Sähköpatojen sähköstä ei kuitenkaan kannata maksaa enempää, mitä lämmön tuottaminen vaihtoehtoisella tavalla tulisi maksamaan, jos sähkön voi "upottaa" asiakkaille markkinoidenkin kautta (eli menekkiä olisi). Markkinatalous näet toimii noin eikä pelaaminen tätä edemmäs jätä mitään viivan alle, jollei olla täydellisessä monopolin tai kartellin tilanteessa.
Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Niin, tasapainon hakemistahan tämä markkinataloudessa on. Mun on vain erittäin vaikea nähdä sähköpadoissa mitään negatiivista sen jälkeen kun on ensin vuosikaudet valitettu siitä, miten tuulisähkölle ei ole joustavia käyttökohteita.
Ei kai kukaan oikeasti ole kuvitellut pörssisähkön nolla- ja miinushintojen olevan pysyvä tila? (Tai nollakorkoisten asuntolainojen, ihan aiheeseen liittymättä).
Ei vaan mielestäni oikein markkinatalous toimi, kun samassa konsernissa on tuotantoa ja kulutusta niin paljon, että voivat helposti keinotella pörssihintaa. Nyt vain luokkaa 100 MW erottaa nollahinnan viimepäivien 15-40 s/kWh hinnoista. Siis helposti voi moninkertaistaa sähkönhinnan sähkökattilalla.
Ei varmasti kukaan kuvitellut sähkön olevan ilmaista. Mutta yhtä vähän järkeä on siinä, että sähkö maksaa tuon 15-40, kun tuotantokustannukset ovat 1/10 tuosta.
Tilapäistä. Kyllä niitä konsernin ulkopuolisia ahneita apajille tulijoita (tuulivoiman rakentajia) aika pian pitäisi ilmestyä, jotka pilaavat tuon keinottelumahdollisuuden.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tämä on aivan idealistinen näkemys. On ihan normaalia, että samaa tuotetta myydään eri hinnoilla asiakkaan maksuhalukkuuden mukaan. Kulkee nimellä hintadifferointi. Noin suunnilleen kaikki pyrkivät tähän mutta kaikilla aloilla tämä ei oikein onnistu kun kilpailu on kovaa ja asiakkaat tietävät käyvän hinnan.
Jos tuotanto tulisi markkinoille tai sitä ei tuhottaisi, hinta putoaisi ja voisi pudota paljonkin, kun sitä joustavaa kulutusta on kovin vähän. Raha pitää lohkaista silloin kun siihen on mahdollisuus. Tähän ei tarvita monopolia eikä kartellia vaan riittää kun on hallitseva markkina-asema ja kyky vaikuttaa itse omaan liiketoimintaympäristöönsä.
Kerrataanpa nyt taas, että sähkökattilan omistajalla on aina päätösvalta, myykö sähkön verkkoon, vaiko polttaa omassa sähkökattilassa. Aina on vertailukohtana vaihtoehtoinen lämmön tuotantotapa kaikkine suorine ja epäsuorine muuttuvine kuluineen.
Jos panet paljon paukkuja sähkön hinnan korottamiseen, kilpailijat (ja pitkälti myös ulkomaiset sellaiset) käärivät sen osan voitoista, jotka eivät ole markkinosuuksien kautta hallinnassasi. Hiukan sama on tilanne, jos hinnoittelet vaikkapa insinööritoimiston urakkahinnat aina vain korkeammalle ja kun tilauksia sataa sisään vähemmän, käytät resurssit omien sisäisten työvälineistöjen kehittelyyn (mikä ei tunnetusti johda juuri milloinkaan hyvään tulokseen kärjistettynä mallina, eli matalasuhdanteessa budjetti pettää ja korkeasuhdanteessa oma toiminta surkastuu suhteessa kilpailijoihin ja tässä tilanteessa sentään oma sisäinen työ sataa tulevan kilpailukyvyn laariin toisin kun sähkön kaltaista perustuotetta kaupitellessa).
Ei porise, jos sähkökattilalle on olemassa vaihtoehtoinen lämmöntuotantotapa, jonka tuotantokustannus on alle pörssihinnan. Silloin se kolmen sentin sähkö myydään eteenpäin pörssissä, ja saadaan voittoa verrattuna sähkökattilan käyttöön (=sähkön myyntivoitto ylittää lämmöntuotannon tappion).
Totta kai, mutta kyse olikin siitä, käyttääkö sähkön itse, kun sitä on runsaasti saatavilla sen sijaan, että myisi ulkopuolelle. Rahahan molemmissa liikkuu ja totta kai saatavilla olevan hyödykkeen määrä vaikuttaa siihen, millaista hintaa siitä voi ja kannattaa pyytää ja mitä siitä voisi saada markkinoilla eikä "happanevaa maitoa" toisaalta kannata jättää kokonaan käyttämättäkään. Toisena vaihtoehtona on käyttää korvaavaa lämmönlähdettä sillä hinnalla, joka moisesta päätöksestä seuraisi. Ammatillinen toimija laskee kummankin vaihtoehdon auki seurauksineen useinkin varsin tarkasti ja tekee oman päätöksensä tulosten vertailun perusteella ilman kummempia arvostuksia.
Sähkökattiloiden kohdalla vain moinen markkinatilanne usein ratkaistaan päivän sisäisillä markkinoilla ja säätömarkkinoilla (kuten kuluvan vuorokauden esillä olevassa tilanteessa), joille kuluttaja-asiakkailla ei ole suoraa pääsyä, kun eivät täyty markkinoiden ehtoja (eihän yksittäinen kuluttaja voi osallistua suoraan esimerkiksi ydinvoimalan vastuullisena tilaajana tai toimittajanakaan). Aggregoinnin kautta toki voit tehdä sopimuksen tiloihisi asennetuista akkusähkövarastoista ja aggregoijan ohjaamasta vesivaraajasta, jota aggregoija sitten tyypillisesti pitää puolittain varattuna aivan riippumatta siitä, miten itse lämpöä tarvitset.
Keneenkään sähkötuottajan etu ei ole halpa pörssihinta. Ja tosiaan nykykäyrillä saa valtavia eroja pörssihintaan jo hyvin pienillä muutoksilla sähkönkäytössä.
Markkinahan on varsin rajallinen. Näillä keleillä täysin sisäinen ja isot tekijät, kuten Fortum ja Helen, voivat täysin kontrolloida sitä, jos tuulivoimaa ei ole liikaa.
Mitäs sillä on väliä, jos 100 tai 500 MW jää myymättä, jos 2 GW:stä saa 30 s/kWh 3 s kWh sijaan? Ja taatusti tuossa syntyy sopimattakin kartelli eli opitaan tavoille, joista kaikki tuottajat hyötyvät.
Ja tuon oman sähkön törsäyksestä sähkövajeen aikana saa vielä lisähyödyn siitä, ettei tarvitse käyttää maakaasua tms. lämmön tuottoon.
Pitäisi kieltää sähkökattilat sähkötuottajilta!
Pätee vain konserneille, joilla sähkön pörssihinta vaikuttaa vain kattilan kautta. Jos joutuvat ostamaan (tai saavat myydä) myös tehtaan käyttämän sähkön pörssihintaan, pitää miettiä myös sen vaikutusta. Voi siis olla eduksi olla ostamatta sähkökattiladähköä, jotta muu ostettu sähkö pysyy halpana.
Esimerkkinä laitos tarvitsee 100 MW sähköä ja 50 MW lämpöä. Lämpöä saadaan polttamalla 15 s/kWh tai sähkökattilalla. Tarjoamalla 15 s/kWh sähkökattilan sähköstä, pörssisähkö voi nousta vaikapa 3->10 s /kWh. Laitossähkössä hävitään enemmän kuin polttamisen välttämisessä voitetaan.
Sitten kun suurin osa käytetystä "pörssisähköstä" onkin sovittu kiinteähintaiseksi, tällaiset pörssisähkön hintaa stabiloivat mekanismit puuttuvat ja hinnat ovat mitä sattuu.
Pätee kehen tahansa elinkeinoharjoittajaan tai yritykseen omalla markkinasegmentillään.
Voitto vain jakaantuu kaikkien sähköntuottajien ja sähkönsäästäjien kesken. Voittoakaan ei välttämättä muodostu, vaan tappiota, sillä on myös sähkökattilan omistajia, joilla ei ole omaa sähköntuotantoa (tai firma on tyypilliseen tapaan erottanut tulosyksiköiden talousohjaukset itsenäisesti hoidettaviksi, mikä yleensä johtaa parempaan lopputulokseen, vaikkei yksi oranssinaamainen monopoleihin uskova nollasummapelimies sitä ymmärräkään) ja nuo sitten luopuvat käyttämästä sähkökattilaa, jos vaihtoehdolla saa saman lämpömäärän halvemmalla. Markkinoilla ei toimita tyhjiössä.
Kiinteähintaisuus tarkoittaa kuitenkin käytännössä, että on tehty sopimus sähkön hinnan muutosten aiheuttaman kuluriskin jakamisesta eri osapuolten kesken. Futuurikaupassa ja -pörssissä nuo sopimukset on sitten arvopaperistettu, eli sopimuksia ja riskejä voidaan siirtää edelleen käymällä markkinaehtoista kauppaa tuottojen ja riskien osalta sen hetkisen tilanteen pohjalta. Sähkökauppa on luonteeltaan sekunnin osissa tapahtuvaa kysynnän ja tarjonnan tasapainottamista tehon osalta, joten lyhyen ajan hintaheilunta on väistämätöntä (ellei yritetä hoitaa asioita suunnitelmataloudella kuten vielä neljännesvuosisata sitten yritettiin ja sen seurauksena haaskattiin valtavasti päällekkäisiin investointeihin).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kyllähän tuo vähän tulkintaa kaipaisi 
Mutta jos nyt uhraudun ja edes yritän tulkita.
Korkeimpien hintahuippujen aikaan sähkökattiloita ei ole ollut juurikaan käytössä mutta hinnan pudotessa kattiloita on ilmestynyt verkkoon heti noin 250 MW 28.1. illasta alkaen ja 29.1. yöllä. Tuolloin ei ole ollut mainittavaa tarvetta ylössäädölle enempää kuin alassäädöllekään. Hinnat nyt on tuolloin olleet tunnetusti kuitenkin aika jäätävät ja jollakin mekanismilla sähkökattiloita on silti ollut tulilla.
Sitten helmikuun alussa on alkanut tulla merkittäviä pyyntöjä alassäädöstä eli tuotantoa on ollut liikaa. Kuten tunnettua hinta ei putoa mutta sähkökattilat haukkaavat välipalanaan ylimääräsähkön (800-900 MW) vaikka pörssihinta on ALVillisena 6-16 s/kWh. Kattilat istuvat verkossa kuin tatti myös vaikka pyydetään kovasti tarjouksia lisätuotannosta tai kulutuksen pudottamisesta, joskin sähködat pudotavat muutaman sata MW ilmestyen taas heti kohta takaisin.
Ymmärsinköhän nyt oikein ?
Mutta jos nyt uhraudun ja edes yritän tulkita.
Korkeimpien hintahuippujen aikaan sähkökattiloita ei ole ollut juurikaan käytössä mutta hinnan pudotessa kattiloita on ilmestynyt verkkoon heti noin 250 MW 28.1. illasta alkaen ja 29.1. yöllä. Tuolloin ei ole ollut mainittavaa tarvetta ylössäädölle enempää kuin alassäädöllekään. Hinnat nyt on tuolloin olleet tunnetusti kuitenkin aika jäätävät ja jollakin mekanismilla sähkökattiloita on silti ollut tulilla.
Sitten helmikuun alussa on alkanut tulla merkittäviä pyyntöjä alassäädöstä eli tuotantoa on ollut liikaa. Kuten tunnettua hinta ei putoa mutta sähkökattilat haukkaavat välipalanaan ylimääräsähkön (800-900 MW) vaikka pörssihinta on ALVillisena 6-16 s/kWh. Kattilat istuvat verkossa kuin tatti myös vaikka pyydetään kovasti tarjouksia lisätuotannosta tai kulutuksen pudottamisesta, joskin sähködat pudotavat muutaman sata MW ilmestyen taas heti kohta takaisin.
Ymmärsinköhän nyt oikein ?
Ainakin alkuperäisen ajatuksen, että sähkökattiloita ajettaisiin vain tod matalilla hinnoilla voi heittää roskiin.
Eli vaihtoehtoiskustannuksena ei ole esim biomassalla tuotettu lämpö, vaan joku muu.
Varmaan suunnilleen seuraavan päivän hinta tms? Eli dynaaminen asetanta.
Tämä johtaa siihen, että sähköpadat eivät ole vain pohjan tasoittaja, vaan aidosti pohjan nostaja. Eli rajahinta nousee dynaamisesti ylöspäin.
Kenties tässä viime päivinä on haistettu tilaisuus tienata hyvin ylössäätömarkkinalla. Ja sehän ei onnistu, jos pata on kylmänä. Korkeaa spot-hintaa peilataan paitsi bion hintaan, myös odotettuihin tienesteihin ylössäädöstä.
Olen alusta saakka kannattanut tätä näkemystä. Bio polttoaineiden käyttö vähenee niiden hinnan nousun vuoksi. Ylläpitomaksut sulkee (tai on jo sulkenut?) polttoyksiköitä pysyvästi.
Ylössäädöllä tähän vielä plussaa.
Ei kyllä käy mitenkään järkeen tämä kattiloiden ajaminen, padat porisevat yli 10c hinnoilla ja näyttävät olevan lähes tunteettomia säätöpyynnöille. Tänäänkin menee 800mw 150eur hinnalla, eihän tuossa ole mitään järkeä kun kaukolämpöä myydään asiakkaille 10c/kwh. Biopolttoaineen kustannus taitaa pyöriä 30eur/mwh niin luulisi olevan kannattavampaa tehdä lämpö polttamalla ja lisäksi vielä polttaa niin paljon kun vaan saa turbiiniin höyryä mahtumaan kun sähköstä saa enemmän kuin lämmön myynnistä?
Nyt chp huipputehosta uupuu 1500mw+kattiloihin menee 800mw... Tuo vaikuttaa jo merkittävästi vienti/tuontitasapainoon.
Huomasin tuossa juuri että kattiloiden tehot menee aika synkassa tuulivoiman tehojen kanssa hinnasta riippumatta, olisiko taustalla jotain PPA kiemuroita. Onnistuisiko @fraatti lisätä tuulivoiman tuotanto samaan kuvaan?
Nyt chp huipputehosta uupuu 1500mw+kattiloihin menee 800mw... Tuo vaikuttaa jo merkittävästi vienti/tuontitasapainoon.
Huomasin tuossa juuri että kattiloiden tehot menee aika synkassa tuulivoiman tehojen kanssa hinnasta riippumatta, olisiko taustalla jotain PPA kiemuroita. Onnistuisiko @fraatti lisätä tuulivoiman tuotanto samaan kuvaan?
Eihän tuossa yllä kuvassa näkynyt tänään juuri lainkaan ylössäätöä, vain kolme säätöjaksoa. Ja ainakin sen viimeisen ja suurimman jakson aikana puolen päivän jälkeen kattilatehossa näkyy selvä pudotus, eli reagoitu on jossain ainakin.
Joo, unohdin että ei tuossa fingridin datassa taida olla kaikki sähkökattilat kun ei se edes nollahinnalla nouse yli 900mw ja asennettua tehoa kai pitäisi olla jo lähes 2000mw. Kattilat käy jo täysillä 15c hinnalla ja se syynä miksi ei alassäätöön pystytä reagoimaan.
Jotain tässä on takana koska pörssin hinnalla tämä ei ole kaukolämpöyhtiöille bisnestä vaan laittavat euroja menemään joka megawattitunnin mukana
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kai ne voi ostaa sähköä kiinteällä hinnalla siinä kuin tavan kansalaisetkin, vielä lähes verotta ja noin sentin verkkopalvelumaksulla. Vain PöSä miehet jää mopen osalle.
- Keskustelun aloittaja
- #501
Täytyy laittaa seuraavaan kippuraan.
Eivät maksa pörssihintaa sähköstään. Jos laittaisivat myyntiin, pörssihinta tippuisi. Samahan koskee lähes kaikkia suurkuluttajia, joista valtaosa on myös sähköntuottajia tai kytköksissä niihin.
Kiinteällä hinnallahan sitä kannattaisi käyttää aina niin saa samalla hilattua ylös pörssihintaa konsernin sähköntuottajia ajatellen.
Kuitenkin kattilat ovat olleet pimeinä kovilla hinnoilla tuulettomina aikoina, olisikohan tuossa kuitenkin kytkyjä tuulituotannon kanssa?
Varmaan tarkoitit ylössäätöä...
Tuskinpa nyt ihan noinkaan. Jos sähkön pörssihinta on riittävän alhainen (alempi kuin maakaasulla, joka taitaa maksaa lämmityskäytössä valmisteveroineen tällä pakkaskaudella jotakin vajaan 10 s/kWh veroineen; tarkkaa ajankohtaista hintaa on hiukan vaikea selvittää), sitten tilataan sähköä vuorokausimarkkinoilta. Jos tuotantoa syntyy ylimäärä ja voidaan vastata alasvetotarjouksiin, sitten käytetään noita tai tilataan suoraan tuottajalta päivän sisäisellä kaupalla (sähkön alennusmyynnistä). Päivän sisäiset markkinahinnat eivät heijastu menneisyyteen luokkaa vuorokautta aikaisemmin.
Jäätämisongelmien takia erityisesti tuulivoiman tuoton ennustaminen on ollut vaikeaa ja ilmeisesti tuottajat ovat olleet varovaisia tarjoamaan kovin optimista määrää vuorokausimarkkinoille, joilla joutuu vastamaan huutoonsa runsasta vuokautta myöhemmin.
Maakaasu on vaan 6% osuudellaan aika lapsipuolen roolissa kaukolämmön tuotannossa eikä siten mielestäni omaa kummoista roolia sähköpatojen käyttölogiikassa
Liitteet
Täällä, missä sähköpatoja on verkossa yli 350W:n edestä, on maakaasulämmitystehoa voimalaitosten kera lähemmäs gigawatin verran ja usein voimalaitokset nappaavat maakaasua n. 600...700MW:n haarukassa (mistä kaukolämmöksi päälle 300MW) ja huippulämpölaitoksissa on maakaasukattilatehoa jotakin 400...500MW:n verran (varapolttoaineen kevyt polttoöljy). Erilaista bioenergiavaihtoehtoja on vain runsas 200MW (ja näistä luokkaa 50MW vielä päällekkäistä maakaasun käytön kanssa; osa bioenergiasta on luonteeltaan hyvin nopeasti käynnistyvää, eli puupyrolyysiöljy, osa hitaammin käynnistyvää, eli puupelletit, ja osa käytännössä jatkuvasti päällä, eli hakeleijupeti). Lämpöpumppuja (lähteenä puhdistettu jätevesi, merivesi, ilma, datakeskukset) on tuottoteholtaan jotakin 100MW...200MW luokkaa, ehkä enemmänkin. Kyllä täällä sähkökattiloiden ja lämpöpumppujen kaukolämpöverkossa maakaasu on nimenomaan huippukuormatilanteessa olennainen vaihtoehto sähkökattiloille ja nopeasti käynnistettäviä ja käytännössä nykysäällä varsin suora korvike sähkökattiloille.
Voimalaitokset, sähkökattilat, huipputehokattilat ja osin ilmalämpöpumput vuorottelevat jatkuvasti jopa tunneittain lämmön tuottajina, mutta usean gigawattitunnin kaukolämpöakkukapasiteetti jonkin verran tasaa kulutusta.
Hyvää bisnestä energiayhtiöille joilla sähköntuotantoa ja isoja sähköpatoja.
Saavat manipuloitua pörssisähköhinnan ylös, kuten ketjussa jo mainittu sniiduilemalla myytävän energian määrässä ja varaamalla ne sisäisesti patoihin 60% - 70% käyttöasteella. Jos markkinoille ilmestyykin "ylimääräistä" energiaa ja pitää tehdä alassäätöä, niin se myös onnistuu kun padoissa on tehoruuvissa vielä varaa.
Energian tarjoamisessa pörssiin on jo laskettu, että korkealla hinnalla kuittaantuu samat tulot, kuin alunperin olisi tarjottu täyttä tuotantoa pörssiin, koska tällöin olisi matalammat hinnat pösä asiakkaille.
Tuossa on aivan liian iso markkinamanipulaation mahdollisuus
Saavat manipuloitua pörssisähköhinnan ylös, kuten ketjussa jo mainittu sniiduilemalla myytävän energian määrässä ja varaamalla ne sisäisesti patoihin 60% - 70% käyttöasteella. Jos markkinoille ilmestyykin "ylimääräistä" energiaa ja pitää tehdä alassäätöä, niin se myös onnistuu kun padoissa on tehoruuvissa vielä varaa.
Energian tarjoamisessa pörssiin on jo laskettu, että korkealla hinnalla kuittaantuu samat tulot, kuin alunperin olisi tarjottu täyttä tuotantoa pörssiin, koska tällöin olisi matalammat hinnat pösä asiakkaille.
Tuossa on aivan liian iso markkinamanipulaation mahdollisuus
Viimeksi muokattu:
Rajakustannus tuossa kuitenkin tulee vastaan, eli sähköä ei kannata käyttää omassakaan laitoksessa lämmön tuotantoon sähkökattilan tapaan suoralla sähköllä, mikäli vastaavan lämmön voisi tuottaa jotenkin muutoin halvemmalla. Tuo asettaa eri lämpöenergialähteet samalle viivalle kustannusmielessä (ja itse asiassa samalla oikaisee verokantojen eroavuuksista johtuvia keinotekoisia hintaerojen anomalioita). Sähkömarkkinat kuitenkin toimivat tavalla, jossa suora hintojen onnistunut etukäteismanipulointi on varsin vaikeaa, mutta toki sähkön käyttövaihtoehtojen monipuolistuminen vaikuttaa myös odotuksiin ja ennakointiin.
Kattilat olivat pimeänä päivän ajan kunnes puoli seitsemän aikaan alkoivat tehot alkoivat nousta ja yhdeksän korvilla menikin jo 300mw, eikä alviton hintakaan ole ollut kuin vaatimaton 25-40c/kwh vs kaukolämmön polttoainekustannusten 3c/kwh. Tuurivoiman tuotanto on pikkasen lisääntynyt illan aikana.
Jännä aamulla nähdä että onko kattilat taas porisseet täydellä teholla yön halpoja 15c tunneilla. Tämä se vasta joustavaa kulutusta onkin
Varmaankaan noiden sähköä ei ole ostettu "pörssihinnalla", vai olisiko? Tuulipuistojen jäätämis-UMM:iä on jäljellä vähemmän (Piiparinmäki vaikuttaa viimeiseltä enää voimassa olevalta) ja tuulivoiman tuotanto on alkanut kohota ennusteiden yläpuolelle loppuillasta. Ehkä nuo tai joku muu tuulipuiston omistaja ovat myyneet tuotantoaan päivän sisäisellä kaupalla jollekin tai joillekin sähkökattilan omistajalle, kun propellit ovat alkaneet pyöriä pessimistisimpiä odotuksia paremmin.Kattilat olivat pimeänä päivän ajan kunnes puoli seitsemän aikaan alkoivat tehot alkoivat nousta ja yhdeksän korvilla menikin jo 300mw, eikä alviton hintakaan ole ollut kuin vaatimaton 25-40c/kwh vs kaukolämmön polttoainekustannusten 3c/kwh. Tuurivoiman tuotanto on pikkasen lisääntynyt illan aikana.
Jännä aamulla nähdä että onko kattilat taas porisseet täydellä teholla yön halpoja 15c tunneilla. Tämä se vasta joustavaa kulutusta onkin
On joka tapauksessa näyttänyt kelpaavan, yöllä mennyt 500mw ja klo 4:30 vielä 350mw eli reilu puolet ja kolmasosa siitä mitä tuo fingridin mittaus on ikinä maksimiksi näyttänyt
Viimeksi muokattu:
On mennyt yön jälkeenkin -- ja sähkön tuotantoennuste on eilisillasta asti osoittautunut liian alhaiseksi (500MW + jotakin), tuulivoiman tuotanto on ylittänyt ennusteet ja säätösähkön hinnassa on ollut aikamoisia alasvetokuoppia aamusta.
Ehkäpä joillakin sähkökattilan omistajilla on suora säätölinja joillekin tuulipuistoille ja säätelevät kulutustaan suoraan tarjolla olevan ylijäämän mukaan? Hinta voi silloin olla huomattavan edullinenkin, eli hyvin nopeasti säätyvällä massiivisella sähkön dumppauskapasiteetilla tekee tiliä ja pitää sähköjärjestelmän tasapainossa ilman, että sähkön tuotantoa joudutaan rajoittamaan (siirtokapasiteettiahan riittää, kun tuulee yleisesti ottaen heikosti). Muutoinhan tuulivoiman ylimääräinen tuotanto menisi säätömarkkinoiden ja tasevastuun kautta. Tuottajan voitto hupenisi välitysketjuihin, sähkökattiloille valuisi osa, kovemmalla hinnalla, mutta todellisen potin vetäisivät teollisten säätömarkkinakkujen omistajat, vaikkakin heiltäkin kapasiteetti näyttäisi säätömarkkinahintalukujen perusteella loppuvan kesken?
- Keskustelun aloittaja
- #515
Totta vai tarua? "Energiakaupungit" oli ainakin löytänyt kommenttiosioon.
www.linkedin.com
Tätä en olisi toivonut näkeväni Suomen sähkömarkkinoilla. Tänään 3.2 sähkönhinta Suomessa kohosi kalleimmilla tunneilla yli 600 €/MWh. Tämä on sähkönostajille huomattavan suuri kustannus… | Pasi Kuokkanen
Tätä en olisi toivonut näkeväni Suomen sähkömarkkinoilla. Tänään 3.2 sähkönhinta Suomessa kohosi kalleimmilla tunneilla yli 600 €/MWh. Tämä on sähkönostajille huomattavan suuri kustannus. Sähkökattiloilla on mainostettu olevan suuri hyöty sähköjärjestelmän joustavuuden edistämisessä. Tämän...
www.linkedin.com
Voi hyvin olla totta. Sähkö, joka ei mennyt kovalla hinnalla kaupaksi voidaan myydä alennuksella kattilaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Aikamoista peliä. Noitahan ruokitaan aina hinnasta piittaamatta. Vain eilen päivällä padat eivät ole porisseet mutta tänään vielä kovemmilla hinnoilla kyllä.
Viimeksi muokattu:
Alla olevassa kuvassa lienee se loogisin selitys. Eilen tuulituotanto oli selvästi alle ennusteen, tänään taas yli. Eli sähkökattilat ovat saaneet tänään päivänsisäisiltä markkinoilta halpaa tuulivoimaa, jota ei eilen osattu ennustaa tuotettavaksi.
Kiitos, pitää käyttää rimpsua kun epäilyttää kulutukset.
Kyllähän tuossa on selvä korrelaatio, varsinkin tämän päivän osalta säädön, kattiloiden tehon ja tuulivoiman välillä. Taitaa olla niin että tuulivoiman myyjät ovat näillä hinnoilla varovaisia määrän suhteen etteivät joudu ostamaan sikakalliilla jos ei tulekaan tuottoa eli vältetään tilannetta 'lapa jäässä, mieli masssa'
Toki eihän korrelaatio välttämättä tarkoita kausaliteettia niin muutakin voidaan salaliittoteorioida