Puun polttoa
- Keskustelun aloittaja Husky
- Aloitettu
Faijan kanssa muurattiin minun mökille aikoinaan vähän turhankin iso takka. Ilma kiertää poskiapitkin alakautta piippuun kun yläpelti on kiinni. Kyllä siinä kun muutamantunnin polttamisen jälkeen ulkopintakin on lämmin.
No jos vielä eläkkeellä kun on, iskis inspis ja purkas pois ja tilalle vähän kevyempi versio.
Puusta ei pulaa, sitä kyllä riittää.
Piti käydä mittaamassa eilen kannetut halot. Keväiset koivut 11,x- >9 noin keskiarvo. Vanhat kuuset 11,x -7-8 keskiarvoon toki kyllä tuon huomaa painossakin kuusi on todella kevyttä. Molemmat kolahtaa kuivan halon kuuloisesti.
Huomasin kyllä syksyllä tuon Huskyn kuvaaman tilanteen myös, halot alkoi kostua uudestaan syksyllä ja olisiko sitten niin jos ei ole tarpeeksi kuivunut kesän aikana voi "nollaantua" märkänä syksynä koko kuivuminen.
Huomasin kyllä syksyllä tuon Huskyn kuvaaman tilanteen myös, halot alkoi kostua uudestaan syksyllä ja olisiko sitten niin jos ei ole tarpeeksi kuivunut kesän aikana voi "nollaantua" märkänä syksynä koko kuivuminen.
Polttopuiden kosteus tosiaan vaihtelee vuodenajan mukaan, vaikka olisi hyvin tuuletettu puuliiteri. Hygroskooppisena materiaalina puu hakeutuu tasapainokosteuteen ympäröivän ilman kanssa. Tämä kesä ja syksy oli omienkin havaintojeni mukaan poikkeuksellisen huono polttopuiden kannalta. Säilytän omat polttopuuni pinottuna katoksessa, jossa on harvalaudoitus ja jokaisen puupinon välissä on tuuletusrako. Puut ovat suojassa sateelta ja tuuletus pelaa todella hyvin, mutta siitä huolimatta jälkikuivaus pannuhuoneessa on ollut tänä talvena normaalia tärkeämpää, vaikka poltettava puu on ylivuotista.
Liitteenä kaavio, joka lainattu täältä: https://halkoliiteri.fi/wp-content/uploads/2025/08/laadun_hallinta.pdf
Liitteenä kaavio, joka lainattu täältä: https://halkoliiteri.fi/wp-content/uploads/2025/08/laadun_hallinta.pdf
Liitteet
Tuo voi erikoisuus voi pitää paikaansa, kun kuivassa puussa solut sulkeutuu eikä kosteus kulje (sisäosiin päin pinnasta), koska olen kuullut vaitteitä vanhemmilta mestareilta kuivatuksesta, että ei saa liian nopasti olla liian kuivaa, kun pinta kuivuu ja sulkeutuu, jolloin kosteus jää hitaammin kuivuvaan sisäosaan nalkiin. Tuoreemman puun kuivatus, optimoidummassa ja teollisessa mitassa, vaatii alussa tietyn kosteuden alkuun, jotta pinta ei sulkeudu.
Husky
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #646
Onneksi jaksoin näprätä oksien kanssa eli katkoa niitä. Noita kun tuo kopallisen sisään ja laittaa kymmenkunta päällimmäiseksi tuohien kanssa (ovat suoraan pihaltakin muuten varsin kuivia, mutta kopallinen kestää viikon niin kuivuvat lisää), niin tulee sellainen palopommi, että sytyttää kovalla sihinällä märät puut. Silmällä katsottuna en ole nähnyt savutuksessa eroa. joskus aivan rutikuivat puut erinomaisesti sytytettynä saavat aikaan pirullisen savun.
Tuo vaan usein on tiivistynyttä kosteutta hormista, mitä ei kaikki uskokaan. Sama kuin mitä tulee usvaa kylmästä pakoputkistosta, vaikkei motoori savuta mitään.
PS, onkohan muuten kuoren iso pinta-ala pitänyt nuo oksanpätkät syksyn kuivana, todistaako tämä ilmankosteuden imemisteorian (joka taas liippaa sitä "kastuuko sokkeli" ketjun juttuja)
Tuo vaan usein on tiivistynyttä kosteutta hormista, mitä ei kaikki uskokaan. Sama kuin mitä tulee usvaa kylmästä pakoputkistosta, vaikkei motoori savuta mitään.
PS, onkohan muuten kuoren iso pinta-ala pitänyt nuo oksanpätkät syksyn kuivana, todistaako tämä ilmankosteuden imemisteorian (joka taas liippaa sitä "kastuuko sokkeli" ketjun juttuja)
Tämä oli sen verran mielenkiintoinen täky että ajattelin hiukan tutkia asiaa. Latasin ilmatieteenlaitokselta noin 20v säädatan ja tein siihen suodatuksia, jossa datasta sai smoothin.
Sitten lisäsin puun tasapainokosteuden eri ulkolämpötilassa ja kosteudessa tuohon säädataan. Siitä näkee helposti että mihin suuntaan puun kosteus muuttuu eri vuodenaikoina. Säädata on Tampereelta vuodestä 2007 ->
Kesäkuusta eteenpäin tasapainokosteus alkaa menemään siihen suuntaan että kosteus puussaa saattaa kasvaa.
Säädatana käytin tälläistä.
Pitääkö tämä paikkaansa? Ei taida pitää.
Harrastelija
Vakionaama
Voihan tuo käyrä pitää paikkansa.
Mutta grammoina (absoluuttisesti) tilanne on ihan eri. Ei nyt ole taulukkoa tässä mutta talvella tuo 100% on ehkä 1g, kesällä 80% ehkä 10g. Arvot ei ole oikeita mutta antaa idean. Kesällä puussa on enemmän vettä.
Jos ajattelee että kesällä kun maasta imetään koko ajan vettä lehvästöön niin märempää puu kesällä on.
Mutta grammoina (absoluuttisesti) tilanne on ihan eri. Ei nyt ole taulukkoa tässä mutta talvella tuo 100% on ehkä 1g, kesällä 80% ehkä 10g. Arvot ei ole oikeita mutta antaa idean. Kesällä puussa on enemmän vettä.
Jos ajattelee että kesällä kun maasta imetään koko ajan vettä lehvästöön niin märempää puu kesällä on.
Ei tuo pystyakseli näyttäs puhuvan mistään suhteelliseesta kosteudesta, vaan prosenttia kuivapainosta. Joka on siis aika absoluuttiarvo, ja mikä ei muutu lämpötilan mukaan.
Paljon on muuttujia kun puuta aletaan tarkemmin katselemaan, tällaisesta julkaisusta lainaukset:
Puutavaran tilavuuspainon määrittäminen
Jari Marjomaa
Kimmo Uurtamo
Metsätehon raportti 7
5.12.1996
2.2 Kuivatuoretiheys
2.2.1 Rungon sisäinen vaihtelu
Jälsi eli kambium on puun paksuutta lisäävä kasvusolukko, jonka
ominaisuudet heijastuvat siitä muodostuvissa soluissa. Jälsisolut tuot-
tavat vanhetessaan entistä tiheämpää puuainetta.
Männyn puuaineen tiheys kasvaa jällen vanhenemisen seurauksena
selvästi säteen suunnassa ytimestä pintaan päin. Tiheysero ytimen ja
pinnan välillä on suurimmillaan rungon 10 %:n suhteellisella korkeu-
della, jossa se voi suurilla rungoilla olla jopa 100 kg/m3
. Männyn tiheyden aleneminen myös rungon pituussuunnassa johtuu jällen iästä,
sillä tyvestä latvaan päin jällen ikä laskee ja samalla sen tuottaman
puuaineen tiheys pienenee. Tiheysero voi latvan ja tyven välillä olla
jopa 20 %.
TAULUKKO 1 Keskimääräiset kuivatuoretiheydet
Pystypuuaineisto Kaadettujen puiden aineisto
Puulaji keskiarvo, kg/m3 keskihajonta, kg/m3 keskiarvo, kg/m3 keskihajonta, kg/m3
Mänty 403,4 28,4 402,6 29,8
Kuusi 379,7 32,3 390,8 39,6
Koivu 483,1 23,8 484,3 29,0
Männyn kuivatuoretiheys on taulukon mukaan 403,4 kg/M3, eikös kosteusprosentti pitäisi olla kesälläkin yli sata? Toki tämänkin lähteen mukaan kesällä kuivempaa.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Ei minulla ole koivut, eikä muutkaan puut koskaan sihisseet oli minkälainen syksy vaan.
Kunhan puut saa kuivua tarpeeksi kauan, ei ne enää suhisijoiksi muutu.
Ainoa poikkeus mihin ei välttämättä riitä edes 2 vuoden kuivatus, joista viimeikset 6kk katoksessa, on tietyt lehtipuut, kuten halkaisematon pihlaja. Pihlaja on jopa koivua energiatehokkaampi lämmityspuu, kunhan sen ensin saa kuivaksi. Halkaistuna toki kuivuu jo hieman nopeammin.
Kunhan puut saa kuivua tarpeeksi kauan, ei ne enää suhisijoiksi muutu.
Ainoa poikkeus mihin ei välttämättä riitä edes 2 vuoden kuivatus, joista viimeikset 6kk katoksessa, on tietyt lehtipuut, kuten halkaisematon pihlaja. Pihlaja on jopa koivua energiatehokkaampi lämmityspuu, kunhan sen ensin saa kuivaksi. Halkaistuna toki kuivuu jo hieman nopeammin.
Kesällä kaadettu koivu pitää sisällään ravinteita veden ohella, jotka pakenevat talveksi juurakkoon, ja kesällä kaadon jälkeen alkaa lahoaminen äkkiä lämpöisessä, ja syksyllä tunkee tattia pölkyn päästä ja lahoamisen takia paino ja lämpöarvo pienenee, jos ei kuivuminen ole tehokasta.
Voi olla. Tuo on kyllä jännä. Pakastettu puu on helppoa käsitellä ja halkeaa helposti. Ja sitten se pääsee heti kevätauringosta kuivumaan. Kenties se onkin syy.
Tuossa eri puiden energiasisällöt tiheyden mukaan eri kosteuksissa. Tähän tuli pinokuutiot.
Ei taida kyllä pitää yleisesti ottaen paikkaansa?
Kuivalla puulla tulee korkeampi palolämpötila, vähemmän hiukkasia ja häkää. "Liian kuiva" saattaa humahtaa tietty jossain tulisijassa turhankin hätäsesti, mutta palaa puhtaimmin?
Tuo on totta, helposti pakkasessa halkaistu koivu kuivuu lopputalven voimakkaassa vrk:n lämpötilanvaihtelussa (esim yöllä -20..-5 ja päivä -5...5) tehokkaasti, koska yöllä puu on ikäänkuin lämmitetty (ja 'tuotu' ulos)ja puhaltaa vesihöyryn kylmempään ulkoilmaan yöllä, eikä lahoaminen ole vielä alkukeväästä päässyt käyntiin.
Eikös tämä todettu joskus aikanaan teollisen mittakaavan polttimissa, muttei varsinaisesti kotipoltossa.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Siksi etenkin koivut tehdään valmiiksi haloiksi pikapuolin. Kuusella ja männyllä ei ole kiirettä, jos on vähän suojattu päältä vaikka tekee seuraavana kesänä.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Näyttää olevan väärää tietoa koivun ja pihlajan järjestyksen osalta.
Näemmä eri lähteissä on erilaisia arvoja eri puille. Tässä on taulukko joka pohjautuu Norjalaisen biotalouden tutkimuskeskuksen taulukkoon. Toki kaikki puut eivät taida olla ihan niitä yleisimpiä polttopuita. Artikkelissa on maininta että lämpöarvoon vaikuttaa lähinnä puun tiheys. Mitä tiheampi kalikka, niin sen parempi lämpöarvo.
Otin loppuviikosta hieman ennakkoo kakluunimme lämmitykseen, ja polttelin pienet satsit keskiviikkona ja torstaina. Perjantaina sitten kaikessa rauhassa noin kaksi pesällistä, hyvin harvaan ladottua sekapuuta. Alkupalot luukku raollaan, eli metallinen vanha avain luukun väliin, jollain saa ilmaa luukun ala- ja yläpäästä. Jahka rauhoittuu, niin avain pois, ja pienemmät alaosan ilmaräppänät auki. Uusi satsi hyvän hiilloksen päälle ja taas avainpolttoa ekat roihut.
Jahka pesä täynnä hiillosta, makkaraa paistamaan. Nam. Välipalan jälkeen luukut kiinni ja ilmaräppänät auki. Peltiä napsu kiinni. Hiilloksen täysin sammuttua, vielä pengotaan tuhkakasaa, ja kun mikään ei enää hehku, niin pelti ja räppänät kiinni. Lämpö nousee noin tunnissa pintaan, ja kohdasta riippuen, lämmöt 40....70c. Toistetaan 24h syklillä, tällä kertaa pesällinen riittää.
Näin meillä, harjoiteltu on jo pari vuotta, jokaisella kakluunilla varmasti oma siulunelämänsä. Häkämittari toki löytyy.
Jahka pesä täynnä hiillosta, makkaraa paistamaan. Nam. Välipalan jälkeen luukut kiinni ja ilmaräppänät auki. Peltiä napsu kiinni. Hiilloksen täysin sammuttua, vielä pengotaan tuhkakasaa, ja kun mikään ei enää hehku, niin pelti ja räppänät kiinni. Lämpö nousee noin tunnissa pintaan, ja kohdasta riippuen, lämmöt 40....70c. Toistetaan 24h syklillä, tällä kertaa pesällinen riittää.
Näin meillä, harjoiteltu on jo pari vuotta, jokaisella kakluunilla varmasti oma siulunelämänsä. Häkämittari toki löytyy.
Joskus aikanaan tutkin näitä taulukoita ja tulin lopputulemaan että kun puu on "kuivaa" energiamäärän määrää suoraan paino, ainakin näille lajeille mitä meillä pesään menee. Voisko joku tervas tai kovasti pihkainen tehdä poikkeuksen en tiijäNäemmä eri lähteissä on erilaisia arvoja eri puille. Tässä on taulukko joka pohjautuu Norjalaisen biotalouden tutkimuskeskuksen taulukkoon. Toki kaikki puut eivät taida olla ihan niitä yleisimpiä polttopuita. Artikkelissa on maininta että lämpöarvoon vaikuttaa lähinnä puun tiheys. Mitä tiheampi kalikka, niin sen parempi lämpöarvo.
katso liitettä 113262
katso liitettä 113263
Joo, lämpö sisältö per kg on sama ja yhtä lailla lämmittää puulajista riippumatta jos saman kg määrän lappaa pesään
Justiinsa tässä pari päivää tuskaillut kun puupinosta polttovuoroon tuli semmoista säärenpaksuista pihlajakalikkaa. Palavat pirulaiset niin paljon hitaammin ja kituliaammin että jäävät viimeisenä pesään kytemään. Eivät taatusti lämmitä leivinuunia yhtä hyvin kuin pesästä nopeammin katoavat samankokoiset koivut.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Näemmä eri lähteissä on erilaisia arvoja eri puille. Tässä on taulukko joka pohjautuu Norjalaisen biotalouden tutkimuskeskuksen taulukkoon. Toki kaikki puut eivät taida olla ihan niitä yleisimpiä polttopuita. Artikkelissa on maininta että lämpöarvoon vaikuttaa lähinnä puun tiheys. Mitä tiheampi kalikka, niin sen parempi lämpöarvo.
katso liitettä 113262
katso liitettä 113263
Sen mitä olen takassa polttanut kuusi, mänty, ja koivupainotteisia pesällisiä, niin ero on yllättävän suuri jo kuusen ja männyn välillä.
Tuossa kun oli vuorossa kuusipainotteista lämmitystä hetken aikaa, niin aloin jo ihmettelemään että onko takassa kesäpelti rikki tai jotakin, kun ei lämmennytkään mittauspisteet tyypillisiin lukemiin. Koivupainotteinen on toki ollut omassa luokassaan näistä yleisistä polttopuista, ja pihlajaa on niin harvoin ollut isompia määriä niin siltä ajalta ei ole vertailua.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Pihlajat kannattaisi kohtuu pienenkin kokoisena vielä halkaista, ja ne pienimmät halkaisemattomat kyllä palaa hyvin suurempien puiden joukossa ongelmitta. Mutta, pihlaja on halkaisemattomana todella hidas kuivumaan, 2-vuotta ei tahdo riittää, 3 alkaa olemaan jo parempi, kunhan säilytys on muuten ollut kunnossa.
Ilmansäätö automatiikkaa parannettu.Rikkaan eläkeläisen on syytä laittaa pilkettä pesään tänään, jotta köyhällä kaukolämpöyhtiöllä on mahdollisuus saada halpaa sähköä kattiloille säätömarkkinoilta.
katso liitettä 113336
Vähiin ovat muruset kaukolämpöyhtiöille tänään jääneet klo 6 jälkeen Fingridin sähkökattiloiden reaaliaikamittausten perusteella (luokkaa 10...20MW myöhemmin ja 20...30MW aikaisemmin aamulla ja tuokin ehkä teollisuushöyrylle tms.?).
Hempuli
Töllintunaaja
Jep. Hyvä käsisäätö on paree, kuin automatiikan jatkuva säätäminen.Ilmansäätö automatiikkaa parannettu.
Tosiasiassa, kun kattilaa ei pidetä vakiolämmöissä, vaan ladataan varaaja kuumaksi, niin ilmanottoa saa säädellä suuntaan ja toiseen, kunnes kattilan ja varaajankin lämmöt on noussut sopivalle tasolle. Lisämausteena sekalainen polttopuu, kun haluaa hifistellä, että palaa vaaleankeltaisella liekillä vienon huminan saattelemana koko ajan. Veden lämpöön perustuvaa vivustoa en saanut tässä käytössä toimimaan optimaalisesti.
Ilmansäätöön on ollut lukuisia enemmän tai vähemmän hyviä suunnitelmia mekanismiksi. Tämä väliaikaisratkaisu varmaan menee ekat parikymmentä vuotta.
