Taas vanhukselta vietiin kaikki säästöt

Arisoft

Hyperaktiivi
Tuossa 80v henkilö havahdutti, kun sanoi ettei ymmärrä mistään mobiilivarmenteista tai pankkiturvallisuusasioista yhtään mitään muuta kuin sen, että numerovihko on pomminvarma.

Mutta tuohan on totta. Yhtään kukaan ei pääse tilillesi, kun ei kukaan saa käsiinsä piirongin laatikossa olevaa vihkoa vaikka tietsikkasi tai kännykkäsi olisi kaapattu ja olisit sössinyt valesivustolle käyttäjätunnuksesi.

Ihmiset luovuttivat numeroita koodilistastaan ihan kysymällä.

Kyllä noita vieläkin voi käyttää. Itsellä on Osuuspankissa kooditaulukko yhä aktiivisena. Se tosin vaatiii tekstiviestillä varmistuksen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Miksi ihmeessä pankkien piti luopua tuosta vihkotaktiikasta?!
Pankkeilla ei tuon tapauksessa ole kuin sana sanaa, jos joku väittää, että ei varmasti ole luovuttanut listan avaimia tai näyttänyt niitä kenellekään, eikä luvun vastaanottamisen lisäksi mitään todisteita yleensä jää. Pankki on myös hyvin vastemielinen ottamaan vastuuta tietoteknikkaympäristöstä, jolla huijattu näyttää logien ja oman todistuksena mukaan ottaneen yhteyttä pankin järjestelmään hyväksymistarkoituksissa, sillä eihän pankki ole tuota kokonaisuutta tai osia toimittanut, vaan asiakas on hommannut sen jostakin muualta. Todennäköisyyskin, että joku olisi arvannut koodin oikein, on selvästi nollaa suurempi (vaikkei tietenkään paljon, mutta oikeudessa eivät nollasta ja ykkösestä eroavat todennäköisyydet pitkälle pelasta). Apilla sidos asioiden ja toimintojen kesken on paljon lujempi.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Ja vaikka kuinka se paperi siellä piirongin laatikossa visusti makaa tahi se kännykäsi tunnistusappi on pommin varma, niin mikään ei kuitenkaan poista sitä suurinta heikkoutta tässä koko kirjautumisessa - käyttäjä itse.

Iso osa kaikenlaisista murroista tehdään erilaisin sosiaalisin huijauksin, mitä erilaisimmilla verukkeilla saadaan henkilö joko "kirjautumaan" johonkin joka nyt vaan näytti siltä pankin sivulta tms. tai sitten jotkut jopa ihan sellaisenaan kertovat noita tunnareitaan puhelimessa yms. "pankkivirkailijalle".
 

ErkkiXC

Jäsen
OP:ltä tuli viikko sitten ilmoitus, jotta voin hävittää sen avainlukulistan koska käytän vain mobiiliavainta, joskus aiemmin tuli siitä jo ennakkoilmo. En edes muista milloin sitä olis viimeksi tullut käytettyä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
OP:ltä tuli viikko sitten ilmoitus, jotta voin hävittää sen avainlukulistan koska käytän vain mobiiliavainta, joskus aiemmin tuli siitä jo ennakkoilmo. En edes muista milloin sitä olis viimeksi tullut käytettyä.

Vaihtoivat listat sellaisiin joissa numero on isompia. Jos uutta listaa ei aktivoinut niin vanha mitätöityi itsestään. Liekö sinulle käynyt näin?
 

-Teme-

Vakionaama
Itselle tuli muutama vuosi sitten OP tilinylitysilmoitus kirjeenä kotiin - en ole käyttänyt asiointiin vuosiin OP:ta ja mikä ihme tili edes oli.
Kyseessä aikojen alussa vanhempien nimilleni ottama tili (OP jäsenyys) johon lapsilisät tms maksettu ja myös nostettu pois. Sieltä mennyt joitain senttejä olemassaolosta. Kyseessä siis kivikautinen pankkivihko -tili ja sitä ei saanut edes tapettua ilman tilikirjaa.
Kirjaa ei ole löytynyt, mutta ei kyllä ole muikkareitakaan tullut. Silleen aika turvallinen tili, kun sen vihon jostain löytäisi niin ei vaivaa avainlukulistat tai mobiiliappit
 

jiikoo

Vakionaama
on kyllä karua luettavaa.
Omat vanhemmat 50-luvulla syntyneitä, mutta onneksi tolkuissaan. Käyttäneet sähköistä pankkiasiointia jo -90 luvun alusta, eli 2400bps kenkälaatikkomodeemia käyttivät. En muista oisko se oplink/klink vai minkä niminen palvelu oli josta pääsivät pankkipalveluita hoitamaan. Silloin kuitenni maksuautomaatit alkoivat vasta yleistymään.

Telesampo oli "nettipankkien" osalta kova sana kotona joskus tuossa 1980-luvun ja 1990-luvun taitteessa.
 

jussipa

Aktiivinen jäsen
Telesampo oli "nettipankkien" osalta kova sana kotona joskus tuossa 1980-luvun ja 1990-luvun taitteessa.
Infotelin kautta hoidettiin meillä kotona pankkipalvelut Osuuspankkiin ennen internetin tulemusta. Olihan se kova sana. Ei tarvinut lähteä pankin eteisen laskunmaksupäätteelle maksamaan laskuja.

Itse olin tuolloin teini-iässä ja hoitelin yhteydet auki ja olin näppäimistöllä. Äiti luetteli tili- ja viitenumerot ja minä näpyttelin 😎
 

Jule

Vakionaama
Isoin syy lienee että Pankeilla ei ole kuin tusinan verran konttoreita Suomessa, joten se vihkon kanssa asiointi on kovin hankalaa, Lisäksi pitää sopia viikkoja ennen aika jos pitää konttorissa asioida
Tuo vihko mitä tuossa tarkoitettiin oli kai vaan se numerolista, jolla ei konttorissa tee mitään.. Ellei jossain konttorissa ole vielä yleisötietokonetta, jossa voi käydä maksamassa laskujaan nettipankissa.

Se pankkikirjana tunnettu vihko taas ei ole ollut muuta kuin henkilokohtainen kopio tilitapahtumista. ja jos oli useanpi tili pankissa sillä pystyi tiskillä asioidessa helposti osoittamaan mihin tiliin haluaa toimenpiteitä kohdistaa, mutta munkäänlainen tunnistautumisasiakirja se ei ole koskaan ollut.
 

jiikoo

Vakionaama
Infotelin kautta hoidettiin meillä kotona pankkipalvelut Osuuspankkiin ennen internetin tulemusta. Olihan se kova sana. Ei tarvinut lähteä pankin eteisen laskunmaksupäätteelle maksamaan laskuja.

Itse olin tuolloin teini-iässä ja hoitelin yhteydet auki ja olin näppäimistöllä. Äiti luetteli tili- ja viitenumerot ja minä näpyttelin 😎

Itselläni on jostain syystä vähän hämärän peitossa muistikuva siitä, että milloin www-selaimeen perustuvat nettipankit tulivat käyttöön.

1990-luvun alkuvuosina internettiä käytin muistaakseni unix-tekstipäätteellä ja palveluina oli mail ohjelma eli sähköposti, news group, IRC, WAIS ja Gopher ainakin. Sitten 1993 vuonna tuli Mosaic www-selain joka mullisti netin käytön ja muistaakseni vuotta myöhemmin Netscape www-selain, jossa toimi myös videokuva. En vain nyt jostain syystä muista, että missä vaiheessa se www-selaimella toimiva verkkopankki tuli kuvioihin. Täytynyt olla tuon vuoden 1993 ja jonkun 1998 vuoden välissä varmaan. Sen kyllä muistan, miten mainostivat pankit, että se verkkopankki www-selaimella on maksuton ja kannattaa sen vuoksi siirtyä siihen. Sehän maksuttomuus osoittautui sittemmin silkaksi kusetukseksi.
 

Kaimo Ärräpää

Pumppauksen suomenmestari v. 2041
@jiikoo , juu onhan se jännä, että asiakkaille on täysin ok, että nykyään maksavat ja tekevät työnkin itse siitä, joka ennen oli maksuton pankin tiskipalvelu sujuvasti kauppareissun yhteydessä... :sille:
 

Husky

Hyperaktiivi
Itselläni on jostain syystä vähän hämärän peitossa muistikuva siitä, että milloin www-selaimeen perustuvat nettipankit tulivat käyttöön.

1990-luvun alkuvuosina internettiä käytin muistaakseni unix-tekstipäätteellä ja palveluina oli mail ohjelma eli sähköposti, news group, IRC, WAIS ja Gopher ainakin. Sitten 1993 vuonna tuli Mosaic www-selain joka mullisti netin käytön ja muistaakseni vuotta myöhemmin Netscape www-selain, jossa toimi myös videokuva. En vain nyt jostain syystä muista, että missä vaiheessa se www-selaimella toimiva verkkopankki tuli kuvioihin. Täytynyt olla tuon vuoden 1993 ja jonkun 1998 vuoden välissä varmaan. Sen kyllä muistan, miten mainostivat pankit, että se verkkopankki www-selaimella on maksuton ja kannattaa sen vuoksi siirtyä siihen. Sehän maksuttomuus osoittautui sittemmin silkaksi kusetukseksi.
Sanoisin että Netscape olisi ollu 1993.

Vähän myöhemmin tv:ssä oli noutajat-ohjelma, jossa kisattiin kuka oli paras googlettaja. Olisiko Valkeapää ollut juontaja
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Itselläni on jostain syystä vähän hämärän peitossa muistikuva siitä, että milloin www-selaimeen perustuvat nettipankit tulivat käyttöön.
Wikipedian mukaan OP 1996

T&T artikkeli asiaan liittyen

Näin suomalainen verkkopankki syntyi 1978 ensimmäisenä koko maailmassa – muistatko vielä Telesypin ja puhelinpankin?​

"Suomen ensimmäisen internet-pankin lanseerasi OP huhtikuussa 1996 ennen Meritaa (1997). Pelkät staattiset internet-sivut avasi kotimaisista pankeista ensimmäisenä Postipankki.
Osuuspankkien internet-pankki oli tulkinnan mukaan maailmassa joko ensimmäinen tai toinen. Kataisen mukaan yhdysvaltalainen Stanford Federal Credit Union avasi verkkopankin jo 1994 – mutta hyvin rajallisella palvelulla, joka toimitti asiakkaalle tilitietoa vain yksisuuntaisesti. Siispä vaikuttaisi, että OP avasi ensimmäisenä maailmassa aidon kaksisuuntaisen internet-pankin."

(Artikkeli maksumuurin takana)
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Se pankkikirjana tunnettu vihko taas ei ole ollut muuta kuin henkilokohtainen kopio tilitapahtumista. ja jos oli useanpi tili pankissa sillä pystyi tiskillä asioidessa helposti osoittamaan mihin tiliin haluaa toimenpiteitä kohdistaa, mutta munkäänlainen tunnistautumisasiakirja se ei ole koskaan ollut.

Tilejä oli erilaisia käyttötarkoituksesta johtuen. Mainitsemasi tilityyppi oli ehkä "karttuva talletustili" mutta ymmärtääkseni "säätötili" saattoi olla sellainen että kuka tahansa, jolla oli pankkikijrja hallussaan, sai rahat nostaa. Sellaista voitiin käyttää esim. panttin antamiseen vaikka vuokrasopimuksen yhteydessä. Pitäisi varmaan kaivella vanhoja tilinkäyttöehtoja jostain.
 

Husky

Hyperaktiivi
Mutta kaikkein kätevintä oli se aika, kun sai laittaa laskut kuoreen ja pudottaa pankin luukusta.

Ai ai kun helppoa ja turvallista. Eikä maksanut mitään.
 

ErkkiXC

Jäsen
Vaihtoivat listat sellaisiin joissa numero on isompia. Jos uutta listaa ei aktivoinut niin vanha mitätöityi itsestään. Liekö sinulle käynyt näin?
Ei käynyt vaan "huomasivat" jo pankisssa, jotta käytän vain mobiiliavainta ja siten avainlukulista jää pois käytöstä. Piti ihan kokeilla verkkopankissa yrittää tilata tai aktivoida uusi lista mutta toppas heti em syystä.
 

Jule

Vakionaama
Mutta kaikkein kätevintä oli se aika, kun sai laittaa laskut kuoreen ja pudottaa pankin luukusta.

Ai ai kun helppoa ja turvallista. Eikä maksanut mitään.
No kovin turvallistahan se ei ollut, vaikka loppujenlopuksi sitä hyvin vähän väärinkäytettiin.
 

PolyEsko

Vakionaama
Itselläni on jostain syystä vähän hämärän peitossa muistikuva siitä, että milloin www-selaimeen perustuvat nettipankit tulivat käyttöön.

1990-luvun alkuvuosina internettiä käytin muistaakseni unix-tekstipäätteellä ja palveluina oli mail ohjelma eli sähköposti, news group, IRC, WAIS ja Gopher ainakin. Sitten 1993 vuonna tuli Mosaic www-selain joka mullisti netin käytön ja muistaakseni vuotta myöhemmin Netscape www-selain, jossa toimi myös videokuva. En vain nyt jostain syystä muista, että missä vaiheessa se www-selaimella toimiva verkkopankki tuli kuvioihin. Täytynyt olla tuon vuoden 1993 ja jonkun 1998 vuoden välissä varmaan. Sen kyllä muistan, miten mainostivat pankit, että se verkkopankki www-selaimella on maksuton ja kannattaa sen vuoksi siirtyä siihen. Sehän maksuttomuus osoittautui sittemmin silkaksi kusetukseksi.
Sama vika täällä.
Geminin mukaan esim. KOPilla ja SYPillä oli ennen vuotta 1996 SOLO mikropalvelu, jossa modeemilla soiteltiin johonkin pankin puhelinnumeroon. Selain versio aukesi Meritalla (SYP ja KOP yhdistyivät 1995) vuonna 1996.

En oikein muista 80-luvun loppupuolella ja 90-luvun alkupuolella, että tuliko käytyä maksamassa sitten pankissa nuo laskut? Kaiketikin. Maksupalvelukuoria en muista käyttäneeni.
1993 vaihtui pankki KOPiksi, kun säästöpankit kupsahtivat nurin. Eli ehkä siitä asti tuli tuota Soloa käytetyksi ja sitten 1996 alkaen selainnettipankkia.
 

Esäätäjä

Vakionaama
No kovin turvallistahan se ei ollut, vaikka loppujenlopuksi sitä hyvin vähän väärinkäytettiin.
Meillä oli dementoituneen lähiomaisen raha-asioiden hoidossa ongelmia. Oli hoitopaikassa mutta välillä tarvittiin parturi yms maksuihin sinne käteistä. No hänen veljellään oli käyttöoikeus tiliin ja haki eka tiskiltä rahaa kun konttori oli 10v sitten vielä olemassa. Sitten hän luopui ajokortistaan ja hups ei ollutkaan henkkaria enään eikä rahaa saanut pankista ulos.
Keksittiin että laitettiin maksupalveluun meneen tilisiirto jonka veli allekirjoitti ja se suoritus oli minun tililleni. Näin pelkällä lapun allekirjoituksella saatiin rahaa tililtä.
 

Husky

Hyperaktiivi
Sama vika täällä.
Geminin mukaan esim. KOPilla ja SYPillä oli ennen vuotta 1996 SOLO mikropalvelu, jossa modeemilla soiteltiin johonkin pankin puhelinnumeroon. Selain versio aukesi Meritalla (SYP ja KOP yhdistyivät 1995) vuonna 1996.

En oikein muista 80-luvun loppupuolella ja 90-luvun alkupuolella, että tuliko käytyä maksamassa sitten pankissa nuo laskut? Kaiketikin. Maksupalvelukuoria en muista käyttäneeni.
1993 vaihtui pankki KOPiksi, kun säästöpankit kupsahtivat nurin. Eli ehkä siitä asti tuli tuota Soloa käytetyksi ja sitten 1996 alkaen selainnettipankkia.
Kyllä se ennen maksukuoria oli pitkälti niin, että kun tuli 4krt vuodessa vaikka vesilasku, niin se mentiin maksamaan vesilaitokselle tai sitten pankin tiskille. Ei mielestäni saanut mitään automaattimaksua päälle vesilaitoksella eikä pankissa vaan joka lasku erikseen.

Ja tuo jokaisen laskuttajan kanssa.

Mutta kun tuli se maksukuorisysteemi niin se oli jumalan lahja. Se kesti kymmenisen vuotta, ennekuin kansalla 2000 luvun alussa alkoi yleistyä nettipankki. Ei 90-luvulla käytännössä kukaan käyttänyt nettipankkia eikä 99.9% ollut kuullutkaan moisesta
 

Hempuli

Töllintunaaja
Työpaikalla oli aikanaan henkilökassa, johon eläkkeelle siirtyneilläkin oli käyttöoikeus. Kuun alkupäivinä oli ruuhkaa, kun varttuneet kävivät maksamassa sähkö- ja vesilaskua sekä nostamassa ruokarahaa. Ei ollut rahanpesulaki voimassa, mutta kassan henkilökunta tunsi asiakkaansa sanan koko merkityksessä ilman asioinnin vaikeuttamista. Ikävästi pankit eivät katsoneet toimintaa hyvällä silmällä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
En oikein muista 80-luvun loppupuolella ja 90-luvun alkupuolella, että tuliko käytyä maksamassa sitten pankissa nuo laskut?
Taisi olla 90-luvun alussa laskunmaksuautomaatteja pankkien tuulikaapeissa. Ne olivat loppujen lopuksi aika käteviä, kun oli viivakoodin lukijat, sen kun laittoi sen laskun rakoon niin tiedot tuli näytölle ja ei muuta kuin OK. Ainut oli että piti mennä sinne automaatille ja sitten siellä saattoi olla joskus muitakin. Itselläni oli tuolloin lyhyt kävelymatka että pienen iltalenkin voi käydä kävelemässä ja maksamassa laskut.
 

Husky

Hyperaktiivi
Juu, tuo oli noiden maksuautomaattien pahin ongelma että saattoi nähdä muita ihmisiä.

Mutta ei niitä mielestäni ollut ysärin alussa vielä. Ehkä vasta 1995.

Ei noita ollut mitään syytä koskaan käyttää, kun vieressä oli se postiluukku johon sai pudottaa laskut. Miksi olisi pitänyt itse nähdä vaivaa tumpuloida automaattia - sitä en ikinä hokannut.
 

tet

Hyperaktiivi
Sanoisin että Netscape olisi ollu 1993.

Vähän myöhemmin tv:ssä oli noutajat-ohjelma, jossa kisattiin kuka oli paras googlettaja. Olisiko Valkeapää ollut juontaja

Netscape Navigator julkaisiin 1994 lopulla. Noutajat oli vasta vuosituhannen vaihteessa, silloin Google oli jo olemassa, muttei tainnut vielä olla se ykköshakukone kuitenkaan? Ehkä haettiin parasta "altavistaajaa"? :p

Tilejä oli erilaisia käyttötarkoituksesta johtuen. Mainitsemasi tilityyppi oli ehkä "karttuva talletustili" mutta ymmärtääkseni "säätötili" saattoi olla sellainen että kuka tahansa, jolla oli pankkikijrja hallussaan, sai rahat nostaa.

Väittäisin äkkiseltään, ettei sellaista tiliä ollutkaan, josta pelkällä pankkikirjalla olisi voinut nostaa rahaa. Toki henkkareiden kysyminen ihan yleisesti jätettiin väliin, jos pankkineiti tunsi asiakkaansa.
 

kaihakki

Vakionaama
70-luvulla ja ehkä myöhemminkin oli sellainen säästötili silloisessa KOPissa, jonka pankkikirjalla pystyi kuka tahansa nostamaan rahaa. Meillä oli esimerkiksi vuokratakuu sellaisella tilillä. Avasin pankissa ko. tilin ja laitoin sinne vuokratakuu summan ja annoin kirjan vuokranantajalle. Kun sitten muutettiin pois, sain pankkikirjan takaisin.
 

xismo

Aktiivinen jäsen
70 luvulla sai nostettua sp:n (porvoo, se sivukonttori pihlajatien alkupäässä . vieressä taisi olla helinin ruokakauppa?) konttorista rahaa ihan pelkällä tilinomistajan nimellä ja tilinumerolla. Joku sai nostettua pikkusiskon ( silloin 10v) pienet säästöt ( alle 100mk) pankista ilman mitään pankkikirjaa tai muuta. Eikä pankki korvannut. Jos halusui että henkilöllisyys tarkistetaan noston yhteydessä niin pankkitilille ja kirjaan merkittiin ehto, numero 4 vain tilinomistaja sai nostaa ( arvaa oliko mulla tuollainen heti a.o tapauksen jälkeen).. En tiedä mitä muut numerot oli.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Pieni mutta ehkä hyväkin muutos saattaisi olla viive siirtoihin tai maksuihin.

1767192695861.png

 

Husky

Hyperaktiivi
No oho. Tuo on maalaisjärjellä ollut mielessä pitempään.

Samoin kuin se että saisi laittaa parin läheisen puh.numerot systeemiin, että jos tältä tililtä lähtee X summaa isompi, niin tekstari heille tiedoksi
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Öö... Viiveen voi itse asettaa, joten mikä tai kuka estää voroa ensin poistamasta sitä kokonaan ja vasta sen jälkeen tyhjentämästä tiliäsi :hmm:
 

Tifo

Vakionaama
Jos ylimääräiset rahat laittaa pankin sijoitusvakuutuksiin niin sieltä rahan nostaminen on niin pitkäpiimäistä hommaa että voro kuolee nälkään ennen kuin näkee rahoja.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
No tuossa just lopetin OP tilini kun mokomat alkoivat laskuttamaan siitä kk-maksua myös omistaja-asiakkailta ja tuossa tilin tyhjentämisen yhteydessä ei riittänyt se pelkkä OP-Mobiilin varmenne, vaan sieltähän pamahti myös SMS jotta ihanko oikeasti olet nyt siirtämässä tililtäsi rahaa näin ja näin paljon ja vasta tuon SMS:n varmenteella sitten homma lopulta onnistui.

Eli on näihin huijausjuttuihin ainakin joissain pankeissa jo reagoitukin, kaikkensa pyrkivät tekemään ettei niitä asiattomia siirtoja päästäisi tekemään. Toki voihan se olla että pienemmissä summissa tuota lisävarmistusta ei tarvita ja huijari tekee vain sitten useamman pienen siirron peräkkäin. Toki siellä saattaa olla myös vrk raja, jonka jälkeen noista pienistäkin aletaan sitä lisävarmistusta jo pyytelemään ja näin vahinkoa jos ei ihan kokonaan voida estää, niin ainakin sitä pyritään minimoimaan.
 

Husky

Hyperaktiivi
Niinpä, viive tuossa.
No tuossa just lopetin OP tilini kun mokomat alkoivat laskuttamaan siitä kk-maksua myös omistaja-asiakkailta ja tuossa tilin tyhjentämisen yhteydessä ei riittänyt se pelkkä OP-Mobiilin varmenne, vaan sieltähän pamahti myös SMS jotta ihanko oikeasti olet nyt siirtämässä tililtäsi rahaa näin ja näin paljon ja vasta tuon SMS:n varmenteella sitten homma lopulta onnistui.

Eli on näihin huijausjuttuihin ainakin joissain pankeissa jo reagoitukin, kaikkensa pyrkivät tekemään ettei niitä asiattomia siirtoja päästäisi tekemään. Toki voihan se olla että pienemmissä summissa tuota lisävarmistusta ei tarvita ja huijari tekee vain sitten useamman pienen siirron peräkkäin. Toki siellä saattaa olla myös vrk raja, jonka jälkeen noista pienistäkin aletaan sitä lisävarmistusta jo pyytelemään ja näin vahinkoa jos ei ihan kokonaan voida estää, niin ainakin sitä pyritään minimoimaan.
Ehkä OP on parempi. Nordea on kivikautinen turvallisuusasioissa. Sijoitusneuvoja tuputetaan koko ajan joka tuutista ja kun keskeyttää kuoliaaksipuhumisen kysymällä turvallisuusasioista niin menee sormi suuhun eikä osata sanoa keneltä pitäisi kysyä
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Sijoitusneuvoja tuputetaan koko ajan joka tuutista ja kun keskeyttää kuoliaaksipuhumisen kysymällä turvallisuusasioista niin menee sormi suuhun eikä osata sanoa keneltä pitäisi kysyä
No jaa, enpä tuota itse ainakaan ole ongelmaksi kyllä kokenut, koska jos mainos, juttu taikka puhelu sisältää edes tuon 1. sanan, homma katkeaa minun osaltani välittömästi siihen, mainos klikataan pois, puhelimesta löytyy se punainen nappi jne. No ehkäpä siksi eivät ole noilla Nordeasta minua vaivanneetkaan, liekö omissa asiakastiedoissani sitten joku lippu päällä "paska asiakas" tms :p

Ja kyllä, ihan tasan saman kohtalon saa kaikki muutkin ilmastointiputkien puhdistajat, terveysvakuutusten kauppiaat... mitä noita nyt onkaan.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tästä saa foliota hattuun hyvin helposti

It’s unlikely you’ve heard of Signaling System 7 (SS7), but every phone network in the world is connected to it, and if you have ever roamed networks internationally or sent an SMS message overseas you have used it. SS7 is a set of telecommunication protocols that cellular network operators use to exchange information and route phone calls, text messages, and other communications between each other on 2G and 3G networks (4G and 5G networks instead use the Diameter signaling system). When a person travels outside their home network's coverage area (roaming), and uses their phone on a 2G or 3G network, SS7 plays a crucial role in registering the phone to the network and routing their communications to the right destination. On May 28, 2024, EFF submitted comments to the Federal Communications Commision demanding investigation of SS7 and Diameter security and transparency into how the telecoms handle the security of these networks.

These vulnerabilities make SS7 a public safety issue. EFF strongly believes that it is in the best interest of the public for telecommunications companies to secure their SS7 networks and publicly audit them, while also moving to more secure technologies as soon as possible.

 

kotte

Hyperaktiivi
^ Onhan tuollaisissa systeemeissä kaikenlaista, kun standardit ovat 30 ... 40 vuoden takaa ja lisäkilkettä ja purukumipaikkaustakin on tullut matkan varrella, Eipä tuo taida enää hoitaa kuin äänipuheluita ja sms-viestejä, eli muu menee jo muita teitä?
 

vmakela

Vakionaama
Itselläni on jostain syystä vähän hämärän peitossa muistikuva siitä, että milloin www-selaimeen perustuvat nettipankit tulivat käyttöön.

1990-luvun alkuvuosina internettiä käytin muistaakseni unix-tekstipäätteellä ja palveluina oli mail ohjelma eli sähköposti, news group, IRC, WAIS ja Gopher ainakin. Sitten 1993 vuonna tuli Mosaic www-selain joka mullisti netin käytön ja muistaakseni vuotta myöhemmin Netscape www-selain, jossa toimi myös videokuva. En vain nyt jostain syystä muista, että missä vaiheessa se www-selaimella toimiva verkkopankki tuli kuvioihin. Täytynyt olla tuon vuoden 1993 ja jonkun 1998 vuoden välissä varmaan. Sen kyllä muistan, miten mainostivat pankit, että se verkkopankki www-selaimella on maksuton ja kannattaa sen vuoksi siirtyä siihen. Sehän maksuttomuus osoittautui sittemmin silkaksi kusetukseksi.
Se oli hyvinkin jossain 1998-99 nurkilla kun se webbipohjainen tuli. Siihen asti oli telnet ja telesampo.
 

-Teme-

Vakionaama
Vaikuttaa että joulukuussa 1998 on osuuspankilla ollut kultaraha verkkpankki käytössä
Sitä ennen ollut web-pohjaisena päätepalveluna
OP mainostaa olleensa euroopan ensimmäinen pankki, jolla oli internet verkkopankki
 

Espejot

Hyperaktiivi
^ Onhan tuollaisissa systeemeissä kaikenlaista, kun standardit ovat 30 ... 40 vuoden takaa ja lisäkilkettä ja purukumipaikkaustakin on tullut matkan varrella, Eipä tuo taida enää hoitaa kuin äänipuheluita ja sms-viestejä, eli muu menee jo muita teitä?
Niin, ainakin luvaton paikantaminen (HS juttu) onnistuu SS7 kautta ja jopa puhelinumeron kaappaus (youtube)
 
Back
Ylös Bottom