Energiavirasto esittää sähkön verkkopalvelumaksujen rakenteiden valtakunnallista yhdenmukaistamista

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
"Omakotiliitto katsoo, että nyt esitetty malli on kohtuuton pientaloasukkaiden näkökulmasta. Esitetty yhden korkeimman vartin määräytymisperuste on liian lyhyenä ja 5 kW tehoraja on liian matala. Käytännössä tässä mallissa tehomaksu olisi pelkkä lisämaksu siirtomaksuun, sillä jo pientalon tavanomaisen 6 kW tehoisen saunan käyttö aiheuttaa tehomaksun."
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Omakotiliitto katsoo, että nyt esitetty malli on kohtuuton pientaloasukkaiden näkökulmasta.

Miksei kukaan ole ehdottanut että tehomaksu tulisi kuukauden pienimmän tehon perusteella? SIlloin tehomaksua maksaisivat ne jotka kuluttaa sähköä koko ajan.

Keskiteho koko kuukaudelta olisi hyös hyvä lähtökohta, mutta siinä on yksi vika. Se laskutetaan jo nyt kaikilta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos tuota tehomaksua haluttaisiin kohdistaa verkon kuormittajiin tai häriköihin, tuon tarkasteluajan pitäisi olla paljon pidempi, useita tunteja tai vaikkapa vuorokausi. Nyt tässä hommassa ajetaan selvästi tuota varttia kuin käärmettä pyssyyn, koska näin myös vähän kuluttaville saadaan kehitettyä suuri teho.

Jotain todellista säästöähän saisi, jos möisivät myös pienempiä liittymiä. Jos kulutus on pientä, varmaan pärjäisi myös 1 x 40 A tai 3x20 tai jopa 3x16 A liittymällä. Varsinkin 1-vaiheliittymissähän jäisi yksi johdin pois. Ennenhän on ollut tarjolla myös pienempiä liittymiä mutta ei ole enää.

Jostain syystä mikään siirtäjien piikki ei vaikuta osuvan esim. sähkölämmittäjiin, vaikka puhtaassa muodossaan alkaakin olla käymässä aika harvinaiseksi lämmitystavaksi.
 

Joksa

Aktiivinen jäsen
Ainoa ero on täällä perusmaksussa, n. 12 € on kolmvaiheliittymä kalliimpi. Mökillä on 1-vaiheliittymä, sähkön kokonaishinta pyörii helposti 50cent/kWh. Pörssisähkönhinta siihen ei suurta lovea tee, hinta on melkein pelkkää perusmaksua.
1764426014382.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Miksei kukaan ole ehdottanut että tehomaksu tulisi kuukauden pienimmän tehon perusteella? SIlloin tehomaksua maksaisivat ne jotka kuluttaa sähköä koko ajan.
Siiskö ehdotat, että niitä, jotka hyödyntävät sähkönsiirtoverkkoa optimaalisesti ja maksavat siitä jo maksimaalisen siirtomaksun energiaperusteella kiinteän maksun ohella, pitäisi vielä rangaista sellaistenkin puolesta, jotka lipeävät vastuistaan maksamatta kiinteän maksun ohella mitään oikeudesta napata verkosta lisää sähköä ja kuormittaa varauksellaan rajattua yhteistä jatkuvaa ylläpitoa vaativaa resurssia.

Muuten olen sitä mieltä, että tehomaksun määräytyminen maksimaalisen varttikulutuksen perusteella olisi älyttömän lyhyt aika eikä palvele tarkoitustaan, ellei sitten resetoidu vaikkapa kerran vuorokaudessa (mikä on toiselta kannalta jokseenkin yhtä älytöntä sekin). Saman voisi hoitaa yksinkertaisemmin porrastamalla kiinteät maksut pääsulakekoon perusteella.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Saman voisi hoitaa yksinkertaisemmin porrastamalla kiinteät maksut pääsulakekoon perusteella.
Niin, tässä on tietysti nyt taustalla myös näitäkin eroja. Siis on verkkoyhtiöitä, joilla on sama kiinteä maksu johonkin noin 60 A saakka sen jälkeen, kun se liittymä on otettu. Suuremmasta on maksettu enemmän. Ainakin täällä päin kuukausimaksu nousee rajusti liittymän koon kasvaessa. Siinä on jo melkoinen tehomaksu sisäänrakennettuna.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Siiskö ehdotat, että niitä, jotka hyödyntävät sähkönsiirtoverkkoa optimaalisesti ja maksavat siitä jo maksimaalisen siirtomaksun energiaperusteella kiinteän maksun ohella, pitäisi vielä rangaista sellaistenkin puolesta, jotka lipeävät vastuistaan maksamatta kiinteän maksun ohella mitään oikeudesta napata verkosta lisää sähköä ja kuormittaa varauksellaan rajattua yhteistä jatkuvaa ylläpitoa vaativaa resurssia.

Jos sähköä käytetään koko ajan niin se aiheuttaa nopeammin tarvetta vahvistaa verkkoa kuin jos sähköä käytetään ajoittain. Helenin lausuntohan tuon juuri osoittaa, että ongelmat tulevat vasta kun kuormitus kestää pitkän aikaa ja jatkuva käyttö on juuri sitä.

Tässä tosin hieman lyön kapuloita omiin rattaisin kun tosiasissa huipputehoni olisi aika pitkäaikaista eikä sellaista kuin saunojilla. Luultavasti voittaisin tuossa tehomaksussa, koska piikitehoa tulisi kuukaudessa tuntikausia verrattuna niihin, joilla sitä tulee kenties vain saunoessa.
 

-Teme-

Vakionaama
Kuten aiemmin laskin, 2€/kW tehomaksu on lähes pelkällä EV yölatauksella kuitattu, kun käytössä kausi-/yösiirto
Yhteensä n. 1MWh/kk matalan tariffin käytöllä kuittaa niin tehomaksun, kuin korkeamman kk-maksun.
1MWh on 10kpl sähkiksen+kotiakun latausta. Noilla sitten sitten säästääkin jo päivä ajan kulutuksesta
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Kuten aiemmin laskin, 2€/kW tehomaksu on lähes pelkällä EV yölatauksella kuitattu

Tätä juuri pohdin että kun maksua suunnitellaan (ehkä) juuri sähköauton lataajille niin käykö siinä juuri päinvastoin että maksajiksi tuleekin saunojat? Kiuas heittää alkuun varmaan sen vartin ihan huipputehoa ennen kuin termostaatti astuu peliin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
VAih
Kuten aiemmin laskin, 2€/kW tehomaksu on lähes pelkällä EV yölatauksella kuitattu, kun käytössä kausi-/yösiirto
Yhteensä n. 1MWh/kk matalan tariffin käytöllä kuittaa niin tehomaksun, kuin korkeamman kk-maksun.
1MWh on 10kpl sähkiksen+kotiakun latausta. Noilla sitten sitten säästääkin jo päivä ajan kulutuksesta
Tuolla lausuntojen kommenteissa oli myös tälläinen toteamus. Eli yökulutus ei ole ongelma. Se on sitten toinen juttu että välitetäänkö faktoista.

  • b. Tulisiko tehomaksuun varata mahdollisuus toteuttaa aikajaottelua mittausasetuksen mukaan?
  • Helen Sähköverkko Oy, Nurmi Teemu

    24.11.2025

    • Tehomaksuun tulee varata mahdollisuus aikajaotteluun energiamaksun tapaan. Siirtokapasiteetti mitoitetaan asiakkaiden aktiivisuuden takia pääosin päiväajan huipputehon perusteella, kun taas yö- ja viikonloppuajan tehohuiput ovat selvästi pienempiä (esim. Helsingissä sähköasemien yöajan huipputehot ovat noin 50–70 % päiväajan huipputehoista). Tehomaksun aikajaottelu parantaa kustannusvastaavuutta ja kohdentaa kustannuksia aiheuttamisperiaatteen mukaisesti: suurempi huipputeho kasvattaa verkon kapasiteettitarvetta ja kustannuksia, kun taas yöajan pienempi huipputeho ei aiheuta vastaavaa vahvistamistarvetta. Ilman aikajaottelua kustannuksia kohdistetaan myös niille asiakkaille, jotka eivät näitä kustannuksia aiheuta.

      Esitämme, että tehomaksun aikajaotus sidotaan samaan kellonaikajaotukseen energiamaksun kanssa (maanantaista perjantaihin, klo 7–22), jotta ohjausvaikutus on johdonmukainen yli jännitetasojen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos sähköä käytetään koko ajan niin se aiheuttaa nopeammin tarvetta vahvistaa verkkoa kuin jos sähköä käytetään ajoittain. Helenin lausuntohan tuon juuri osoittaa, että ongelmat tulevat vasta kun kuormitus kestää pitkän aikaa ja jatkuva käyttö on juuri sitä.
Tehomaksu, energiaperustainen sähkön siirtomaksu ja kiinteä maksu ovat kokonaisuus. Aivan tietynlainen kulutus- ja kuormitusprofiili aiheuttaa tilanteen, jossa verkolta edellyttävät investointikustannukset kohoavat suhteessa energiaperustaisen siirtomaksun ja kiinteän maksun tariffiosiin. Näihin ei kuuluu pääsulakkeisiin nähden vähäinen tavanomainen kotitalouskulutus, jolla sähköä kuluu ajoittain melko suurellakin teholla, mutta suuren kulutuksen tehot ovat lyhytaikaisia (esimerkkinä kahvinkeittimen, pölynimurin tai ruoanvalmistuslaitteiden käyttö), sillä moinen profiili on leivottu sisään kiinteään maksuun. Näihin ei myöskään kuulu sähkön käyttö jatkuvasti suurellakin tasateholla, sillä energiaperustainen siirtomaksu kattaa kulut (tai ainakin sen tulisii kattaa, jos tarfiffin taso on määrätty asianmukaisesti).

Sen sijaan vaihteleva merkittävän suuria ja pitkiä kulutusjaksoja sisältävä ajallisesti todennäköisyysperusteella "laskostuva" käyttö vaatii lisäinvestointeja verkkoon. Tällaisia kulutustapoja ovat sähkölämmitys kovilla pakkasilla (riippumatta siitä, perustuuko lämmitys suoraan sähköön, lämpöpumppuihin tai onko vuorokausijaksolla varaavaa), sähköauton lataus painottuen halvan pörsisähkön jaksoille tai painottuen niin kuin talon pääsulakkeet antavat myöten muulta käytöltä sekä sähkösaunan lämmitys lauantaisin "parhaaseen saunomisaikaan". Tehomaksu on tilastolliselta perusteelta paikallaan viimeksi mainituissa tilanteissa tasapainottamaan kulutusprofiilin ajalllisen "laskostumisen" aiheuttama verkkoinvestointikustannusten ja kiinteiden maksujen sekä energiaperustaisen siirtomaksun kertymien epäsuhta.
 
  • Tykkää
Reactions: tet

kotte

Hyperaktiivi
Sähköliittymä ostettaessa kalliilla siihen sisältyy valitun sulakekoon mukainen teho.
Niin, sopimuksen solmimishetkellä. Sen jälkeen alkaa juosta jatkuva maksu kuukausittain, jos meinaat käyttääkin liittymää. Siirretystä energiasta laskutetaan lisäksi erikseen ja käytännössä siirtoyhtiön kannalta "varman päälle", ellet erikseen sovi yleissiirtoa halvemmasta tariffista, josta sitten puolestaan yleensä seuraa korkeampi kuukausimaksu ja nyttemmin myös teholisämaksu korvauksena energiaosuuden alennuksesta.
 

Husky

Hyperaktiivi
Energiaviraston pitäisi yhtenäistää suunnattomia eroja siirtomaksuissa eikä pelkästään yhtenäistää tehomaksuja.

No tältä yhtenäistämiseltä ei Elenian alueella voi odottaa mitään hyvää
 

pamppu

Vakionaama
Tuo yöajan ignore olisi kyllä järkevää, kun kerran kuormat on muutenkin pienempiä. Toki se yöajan käyttö lienee lisääntymässä sähköautojen takia, mutta lieneekö silti ongelma. Paljon rajumpaa oli ennenkin sähkölämmitysten kanssa. On se tässäkin tuvassa vielä tallessa 16kW tehoon yltävä yösähkövaraaja. Ei silti silloin haikailtu tehomaksujen perään. Hulluahan se olisi, jos tehomaksu ohjaisi päiväsähkön käyttöön.

Tässäkin tuvassa ennen meitä on ollut 16kW ”kaikki irti 25A sulakkeista” useita tunteja putkeen, talvella läpi yön sulakkeet punaisena. Nyt on huiput yleensä 11-12kW nurkilla. Sen tekee sähkökiuas plus samaan aikaan jylläävät lämpöpumput ja muu peruskulutus. Käyttövedet ja autot on ajastettu yölle.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Sen sijaan vaihteleva merkittävän suuria ja pitkiä kulutusjaksoja sisältävä ajallisesti todennäköisyysperusteella "laskostuva" käyttö vaatii lisäinvestointeja verkkoon. Tällaisia kulutustapoja ovat sähkölämmitys kovilla pakkasilla (riippumatta siitä, perustuuko lämmitys suoraan sähköön, lämpöpumppuihin tai onko vuorokausijaksolla varaavaa), sähköauton lataus painottuen halvan pörsisähkön jaksoille tai painottuen niin kuin talon pääsulakkeet antavat myöten muulta käytöltä sekä sähkösaunan lämmitys lauantaisin "parhaaseen saunomisaikaan". Tehomaksu on tilastolliselta perusteelta paikallaan viimeksi mainituissa tilanteissa tasapainottamaan kulutusprofiilin ajalllisen "laskostumisen" aiheuttama verkkoinvestointikustannusten ja kiinteiden maksujen sekä energiaperustaisen siirtomaksun kertymien epäsuhta.

Tuota ei usko edes Energiavirasto.

Energiavirasto esittää tehomaksun käyttöönottoa, koska se kannustaa kuluttajia tasaamaan sähkönkulutusta ja välttämään suuria tehopiikkejä. Tämä vähentää sähköverkon kuormitusta ja pienentää tarvittavien investointien määrää verkon rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi, koska verkko täytyy mitoittaa suurimman mahdollisen samanaikaisen kulutuksen mukaan. Tehomaksu edistää energiatehokkuutta ja auttaa varmistamaan, että sähköverkon kustannukset vastaavat paremmin todellista käyttöä ja tarpeita, erityisesti sähköjärjestelmän kuormituksen kasvaessa.

Onko tämä lähtökohta edes todellinen?

Sanon vaan että menee puurot ja vellit sekaisin kun rahastusta yritetään peitellä muka tarpeeseen liittyväksi. Eikö voi suoraan sanoa että halutaan maksukykyisiltä sähköön käyttäjiltä enemmän rahaa kuin maksukyvyttömiltä. Jälkimmäiset kun ei uskalla edes kahvia keittää saati imuroida.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sen sijaan vaihteleva merkittävän suuria ja pitkiä kulutusjaksoja sisältävä ajallisesti todennäköisyysperusteella "laskostuva" käyttö vaatii lisäinvestointeja verkkoon. Tällaisia kulutustapoja ovat sähkölämmitys kovilla pakkasilla (riippumatta siitä, perustuuko lämmitys suoraan sähköön, lämpöpumppuihin tai onko vuorokausijaksolla varaavaa), sähköauton lataus painottuen halvan pörsisähkön jaksoille tai painottuen niin kuin talon pääsulakkeet antavat myöten muulta käytöltä sekä sähkösaunan lämmitys lauantaisin "parhaaseen saunomisaikaan". Tehomaksu on tilastolliselta perusteelta paikallaan viimeksi mainituissa tilanteissa tasapainottamaan kulutusprofiilin ajalllisen "laskostumisen" aiheuttama verkkoinvestointikustannusten ja kiinteiden maksujen sekä energiaperustaisen siirtomaksun kertymien epäsuhta.

Sähköhän on öisin halvempaa, koska sitä kulutetaan vähemmän - ei siksi että sitä tuotettaisiin enemmän. Sähkölämmityshän syntyi aikanaan yösähkökäyttöisenä tähän tarpeeseen. Lämmönjako oli aluksi pattereilla ja taloissa oli suuria varaajia. Vissiin aika lailla normi, että öisin sähköä käytettiin ainakin jokin osa yön tunneista lähes liittymän kapasiteetilla ja kovilla pakkasilla koko yö ja vähän päällekin. Vasta myöhemmin tulivat vesikiertoiset lattialämmitykset, jolloin lattiatkin alkoivat toimia jonkinlaisina lämmön varaajina. Perään tuli lattioihin asennetut sähkökaapelit, jolloin ilman vesikiertoakin alkoi olla mahdollista rakentaa ainakin osittain "varaava" sähkölämmitys". Rinnalla tietysti tehtiin suorasähkölämmityksiä ilman mitään varauskapasiteettia.

Nyt MLP:t ja VILP:t ovat tulleet jokseenkin kaikkiin vesikiertoisiin lämmityksiin. Samalla tarvittavat tehot ovat pienentyneet ja kulutus muuttunut pääosin ympärivuorokautiseksi. Sikäli kuin se varaaja on jäänyt jäljelle, niitä vastuksia siellä usein edelleen on ja jonkinlainen laitteen oma varavastus nyt ainakin.
 

Harrastelija

Vakionaama
Jos oikeasti halutaan ”säästää” verkkoa kuormalta ja yö aika on ”kevyempää” aikaa niin eikö siirtoyhtiöiden pitäisi kasvattaa päivä/yö siirron hintaeroa? Viime vuosinahan tuo on mennyt just päinvastaiseen suuntaan.

Toinen hyvä tapa voisi olla seurata verkon huippukuormaa ja siltä hetkellä kuluttajan sähkön käyttöä. Ne jotka pystyy, varoisivat omia huippujaan kun on muutenkin odotettavissa ruuhkaa verkossa. Ja tuo voisi olla esim päivittäinen huippukuorma ja kuukauden suurin määräisi tehomaksun suuruuden. Sitä voi sitten miettiä vielä että onko kyseessä 15min tai jokin pidempi yhtenäinen ajanjakso.
Tästä saa kehiteltyä monenlaisia variantteja.
Tällä konstilla optimoijia ei rankaistaisi turhaan jos huippukulutus on kevyen verkon kuorman aikana.
Toki käyttäjän kannalta hieman arpapelia milloin sattuu se verkon kovin kuorma. Finngridiltä saa jotain mutta varmaan pitäisi kehittää siirtoyhtiökohtaisia kulutusennusteita (muuntaja-aluekohtaiset olisi jo liian pikkutarkkoja?)
 

SON

Vakionaama
Sen sijaan vaihteleva merkittävän suuria ja pitkiä kulutusjaksoja sisältävä ajallisesti todennäköisyysperusteella "laskostuva" käyttö vaatii lisäinvestointeja verkkoon. Tällaisia kulutustapoja ovat sähkölämmitys kovilla pakkasilla (riippumatta siitä, perustuuko lämmitys suoraan sähköön, lämpöpumppuihin tai onko vuorokausijaksolla varaavaa), sähköauton lataus painottuen halvan pörsisähkön jaksoille tai painottuen niin kuin talon pääsulakkeet antavat myöten muulta käytöltä sekä sähkösaunan lämmitys lauantaisin "parhaaseen saunomisaikaan". Tehomaksu on tilastolliselta perusteelta paikallaan viimeksi mainituissa tilanteissa tasapainottamaan kulutusprofiilin ajalllisen "laskostumisen" aiheuttama verkkoinvestointikustannusten ja kiinteiden maksujen sekä energiaperustaisen siirtomaksun kertymien epäsuhta.
Ehkäpä kollega @kotte avaisi paremmin mitä käytännössä tarkoittaa tuo "laskostuva" esimerkiksi yhdessä muuntopiirissä. Oletetaan muuntopiirissä olevan kymmeniä ellei satoja kuluttajia niin oman käsitykseni mukaan näiden yhteenlaskettua esim pääsulakekokoon perustuvaa tehoa ei lasketa muuntajan ja pj- verkon mitoituksessa aritmeettisesti yhteen vaan mitoituksessa käytetään tasauskertoimia joissa on huomioitu myös jakeĺuverkon kuorimituksen kasvutrendi. Oma käsitys on että sähköverkon kuormituksen muutos tai kasvu on noin yleisesti aika tasaista ja ennakoitavissa tilastoista. On huomattava että kovia pakkasia on ollut ennenkin ja sähkölaitteet ovat kehittyneet taloudellisemmiksi aiemmasta. Talven kalliimpi sähkön hintakin saattaa vaikuttaa pieneltä osaltaan verkon kuormitustilanteeseen. Verkon ylikuormitustilanteet ja ongelmat syntyvät ilmeisimmin ilmojen kylmetessä äkkinäisesti ja pitkän sähkökatkon jälkeen kun kuluttajien sähkölaitteet kytkeytyvät yhtäaikaisemmin päälle. Tähän viimemainittuun sähkökatkon jälkeiseen tehopiikkiin tuo suunniteltu 5 kW raja vaikuttaa epäreilulta.

Tarkoittaako @kotte siis tuolla "laskostumisella" itseasiassa verkon mitoituksessa käytettäviä tasaus ja mitoituskertoimia ja mitkä ovat ne käytännön lisäverkkoinvestoinnit oikein mitoitetussa jakeluverkossa jotka vaativat tehomaksua tai pitäisi hoitaa tehomaksulla?
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Ehkäpä kollega @kotte avaisi paremmin mitä käytännössä tarkoittaa tuo "laskostuva" esimerkiksi yhdessä muuntopiirissä.
Viittaan sillä termin "aliasing" käännökseen. Eli tarkoittaa sitä, että jos ja kun ihmiswet lämmittävät sähkösaunaansa lauantai-iltaisin samaan aikaan, tai sähkölämmityksessä vastukset paahtavat kovalla pakkasella suurimman osan ajasta samaan aikaan kaikilla lämmittäjillä tai pörssisähkön käyttäjät ajoittavat sähköauton latauksensa samalle ajankohdalle vuorokautta sähköenergian hinnan kannustamana, verkon kuormitus usein käytännössä lähestyy tilannetta, jossa merkittävä osa muuntopiirin asiakkaista käyttää samaan aikaan sähköä lähes sen, mitä pääsulakkeet antavat myöten.

Sähköverkon keskijännite- ja suurjänniteosuuksien liiittymiä, kytkinlaitoksia, muuntajia ja siirtoyhteyksiä ei ole koskaan mitoitettu summaamalla siirtoasiakkaiden pääsulakkeiden arvot yhteen, vaan tilastollisten suureiden perusteella paljon vähäisemmäksi. Eli mitoituskertoimiin viittaan ja erityisesti pörssisähköperustaisen tai kulutusvaikutteisen sähköenergialaskutuksen ja jonkinmuotoisen energian varastoinnin lisääntyminen siirtoasiakkailla muuttavat mitoituskertoimien kasvattamiseen (esimerkkejä energian varastoinnista ovat erityisesti kiinteistöjen akkuvarastot, täyssähköautot ja varttihinnan perusteella ladattavat kiinteistöjen lämpövaraajat).
 

-Teme-

Vakionaama
Eli mitoituskertoimiin viittaan ja erityisesti pörssisähköperustaisen tai kulutusvaikutteisen sähköenergialaskutuksen ja jonkinmuotoisen energian varastoinnin lisääntyminen siirtoasiakkailla muuttavat mitoituskertoimien kasvattamiseen (esimerkkejä energian varastoinnista ovat erityisesti kiinteistöjen akkuvarastot, täyssähköautot ja varttihinnan perusteella ladattavat kiinteistöjen lämpövaraajat).
tähän halutaan ohjata EU:n ja Arkadianmäen suunnasta ja sitten samalla energiavirasto, sekä verkkoyhtiöt jarruttavat muutosta lyömällä lisämaksua kun tavoitteita koettaa saavuttaa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tarkoittaako @kotte siis tuolla "laskostumisella" itseasiassa verkon mitoituksessa käytettäviä tasaus ja mitoituskertoimia ja mitkä ovat ne käytännön lisäverkkoinvestoinnit oikein mitoitetussa jakeluverkossa jotka vaativat tehomaksua tai pitäisi hoitaa tehomaksulla?

Tähän on selvä vastaus. Sähkökattilat. Niillä saadaa ihan oikea tehopiikki. Muiden kuluttajien pitäisi kuluttaa tasaisemmin, että kattiloille riittää tarpeeksi sähköä verkossa. Ne ovat myös samojen omistajien hallinnassa kuin monet siirtoverkot ja kilpailevat pian halvasta energiasta kuluttajien kanssa.
 

SON

Vakionaama
Viittaan sillä termin "aliasing" käännökseen. Eli tarkoittaa sitä, että jos ja kun ihmiswet lämmittävät sähkösaunaansa lauantai-iltaisin samaan aikaan, tai sähkölämmityksessä vastukset paahtavat kovalla pakkasella suurimman osan ajasta samaan aikaan kaikilla lämmittäjillä tai pörssisähkön käyttäjät ajoittavat sähköauton latauksensa samalle ajankohdalle vuorokautta sähköenergian hinnan kannustamana, verkon kuormitus usein käytännössä lähestyy tilannetta, jossa merkittävä osa muuntopiirin asiakkaista käyttää samaan aikaan sähköä lähes sen, mitä pääsulakkeet antavat myöten.
Anteeksi vain että jankutan. Sähkölämmitteisiä kiukaita on ollut ainakin 50 vuotta ja todennäköisesti lämmitettykin samoihin aikoihin lauantaisin ja muulloinkin ja satavarmasti ajoituksessa on enemmän hajontaa mitä @kotte antaa ymmärtää. Toki määrätkin ovat todennäköisessti kasvaneet. Samoin varsin yleisessä suorassa sähkölämmityksessä on vieläkin suurenpaa hajonta (tasoituskerroinvaikutus). Käsitykseni mukaan sähköaujenkin osuus noin keskimäärin on vielä varsin pieni kun vertaa esim polttomoottori autojen ja sähköautojen suhdemääriin. Toki sähköautojen osuus kasvaa reippaasti. Mitä sähköautoihin siirtymiseen tulee niin kyllä valtiovaltakin ohjaa erilaisin päätöksin niiden yleistymiseen!

Mitä tulee sitten tuohon kulutttajan mahdollisuuksiin näppärästi vaikuttaa kulutuksen tasaamiseen tehon alentamiseksi niin käsitykseni on se että ainakin nykyisellään monellakaan tavallisella kuluttajalla ei ole siihen automaattisia mahdollisuuksia joka tarkoittaa sitä että moni jatkaa sähkön käyttöään entiseen malliin ja maksaa mitä tuleman pitää tai sitten tekee asumisestaan vaikeaa vaikuttamalla sähkölaitteidensa käyttöön manuaalisesti.

Joten nuo suuritehoiset MW suuruusluokkaa olevat sähkökattilat ja muut vastaavat MW luokkaaa olevat kulutuskohteet mihin @Arisoft viittaa, saattavat hyvinkin olla taustalla. Edelleen tuo tavalliselle kuluttajalle suunniteltu tehomaksu ja perusteet ja sen 5 kW rajan alhaisuus oudoksuttaa. Samoin se että varsin voimakkaasti kannustetaan kuluttajia eri tahoilta siirtämään kulutusta edullisimmille tunneille joka käytännössä johtaa aina kasvavaan tehoon.
 

kotte

Hyperaktiivi
tähän halutaan ohjata EU:n ja Arkadianmäen suunnasta ja sitten samalla energiavirasto, sekä verkkoyhtiöt jarruttavat muutosta lyömällä lisämaksua kun tavoitteita koettaa saavuttaa.
Ei ole mahdollista saada sähkön käyttäjiä tasapuoliseen asemaan ilman tehomaksuakaan EU:n ja Arkadianmäen toiveiden suuntaisesti, kun on tarjolla nykyinen sillisalaatti monopoliyhtiöiden erityyppisiä sähkösiirtosopimuksia eri tavoin määräytyvine tariffeineen. Jos sähkönsiirron asiakkaalla on vapaus valita erilaisista sopimustyypeistä, kukin sitten nappaa sellaisen kombinaation, jonka toteaa tai jopa epäilee itselleen edullisimmaksi.

Omasta mielestäni ratkaisu olisi, että kuluttajille tarjotaan vain yleissiirtosopimuksia, eli luovutaan kokonaan yösiirrosta omine tariffeineen kiinteälle maksulle ja energiaperustaiselle veloitukselle. Sitten voisi määritellä mitoituskertoimet sähkön kuluttajien keskiarvon perusteella. Joku tietenkin moisesta häviää, mutta tuolle ei voi mitään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tähän on selvä vastaus. Sähkökattilat. Niillä saadaa ihan oikea tehopiikki.
Sähkökattilat ovat varsin hyvin ruodussa jo nykyisin. Esimerkiksi Fortum on tehnyt paikallisen sähkönsiirtoyhtiön kanssa sopimuksen, että siirtoyhtiö saa itse päättää sähkökattiloiden syötön katkaisemisesta, kun siirtoyhtiön sähköverkossa tai kauempana on uhkana siirtoverkon kapasiteetin loppuminen. Vastaavasti tarjotaan siirtoa halvemmalla hinnalla. Kotitalouskuluttajalle vastaava sähköyhtiön valta merkitsisi, että siirtoyhtiö voi katkaista sähkölämmityksen, jos sähköverkossa on siirtoyhtiön näkemyksen mukaan liikaa kuormitusta, jotta sen ei kannata jakaa enempää ainakaan kaikille, jotka eivät suostu maksamaan enemmän.

Siirron hinnastahan on koko tehomaksuasiassa kyse. Jos kuluttaja tyytyy tekemään yleissiirtosopimuksen kikkailematta muiden sopimustyyppien monimutkaisten tariffirakenteiden kanssa, voi unohtaa tehomaksunkin. Valinta on siis kunkin sähkönkäyttäjän itsensä vapaaehtoisesti tekemä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Omasta mielestäni ratkaisu olisi, että kuluttajille tarjotaan vain yleissiirtosopimuksia, eli luovutaan kokonaan yösiirrosta omine tariffeineen kiinteälle maksulle ja energiaperustaiselle veloitukselle. Sitten voisi määritellä mitoituskertoimet sähkön kuluttajien keskiarvon perusteella. Joku tietenkin moisesta häviää, mutta tuolle ei voi mitään.

On ihan toisenlaisiakin mahdollisuuksia. Yösiirron sijaan siirtoyhtiö voisi alkaa tarjomaaan kahta tariffia dynaamisella ajoituksella. Jos kuormitus käy liian suureksi se voisi dynaamisesti nostaa tariffia silloin ja vähentää silloin kun kuormitukselle on tilaa. Riittäisi että 24 tunnin aikaikkunassa olisi vaikka 8 tällaista tuntia että siirto on edullisempaa.

Juuri nyt harva tuota pystyisi käyttämään mutta 20 vuoden kuluttua aika monikin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Anteeksi vain että jankutan. Sähkölämmitteisiä kiukaita on ollut ainakin 50 vuotta ja todennäköisesti lämmitettykin samoihin aikoihin lauantaisin ja muulloinkin ja satavarmasti ajoituksessa on enemmän hajontaa mitä @kotte antaa ymmärtää.
Kun edellä kirjoitin kehitystrendeistä, en maininnut sähkökiukaiden yleistymistä. Sen sijaan on ollut tiedossa ja sähköyhtiöt ovat valitelleet vuosikymmenien ajan, että sähkösaunojen lämmityspiikki erottuu selvästi valtakunnan tasolla ja on ollut asia, johon sähköyhtiöiden on ollut valmistauduttava. Siis ilman muuta tuo on esimerkki sähkönkulutuskohteesta, jossa eri kuluttajien huomattavan suuri sähkötehon tarve osuu melkoisesti päällekkäin ja on sikei myös peruste suuremmalle tehomaksuosuudelle, jos tariffi tällaisen sisältää.

Mutta tulevaisuudessa tosiaan sähkön ja energian varastointi muodossa tai toisessa on merkittävämpi ja suurempi peruste eikä todellakaan yleensä aiheuta juuri sähkösaunomisen kanssa päällekkäistä tehopiikkiä, vaikkakin mahdollisesti pidentää lauantain ja sunnuntain vaihteen tehopiikkiä, jota toisaalta elinkeinotoiminnan vähäisyys kyseisenä ajankohtana helpottaa.

Sinällään ihmettelen juuri tehomaksun vastustamiseen kohdistuvaa intohimoa. Itse ainakin pidä nykyisen tasoisia kohtuuttoman korkeita energiaperustaisia sähkönsiirron tariffikomponentteja suurempana epäkohtana. Itse olisin jopa valmis paljon suurempaan tehomaksun osuuteen myös osana yleissiirtotariffia, jos sillä saisi energiaperustaista osuutta selvästi pienemmäksi tai jopa poistetuksi kokonaan, mitä pitäisin tasapuolisempana ja oikeampana sekä järkevää sähkönkäyttöä tukevampana periaatteena kuin energiasisällöstä riippuvaa siirtomaksua.
 

kotte

Hyperaktiivi
On ihan toisenlaisiakin mahdollisuuksia. Yösiirron sijaan siirtoyhtiö voisi alkaa tarjomaaan kahta tariffia dynaamisella ajoituksella. Jos kuormitus käy liian suureksi se voisi dynaamisesti nostaa tariffia silloin ja vähentää silloin kun kuormitukselle on tilaa. Riittäisi että 24 tunnin aikaikkunassa olisi vaikka 8 tällaista tuntia että siirto on edullisempaa.

Juuri nyt harva tuota pystyisi käyttämään mutta 20 vuoden kuluttua aika monikin.
Tuollaiset älyverkkoratkaisut toki olisivat mahdollisia. Itse pitäisin silloin tärkeänä, että siirtoyhtiö tuottaisi kuluttajille ajantasaisen informaatiopalvelun, josta näkee kulloinkin sovellettavan siirron hinnan. Valitettavasti tästä toki seuraa kuluttajalle lisävaivaa tai automaatiosta johtuvia lisäkustannuksia, jos haluaa säästää sähkökuluissaan, ja vaivan määrä ylittää mielestäni selvästi tason, millä tarkka kuluttaja joutuu nykyisin seuraamaan ja ohjaamaan sähkökäyttöään energian vuosokausihintojen perusteella.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tuollaiset älyverkkoratkaisut toki olisivat mahdollisia. Itse pitäisin silloin tärkeänä, että siirtoyhtiö tuottaisi kuluttajille ajantasaisen informaatiopalvelun, josta näkee kulloinkin sovellettavan siirron hinnan. Valitettavasti tästä toki seuraa kuluttajalle lisävaivaa tai automaatiosta johtuvia lisäkustannuksia, jos haluaa säästää sähkökuluissaan, ja vaivan määrä ylittää mielestäni selvästi tason, millä tarkka kuluttaja joutuu nykyisin seuraamaan ja ohjaamaan sähkökäyttöään energian vuosokausihintojen perusteella.

Eipäs seuraakaan kuluja, koska yösähkökytkennät sähkölaitoksen ohjaaminan on jo olemassa. Tarvitsee vain uuden tariffin jossa kytkentä voi muuttua muuten kuin kellon ohjaamana.

Sinällään ihmettelen juuri tehomaksun vastustamiseen kohdistuvaa intohimoa.

Se on sakko... kirjaimellisesti. Haluatko sinä maksella ylinopeussakkoja?

Jos tältä sakolta haluaa välttyä on rakennettava kalliita torjuntajärjestelmiä ilman että niistä oikeasti on mitään hyötyä yhteiskunnalle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Se on sakko... kirjaimellisesti. Haluatko sinä maksella ylinopeussakkoja?
Vertaisin pikemminkin nettiyhteyksiin. Maksan mieluummin kiinteän maksun riippuen valitusta kaistasta kuin per siirretty megabittimäärä. Jotkut nettioperaattorit jopa tarjoavat sähkön tehomaksulle analogista vaihtoehtoa, eli voit erikseen nostaa nopeutta valitsemallesi jaksolle lisämaksua vastaan. Tehomaksu ilman rajaa sähköteholle on kuitenkin kuluttajalle vaivattomampi ratkaisu kuin sellainen menettely, että siirtoyhtiö rupeaisi katkomaan sähköä tai jopa alentamaan jännitettä, jos ylität asettamasi keskimääräisen tehorajan per vartti tms. Todella mukavuudenhaluinen kuluttaja yksinkertaisesti sopeutuisi tehomaksuun, joka omasta kulutuskäytöksestä seuraa.
 

-Teme-

Vakionaama
Puskurijärjestelmä mikä tasaa kiinteistön aiheuttamat piikit tasaiseksi kokoaikaiseksi kulutukseksi, maksaa huomattavan paljon enemmän kuin fiksu tariffien mukaan tapahtuva ohjaus.
Puskurijärjestelmä vaatii ison akuston ja invertterin mikä voi puskuroida huippukuormat.
Sähkölämmitteisessä kiinteistössä jossa vrk kulutus talvella 200kWh + sähköauto 50kWh vaatisi että puskurijärjestelmä ottaa verkosta 10kWh/h ja pystyy varastoimaan piikkikuormiin 30kWh - 60kWh energiamäärän
Myös energian hinnan tulee tällöin olla vakio ja alhainen n.4snt/kWh jotta kokonaiskustannus olisi nykyisen kaltainen.
Silti invertoinneissa puhutaan kymmenissä tuhansissa akkujen nykyhuntojen kanssa, kuin reippaasti alle 1000€ automaatioohjaukset
 

-Teme-

Vakionaama
Vertaisin pikemminkin nettiyhteyksiin. Maksan mieluummin kiinteän maksun riippuen valitusta kaistasta kuin per siirretty megabittimäärä. Jotkut nettioperaattorit jopa tarjoavat sähkön tehomaksulle analogista vaihtoehtoa, eli voit erikseen nostaa nopeutta valitsemallesi jaksolle lisämaksua vastaan. Tehomaksu ilman rajaa sähköteholle on kuitenkin kuluttajalle vaivattomampi ratkaisu kuin sellainen menettely, että siirtoyhtiö rupeaisi katkomaan sähköä tai jopa alentamaan jännitettä, jos ylität asettamasi keskimääräisen tehorajan per vartti tms. Todella mukavuudenhaluinen kuluttaja yksinkertaisesti sopeutuisi tehomaksuun, joka omasta kulutuskäytöksestä seuraa.
öö.. sanoisin että tuo kuvailemasi vertaus on just se mikä nyt on käytössä.
Liittymille on määritelty liittymäoikeus esim 25A = nettiliittymän nopeus
Liittymän liittymisoikeuden mukainen huipputeho: 17,25 kW = siirtomäärä minkä voi liittymästä ladata nopeuden puitteissa

Kun haluaa enemmän "kaistaa" vaihtaa isommat pääsulakkeet ja kk-maksu nousee siitä

Nettiliittymiin verrattaessa tehomaksu on enemmänkin että, kun liittymän kapasiteetti on 500M/500M, mutta jos sitä käyttääkin enemmän kuin 250M kapaa hetkellisesti joutuu maksamaan ekstraa kun muutkin voi käyttää sitä samaa runkoyhteyttä just samaan aikaan ja operaattori joutuu vahvistamaan järeämmällä kytkimellä jotta siirto onnistuu, mikä taas aiheuttaa kuluja - huomaatko analogian?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei tässä ole mitään jännittävää.... ajatus tuosta huipputehomaksusta on jo lobattu ja nyt vain on kyse siitä että kuinka röyhkeästi se kehdataan ajaa sisään.

Tuo 5kW teho 15min ajalta oli jo aika tiukka avaus. Mutta kai sen voisi samalla asettaa 1kW tasolle.... turha sitä on pitkittää, kun tavoitteena on selvästi että jokainen kuluttaja tuota alkaisi maksamaan.

Ei tässä ole sähköverkon keston kannalta yhtään mitään tekemistä. Johan HELEN:ltä joku tuon möläyttikin ja varmaan on tullut muista yhtiöistä noottia sinne, että "pitäkää vain turpanne kiinni... niin me muutkin tehdään. Nyt väännetään hillopurkin kantta yhdessä auki.".
 

SON

Vakionaama
Tuosta tehoa koskevana lainaus aloituksen Energiaviraston linkistä:

"Asiakkaiden ja yhtiöiden valinnanvapaus säilyy​


Määräys ei puutu jakeluverkkoyhtiöiden vapauteen päättää, millaisia vaihtoehtoisia tuotteita ne asiakkailleen tarjoavat. Yhtiöt voivat jatkossakin päättää, tarjoavatko ne esimerkiksi aika- tai kausihinnoiteltuja tuotteita tai tehoperusteista hinnoittelua.

Muuttunut sähkömarkkinalaki edellyttää kuitenkin jatkossa, että verkkoyhtiön on tarjottava jakeluverkkonsa käyttäjille näiden tarpeisiin soveltuvia, aikajaotukseltaan ja hintarakenteeltaan erilaisia sähkönjakelupalvelutuotteita. Tämä voi tarkoittaa muutoksia nykyisin tarjolla oleviin tuotteisiin tai kokonaan uusia tuotteita sähkön jakelun hinnoittelussa. Asiakkaita ei velvoiteta siirtymään tehomaksulliseen tuotteeseen ja pienasiakkaille on jatkossakin oltava tarjolla myös tehomaksukomponentiton vaihtoehto."

Tiedä sitten mitä vaihtoehtoja loppujen lopuksi on tulevaisuudessa tarjolla ja miten ne on hinnoiteltu . On siinä mökin mummolla ja papalla ihmettelemistä.

Piru piilee yksityiskohdissa!
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mutta tehomaksuton yleissiirto voi olla vaikka 8 snt/kWh. Ja tehomaksullinen siirto on 5snt + tehomaksu 3snt/kWh ja tehomaksun raja niin alhaalla, että varmasti ylittyy jokaisella.

Ruttoa tai koleraa tässä asiakkaille vain tarjotaan.
 
Back
Ylös Bottom