Ihmiset luovuttivat numeroita koodilistastaan ihan kysymällä.
Kyllä noita vieläkin voi käyttää. Itsellä on Osuuspankissa kooditaulukko yhä aktiivisena. Se tosin vaatiii tekstiviestillä varmistuksen.
Taas vanhukselta vietiin kaikki säästöt
- Keskustelun aloittaja Linnalahti
- Aloitettu
Ihmiset luovuttivat numeroita koodilistastaan ihan kysymällä.
Kyllä noita vieläkin voi käyttää. Itsellä on Osuuspankissa kooditaulukko yhä aktiivisena. Se tosin vaatiii tekstiviestillä varmistuksen.
Pankkeilla ei tuon tapauksessa ole kuin sana sanaa, jos joku väittää, että ei varmasti ole luovuttanut listan avaimia tai näyttänyt niitä kenellekään, eikä luvun vastaanottamisen lisäksi mitään todisteita yleensä jää. Pankki on myös hyvin vastemielinen ottamaan vastuuta tietoteknikkaympäristöstä, jolla huijattu näyttää logien ja oman todistuksena mukaan ottaneen yhteyttä pankin järjestelmään hyväksymistarkoituksissa, sillä eihän pankki ole tuota kokonaisuutta tai osia toimittanut, vaan asiakas on hommannut sen jostakin muualta. Todennäköisyyskin, että joku olisi arvannut koodin oikein, on selvästi nollaa suurempi (vaikkei tietenkään paljon, mutta oikeudessa eivät nollasta ja ykkösestä eroavat todennäköisyydet pitkälle pelasta). Apilla sidos asioiden ja toimintojen kesken on paljon lujempi.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ja vaikka kuinka se paperi siellä piirongin laatikossa visusti makaa tahi se kännykäsi tunnistusappi on pommin varma, niin mikään ei kuitenkaan poista sitä suurinta heikkoutta tässä koko kirjautumisessa - käyttäjä itse.
Iso osa kaikenlaisista murroista tehdään erilaisin sosiaalisin huijauksin, mitä erilaisimmilla verukkeilla saadaan henkilö joko "kirjautumaan" johonkin joka nyt vaan näytti siltä pankin sivulta tms. tai sitten jotkut jopa ihan sellaisenaan kertovat noita tunnareitaan puhelimessa yms. "pankkivirkailijalle".
Iso osa kaikenlaisista murroista tehdään erilaisin sosiaalisin huijauksin, mitä erilaisimmilla verukkeilla saadaan henkilö joko "kirjautumaan" johonkin joka nyt vaan näytti siltä pankin sivulta tms. tai sitten jotkut jopa ihan sellaisenaan kertovat noita tunnareitaan puhelimessa yms. "pankkivirkailijalle".
Vaihtoivat listat sellaisiin joissa numero on isompia. Jos uutta listaa ei aktivoinut niin vanha mitätöityi itsestään. Liekö sinulle käynyt näin?
Itselle tuli muutama vuosi sitten OP tilinylitysilmoitus kirjeenä kotiin - en ole käyttänyt asiointiin vuosiin OP:ta ja mikä ihme tili edes oli.
Kyseessä aikojen alussa vanhempien nimilleni ottama tili (OP jäsenyys) johon lapsilisät tms maksettu ja myös nostettu pois. Sieltä mennyt joitain senttejä olemassaolosta. Kyseessä siis kivikautinen pankkivihko -tili ja sitä ei saanut edes tapettua ilman tilikirjaa.
Kirjaa ei ole löytynyt, mutta ei kyllä ole muikkareitakaan tullut. Silleen aika turvallinen tili, kun sen vihon jostain löytäisi niin ei vaivaa avainlukulistat tai mobiiliappit
Kyseessä aikojen alussa vanhempien nimilleni ottama tili (OP jäsenyys) johon lapsilisät tms maksettu ja myös nostettu pois. Sieltä mennyt joitain senttejä olemassaolosta. Kyseessä siis kivikautinen pankkivihko -tili ja sitä ei saanut edes tapettua ilman tilikirjaa.
Kirjaa ei ole löytynyt, mutta ei kyllä ole muikkareitakaan tullut. Silleen aika turvallinen tili, kun sen vihon jostain löytäisi niin ei vaivaa avainlukulistat tai mobiiliappit
Telesampo oli "nettipankkien" osalta kova sana kotona joskus tuossa 1980-luvun ja 1990-luvun taitteessa.
jussipa
Aktiivinen jäsen
Infotelin kautta hoidettiin meillä kotona pankkipalvelut Osuuspankkiin ennen internetin tulemusta. Olihan se kova sana. Ei tarvinut lähteä pankin eteisen laskunmaksupäätteelle maksamaan laskuja.
Itse olin tuolloin teini-iässä ja hoitelin yhteydet auki ja olin näppäimistöllä. Äiti luetteli tili- ja viitenumerot ja minä näpyttelin
Tuo vihko mitä tuossa tarkoitettiin oli kai vaan se numerolista, jolla ei konttorissa tee mitään.. Ellei jossain konttorissa ole vielä yleisötietokonetta, jossa voi käydä maksamassa laskujaan nettipankissa.
Se pankkikirjana tunnettu vihko taas ei ole ollut muuta kuin henkilokohtainen kopio tilitapahtumista. ja jos oli useanpi tili pankissa sillä pystyi tiskillä asioidessa helposti osoittamaan mihin tiliin haluaa toimenpiteitä kohdistaa, mutta munkäänlainen tunnistautumisasiakirja se ei ole koskaan ollut.
Infotelin kautta hoidettiin meillä kotona pankkipalvelut Osuuspankkiin ennen internetin tulemusta. Olihan se kova sana. Ei tarvinut lähteä pankin eteisen laskunmaksupäätteelle maksamaan laskuja.
Itse olin tuolloin teini-iässä ja hoitelin yhteydet auki ja olin näppäimistöllä. Äiti luetteli tili- ja viitenumerot ja minä näpyttelin
Itselläni on jostain syystä vähän hämärän peitossa muistikuva siitä, että milloin www-selaimeen perustuvat nettipankit tulivat käyttöön.
1990-luvun alkuvuosina internettiä käytin muistaakseni unix-tekstipäätteellä ja palveluina oli mail ohjelma eli sähköposti, news group, IRC, WAIS ja Gopher ainakin. Sitten 1993 vuonna tuli Mosaic www-selain joka mullisti netin käytön ja muistaakseni vuotta myöhemmin Netscape www-selain, jossa toimi myös videokuva. En vain nyt jostain syystä muista, että missä vaiheessa se www-selaimella toimiva verkkopankki tuli kuvioihin. Täytynyt olla tuon vuoden 1993 ja jonkun 1998 vuoden välissä varmaan. Sen kyllä muistan, miten mainostivat pankit, että se verkkopankki www-selaimella on maksuton ja kannattaa sen vuoksi siirtyä siihen. Sehän maksuttomuus osoittautui sittemmin silkaksi kusetukseksi.
Kaimo Ärräpää
Pumppauksen suomenmestari v. 2041
Husky
Hyperaktiivi
Sanoisin että Netscape olisi ollu 1993.
Vähän myöhemmin tv:ssä oli noutajat-ohjelma, jossa kisattiin kuka oli paras googlettaja. Olisiko Valkeapää ollut juontaja
Wikipedian mukaan OP 1996
Verkkopankki – Wikipedia
T&T artikkeli asiaan liittyen
Näin suomalainen verkkopankki syntyi 1978 ensimmäisenä koko maailmassa – muistatko vielä Telesypin ja puhelinpankin?
"Suomen ensimmäisen internet-pankin lanseerasi OP huhtikuussa 1996 ennen Meritaa (1997). Pelkät staattiset internet-sivut avasi kotimaisista pankeista ensimmäisenä Postipankki.Osuuspankkien internet-pankki oli tulkinnan mukaan maailmassa joko ensimmäinen tai toinen. Kataisen mukaan yhdysvaltalainen Stanford Federal Credit Union avasi verkkopankin jo 1994 – mutta hyvin rajallisella palvelulla, joka toimitti asiakkaalle tilitietoa vain yksisuuntaisesti. Siispä vaikuttaisi, että OP avasi ensimmäisenä maailmassa aidon kaksisuuntaisen internet-pankin."
(Artikkeli maksumuurin takana)
Näin suomalainen verkkopankki syntyi 1978 ensimmäisenä koko maailmassa – muistatko vielä Telesypin ja puhelinpankin?
Verkkopankki sai alkunsa, kun koko maan laajuinen sähköinen maksuliikennejärjestelmä avattiin Suomessa vuonna 1978. Sen jälkeen on tapahtunut paljon.
www.tekniikkatalous.fi
Tilejä oli erilaisia käyttötarkoituksesta johtuen. Mainitsemasi tilityyppi oli ehkä "karttuva talletustili" mutta ymmärtääkseni "säätötili" saattoi olla sellainen että kuka tahansa, jolla oli pankkikijrja hallussaan, sai rahat nostaa. Sellaista voitiin käyttää esim. panttin antamiseen vaikka vuokrasopimuksen yhteydessä. Pitäisi varmaan kaivella vanhoja tilinkäyttöehtoja jostain.
ErkkiXC
Jäsen
Ei käynyt vaan "huomasivat" jo pankisssa, jotta käytän vain mobiiliavainta ja siten avainlukulista jää pois käytöstä. Piti ihan kokeilla verkkopankissa yrittää tilata tai aktivoida uusi lista mutta toppas heti em syystä.
No kovin turvallistahan se ei ollut, vaikka loppujenlopuksi sitä hyvin vähän väärinkäytettiin.
Sama vika täällä.
Geminin mukaan esim. KOPilla ja SYPillä oli ennen vuotta 1996 SOLO mikropalvelu, jossa modeemilla soiteltiin johonkin pankin puhelinnumeroon. Selain versio aukesi Meritalla (SYP ja KOP yhdistyivät 1995) vuonna 1996.
En oikein muista 80-luvun loppupuolella ja 90-luvun alkupuolella, että tuliko käytyä maksamassa sitten pankissa nuo laskut? Kaiketikin. Maksupalvelukuoria en muista käyttäneeni.
1993 vaihtui pankki KOPiksi, kun säästöpankit kupsahtivat nurin. Eli ehkä siitä asti tuli tuota Soloa käytetyksi ja sitten 1996 alkaen selainnettipankkia.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Meillä oli dementoituneen lähiomaisen raha-asioiden hoidossa ongelmia. Oli hoitopaikassa mutta välillä tarvittiin parturi yms maksuihin sinne käteistä. No hänen veljellään oli käyttöoikeus tiliin ja haki eka tiskiltä rahaa kun konttori oli 10v sitten vielä olemassa. Sitten hän luopui ajokortistaan ja hups ei ollutkaan henkkaria enään eikä rahaa saanut pankista ulos.
Keksittiin että laitettiin maksupalveluun meneen tilisiirto jonka veli allekirjoitti ja se suoritus oli minun tililleni. Näin pelkällä lapun allekirjoituksella saatiin rahaa tililtä.
Husky
Hyperaktiivi
Kyllä se ennen maksukuoria oli pitkälti niin, että kun tuli 4krt vuodessa vaikka vesilasku, niin se mentiin maksamaan vesilaitokselle tai sitten pankin tiskille. Ei mielestäni saanut mitään automaattimaksua päälle vesilaitoksella eikä pankissa vaan joka lasku erikseen.
Ja tuo jokaisen laskuttajan kanssa.
Mutta kun tuli se maksukuorisysteemi niin se oli jumalan lahja. Se kesti kymmenisen vuotta, ennekuin kansalla 2000 luvun alussa alkoi yleistyä nettipankki. Ei 90-luvulla käytännössä kukaan käyttänyt nettipankkia eikä 99.9% ollut kuullutkaan moisesta
Hempuli
Töllintunaaja
Työpaikalla oli aikanaan henkilökassa, johon eläkkeelle siirtyneilläkin oli käyttöoikeus. Kuun alkupäivinä oli ruuhkaa, kun varttuneet kävivät maksamassa sähkö- ja vesilaskua sekä nostamassa ruokarahaa. Ei ollut rahanpesulaki voimassa, mutta kassan henkilökunta tunsi asiakkaansa sanan koko merkityksessä ilman asioinnin vaikeuttamista. Ikävästi pankit eivät katsoneet toimintaa hyvällä silmällä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Taisi olla 90-luvun alussa laskunmaksuautomaatteja pankkien tuulikaapeissa. Ne olivat loppujen lopuksi aika käteviä, kun oli viivakoodin lukijat, sen kun laittoi sen laskun rakoon niin tiedot tuli näytölle ja ei muuta kuin OK. Ainut oli että piti mennä sinne automaatille ja sitten siellä saattoi olla joskus muitakin. Itselläni oli tuolloin lyhyt kävelymatka että pienen iltalenkin voi käydä kävelemässä ja maksamassa laskut.
Husky
Hyperaktiivi
Juu, tuo oli noiden maksuautomaattien pahin ongelma että saattoi nähdä muita ihmisiä.
Mutta ei niitä mielestäni ollut ysärin alussa vielä. Ehkä vasta 1995.
Ei noita ollut mitään syytä koskaan käyttää, kun vieressä oli se postiluukku johon sai pudottaa laskut. Miksi olisi pitänyt itse nähdä vaivaa tumpuloida automaattia - sitä en ikinä hokannut.
Mutta ei niitä mielestäni ollut ysärin alussa vielä. Ehkä vasta 1995.
Ei noita ollut mitään syytä koskaan käyttää, kun vieressä oli se postiluukku johon sai pudottaa laskut. Miksi olisi pitänyt itse nähdä vaivaa tumpuloida automaattia - sitä en ikinä hokannut.
Netscape Navigator julkaisiin 1994 lopulla. Noutajat oli vasta vuosituhannen vaihteessa, silloin Google oli jo olemassa, muttei tainnut vielä olla se ykköshakukone kuitenkaan? Ehkä haettiin parasta "altavistaajaa"?
Väittäisin äkkiseltään, ettei sellaista tiliä ollutkaan, josta pelkällä pankkikirjalla olisi voinut nostaa rahaa. Toki henkkareiden kysyminen ihan yleisesti jätettiin väliin, jos pankkineiti tunsi asiakkaansa.
70-luvulla ja ehkä myöhemminkin oli sellainen säästötili silloisessa KOPissa, jonka pankkikirjalla pystyi kuka tahansa nostamaan rahaa. Meillä oli esimerkiksi vuokratakuu sellaisella tilillä. Avasin pankissa ko. tilin ja laitoin sinne vuokratakuu summan ja annoin kirjan vuokranantajalle. Kun sitten muutettiin pois, sain pankkikirjan takaisin.
70 luvulla sai nostettua sp:n (porvoo, se sivukonttori pihlajatien alkupäässä . vieressä taisi olla helinin ruokakauppa?) konttorista rahaa ihan pelkällä tilinomistajan nimellä ja tilinumerolla. Joku sai nostettua pikkusiskon ( silloin 10v) pienet säästöt ( alle 100mk) pankista ilman mitään pankkikirjaa tai muuta. Eikä pankki korvannut. Jos halusui että henkilöllisyys tarkistetaan noston yhteydessä niin pankkitilille ja kirjaan merkittiin ehto, numero 4 vain tilinomistaja sai nostaa ( arvaa oliko mulla tuollainen heti a.o tapauksen jälkeen).. En tiedä mitä muut numerot oli.
Pieni mutta ehkä hyväkin muutos saattaisi olla viive siirtoihin tai maksuihin.
www.linkedin.com
#nordnet #viive #verkkopankki #tietoturva | Petteri Järvinen
Tässä mallia kaikille pankeille: Nordnet-sijoituspalvelussa voi asettaa omalle tilille siirtorajoituksen, jonka nostaminen astuu voimaan vasta kahden pankkipäivän kuluttua. Laskea voi milloin vain. Rahojen siirtoa tililtä voi myös viivyttää kolme pankkipäivää. Avainsana tässä kaikessa on...
www.linkedin.com
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No tuossa just lopetin OP tilini kun mokomat alkoivat laskuttamaan siitä kk-maksua myös omistaja-asiakkailta ja tuossa tilin tyhjentämisen yhteydessä ei riittänyt se pelkkä OP-Mobiilin varmenne, vaan sieltähän pamahti myös SMS jotta ihanko oikeasti olet nyt siirtämässä tililtäsi rahaa näin ja näin paljon ja vasta tuon SMS:n varmenteella sitten homma lopulta onnistui.
Eli on näihin huijausjuttuihin ainakin joissain pankeissa jo reagoitukin, kaikkensa pyrkivät tekemään ettei niitä asiattomia siirtoja päästäisi tekemään. Toki voihan se olla että pienemmissä summissa tuota lisävarmistusta ei tarvita ja huijari tekee vain sitten useamman pienen siirron peräkkäin. Toki siellä saattaa olla myös vrk raja, jonka jälkeen noista pienistäkin aletaan sitä lisävarmistusta jo pyytelemään ja näin vahinkoa jos ei ihan kokonaan voida estää, niin ainakin sitä pyritään minimoimaan.
Eli on näihin huijausjuttuihin ainakin joissain pankeissa jo reagoitukin, kaikkensa pyrkivät tekemään ettei niitä asiattomia siirtoja päästäisi tekemään. Toki voihan se olla että pienemmissä summissa tuota lisävarmistusta ei tarvita ja huijari tekee vain sitten useamman pienen siirron peräkkäin. Toki siellä saattaa olla myös vrk raja, jonka jälkeen noista pienistäkin aletaan sitä lisävarmistusta jo pyytelemään ja näin vahinkoa jos ei ihan kokonaan voida estää, niin ainakin sitä pyritään minimoimaan.
pilputtaja
Jäsen
Viiveen poisto toimii 2 pankkipäivän viiveellä.Öö... Viiveen voi itse asettaa, joten mikä tai kuka estää voroa ensin poistamasta sitä kokonaan ja vasta sen jälkeen tyhjentämästä tiliäsi
Husky
Hyperaktiivi
Niinpä, viive tuossa.
Ehkä OP on parempi. Nordea on kivikautinen turvallisuusasioissa. Sijoitusneuvoja tuputetaan koko ajan joka tuutista ja kun keskeyttää kuoliaaksipuhumisen kysymällä turvallisuusasioista niin menee sormi suuhun eikä osata sanoa keneltä pitäisi kysyä
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No jaa, enpä tuota itse ainakaan ole ongelmaksi kyllä kokenut, koska jos mainos, juttu taikka puhelu sisältää edes tuon 1. sanan, homma katkeaa minun osaltani välittömästi siihen, mainos klikataan pois, puhelimesta löytyy se punainen nappi jne. No ehkäpä siksi eivät ole noilla Nordeasta minua vaivanneetkaan, liekö omissa asiakastiedoissani sitten joku lippu päällä "paska asiakas" tms
Ja kyllä, ihan tasan saman kohtalon saa kaikki muutkin ilmastointiputkien puhdistajat, terveysvakuutusten kauppiaat... mitä noita nyt onkaan.
Espejot
Hyperaktiivi
Tästä saa foliota hattuun hyvin helposti
It’s unlikely you’ve heard of Signaling System 7 (SS7), but every phone network in the world is connected to it, and if you have ever roamed networks internationally or sent an SMS message overseas you have used it. SS7 is a set of telecommunication protocols that cellular network operators use to exchange information and route phone calls, text messages, and other communications between each other on 2G and 3G networks (4G and 5G networks instead use the Diameter signaling system). When a person travels outside their home network's coverage area (roaming), and uses their phone on a 2G or 3G network, SS7 plays a crucial role in registering the phone to the network and routing their communications to the right destination. On May 28, 2024, EFF submitted comments to the Federal Communications Commision demanding investigation of SS7 and Diameter security and transparency into how the telecoms handle the security of these networks.
These vulnerabilities make SS7 a public safety issue. EFF strongly believes that it is in the best interest of the public for telecommunications companies to secure their SS7 networks and publicly audit them, while also moving to more secure technologies as soon as possible.
www.eff.org
It’s unlikely you’ve heard of Signaling System 7 (SS7), but every phone network in the world is connected to it, and if you have ever roamed networks internationally or sent an SMS message overseas you have used it. SS7 is a set of telecommunication protocols that cellular network operators use to exchange information and route phone calls, text messages, and other communications between each other on 2G and 3G networks (4G and 5G networks instead use the Diameter signaling system). When a person travels outside their home network's coverage area (roaming), and uses their phone on a 2G or 3G network, SS7 plays a crucial role in registering the phone to the network and routing their communications to the right destination. On May 28, 2024, EFF submitted comments to the Federal Communications Commision demanding investigation of SS7 and Diameter security and transparency into how the telecoms handle the security of these networks.
These vulnerabilities make SS7 a public safety issue. EFF strongly believes that it is in the best interest of the public for telecommunications companies to secure their SS7 networks and publicly audit them, while also moving to more secure technologies as soon as possible.
EFF to FCC: SS7 is Vulnerable, and Telecoms Must Acknowledge That
It’s unlikely you’ve heard of Signaling System 7 (SS7), but every phone network in the world is connected to it, and if you have ever roamed networks internationally or sent an SMS message overseas you have used it. SS7 is a set of telecommunication protocols that cellular network operators use...
Se oli hyvinkin jossain 1998-99 nurkilla kun se webbipohjainen tuli. Siihen asti oli telnet ja telesampo.
Vaikuttaa että joulukuussa 1998 on osuuspankilla ollut kultaraha verkkpankki käytössä
Sitä ennen ollut web-pohjaisena päätepalveluna
OP mainostaa olleensa euroopan ensimmäinen pankki, jolla oli internet verkkopankki
Sitä ennen ollut web-pohjaisena päätepalveluna
OP mainostaa olleensa euroopan ensimmäinen pankki, jolla oli internet verkkopankki