Ainakin Telian datakeskus Helsingissä speksattiin aikanaan niin, että sen lisäksi, että sinne on sähkösyötöt kahta erillistä korkeajännitelinjaa pitkin ja vähintään kahdennetut UPS-syötöt laitoksen sisällä, mysä mahdollisuus järjestää UPSien tehonsyöttö omien varageneraattoriden kautta. En tiedä laitoksen nykykokoa, mutta kyse on kymmenien megawattien tehosta ja varavoimakoneita näkyy olevan ainakin lähes kymmenkunta (pakoputkien lukumäärästä päätellen). Tuolta oetaan myös hukkalämpöä talteen Helenin kaukolämpöverkkoon (kuten monesta muustakin datakeskuksesta pääkaupunkiseudulla).
Datakeskukset
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
No, tukieurojen käytöltä ei välttämättä vältytä, jos heikko tuuli ja kovat pakkaset kohtelevat koko Pohjoismaiden aluetta. Sittenpä vain ruvetaan katkomaan vähemmän kriittisinä pidettyjen muuntopiirien (kuten haja-asutusalueiden ja omakotialueiden) sähköjä, kun tarve vaatii. Kun tuulivoimaakaan ei rakenneta lisää, tilanne saattaa todellakin tulla vastaan entistä herkemmin kuten Fingridinkin puolelta on huolta ilmaistu.
Ponttini oli ettei tukieurot tule kiinnostamaan datakeskuksen omistajia ryhtymään säätövoiman tuottajiksi... Niin paljoa ei tukieuroja tule koskaan löytymään vaan mahdollinen säätövoimaongelma on ratkaistava toisin.
Pakkohan niitä keskuksia pitää voida saaressakin ajaa jos meinataan sähkökatkon aikana varavoimalla ajaa?
Tässä pointtina taas on että kuinka moni keskus on siirtynyt/siirtyy saarikäyttöön kun sähkön hinta on kova tai sähköstä niukkuutta. Voin olla väärässä mutta ainakaan itse en ole moisesta kuullut
Noin 24-48h riittää polttoainetta säiliöissä, aika usein saa ajella täydennyksiä
Onko itselläsi viitettä näkemyksesi tueksi? Jos sähköverokompensaatiot eivät kiinnosta riittävästi, kaiketi keskuskin jää rakentamatta, joten tavoite on saavutettu
Datakeskus sinällään muistuttaa prosessiteollisuutta sähkönkäyttöprofiililtaan (joten ydinvoima olisi sille periaatteessa ideaalinen sähköenergian lähde, mutta eihän tuota ole lisää saatavilla ainakaan vuosikymmeneen) ja parempi kuin muunlainen teollisuus elinkeinoelmän palvelut keskimäärin, joka puolestaan on parempi kuin kotitalouskulutus, joka puolestaan on parempi kuin kotitalouksien lämmityskulutus jne., kun mennään varsinaisten ongelmien äärelle ja pohditaan datakeskusten yleistä hyväksyttävyyttä.
Tuskin Suomessa Yandexin poikkeusta lukuun ottamatta, mutta maailmalla kyllä. Oheista toteutuksessa olevaa suunnitelmaa saman toimittajan hiukan tuoreempi ja laajempi projekti oli täällä ennenkin esillä (en löytänyt kontekstia): https://www.uusiteknologia.fi/2025/07/16/wartsilan-moottorit-takaavat-datakeskuksen-toiminnan/. Toki maakaasu on muualla halvempaa kuin Suomessa, mutta ongelmat sähkön riittävyyden osalta eivät ainakaan vähäisempiä.
Maailmalla tehdään tällä hetkellä paljon offgrid datakeskuksia sähköpulan takia, joille rakennetaan omat voimalaitokset, kuten nuo Wärtsilän kaasumoottorivoimala. Usein näissä paikoissa on saatavilla maakaasua helpon skaalauksen takia. Nuo on huomattavasti järeämmät laitteet kuin datakeskusten varavoimageneraattorit, jotka suunnitellaan max 48h tuotantoon.
Toki noin on, mutta tämähän on toinen juttu, kuin mistä edellä keskusteltiin. Totta kai jopa peruskuorman tuottamiseen periaatteessa soveltuvat, mutta säätövoimatarpeisiin rakennetut moottorivoimalat (tai kaasuturbiinit) soveltuvat myös datakeskusten varavoimaksi saarekekäytössä (jolloin ne ainakin ottavat kuorman pois verkosta). Tuollaisten laitosten toteuttamiskustannukset ovat kalliimmat kuin pelkillä varavoimakoneilla, mutta jos mietitään edullisinta tapaa toteuttaa kapasiteettilaitoksia, moiset olisivat käsittääkseni melko vahvoilla.
NVIDIAn tj on todennut että pullokaula alkaa olemaan sähkönsaanti ja samalla veikkaillut että 6-7 vuoden kuluttua datakeskukset jauhavat sähkönsä ydinvoimalla.
Kiina on hoitanut skaalauksen monessa jutussa, myös ydinvoimassa.
Kiina on hoitanut skaalauksen monessa jutussa, myös ydinvoimassa.
Nyt kun noita DataCentereitä alkaa tulla, pitää toivoa että samalla tuulivoima tuotanto esimerkiksi kaksinkertaistuu uusien investointien johdosta.
Sen jälkeen useampi krypto ja AI DC voikin sitten lopettaa toimintansa, että sitä tuulivoimaa riittää enemmän kuin hyvin kuluttajille takaamaan erittäin edulliset pohjahinnan, jo kohtuullisilla tuuli voimakkuuksilla
Sen jälkeen useampi krypto ja AI DC voikin sitten lopettaa toimintansa, että sitä tuulivoimaa riittää enemmän kuin hyvin kuluttajille takaamaan erittäin edulliset pohjahinnan, jo kohtuullisilla tuuli voimakkuuksilla
Jos se datakeskus irtautuu verkosta ja tuottaa itse oman sähkönsä niin onhan se sähkön tuottaja vaan ei myyjä.
Tuore uutinen (tai pikemminkin tilannepäivitys):
Porin Kupariteollisuuspuiston massiivinen datakeskus siirtyy norjalaisomistukseen – rakentaminen alkaa ensi vuonna
"Kupariteollisuuspuiston datakeskuksen yhteyteen nousee energiapuisto. Ihalaisen mukaan se mahdollistaa datakeskuksen varavoimainfrastruktuurin käyttämisen Suomen sähköverkon tukemiseen."
Tuosta löytyy myös vanhempia juttuja kuluneen vuoden ajalta, niissä mainitaan myös vielä selvemmin tuo tarkoitus toimia säätövoiman tuottajana.
Porin Kupariteollisuuspuiston massiivinen datakeskus siirtyy norjalaisomistukseen – rakentaminen alkaa ensi vuonna
Hankkeeseen kuuluu 37 hehtaarin maa-alue ja sen kapasiteetti on 300–400 megawattia.
yle.fi
Tuohan on viksun oloinen jos toteutuu niin kuin suunniteltu. Tuleeko olemaan lajissaan ensimmäinen Suomessa?Tuore uutinen (tai pikemminkin tilannepäivitys):
Porin Kupariteollisuuspuiston massiivinen datakeskus siirtyy norjalaisomistukseen – rakentaminen alkaa ensi vuonna
"Kupariteollisuuspuiston datakeskuksen yhteyteen nousee energiapuisto. Ihalaisen mukaan se mahdollistaa datakeskuksen varavoimainfrastruktuurin käyttämisen Suomen sähköverkon tukemiseen."
Tuosta löytyy myös vanhempia juttuja kuluneen vuoden ajalta, niissä mainitaan myös vielä selvemmin tuo tarkoitus toimia säätövoiman tuottajana.
Porin Kupariteollisuuspuiston massiivinen datakeskus siirtyy norjalaisomistukseen – rakentaminen alkaa ensi vuonna
Hankkeeseen kuuluu 37 hehtaarin maa-alue ja sen kapasiteetti on 300–400 megawattia.
Vaasaan kaavaillaan isoa datakeskusta. Artikkelissa vakuutellaan että datakeskuksilla ei ole vaikutusra sähkönhintaan, mutta jollain muulla voi olla.
yle.fi
Vaasan datakeskus voi olla jopa kahdeksan miljardin investointi – suoria työpaikkoja luvassa noin 150
Myös muualla pohjalaismaakunnissa tapahtuu: Isojoen datakeskuksen aiesopimus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa, ja Seinäjoella puuhataan kaavamuutosta datakeskuksen toteuttamiseksi.
yle.fi
Datakeskuksien hukkalämmön ja kaukolämpöverkkojen kohtaamis ongelma visualisoituna
www.linkedin.com
Data centers and district heating - the issue of colocation Three quarters of waste heat in the announced data center projects capacity can not be used in district heating because of the location in… | Petr Stepanek | 11 comments
Data centers and district heating - the issue of colocation Three quarters of waste heat in the announced data center projects capacity can not be used in district heating because of the location in small municipalities with low heating demand. (*see methodology below for limitations) Finland...
www.linkedin.com
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mistähän tuota sähköä tulee riittämään. Jos nuo kaikki toteutuvat, nuohon kuluttavat suunnilleen yhtä paljon sähköä kuin nykyisin menee kaukolämpöön. Sitten kun nuo tarpeet menevät aika pahasti ohi, se kaukolämpökin tuotetaan sähköllä ainakin silloin kun sitä on. JOo, ei varmaan vaikuta sähkön hintaan mitenkään.
Pääkaupunkiseudun suhteen tuossa on kuitenkin sikäli virhe (tekstinkin perusteella visualisointiperusteiden pohjana), että monet kunnat on verkotettu keskinäisillä kaukolämmönsiirtoputkilla (erikoisesti Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kirkkonummi on yhdistetty putkilla, joita pitkin lämpöä voi siirtää molempiin suuntiin merkittäviä määriä). Noita yhteyksiä käytetään, kun jossakin on ylimääräistä tuotantoa saatavilla edullisesti ja toisaalla olisi kyseisellä lämmön hinnalla käyttöä.
Ruotsissa taitaa olla verkossa erilaista sähköä, kun siellä ollaan huolissaan että mitä datakeskukset tekevät sähkönhinnalle.Laitetaan tämä talteen
Asiantuntijat arvioivat, että sähkön keskimääräinen hinta ei nouse merkittävästi datakeskusten vuoksi. Huomio kannattaa kiinnittää ennemmin hinnan vaihteluihin.
Datakeskusbuumin ei uskota nostavan sähkön hintaa – tuulivoima heiluttaa hintoja entistä enemmän
Sähkö- ja energia-alan asiantuntijat uskovat sähkön hinnan pysyvän kurissa, jos vain tulee lisää uutta sähkön tarjontaa.
SE3 alueelle eli Tukholman seudulle on hakemuksia 5000 MW edestä datakeskuksia.
Ellei uutta tuotantoa rakenneta samaa tahtia, uhkaan sähkön hinta nousta. Saattaa jopa olla että Ruosin kantaverkkoyhtiön vaatii omaa sähköntuotantoa ja sopimuksia.
Enormous amounts of electricity are needed and it will be a challenge for the Swedish electricity system. The sharp increase in electricity demand in electricity area 3 is expected to raise the price of electricity there, unless new electricity production is built at the same rate.
– It will be a crucial issue. If there is no production, it must be created. They must be built in line with production, otherwise the price of electricity will increase too much, says Daniel Gustafsson.
Svenska kraftnät may impose tough demands on companies, including on electricity production.
– The possibility is that we require that the data center needs to have guaranteed its own production and have agreements in place.
It is also not obvious that all companies will receive an allocation of electricity.
– It will be difficult to connect everyone if we do not ensure new production that can match these data centers, he says.
Varningen: Stora datacenter kan höja elpriset - Ekot
I år är ansökningarna om stora datacenter i Sverige som vill ansluta sig till elnätet fem gånger högre än förra året.”Vi har ansökningar på över 5000 megawatt ...
www.sverigesradio.se
Ruotsalaisethan ovat innostuneet uuden ydinvoiman rakentamisesta. Parempaa sähkövoimalähdettä ei datakeskuksen kaltaiselle tasaisesti sähköä kuluttavalle laitokselle voi toivoakaan eikä ydinvoimaloita rakenneta lisää, ellei ole varmuutta kulutuksesta, joka suostuu maksamaan riittävästi niiden tuottamasta sähköstä. Luulisi, etteivät datakeskusten rakentajat voi olla niin tyhmiä, etteivät ota huomioon sähkön saatavuutta ja hintaa ja selvitä tarkasti moiseen liittyviä riskejä ennen kuin tekevät investointipäätöksensä.
vesipytyn ja akkukonttien viereen ja valmiit putket lähtee ja käyttö vieressä höystettynä kaukaan biovoimalalla
www.esaimaa.fi
Mertaniemen datakeskukselle rakennuslupa – Investointipäätös puuttuu edelleen
Lappeenrannan Energia -konsernin tavoitteena on olla hiilineutraali energia- ja vesiyhtiö vuoteen 2026 mennessä.
www.esaimaa.fi
Aiheeseen liittyvää podcastia
Tässä jaksoissa pureudutaan yhteen ajankohtaisimpaan (ja tunteita herättävään) kysymykseen: nostavatko datakeskukset Suomen vähittäissähkön hintaa – ja jos nostavat, niin millä mekanismilla?Vieraana Ilari Alaperä (Fortum Spring) ja Mika Keski-Heikkilä (Aalto-yliopisto). Käymme läpi, mitä datakeskus oikeasti on sähköjärjestelmän näkökulmasta (ei, se ei ole pelkkä “glorifioitu sähkökattila”), miksi niiden sähkönsyöttö on niin redundanssoitu (UPS + generaattorit), ja missä kohtaa datakeskukset voivat olla osa ratkaisua: jousto, reservit, varavoima, ja jopa laskennan siirtäminen.Lisäksi puhumme datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämmössä (spoileri: lämpöpumput ovat se taikasana), sekä siitä, miten “hintapiikki-tunnit” ja volatiliteetti voivat toisaalta olla myös markkinasignaali, joka vauhdittaa joustoa ja varastointia.
Tauloudellisista vaikutuksista puhutaan noin 30 min kohdalla.
Tässä jaksoissa pureudutaan yhteen ajankohtaisimpaan (ja tunteita herättävään) kysymykseen: nostavatko datakeskukset Suomen vähittäissähkön hintaa – ja jos nostavat, niin millä mekanismilla?Vieraana Ilari Alaperä (Fortum Spring) ja Mika Keski-Heikkilä (Aalto-yliopisto). Käymme läpi, mitä datakeskus oikeasti on sähköjärjestelmän näkökulmasta (ei, se ei ole pelkkä “glorifioitu sähkökattila”), miksi niiden sähkönsyöttö on niin redundanssoitu (UPS + generaattorit), ja missä kohtaa datakeskukset voivat olla osa ratkaisua: jousto, reservit, varavoima, ja jopa laskennan siirtäminen.Lisäksi puhumme datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämmössä (spoileri: lämpöpumput ovat se taikasana), sekä siitä, miten “hintapiikki-tunnit” ja volatiliteetti voivat toisaalta olla myös markkinasignaali, joka vauhdittaa joustoa ja varastointia.
Viimeksi muokattu:
Aurinko Aarne
Aktiivinen jäsen
Datakeskuksessa kaikki sähkönkulutus muuttuu lämmöksi, eli on järkevämpää tuottaa lämpöä datakeskuksella kuin suorasähkövastuksella. Eri asia sitten on että miten datakeskukset saisi "tyhjäkäynnille" kun sähkö on kallista ja millä se lämpö silloin tuotetaan kaukolämpöverkkoon 
Datakeskuksessa kaikki sähkönkulutus muuttuu lämmöksi, eli on järkevämpää tuottaa lämpöä datakeskuksella kuin suorasähkövastuksella. Eri asia sitten on että miten datakeskukset saisi "tyhjäkäynnille" kun sähkö on kallista ja millä se lämpö silloin tuotetaan kaukolämpöverkkoon
No pohjimmiltaan kaikki sähkönkulutus muuttuu aina lämmöksi, ennemmin tai myöhemmin - yleensä ennemmin. Eli sama pohdinta pätee periaatteessa kaikkeen sähkönkulutukseen, kaikkialla.
Aurinko Aarne
Aktiivinen jäsen
Kyllä kyllä, mutta katuvalojen lämmöntuottoa on hieman hankala ohjata kaukolämpöverkkoon
Nekin alkavat olla led valoja jolloin lämmöntuotto on entistä vähäisempääKyllä kyllä, mutta katuvalojen lämmöntuottoa on hieman hankala ohjata kaukolämpöverkkoon
Aamulehdessä on kirjoiteltu artikkeli datakeskuksista, niiden tuista ja joustomahdollisuuksista
www.aamulehti.fi
Hallituksen kaavailema uusi tuki datakeskuksille kirvoittaa kritiikkiä ja kiitosta – Asiantuntijat arvioivat
Suomeen on tänä ja viime vuonna rakennettu Elinkeinoelämän keskusliiton tietojen mukaan 11 datakeskusta. Kymmeniä lisää on suunnitteilla.
www.aamulehti.fi
Husky
Hyperaktiivi
Huhhuh: kymmeniä suunnitteilla Suomeen ja pelottavaa pohdiskelua puolueettomalta suomalaiselta asiantuntijalta, että mikä on hyödyllinen nettipalvelu ja mikä ei (TikTok esimerkkinä).
Ihan kuin suomalainen maksumies pääsisi tukemaan hyödyllisiä palveluita ja jää huomioimatta että on globaali eikä paikallinen hyödyllisyys.
”Onko esimerkiksi Tiktok tärkeä palvelu vai ei? Se riippuu siitä, keneltä kysyy. On mielestäni hieman vaarallinen tie ryhtyä määrittelemään, mitkä digitaaliset palvelut ovat tuen arvoisia ja mitkä eivät.”
Ihan kuin suomalainen maksumies pääsisi tukemaan hyödyllisiä palveluita ja jää huomioimatta että on globaali eikä paikallinen hyödyllisyys.
”Onko esimerkiksi Tiktok tärkeä palvelu vai ei? Se riippuu siitä, keneltä kysyy. On mielestäni hieman vaarallinen tie ryhtyä määrittelemään, mitkä digitaaliset palvelut ovat tuen arvoisia ja mitkä eivät.”
Näkemys, jonka mukaan veroalessa pitäisi suosia eurooppalaisia yrityksiä.
Hallitus tiedotti joulukuun alussa, että kansantalouden ja kokonaisedun kannalta hyödyllisille datakeskuksille suunnitellaan uusi valtiontukiohjelma. Sen lähtökohtana on määräaikainen, kymmenen vuoden veronpalautustuki, joka perustuu datakeskuksissa kulutettuun sähköön.
Salla tyrmää suunnitelman uudenlaisesta tuesta.
– Jos sitä ei liitetä siihen, että eurooppalaiset ja suomalaiset yritykset hyötyvät siitä, ei ole mitään järkeä. Mieti, että annamme tukea kiinalaisille ja yhdysvaltalaisille teknologia-alan yrityksille. Siinä ei ole mitään järkeä, Salla sanoo.
/img-s3.ilcdn.fi/f3ca9b9a60eb82dd41a3b85b0597cca5d204aa5b3d7dc8dea9c8063dd5e0fcd0.jpg)
www.iltalehti.fi
”Ei mitään järkeä”
Samaan aikaan hallitus on poistamassa datakeskuksen sähkönkäyttöön liittyvän verotuen, mutta tämä on tarkoitus kompensoida uudenlaisella tuella investointien houkuttelemiseksi.Hallitus tiedotti joulukuun alussa, että kansantalouden ja kokonaisedun kannalta hyödyllisille datakeskuksille suunnitellaan uusi valtiontukiohjelma. Sen lähtökohtana on määräaikainen, kymmenen vuoden veronpalautustuki, joka perustuu datakeskuksissa kulutettuun sähköön.
Salla tyrmää suunnitelman uudenlaisesta tuesta.
– Jos sitä ei liitetä siihen, että eurooppalaiset ja suomalaiset yritykset hyötyvät siitä, ei ole mitään järkeä. Mieti, että annamme tukea kiinalaisille ja yhdysvaltalaisille teknologia-alan yrityksille. Siinä ei ole mitään järkeä, Salla sanoo.
Eurooppa etusijalle
Sallan mukaan Suomessa pitäisi asettaa eurooppalaiset sekä kotimaiset yritykset selkeästi etusijalle eikä pitäisi antaa apua yhdysvaltalaisille yrityksille. Salla muistuttaa, että datakeskukset eivät myöskään ole pidemmän päälle kovin hyviä työllistäjiä.
Microsoftilta jätti-investointi Suomeen – Kokoomusmepiltä raju tylytys
Aura Salla varoittaa yhdysvaltalaisiin teknologiajätteihin liittyvistä riskeistä ja vaatii panostuksia eurooppalaisten yritysten toimintaan.
www.iltalehti.fi
Aika tyhmää on vaatia käyttämään eurooppalaisia ratkaisuja... Niitä kun ei ole.
Lisäksi jos datakeskus työllistää vaikka 50hlöä ja lisäksi tuottaa kaukolämpöä, niin eikai se halli täysin hyödytön ole. Ei kohta monikaan iso tehdas työllistä tuon enempää... Robotit ja tekoäly....
Eikä suorat työntekijät ole ainoa hyöty. Kyllä nuo käyttää alihankkijoita ja ulkomaiset erikoismiehet kyllä hotelleja ja palveluja käyttää.
Lisäksi jos datakeskus työllistää vaikka 50hlöä ja lisäksi tuottaa kaukolämpöä, niin eikai se halli täysin hyödytön ole. Ei kohta monikaan iso tehdas työllistä tuon enempää... Robotit ja tekoäly....
Eikä suorat työntekijät ole ainoa hyöty. Kyllä nuo käyttää alihankkijoita ja ulkomaiset erikoismiehet kyllä hotelleja ja palveluja käyttää.
Viimeksi muokattu:
Omasta mielestäni omistuspohjan lisäksi myös "hyödyllisyyden" voi tiputtaa vaikeasti arvioitavana byrokratian kukkasena pois. Määräaikaisuus sen sijaan on hyvä muutos nykykäytäntöön nähden. "Hyödyllisyyden" sijaan voisi ehkä harkita eri pituisia verohelpotuksia riippuen mm. siitä, rakennetaanko järjestelmään mahdollisuus myydä hukkalämpöä ja onko hyötykäyttökuvio sovittu tai muutoin kaupallisestikin uskottava.
Saas nähdä kauanko tämä touhu porskuttaa. Jonkunverran saa kaivella takataskua, että tuollainen laitos on maksettu.
www.linkedin.com
Ja podcasti:
Tuosta poimittua, rakentaminen 10milj €/MW ja siihen laitteet päälle 40 milj €/MW. Tuo laitos jäähdyttää itsensä meriveteen.
Itse sirut makoilevat noin 30 asteen kantturoissa tai alle. Sirun elinikä 4-5 vuotta, ja jotkut tuumailevat että saattavat kestää 6-7 vuottakin.
🌍💶 What is the most expensive infrastructure built on earth? | Behnam Zakeri
🌍💶 What is the most expensive infrastructure built on earth? Large Hadron Collider (CERN) (~$8–10 billion), Mecca Royal Clock Tower complex (~$15–20+ billion), or Hinkley Point C nuclear plant (UK) (~$50+ billion)... 💡 Soon, there will be an easy answer for this question: data centres. Or maybe...
www.linkedin.com
Ja podcasti:
Tuosta poimittua, rakentaminen 10milj €/MW ja siihen laitteet päälle 40 milj €/MW. Tuo laitos jäähdyttää itsensä meriveteen.
Itse sirut makoilevat noin 30 asteen kantturoissa tai alle. Sirun elinikä 4-5 vuotta, ja jotkut tuumailevat että saattavat kestää 6-7 vuottakin.
Viimeksi muokattu:
Suomessa sijaitseva Lumi supertietsikka päivitetään. Nimeksi tulee Lumi Ai factory.
tekniikanmaailma.fi
Nyt rakentuu Suomeen seuraava supertietokone
Nykyinen supertietokone Lumi saa uuden seuraajan vuosien 2027–2028 tienoilla, kertoo CSC:n Kimmo Koski.
tekniikanmaailma.fi
Viimeksi muokattu:
Lumi AI Factory.
LinkedIn postauksessa puhutaan miljardeista, ei miljoonista
Videota en katsonut (vielä)
Jep, laitoksen kapasiteetti 1200 MW valmistuessaan. Nykyisessä vaiheessaan taisi olla muutama kymmenen MW.LinkedIn postauksessa puhutaan miljardeista, ei miljoonista
Microsoft on lykkäämässä sinne 10mrd.
Microsoft to spend $10bn on AI data centers in Portugal
Data centers being developed in Sines with Start Campus
www.datacenterdynamics.com
Viimeksi muokattu:
200 MW kiikarissa.
yle.fi
Mikkeliin on tulossa datakeskus, joka hyväksyy asiakkaita vain Nato-maista: ”Yrityksille tärkeää”, sanoo toimitusjohtaja
Brittiläinen Compute Nordic aikoo rakentaa Mikkeliin kaksi datakeskusta, joiden palvelimilla koulutetaan ja pyöritetään tekoälymalleja.
Mikkeliin on tulossa datakeskus, joka hyväksyy asiakkaita vain Nato-maista: ”Yrityksille tärkeää”, sanoo toimitusjohtaja
Brittiläinen Compute Nordic aikoo rakentaa Mikkeliin kaksi datakeskusta, joiden palvelimilla koulutetaan ja pyöritetään tekoälymalleja.
yle.fi
Tuo on vasta tulevaisuuden kuva. Asiasta ei edes ole vielä säädetty ja sitten tulee ensin säädösten eduskuntakäsittely, ministeriökäsittelyt yksityiskohtaisille määräyksille, siirtymäaika eivätkä moiset säädökset taatusti koske vanhoja laitoksia, elleivät sitten halua hyötyä porkkanaksi tarjottavista verohelpotuksista.