Voihan sitä poltossa syntyvää lämpöäkin puskea varaajaan, mutta varmaan kokonaisuutena poltto vähenee. Tosin Vantaalla miljoonan kuution kalliovaraajaan on tarkoitus varastoida kesällä mm. jätteitä polttamalla lämpöä talvea varten varastoon.
Olikin lainausmerkeissä.... mutta ylipäätänsä voisi olla raja datakeskuksen koolle, mitä suurempien keskusten jäähdytyslämpö pitäisi ottaa hyötykäyttöön tavalla tai toisella. Muuten ei rakennuslupaa heltiäisi.
Ei se nyt aivan noinkaan mene. Kun sähkö on kalliimpaa kuin maakaasu veroineen, poltetaan sitten sitä (kaukolämmön polttokapasiteettia on pääkaupunkiseudun verkoissa moninkertaisesti sähkökattiloihin nähden). Espoossa/Kirkkonummella esimerkiksi on sähkökattilatehoa runsaat 350MW, maakaasua tai biopolttoaineita polttamaan pystyviä laitoksia luokkaa kaksinkertaisesti (varapolttoaineena kevytöljy) ja lisäksi lämpöteholtaan toinen mokoma yhteistuotantolaitosten kaasuturbiineissa. Lämpövarastoja on 60000m³ edestä, mutta Vantaalla on rakenteilla 1 miljoonan m³ korkealämpötilaluolavarasto (verkkojen välillä on tehokas siirtoyhteys).
Sähkökattilat kannattaa sijoittaa muiden suurkulutus- ja tuotantokohteiden viereen, jolloin voidaan käyttää hyödyksi aikaisemmat voimajohtoyhteydet. Kaikkein edullisimpia ovat yhteistuotantolaitosten alueet, kun sähköä on aina saatavilla vähintään laitoksen tuotantokapasiteetin verran (unohdetaan verkon kompensointijärjestelyiden aiheuttamat mahdolliset mutkat). Myös datakeskukset ovat edullinen vaihtoehto, koska sähkökattila voidaan järjestää lämmöntalteenottolämpöpumppujen yhteyteen ja suurjännitelinjoihin on tyypillisesti varattu varaa laajennuksille.
Silti tuo kaupunkien sisäinen siirto cityverkoissa ei ole kovinkaan kallista. FG:n siirtomaksu on talvipäivisin noin 1,1 s/kWh ja muulloin noin 0,4 s/kWh. Tämän kaukolämpöyhtiötkin joutuvat maksamaan sähkökattiloittensa kulutuksesta.
Eivät kaupunkien sisäiset verkot kestä sellaisia kuormia, mitä nykyisten teollisten sähkökattiloiden korvaaminen hajautetusti vaatisi. Pitäisi rakentaa uusia voimajohtoja, kytkinasemia, muuntajia ja keskijänniteverkkoja. Noiden suurten kattiloiden elektroditeknologia on myös edullista verrattuna pienten kattiloiden vastuslämpöratkaisuihin (elektrodikattilat eivät ole taloudellisia pienessä mittakaavassa tarvittavien apujärjestelmien takia). Suurten kattiloiden yhteyteen rakennettavien lämpöakkujen ja -varastojen häviöt ovat myös suhteessa paljon pienemmät kuin pikkuvarastoilla.
Nämä omakotitalojen sähkökattilat ja eilaiset sähkölämmittimethän ovat jo olemassa ja niitä on tyypillisesti käytettykin vuosia kunnes se jääkaapi on tuotu viereen ja kytkin käänneetty 0-asentoon, ehkä jopa purettu koko sähkökattila pois. Ja samalla sähköllä se nykyinen ihmekin toimii, kuluttaa vain paljon vähemmän. Kulutus kasvaa vain noissa harvoissa suurkohteissa eli tuolla lähes verovapaalla teollisella käyttömomentilla.
Jos tuohon liittyy useamman vesikuution tai tonninkin painoinen massavaraaja, laite olisi periaatteessa hyödyllinen sähkön säätömarkkinoilla etenkin, jos on vaihtoehtoinen mahdollisuus lämmittää öljyllä (tai mieluummin bio-/synteettisellä öljyllä tai metaanilla). Ilman kunnon varaajia ja jossakin määrin myös ilman vaihtoehtoista lämmönlähdettä nuo ovat lähinnä haitakkeita, jotka pahentavat käytössä ollessaan sähkönverkon tasapaino-ongelmia entisestään. Kotitalousmittakaavan lämpöpumpuillakaan ei moisten varaajien lämmittäminen onnistu tehokkaasti. Eli suurin osa kotitalouden sähkökattiloista soveltaa vain hätätilanteisiin korvaamaan rikkinäisten parempien lämmönlähteiden puuttumista väliaikaisesti, jos vaurio liittyy rakennuksen omiin laitteisiin.
www.linkedin.com
www.linkedin.com
savonvoima.fi
yle.fi
Ainoat mitä Suomessa rakennetaan tällä hetkellä on sähköpannut ja datakeskukset, halvan pörssisähkön tappajat.Nousee niin kuin sieniä sateella... Ei hyvä
Jyväskylä siirtyy kaukolämmössä uuteen aikaan – suuri kaukolämpöakku otetaan käyttöön helmi-maaliskuun taitteessa
Jyväskylä siirtyy tuottamaan kaukolämpöä ilman polttamista. Rauhalahden voimalan yhteyteen on kahden vuoden ajan rakennettu lämpöakkua ja kahta sähkökattilaa.
Tuo on edessä, ei voi mitään
Kyllä sitten tarvitaan sähköpadoille jokin ulkopuolinen "tappaja", eli eiväthän ne itseään voi tappaa sikäli, että jos ei kannata niitä käyttää sähkön hinnan takia, eivät ne sähköä kulutakaan. Käytännössä tietenkin sähkömarkkinoilla ratkeaa, ajetaanko tiettyä sähkökattilaa vai ei. Sähkön tuottajalle osuus sähkökattilaan voi olla eräänlainen vakuutus alhaisempia hintoja vastaan, mikä samalla vähentää tarvetta suojautua alhaisilla futuurihinnoilla samaan riskiin (ts. nostaa kiinteiden sähkösopimusten hintaa).
Efektiivisesti se on kai sama asia, jos itse käyttämällä jää myyntitulo saamatta. Silloin se käyttö "maksaa" ihan saman verran kuin markkinalta ostaminen. Mutta tuo @kotte n pointti oli myös hyvä, eli kun käyttävät itse eivätkä tarjoa pilkkahinnalla myyntiin, niin se on omiaan palvelemaan samalla toista päämäärää: tarjontaa supistamalla tuottamansa hyödykkeen arvo nousee.
Jos joku myy niille sähköä vaikkapa kolmella sentillä, iloisesti ne porisee vaikka koko talven läpeensä. Sähkövero vetäisi hapet huomattavasti tiukemmalle.
Halvat ja negatiiviset sähkön hinnat tuo silti söisi, todella kalliisiin sähkön hintoihin ei olisi mitään vaikutusta, mutta tyypilliset sähkön talvihinnat voisivat hiukan laskea. Toisaalta tuo vähentäisi kannusteita investoida uuteen tuulivoimaan, eli moiset muutokset saattaisivat jäädä suhteellisen lyhytaikaisiksi (korkeintaan muutamaksi vuodeksi) ja kääntyä myöhemmin samaksi kuin ilman veromuutosta tai jopa toisin päin, eli sähkön keskihintoja kohottavaksi.
Lähtökohtaisesti ei se noin kallista sentään ole. Polttoaine on suurin kustannus. Öljy ja kaasukattiloissa voi sanoa, että polttoaine on melkein ainut kustannus, jos käyttö on ympärivuotista. Omakotitalossakin öljykattilan polttoaine vuodessa maksaa suunnilleen pelkän kattilan hinnan, mikäli kulutus on suurehko. Tämä tietty alkaa sitten muuttua, jos sen kattilan käyttöaika lyhenee normaalista esim. juuri sähkökattilan vuoksi. Pieniä polttokattiloita ajetaan etäohjauksella keskusvalvomoista mutta suuremmilla varsinkin sähköä tuottavilla on oltava miehitys ja se tietty maksaa käytettiin sitä tai ei. Kunnossapitokaan ei lopu vaikka laitos on naftaliinissa. CHP -laitos on sitten paljon kalliimpi kuin pelkkä lämpökattila, kapasiteetti vaatimuskin isompi eli mieluummin kymmeniä MW. Rakentamiset taitaa olla nyt tyystin jäissä.
Miten tuon näkee, onko linkkiä?
Tässä on se dilemma että nuo datakeskukset lisäävät peruskuormaa. Jos se korvataan tuurivoimalla niin tilanne menee vain huonommaksi erityisesti tällaisissa tuulettomissa lämmityskauden tilanteissa
No ei lainkaan ole. Se markkinoilta puuttuva teho vaikuttaa paljon hintoihin. Nyt menee 600 MW sähkökattiloihin. Jos olisi 600 MW enemmän myyty sähköä, olisi hinta jotain aivan muuta. Juuri nyt varmaankin olisi ollut 0 s/kWh 24 sijaan.
Ei ne hintoihin ainakaan nostavasti vaikuta, kun säätösähkön alasvetohinnat ovat välillä olleet negatiivisellakin puolella aamuyön tunneista lähtien. Välillä on tuullut mukavasti ja ilmeisesti jäät ovat siivistä ravisseet. Joka pystyy moisen tilaisuuden tullen lisäämään nopeasti ja luotettavasti kulutusta, kerää potin (ja osaltaan parantaa tuulivoiman kannattavuutta, kun estää säätösähkön hinnan putoamista entisestään). Vuorokausimarkkinoihin hintoihin tuollaiset asiat eivät vaikuta lainkaan ja tilaisuuden tarjoutuminen on ennakolta aivan arpapeliä. Osaltaan tuo parantaa näkymiä tuulivoimainvestoinneille ja sitä kautta heijastunee aikanaan kuluttajienkin sähkönhintojen laskuna.Kurkkasin fingridin seurannasta sähköpatojen tilannetta. Eilen ovat olleet aika rauhassa mutta ennen puolta yötä niitä on jo alettu naputtelemaan päälle ja näyttää kelpaavan n. 600mw vaikka hinta on 20c/kwh ja illalla olisi halvempaakin. Mielestäni yllättävän kova teho ja kyllä tämä tulee väkisinkin vaikuttamaan hintoihin kalliimmillakin tunneilla eikä vain nollan tuntumassa, ei hyvä
Jos ja kun tuo on peruskuormaa, olisi perusteltua rakentaa moisen sähkön tuottamiseksi jopa ydinvoimaa, jos se on taloudellisesti kannattavaa ja moinen sähkönostaja sitä haluaa. Jos moinen ei syystä tai toisesta toteudu, on turha syyttää asiasta tuulivoiman rakentamista. Tuulivoima on yhteensovitettavissa sähkövarastotekniikkaan ja vaihtoehtoiseen korvaavan sähkön tuotantoonkin, jotta uutta peruskuormaa kyetään tukemaan.
Mikä taas lisää sähköpatoja, jotka ovat sähköntuottajille aivan loistava tapa nostaa pörssihintoja laillisesti.