Vallox 145 MV sulatusongelmat

[puuteknikko]

Miten tuo hyötysuhde siis lasketaan esim. alla olevista arvoista?

Tuloilma 19°C
Tuloilma LTO-kennosta 16°C
Jäteilma 4°C
Ulkoilma -8°C
Poistoilma 22°C

Täällä on hyvä excel-taulukko tutkiskelua varten. Pitää vaan muistaa, että Valloxin näytöllä olevat arvot on pyöristettyjä ja siitä voi tulla isokin virhe.

IV-laitteen liian suuri tuloilma, syynä kone vai vuoto?

Hellou! Vanha omakotitalo, päälle 2 vuotta sitten vaihdettu Jeesuksen aikojen iv-kone LTR-3 EWind E-malliin. Tämän jälkeen ilmamäärät tarkistettu by a pro ja minä kuluttajana jätin asian siihen. Pari mielenkiintoista talvea ollut lämmityksen kanssa, mutta pointtina olisi seuraava: Minulle...

lampopumput.info

Omassa kotilämpökoneessa alkaa jäteilma mennä pakkaselle noin -7C paikkeilla. Ilmanvaihto on tarkoituksella hivenen alipaineinen.
Sinun tilanteessasi näyttää ilmanvaihto olevan aika reilusti alipaineinen kun lämpenemä on 27 astetta ja jäähtymä vain 18.

 

[jmaja]

Tuloilma 19°C
Tuloilma LTO-kennosta 16°C
Jäteilma 4°C
Ulkoilma -8°C
Poistoilma 22°C

Onpa erikoiset arvot. Vastukset päällä vai miksi tuloilma lämpeää noin paljon kennon jälkeen.

Jäteilma varsin lämmintä. Joko pahasti alipaineinen tai sisäilma varsin kosteaa. Tai sitten ei ole stabiili tilanne.

Tuloilmahyötysuhde 80% ja poistoilmahyötysuhde 60%. Pitäisi noiden keskiarvo olla n. 80% ja molempien olla lähellä 80%

 

[Raitsa]

Itselläni nyt:

Poistoilma 21 °C
Jäteilma -1 °C
Ulkoilma -7 °C
Tuloilma 16 °C
Kosteuspitoisuus 26 %
Puhallinnopeus 42 %

 

[ILPS]

Täällä on hyvä excel-taulukko tutkiskelua varten. Pitää vaan muistaa, että Valloxin näytöllä olevat arvot on pyöristettyjä ja siitä voi tulla isokin virhe.

IV-laitteen liian suuri tuloilma, syynä kone vai vuoto?

Hellou! Vanha omakotitalo, päälle 2 vuotta sitten vaihdettu Jeesuksen aikojen iv-kone LTR-3 EWind E-malliin. Tämän jälkeen ilmamäärät tarkistettu by a pro ja minä kuluttajana jätin asian siihen. Pari mielenkiintoista talvea ollut lämmityksen kanssa, mutta pointtina olisi seuraava: Minulle...

lampopumput.info

Omassa kotilämpökoneessa alkaa jäteilma mennä pakkaselle noin -7C paikkeilla. Ilmanvaihto on tarkoituksella hivenen alipaineinen.
Sinun tilanteessasi näyttää ilmanvaihto olevan aika reilusti alipaineinen kun lämpenemä on 27 astetta ja jäähtymä vain 18.

Onpa erikoiset arvot. Vastukset päällä vai miksi tuloilma lämpeää noin paljon kennon jälkeen.

Jäteilma varsin lämmintä. Joko pahasti alipaineinen tai sisäilma varsin kosteaa. Tai sitten ei ole stabiili tilanne.

Tuloilmahyötysuhde 80% ja poistoilmahyötysuhde 60%. Pitäisi noiden keskiarvo olla n. 80% ja molempien olla lähellä 80%

Pyyntilämpötila on +18c sisään tulevalle ilmalle, joten sehän lämmitetään tuohon tavoitteeseen vastuksilla jos LTO kennosta ei tule riittävän lämmintä ilmaa? Nostin tulopuhaltimen nopeutta nyt 53% -> 60% ja nappasin äsken alla olevat arvot kun IV tilanne on stabiili. Onko nämä nyt lähempänä tavoitetta eli pieni alipaine? Ehkä voisin kokeilla käyttää poissa tilaa jos se vaikuttaa tuohon jatkuvaan sulatukseen kun ei tule niin paljon kylmää pakkasilmaa koneen kautta.

Tuloilma 18°C
Tuloilma LTO-kennosta 13°C
Jäteilma -4°C
Ulkoilma -15°C
Poistoilma 21°C
Kosteuspitoisuus 17%


Tuloilmapuhallin 1729 rpm
Poistoilmapuhallin 1456 rpm

Taas alkaa tuo sulatushulluus kun ulkolämpötila laski alle -15c.

 

[jmaja]

Pyyntilämpötila on +18c sisään tulevalle ilmalle,

Miksi? Millä talo lämpeää? Yleensä ei ole tarvetta pitää noin korkeaa pyyntiä, vaan 14-16 astetta riittää, jopa alempi, jos ei tunnu epämukavalta. Säästää sähköä, jos lämmitys on muulla kuin suorasähköllä.

Onhan toi nyt lähempänä tasapainoa eli 78 ja 69%. Varsin alhaisia molemmat edelleen. Mulla on tuloilmahyötysuhde aina yli 80 ja poisto reilusti yli 70.

Mitä se sulattelu haittaa? Oleellistahan hyötysuhteen kannalta on vain keskimääräinen jäteilman lämpötila. Onko sulatusmoodina ohitus?

 

[ILPS]

Miksi? Millä talo lämpeää? Yleensä ei ole tarvetta pitää noin korkeaa pyyntiä, vaan 14-16 astetta riittää, jopa alempi, jos ei tunnu epämukavalta. Säästää sähköä, jos lämmitys on muulla kuin suorasähköllä.

Onhan toi nyt lähempänä tasapainoa eli 78 ja 69%. Varsin alhaisia molemmat edelleen. Mulla on tuloilmahyötysuhde aina yli 80 ja poisto reilusti yli 70.

Mitä se sulattelu haittaa? Oleellistahan hyötysuhteen kannalta on vain keskimääräinen jäteilman lämpötila. Onko sulatusmoodina ohitus?

Vesikiertoinen lattialämmitys maalämmöllä. En osaa tuota asiaa perustella, että miksi noin korkea pyynti. Voisihan tuota laskea vaikka +16c ja ruuvata lämpökäyrää sitten maalämmöstä isommalle, tavoite on kuitenkin pitää talossa +23.5c. Lähinnä ajattelin, että tuohon varmaan menee aika roimasti sähköä jos sulatellaan 30krt/vrk ja ainakin yhden tekemäni tarkastuksen perusteella koneessa ei ollut yhtään jäätä kun kurkistin sisään, niin lienee tarpeettomia sulatuksia jonkin algoritmin laukaisemana. Sulatusmoodi on ohitus ja sähkövastukset.

Mikä tuo kaava siis on miten nuo hyötysuhteet lasketaan? Varmaan löytynee ketjusta, mutta voisihan sen kerrata vielä ja voisin tuota opetella itsekin laskemaan. Onko näistä arvoista muuten ihan luotettavalla varmuudella pääteltävissä IV:n paine-ero ja yli/alipaineisuus? Varmaan jos muuttaa esim. juuri tätä tulopuhaltimen tehoa niin lienee syytä jossain kohtaa säädättää IV ihan ammattilaisella, että on varmasti oikein? Toki tämäkin IV oli säädetty ammattilaisen toimesta, niin lopputulos näemmä vaihtelee kun IV suunnitelman tavoite on tasapaino +-84l/s.

 

[jmaja]

Hyötysuhteet lasketaan lämpötilamuutos/lämpötilaero. Siis tuloilmahyötysuhde on (tulo-raitis)/(poisto-raitis). Tuossa tulo kennolta. 100% hyötysuhteella tulo=poisto ja jäte=raitis.

Tasapainossa tulo- ja poistohyötysuhteet ovat samat, olettaen, ettei vettä kondensoidu poistoilmasta. Jos kondensoituu, poistohyötysuhde on alempi tasapainossa. Tuonkin voi laskea tai tarkistaa vaikkapa tällä. http://www.humcal.com/

MLP:llä ehdottomasti kannattaa laskea tulopyyntiä niin alas kuin sietää sekä normitilassa että sulatuksen aikana.

Mulla 145 MV ei sulattale juuri koskaan (siis luokkaa kerran vrk joskus), mutta ei asuta tuolla, joten kosteusrasitustakaan ei synny. Täällä päin ei myöskään ole ollut vielä -20 C. Voi tietysti olla, että sulla on joku säätö pielessä tai anturi viallinen. Hyötysuhteet ovat sinulla tosiaan huonot eli ehkä siitä 145 päättelee, että pitää sulattaa.

Ilmamäärien mittaus on melko epämääräistä. En luottaisi, että "ammattilainen" saa niillä tasapainon kuntoon. Lämpötiloista saa tarkemmin. Mulla piti uudesta 145:sta vaihtaa yksi lämpöanturi, kun näytti pari astetta väärin.

 

[puuteknikko]

Vesikiertoinen lattialämmitys maalämmöllä. En osaa tuota asiaa perustella, että miksi noin korkea pyynti. Voisihan tuota laskea vaikka +16c ja ruuvata lämpökäyrää sitten maalämmöstä isommalle, tavoite on kuitenkin pitää talossa +23.5c. Lähinnä ajattelin, että tuohon varmaan menee aika roimasti sähköä jos sulatellaan 30krt/vrk ja ainakin yhden tekemäni tarkastuksen perusteella koneessa ei ollut yhtään jäätä kun kurkistin sisään, niin lienee tarpeettomia sulatuksia jonkin algoritmin laukaisemana. Sulatusmoodi on ohitus ja sähkövastukset.

Mikä tuo kaava siis on miten nuo hyötysuhteet lasketaan? Varmaan löytynee ketjusta, mutta voisihan sen kerrata vielä ja voisin tuota opetella itsekin laskemaan. Onko näistä arvoista muuten ihan luotettavalla varmuudella pääteltävissä IV:n paine-ero ja yli/alipaineisuus? Varmaan jos muuttaa esim. juuri tätä tulopuhaltimen tehoa niin lienee syytä jossain kohtaa säädättää IV ihan ammattilaisella, että on varmasti oikein? Toki tämäkin IV oli säädetty ammattilaisen toimesta, niin lopputulos näemmä vaihtelee kun IV suunnitelman tavoite on tasapaino +-84l/s.

Ilmanvaihdon säädöissä on vähän se ongelma, että suodattimet vaikuttaa joskus aika paljonkin ja ulkoilman lämpötilalla on merkitystä. Eri valmistaja ja likaisuus nyt ainakin tulee mieleen. Itselläni on kotiautomaatioskriptissä hienosäätöä perustuen tulo- ja poistopuolen hyötysuhteisiin ja omasta mielestäni toimii melko hyvin kun tunnen oman taloni.

Tältä näyttää sulattelut kotilämpökoneen kanssa; kun hyötysuhteet kohtaa, alkaa kenno olla jäässä ja Vallox liipaisee sulatuksen käyntiin ja ne kestää maksimin 15 minuuttia. Valitettavasti samassa käppyrässä ei ole ulkolämpötilaa, mutta eilen oli -17..-18C tuonne keskiyön tienoille ja sieltä lauhtui -12C paikkeille melko suoraviivaisesti tähän hetkeen asti.

 

[jmaja]

Mulla ei tosiaan juuri sulattele.

 

[ILPS]

Miksi? Millä talo lämpeää? Yleensä ei ole tarvetta pitää noin korkeaa pyyntiä, vaan 14-16 astetta riittää, jopa alempi, jos ei tunnu epämukavalta. Säästää sähköä, jos lämmitys on muulla kuin suorasähköllä.

Onhan toi nyt lähempänä tasapainoa eli 78 ja 69%. Varsin alhaisia molemmat edelleen. Mulla on tuloilmahyötysuhde aina yli 80 ja poisto reilusti yli 70.

Mitä se sulattelu haittaa? Oleellistahan hyötysuhteen kannalta on vain keskimääräinen jäteilman lämpötila. Onko sulatusmoodina ohitus?

Hyötysuhteet lasketaan lämpötilamuutos/lämpötilaero. Siis tuloilmahyötysuhde on (tulo-raitis)/(poisto-raitis). Tuossa tulo kennolta. 100% hyötysuhteella tulo=poisto ja jäte=raitis.

Tasapainossa tulo- ja poistohyötysuhteet ovat samat, olettaen, ettei vettä kondensoidu poistoilmasta. Jos kondensoituu, poistohyötysuhde on alempi tasapainossa. Tuonkin voi laskea tai tarkistaa vaikkapa tällä. http://www.humcal.com/

MLP:llä ehdottomasti kannattaa laskea tulopyyntiä niin alas kuin sietää sekä normitilassa että sulatuksen aikana.

Mulla 145 MV ei sulattale juuri koskaan (siis luokkaa kerran vrk joskus), mutta ei asuta tuolla, joten kosteusrasitustakaan ei synny. Täällä päin ei myöskään ole ollut vielä -20 C. Voi tietysti olla, että sulla on joku säätö pielessä tai anturi viallinen. Hyötysuhteet ovat sinulla tosiaan huonot eli ehkä siitä 145 päättelee, että pitää sulattaa.

Ilmamäärien mittaus on melko epämääräistä. En luottaisi, että "ammattilainen" saa niillä tasapainon kuntoon. Lämpötiloista saa tarkemmin. Mulla piti uudesta 145:sta vaihtaa yksi lämpöanturi, kun näytti pari astetta väärin.

Palataanpas tähän aiheeseen taas pienen tauon jälkeen nyt kun taas hetki on sellainen, että ehtii asian pariin ja pakkasen tuoma sulatushulluus taas pakottaa.

Kiitos tuon tulo/poisto kaavan auki selittämisestä. Säädin tänään rohkeasti tulopuhaltimen nopeutta alaspäin ja nyt lukemat on alla olevat eli tuloilman hyötysuhde 86% ja poistoilmahyötysuhde 67%. Ilmeisesti vieläkään ei olla tasapainossa, mutta jos ymmärsin oikein niin tämän tulo/poiston perusteella ollaan alipaineen puolella kuitenkin? Onko alipainetta nyt siis paljon vai vähän vai sopivasti? Millä askeleilla tästä kannattaisi vielä koittaa parantaa tilannetta ja hyötysuhteita? Talo on muutaman vuoden vanha ja IV suunnitelmassa tavoitteena oli litrallaan tasapaino tulon ja poiston suhteen.

Kämpässä ei näiden arvojen tallennushetkellä poistu kosteutta minkään vedenkäytön takia, mutta voiko IV koneen pohjalle kerääntyvä vesi vaikuttaa tähän asiaan jos sitä haihtuu ohi kulkevan ilman mukaan? Kaikki vesihän ei ohjaudu vedenpoistoreikään kun koneen pohjassa ei ole ollenkaan kaatoa kohti vedenpoistoa.

Tarvitsee aamulla katsoa onko nämä muutokset vaikuttaneet sulatustiheyteen.

Tuloilma 17°C
Tuloilma LTO-kennosta 15°C
Jäteilma -7°C
Ulkoilma -21°C
Poistoilma 21°C

Tuloilman lämpötila-asetus 15 °C
Kosteusanturi 1 20%

Tuloilmapuhallin
1214 rpm
Poistoilmapuhallin
1249 rpm
Releen tila
Kärjet kiinni

 

[jmaja]

Säädin tänään rohkeasti tulopuhaltimen nopeutta alaspäin ja nyt lukemat on alla olevat eli tuloilman hyötysuhde 86% ja poistoilmahyötysuhde 67%. Ilmeisesti vieläkään ei olla tasapainossa, mutta jos ymmärsin oikein niin tämän tulo/poiston perusteella ollaan alipaineen puolella kuitenkin?

Jos tasapainoon pyrit, olisi tulopuhallinta pitänyt säätää ylös tai poistoa alas. Reilusti alipaineella ollaan ellei kosteus sotke.

 

[ILPS]

Jos tasapainoon pyrit, olisi tulopuhallinta pitänyt säätää ylös tai poistoa alas. Reilusti alipaineella ollaan ellei kosteus sotke.

Aivan, nyt sain tästä ajatuksesta kunnolla kiinni kun sovelsin vielä tätä toisen ketjun exceliä. Laskin poistopuhaltimen kierroksia pienissä stepeissä niin kauan, että nyt päästiin hyvin lähelle tasapainoa. Talossa ei mitään kosteuslähteitä nyt säädön hetkellä ole paitsi perheen hengitysilma, niin ne kaiketi on niin vähäisiä ettei tarvitse huomioida.

 

[jmaja]

Talossa ei mitään kosteuslähteitä nyt säädön hetkellä ole paitsi perheen hengitysilma, niin ne kaiketi on niin vähäisiä ettei tarvitse huomioida.

Jos poistoilma oli 21 C ja sen suhteellinen kosteus on 20%, on kastepiste -3 C eli kyllä tuolla kosteudella jo merkitystä on. Pitää siis jätelämpöä korkeammalla kuin tuota huomioimatta.

 

[ILPS]

Jos poistoilma oli 21 C ja sen suhteellinen kosteus on 20%, on kastepiste -3 C eli kyllä tuolla kosteudella jo merkitystä on. Pitää siis jätelämpöä korkeammalla kuin tuota huomioimatta.

Ok, koneen mukaan kosteus on 19% ja lukemat nyt tällä hetkellä alla olevat. Kuinka paljon tällaisella kosteudella pitäisi siis kompensoida nostamalla poistoa, onko tavoite tulo/poisto siis vaikkapa 105 tai 110? Nyt tuolla yöllä tekemällänihän se oli 129 eli kova alipaine. Miten tuon kosteuden vaikutus siis oikeaoppisesti laskettaisiin tähän yhtälöön mukaan?

Pahoittelen hölmöjä kysymyksiäni, mutta kyllä tässä hitaasti alkaa oppimaan.

 

[haraldh]

Moni ilmankosteusanturi ei näytä alle 20% lukemia. Minulla ei ainakaan sellaista ole, ja on kymmeniä mittareita. Kaikki piirtävät suoraa viivaa 20% kohdalla. Voi siis olla että sinulla on kuivempaakin kuin 20%.

 

[puuteknikko]

Noin yleisesti, noiden muutosten kanssa kannattaa jättää lopputulos aina hieman alipaineen puolelle kuten tuolla aiemmin on tullut mainittua. Koneen näytöllä olevat lukemat ovat pyöristettyjä tasalukuun ja siitä saattaa seurata suurikin virhe laskuissa.

 

[jmaja]

Miten tuon kosteuden vaikutus siis oikeaoppisesti laskettaisiin tähän yhtälöön mukaan?

Itse lasken tällä entalpian kautta: http://www.humcal.com/index.php

Siis poistoilma 21 C 19% = 28,54 J/g
Jäteilma -9 C 100% = -4,68 J/g
Raitisilma -20 C 85% (arvaus) = -18,75 J/g
Tuloilma 10 C (sama kastepiste kuin raitisilma) = 11,42 J/g

Poisto-> jäte muutos -33,22 J/g
Raitis -> tulo muutos +30,17 J/g

Eli nyt massavirrat tulo/poisto = 33,22/30,17 = 1,10

Pelkällä ominaislämpökapasiteetilla 1000 J/kg laskettuna
Poisto -> Jäte = -30 J/g
Raitis -> tulo = +30 J/g.

Tarkka säätö edellyttäsi desimaalia lämpötiloihin sekä varmistamista, että anturit näyttävät samaa.

 

[jmaja]

Moni ilmankosteusanturi ei näytä alle 20% lukemia.

Mulla näyttää Vallox nyt 14% poistoilman ollessa 16 C eli varsin kuivaa on, kun tuolla ei asuta. Kastepiste -11 C eli ei ihme ettei sulattele, vaikka jäteilma on ollut -9 C alhaisimmillaan. Kaksi sulatusta näyttää olleen viikossa.

Airthings Wave+ näyttää myös alle 20%. Ollut 17% alimmillaan. Tuossa lämpötila ollut 13,5 C eli erittäin hyvin linjassa Valloxin kanssa.

 

[puuteknikko]

Kotilämpökone näyttää nyt 18%, aamulla ennen töihin lähtöä 19%.

Sulattelee näillä pakkasilla ja kosteustasolla parin tunnin välein, jäteilma pyöreästi kymmenisen astetta pakkasella. Puhallinnopeus aika minimissä (CO2 valvonnassa) ja kosteuden perusteella kompensointi pois päältä.

 

[ILPS]

Mistä muuten johtuu, että tuloilma lämpeää kennolta viisi astetta? Tuloilman pyynti on 11 astetta.

Tuloilma 15°C
Tuloilma LTO-kennosta 10°C
Jäteilma -4°C
Ulkoilma -17°C
Poistoilma 22°C

 

[jmaja]

Mistä muuten johtuu, että tuloilma lämpeää kennolta viisi astetta? Tuloilman pyynti on 11 astetta.

Ei tuohon ole oikein muuta syytä kuin vastukset tai virhe lämpötilamittauksessa. Mulla noi on aina samat +-1 C.

 

[HansGruber]

Ei suoraan tuohon sulatusongelmaan liittyen, mutta hämmennystä aiheuttaa oman koneen korkeat jäteilman lämmöt ja sitä myötä huono hyötysuhde. Tässä esimerkiksi tilanne juuri nyt:
Tuloilma
17°C
Tuloilma LTO-kennosta
17°C
Jäteilma
2°C
Ulkoilma
-12°C
Poistoilma
22°C

Talo on lievästi alipaineinen, mitattu tovi sitten LVI-asentajan toimesta, eikä merkittävään alipaineeseen viittaavia ongelmia ole havaittavissa aistinvaraisesti.

Koitin kennon tiivistyksiä katsella että olisiko siellä jotain isompaa vuotoa, mutta en selkeää suurta vuotoa löytänyt kennon sivuilta. Kennon ylä- ja alapuolella on taskulampulla katsoen pienet raot, joista valo näkyy läpi eli näistä nyt ainakin vuotaa hieman lämpimältä puolelta kylmälle puolelle ilmaa. En kuitenkaan usko, että tuo selittää tätä koko jäteilman korkeaa lämpöä. Teippaan nämä umpeen testiksi alumiiniteipillä myöhemmin tänään ja päivitän tänne tuloksia, jos se kuitenkin olisi tuosta kiinni.

Onko teillä muilla kokemuksia näiden laitteiden sisäisistä vuodoista, mistä tuota kannattaisi lähteä tiivistämään? Tai mitä muita syitä tällaiselle toiminnalle voisi olla. Olen vähän hukassa että mitä tässä seuraavaksi lähtisi tutkimaan.

Tässä on vielä käppyrää koneen mittauksista viikon alusta:

 

[jmaja]

Talo on lievästi alipaineinen, mitattu tovi sitten LVI-asentajan toimesta, eikä merkittävään alipaineeseen viittaavia ongelmia ole havaittavissa aistinvaraisesti.

Ei noihin mittauksiin voi aina luottaa. Onko talo niin tiivis, että aistinvaraisesti huomaisi alipaineen? Vain viimeisen n. 10 v aikana rakennetut talot yleensä ovat.

Laita nykyiset puhaltimen säätöarvot ylös ja kokeile. Saatko alipaineen aistinvaraiseksi oviin jne. Entä saatko jäteilman kylmemmäksi. Noitahan ei tarvitse pitää päällä kuin muutama minuutti eli mitään haittaa kokeilusta ei tule, kunhan osaa palauttaa säätöarvot (tai jättää paremmat päälle).

 

[HansGruber]

Ei noihin mittauksiin voi aina luottaa. Onko talo niin tiivis, että aistinvaraisesti huomaisi alipaineen? Vain viimeisen n. 10 v aikana rakennetut talot yleensä ovat.

Laita nykyiset puhaltimen säätöarvot ylös ja kokeile. Saatko alipaineen aistinvaraiseksi oviin jne. Entä saatko jäteilman kylmemmäksi. Noitahan ei tarvitse pitää päällä kuin muutama minuutti eli mitään haittaa kokeilusta ei tule, kunhan osaa palauttaa säätöarvot (tai jättää paremmat päälle).

Talo on uusi, valmistunut 2024, alipaineen saa kyllä selkeästi esille. Varsinkin takan luukun kun avaa niin siinä sen huomaa erityisen selkeäksi.

Näin tätä itsekin tuossa eilen pohdin, että tuskin tällainen jätelämmön ongelma syntyy yksistään tuolla koneen sisällä, vaan kyse täytyy olla ilmamääristä. Tutkin ja tiivistin selvästi vuotavat paikat kennon ympäriltä ja jäteilman lämmöt laskivat hieman. Loput hyötysuhteesta löytyy varmasti tulo- ja poistoilmamääriä tasapainottamalla.

Puhaltimien nopeudet:
Poisto 1493 rpm
Tulo 1736 rpm
Tässä on tuloilman viilennystä varten Valloxin kanavapatteri IV-koneen jatkona, se kuristaa tuota tuloilman virtausta aika lailla.

Sain lämpökameran lainaksi ja tutkin sillä talon, sieltähän löytyi selkeä ilmavuoto yhdeltä nurkalta. Katon ja seinän höyrynsulkumuovit on huonosti teipattu toisiinsa ja rakenne vuotaa siitä kohtaa. Onneksi paikka on sellainen että se on kohtuullisen helppo korjata, kulkusilta menee heti siinä vieressä. Tietty tuossa pääsee pöyhimään puhallusvilloja aika lailla. Ikävää puuhaa mutta aivan tehtävissä.

Tilasin myös Sensirion SDP810-125PA anturin ja virittelen sillä paine-eron mittauksen höyrynsulun yli kunhan tuo saapuu.