa jos jaksaa väkertää. Ei sinne isoa patteria saa tulokanavaan ja kiertoilmapuhaltimen kanssa ei samaan tilaan kyllä toista patteria saa ihan helposti. Tuleva kiertoilmahan on jo huoneenlämpöistä, raitisilma on sitten mitä ulkoa tulee LTO:n läpi.
Nollakelin tuntumassa (noin -3 - +3) sulattelee melko usein kun kenno vetää jäähän.
Oliko sulla lämmittämässä pelkkä ilmalämmitys vai oliko jotain tukilämmityksiä aktiivisessa käytössä?
On 6-rivinen patteri. Just kokeilin niin tuloputki on kuuma, mutta kylmenee hyvin nopeasti kun niitä mutkia seuraa.
Patterilta lähtevä onkin sitten jo melko kylmä.
Mietin voiko tuloilma (ja poisto) olla liian isollaan? Niitähän ei pysty mistään säätämään kun on jo liesituulettimen ohjaimesta pienimällä.
LTO:n hyötysuhteeksi sain syksyllä laskettua n. 60-65%.
@Kendo Onko tuolla alalaatikossa niiden kanavien lähdöt täysin auki vai onko siellä jotain ritilöitä?
Omassa on nimittäin jotkut verkko/ritilälätkät, ilmeisesti näillä voi tasapainottaa ilmamääriä eri kanavien välillä.
Pistin nyt Δp-c moodiin ja täysteholle, oli asentajan jäljiltä Δp-v ja 2/3 teholla.
Puhdistin myös mutasihdin, oli aivan tukossa. Ihme ettei Wilo ole mennyt virhetilaan?
Vuosi sitten (puoli vuotta järjestelmän asennuksen jälkeen) oli täysin puhdas.
Pistin myös valmetin putkiin mittarit kiinni, täytyy katsoa miten alkaa lämmöt tasaantumaan putkissa nyt.
Oli ennen mutasihdin putsausta meno-paluu erotus 10C astetta.
Viimeksi muokattu: