Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon

LosD

Aktiivinen jäsen
Ongelmana lienee se, että jos haluaisi osallistua sähkömarkkinoille pitäisi myös sitoutua tuottamaan sähköä, lisäksi polttoainesäiliöt on todella pieniä. Tähän harva halunnee sitoutua, koska se ei mitenkään ydinliiketoimintaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
jos haluaisi osallistua sähkömarkkinoille pitäisi myös sitoutua tuottamaan sähköä, lisäksi polttoainesäiliöt on todella pieniä. Tähän harva halunnee sitoutua
Jonkun verranhan oikeudesta jättää tarjouksia sähköpörssin täytyy maksaa, mutta ei tuo vielä asiaa kaada. Sähkön tuottaminen öljyllä pörssimarkkinoille ei tosiaan ole erikoisen houkutteleva vaihtoehto, mutta toinen mahdollisuus on maakaasu, jos putki tai paikallinen LNG saareke on lähistöllä (kuten Porin seudulla) ja moottori tukee monipolttoainekäyttöä (kuten LNG-käyttöisten laivojen pääkoneet tyypillisesti). Ei sähköä tarvitse aina tuottaa, jos esimerkiksi huoltotyöt ja vastaavat estävät. Tällöin ei tarvitse jättää tarjousta ja muulloin minimihinnan tarjotuille sähköerille voi nostaa sellaiselle tasolle, että lyö leiville (eikä sitten tule tilaustakaan, jos sähkän hinta ja tarjotun rajan alle).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kuopiossa alkaa kiehumaan maaliskuussa.

1766003582898.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Joulusta eteenpäin kattilat maiskuttelivat sähköä melkoisen isolla teholla. 1 GW on myös puhkaistu tehossa. En tiedä mahtaakohan jotain kattiloita olla otettu käyttöön lisää tai mittaus lisätty, koska 29.12 on tuollainen porras.

hinta_vs_teho.png

1767857694254.png
 

Arisoft

Hyperaktiivi
En tiedä mahtaakohan jotain kattiloita olla otettu käyttöön lisää tai mittaus lisätty, koska 29.12 on tuollainen porras.

Samanlaisia portaita saatta näkyä tulevaisuudessakin silloin kun pitkä halpa jakso päättyy. Viime hetkellä ladataan pienimmät varaajat, joissa ei kannata makuuttaa lämpöä pitkiä aikoja.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Aika kovilla hinnoilla noita vielä ajetaan. Pieni osa kattiloista on käytössä hinnalla millä hyvänsä.

Sähkökattila on tolkuttoman helppo ja halpa ylläpitää. Varsinkin pienemmissä yhtiöissä niitä tullaan ajamaan mahdollisimman paljon.

Ja pienille yhtiöillle polttoaineet maksavat varmaan enemmän kuin suuremmille yhtiöille.
 

-Teme-

Vakionaama
Padat kun lisääntyy (sekä datakeskukset) niin saadaan tänne myös Saksan hinnat.
Tuuliennuste alakanttiin niin pataoperaattorit ostaa nollahinnalla intra-day markkinasta sähkön ja naureskelee matkalla pankkiin. Samalla voi nostaa KL hintoje kun energian dayahead hinnat niin korkeat että patojen ajaminen ei onnistu muuten.
Ihan hippasen sieppaa tämä Gigaluokan patakulutus mikä tunkkaa hinnat ylös
 

jmaja

Hyperaktiivi
Aika kovilla hinnoilla noita vielä ajetaan.
Noitahan on paljon yhtiöillä, joilla on myös tuotantoa. Selvästi näkyy käyristä, että ajetaan paljon silloin kun sähkö on halpaa tai tuulee paljon.

Nyt selvästi uusi ilmiö on tuulee paljon, mutta sähkö ei ole halpaa.

Jos ajatellaan, että sinulla on 2 GW (halpaa) tuotantoa ja 200 MW sähkökattiloita. Miten optimoit tuloksen? Kun tuulee paljon, sähkön hinta romahtaa ellei ole myös paljon kulutusta. Siis sähkökattilat täysille. Sähkönmyynti konsernin ulkopuolelle vähenee sähkökattilan verran, mutta noussut hinta kompensoi sen.

Kohta noita sähkökattiloita on varmasti useampi GW ja tulee myös muita halvan sähkön käyttäjiä. Ongelma vaan sitten on, että pörssissä/kuluttajille ei halpaa sähköä olekaan, ainoastaan noille isoille tekijöille.

Kaveri myy noita sähkökattiloita ja menevät kuin kuumille kiville.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos ajatellaan, että sinulla on 2 GW (halpaa) tuotantoa ja 200 MW sähkökattiloita. Miten optimoit tuloksen? Kun tuulee paljon, sähkön hinta romahtaa ellei ole myös paljon kulutusta. Siis sähkökattilat täysille. Sähkönmyynti konsernin ulkopuolelle vähenee sähkökattilan verran, mutta noussut hinta kompensoi sen.

Jep, tässähän se ongelma on. Noita ei käytetä enää tuhoamaan ylimäärää vaan hoitamaan markkinoita. Valtion verotukikin kääntyy itseään vastaan, kuten kaikki tukiaiset yleensäkin. Kaukolämpöyhtiöllä joilla on vain se oma vastapainekehitys, homma luultavasti pysyy kaidalla tiellä, kun muuta myytävää ei ole. Energiapuumarkkinan hyytyminen ei lupaa hyvää metsätaloudelle. Risujen keruu maksaa eikä hinta voi joustaa kovinkaan paljon alaspäin.

Vihreä siirtymä on jäänyt pahemman kerran vaiheeseen. Tuulivoimaa ja hiukan aurinkovoimaakin syntyi, mutta ei oikeastaan mitään järkevää jatkokäyttöä tälle energialle. Datakeskuksistakaan ei paljoa hyvää Suomeen jää. Tuulivoimapuiston hankekehitysaika taitaa olla siinä 5-8 vuoden luokkaa ainakin suurille puistoille, sähkökattilan saa pystyyn alle vuodessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jep, tässähän se ongelma on. Noita ei käytetä enää tuhoamaan ylimäärää vaan hoitamaan markkinoita. Valtion verotukikin kääntyy itseään vastaan, kuten kaikki tukiaiset yleensäkin.
Erittäin huomattavasti myös "verotuki" (oikeammin verohuojennus) kääntyy valtion polttoaineille säätämiä energiaveroja vastaan. Eli lämmön tuottaminen polttoaineilla ja pian puullakin sisältää monelaisia välittömiä ja välillisiä veroja.

Itse kylläkin näen kehityksen lähinnä tueksi tuulivoiman lisärakentamiseen, sillä sähkökattiloista saatava joustavuus kulutukselle on parhaimmillaan edullinen keino tasata jatkuvasti lisääntyvää tuotannon määrän vaihtelua. Toisaalta, tuulivoiman lisärakentaminen on monessakin mielessä edullista valtiontaloudelle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (mutta oman keskustelunsa aihe). Kannattaa myös ottaa huomioon, että eri aikaperspektiivin sähkömarkkinat palvelevat erilaisia sähköverkon optimointitavoitteita. Kuluttajille tutut vuorokausimarkkinat on luotu takaamaan kantaverkkoyhtiön määräämällä riskillä riittävä sopimuksin tuotantoon sitoutuva tuotannon taso sähkön riittävyyden varmistamiseksi. Tuosta lähtökohdasta on jopa suotavaa, että tuulivoiman kaltaisen tuotantomuodon tuottoarviot laaditaan varovaisuuperiaatteella alakanttiin. Vuorokauden sisäisillä markkinoilla sitten hoidetaan poikkeamat ja sovittujen energiakvanttien koko on oltava luonnostaan suuri, jotta tarvittava säädön määrä ja sen edellyttämä sopimusbyrokratia ovat kohtuullisessa suhteessa toisiinsa.

Kuluttajan mahdollisuudet osallistua päivän sisäisille markkinoille on sekä periaatteessa että käytännössä mahdollsita vain aggregoidusti, eli aggregoija ohjaa suoraan kuluttajan laitteita päälle ja pois tai joissakin tapauksissa sille välille kantaverkkoyhtiöltä tai muilta markkinaosapuolilta välittyneen komennon tai hyväksytyn tarjouksen perusteella. Noitahan on pitkään ollut tarjolla kuluttajille aluksi vedenvaraajien ja sittemmin akkujen ohjauksen muodossa, mutta edellisten osalta tarjonta taisi lopahtaa kiinnostuksen vähäisyyteen eikä ihme, sillä sähkölämmittäjälle tai tyypilliselle sähköauton lataajalle tuollainen ohjausvehje etäkäskytyksineen ja ehtoineen on lähinnä riippakivi omiin tarpeisiin nähden. Suuri sähkökattila on aika yksinkertainen ohjattava verrattuna tuollaisiin aggregoituneisiin tasapainotusratkaisuihin tilanteessa, jossa läpi menneeseen huutoon on vastattava tarkalleen ja ehdoitta ilman kansainvälisessä lainsäädännössä hyväksyttyä force majeure -vetäytymisperustetta tai korvausvastuuta, vaikka poikkeama ei edes olisi omaa syytä eikä vältettävissä.
 

RauskiH

Vakionaama
No enpä ole yksin mielipiteeni kanssa että sähköpadat ovat raiskanneet pörssisähkön hintavaihtelut - enää ei ole edes yöllä edullista energiaa tarjolla
Minä olen tästä toista mieltä ja en usko että hinta olisi ollut juurikaan kummempi vaikka jokainen sähkökattila olisi ollut pimeänä. Perustelen tätä sillä että ruotsista on tullut lähes koko ajan sähköä 2GW, yleensä lähemmäs 3GW teholla ja meillä on ollut sama hinta vähintäänkin SE3 ja usein jopa SE1 alueen kanssa. Tammikuussa on lisäksi ollut pitkiä koko pohjolan alueelle uloittuneita tyyniä jaksoja jolloin olemme olleet samassa hinnassa puolaa ja saksaa myöten. Auroran tuoma lisäkapasiteetti näyttää kattavan hyvin sähkökattiloiden lisääntyneen tehontarpeen ja mielestäni emme edes enää seuraa niin herkästi Viron hintasoa tuulettomina ajanjaksoina
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa 11.1 -> sähköpatojen käyntiä.
Saas nähdä kuinka villiä käyrää sitten alkaa tulemaan kun tehoa alkaa olemaan +2000MW.

1768939723456.png
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
No enpä ole yksin mielipiteeni kanssa että sähköpadat ovat raiskanneet pörssisähkön hintavaihtelut - enää ei ole edes yöllä edullista energiaa tarjolla
Et ole, ja kaiken lisäksi siinä puhutaan ummet ja lammet, ei nyt ole viime päivinä ollut napakoita pakkasia:
Fortumin kuluttajaliiketoiminnan Tuomas Yrttiaho kertoo, että suurin syy hinnannousuun on napakat pakkaset.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vapautus sähköverosta ei ole näille kyllä oikein järkevä. Jää risut keräämättä.
Normaali sähkövero hillitsisi myös energiayhtiöiden intoa tuupata sähköt kaukolämpöön kun verosta tulisi kivasti hävikkiä.

Pakkasista puheen ollen, kuinka nämä pakkaset ovat etelään asti jaksaneet ulottua? Täällä on alku kuun keskilämpötila ollut -12 astetta. Juuri tuon verran usein täällä tammikuussa on ollut pakkasta mutta leutoina tammikuina vain jokunen aste.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Vapautus sähköverosta ei ole näille kyllä oikein järkevä. Jää risut keräämättä.
Normaali sähkövero hillitsisi myös energiayhtiöiden intoa tuupata sähköt kaukolämpöön kun verosta tulisi kivasti hävikkiä.
Ei se tietty ihan verotonta ole, mutta melkein. Hakkeesta ja muista sen tyylisistä polttoaineista ei myöskään peritä veroa.

Sähköveroluokka II (alv 0 %)​

  • Energiavero: 0,05 snt/kWh
  • Huoltovarmuusmaksu: 0,013 snt/kWh
  • Yhteensä: 0,063 snt/kWh

Sama arvonlisäverollisena (alv 25,5 %)​

  • Yhteensä: 0,079065 snt/kWh
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuulivoimaa ruvetaan taas rakentamaan lisää, kun negatiiviset ja nollahinnat karsiutuvat. On loppujen lopuksi kuluttajalle enemmän hyötyä, jos keskihintaa jonkin verran kalliimmat tunnit silloin halpenevat kuin että halvat tunnit muuttuvat ilmaisiksi. Periaatteessa hyvin joustavaa ja investointikustannuksilltaan edullista kulutusta tarvittaisiin jopa sen verran, että se pystyisi tarvittaessa kuluttamaan suurimman osan tuulisähköstä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Olen samaa mieltä, että aivan nollahinnat eivät ole kenenkään pitkän aikavälin etu. Ei edes kuluttajan.

Mutta tuulivoima on kyllä yksi pentele... tällä hetkellä 22.1. klo 16, on tuotto kokonaisuudessaan mahtavat 43MW. Jotain muutakin tarttisi kyllä.... mutta mistä hiivatista sellaista revitään, kun tuulivoima on ajanut kaiken muun tuotannon totaalisen kannattamattomaksi.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Tuulivoima ei olisi nykyisenkaltainen tasapaino-ongelma, jos sähkön varastointiin olisi jo aikanaan pantu paukkuja samassa määrin kuin itse uusiutuvan sähkön tuotantoon. Ydinvoiman kultakaudella sähkön varastoinninkin päälle vielä ymmärrettiin ja varastoja rakennettiin (Suomessa toki oli vain yksi hanke, joka ensin tyrmättiin ympäristönsuojelusyillä ja sittemmin haettiin korvaava ratkaisu lähinnä rakentamalla lisää kaukolämmön fossiilipohjaista yhteistuotantoa). Tuulivoima tarvitsisi vielä useampikertaisen varastokapasiteetin suhteessa ydinvoimaan.
 
sähkökattiloihin ei ole riittänyt halpaa sähköä viime päivinä. kotoin tuossa että tällä hetkellä 62mw on sähkökattiloiden kuluttama sähkö.
kyllä niitä risujakin nyt tarvitaan ja poltetaan että saadaan pidettyä kämpät kaukolämmön jakelualueella lämpimänä
 

kotte

Hyperaktiivi
asiaa pahennetaan lämpövarastoilla. Entistä vähemmän lämmön ja sähkön yhteistuotantoa.

Yhteistuotanto vähenee sen takia, että tehokasta sähkön tuotantoa ei voi tehdä kuin fossiilisilla tai synteettisillä polttoaineilla käytännössä merkityksellisessä mitassa. Jälkimmäisten tuotanto ei ole toistaiseksi lähtenyt kunnolla käyntiin. Käytännössä edellyttää uusiutuvan vedyn tuotantoa ja tuo puolestaan ei ole realistista kuin nykyiseen nähden moninkertaisella tuulivoima- (Suomessa) ja aurinkovoimakapasiteetilla (Välimeren alueelta etelään) soveltaen kulutusjoustavaa tuotantoteknologiaa.

Sähkökattilat osaltaan parantavat sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainoa, mutta pääasiassa tuottajan kannalta sekä mahdollistamalla tuulivoiman lisärakentamisen. Sähköverkkoa ne tasapainottavat, mutta vain suuren sähköntuotannon aikaan. Niiden rakentaminen on ollut juuri nykytilanteessa varsin perusteltua, mutta tulevaisuudessa niiden käyttöaste painottunee entistä enemmän halvimpiin sähköenergian jaksoihin. Kaukolämmön tuotannossa hukkalämmön osuus kasvaa ja hiukan pitemmällä jaksolla mahdollisesti ydinenergian merkitys. Nuokin käyttävät sähköä, mutta huomattavasti vähemmän suhteessa tuotettuun energiaan verrattuna sähkökattiloihin. Kumpikaan ei tuota lainkaan sähköä toisin kuin perinteinen yhteistuotanto.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Kuopiossa alkaa kiehumaan maaliskuussa.

katso liitettä 110828
tekstissäkin sanotaan että kattila on pieni mutta tehokas, minusta tuo on järkyttävän pieni.
olisi hauska tietää kuinka nopeasti energia on purettu kun käsittääkseni nuo on juurikin tarkoitettu energian varastointiin tyyliin halvalla sisään ja koska markkinataloudessa eletään niin kalliimmalla ulos.
perustelen ihan käytännön kokemuksella kun pytty on vain 6 kertaa suurempi kuin minun ja kyseessä kaupungin kaukolämpö vs omakotitalo eikä siihen voi paljoa enempää tilavuutta kohden varastoida.
no eihän asia minulle kuulu mutta myyjä on tehnyt kyllä hyvät kaupat ja maksaja on monopoli

voihan se olla toimittajan näkemys ja nollia puuttuu
 

fraatti

Hyperaktiivi
tekstissäkin sanotaan että kattila on pieni mutta tehokas, minusta tuo on järkyttävän pieni.
olisi hauska tietää kuinka nopeasti energia on purettu kun käsittääkseni nuo on juurikin tarkoitettu energian varastointiin tyyliin halvalla sisään ja koska markkinataloudessa eletään niin kalliimmalla ulos.
perustelen ihan käytännön kokemuksella kun pytty on vain 6 kertaa suurempi kuin minun ja kyseessä kaupungin kaukolämpö vs omakotitalo eikä siihen voi paljoa enempää tilavuutta kohden varastoida.
no eihän asia minulle kuulu mutta myyjä on tehnyt kyllä hyvät kaupat ja maksaja on monopoli

voihan se olla toimittajan näkemys ja nollia puuttuu
Tuo on vain sähkökattila ja sen tilavuus, 25m3. Lämpövarasto on erikseen. Sen koko on 15 000m3.

Kaukolämpöakku on kooltaan 15 000 kuutiometriä ja keskimäärin siinä säilötään jatkuvasti noin 13500 kuutiometriä 75-98-asteista vettä ja tämä määrä vastaa Kuopion nykyistä kaukolämpöverkon vesimäärää. Säiliöön vesi palaa kaukolämpöverkosta noin 40-asteisena. Vedenvirtaus säiliöön on enintään 500 litraa sekunnissa. Energiaa varastoon mahtuu 800 megawattituntia ja akun lataus- ja purkuteho on 85 megawattia.
 

Jule

Vakionaama
Siis tarkoitat, että asiaa pahennetaan lämpövarastoilla. Entistä vähemmän lämmön ja sähkön yhteistuotantoa.
Ei noita lämpövarastoja ihan hirveästi ole tehty, suurimmaksi osaksihan ne pykää vaan sähkökattiloita, joka ei lähtökohtaisesti varsinaisesti varastoi lämpöä, vaan tarkoitus on vaan tuottaa lämpöä suoraan kaukolämpöverkkoon.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei noita lämpövarastoja ihan hirveästi ole tehty, suurimmaksi osaksihan ne pykää vaan sähkökattiloita, joka ei lähtökohtaisesti varsinaisesti varastoi lämpöä, vaan tarkoitus on vaan tuottaa lämpöä suoraan kaukolämpöverkkoon.

Suunnitteilla ja tekeillä on kyllä paljonkin niitä lämpöakkuja. Melko standardiksi on alkanut muodostumaan nuo lieriön muotoiset 10 000 - 15 000m3 lämpöakut.

Kaikesta päätellen siinä kohtaa on hyvä kohta kustannusten ja kapasiteetin suhteen. Ja pienemmätkin kaukolämpöyhtiöt kykenee investoimaan sellaisiin.

Kun varaaja on, niin sähkökattilan käyttöaste nousee kyllä ja polttaminen vähenee selkeästi.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Varaajien pitäisi oikeastaan olla vieläkin isompia, mutta lienee kuitenkin bisneksen kannalta järkevämpää maksaa sähköstä enemmän kuin lisätä varastokapasiteettia, vaikka sen kuinka saisi "ilmeiseksi" lämmitettyä.
 
Back
Ylös Bottom