Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2026
- Keskustelun aloittaja -Teme-
- Aloitettu
Baltian tauti levinnyt jo koko pohjolaan. Pian integraatio on täydellinen ja kaikilla on tuplatriplahinnat.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kun noihin tottuu niin 20 senttiä tuntuu oikein mukavalta.
Sitä paitsi jos on kunnolla lepuuttanut niin kohtahan voi lämmittää jo vaikka läpivedolla.
Sitä paitsi jos on kunnolla lepuuttanut niin kohtahan voi lämmittää jo vaikka läpivedolla.
Sähkömarkkinan ajankohtaisraportti, viikko 6
"Jossain kohtaa sää lauhtuu ja hinnat alentuvat merkittävästi. Vuositasolla pörssisähkön hinta tulee tasoittumaan, ja kyseessä on hyvin merkittävä poikkeama, jollaista ei ole esiintynyt viimeisen 3 vuoden aikana."Olisi kivaa tietää mitähän he tarkoittavat. Onko tulossa ennennäkemätöntä halpaa sähköä, vai vertaavatko nyt vallitseviin hintoihin, jolloin tuollainen toteama ainoastaan kertoo kuinka tyhmä kirjoittaja on.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Veikkaan halvalla 4 senttistä ja toisaalta kai nuo hinnat nyt tietty merkittävästi putoavat nykyisistä. Arvelen että kallioluolien uudelleen lämmitykseen ei ensimmäinen eikä toinenkaan matalapaine riitä, että nollahintainen voi olla hakusassaan. Järvet ovat tyhjät, lunta ei ole ja talven hakkeet on polteltu.
Espejot
Hyperaktiivi
Pitkän aikavälin sääennustus on ollut tiedossa... että lopputalven sää on hyvin vaihtelevaa ja vaikeasti ennustettavaa. Euroopan mittakaavassa normaalimpaa kylmempää.
Viimeksi muokattu:
Varanto on käytössä vasta 2030 ja silloin se nielee 90 GWh tuuli ja aurinkosähköä. Ne meinaa että täynnä ollessaan sillä lämmittää Vantaan koko vuoden ajan. Sähkökattilat on 2 x 60 MW eli ihan kaikkea tuotantoa se ei pysty imemään reaaliajassa.
Se on tehokasta markkinahinnoittelua. Osan mielestä pitäisi päästä sekuntihinnoitteluun, miksei lyhemmissäkin pätkissä, jotta markkinat voisi tuottaa joka hetki kansalaisille halvimmat mahdolliset hinnat.
Ei varmaan ole mikään pakko nousta tuon takia. Sen annetaan tapahtua.
Ymmärsit ilmeisesti homman väärin päin. Siirtotehon pomputtelumahdollisuutta tarvittaisiin lisää, jotta hinta ei pomppisi niin paljoa.
Kyse on siis siitä, että myös Estlinkin kautta kulkeva sähkömäärä (kuten kotimainenkin kulutus) riippuu hinnasta. Jos hinta nousee, käyttö (ja siirto) vähenee. Nyt tuo tehonmuutoksen rajoitus aiheuttaa sen, ettei vientitehoa voi pienentää, vaikka hinta meillä kohoaa. Tämän takia se hinta kohoaa enemmän, kuin mitä se kohoaisi, jos vientitehoa voisi pudottaa nopeammin.
Extra tuotanto pitää myydä päivän sisäisellä kaupalla. Hinta on sit arpapeliä - usein huonompi kuin day-ahead hinta. Mutta vaihtelee paljon.
Ajatus siitä että tuulivoimaa pantataan markkinahinnan nostamiseksi vaatii muutaman oletuksen. Ollakseen siis järkevää toimintaa. 1) kartelli. Toimiala on päättänyt että yksi /muutama toimija ottaa hitin ja muut saavat edut. Takaisinmaksu jotenkin? 2) dominoiva toimija. Peluri joka voi jättää tarjoamatta tuulta day-ahead ja sitten saa rahat takaisin isosta muusta tuotantokapasta. En tunne markkinaa onko tämmöistä peluria?
Jokatapauksessa hinnat usein kiinni muissa alueissa. Eli tuommoisen tuulen panttaaminen ja siitä hyötyminen vaatii myös siirtoyhteyksien kanssa optimointia. Ja esim Viron hinnoista irtoaminen voi olla 10MW tai 1500MW asia. Eli ei ihan helppo optimoida.
Tuulivoima panttaus siis helppo heittää, mutta miten siitä pelurit hyötyisivätkin onkin vaikeampi. En tosin tunne pelureiden tuuli- ja perinteinen voimala positioita. Oletukseni on että markkinalla pelureita suht iso määrä + siirtoyhteydet sotkee peliä isosti.
Järkevää peluria tuskin on, nimittäin vaatii tosiaan kaveria onnistuakseen ja laki on sen tyyppinen, että jos kaveri polttaa toisen poliisille todisteiden kera, polttaja voi jopa päästä kuin koira veräjästä, kun taas poltetun firma saa miljoonayhteisösakot ja sen vastuuhenkilölle on lähellä, että häkki heilahtaa aivan todella (tosin sakoilla tai ehdonalaisella saattaa selvitä lievässä tapauksessa).
Toisaalta Windfall-verotuksesta on jatkuva vääntö: https://fi.wikipedia.org/wiki/Windfall-voitto
Kun voittoa näkyisi syntyvä paljon, halutaan progressiivinen yritysverotus (vaikka yritysverotus on periaatteessa tasaprosenttipohjainen). Toisaalta luulisi firman katteenkin paranevan, ellei sitten aikaisemmin ole tehty tappiota, kun asiat eivät ole loksahtaneet kohdalleen yhtä onnekkaasti. Katteestahan kannetaan sitten vero aivan normaalisti prosenttipohjaisesti ja omistajilta kotimaasta tai oikeushenkilöluonteesta riippuvalla tavalla.
En kylläkään itse pidä windfall-veroaikeita tyypillisesti vakavasti otettavana, vaan poliitikkojen varjonyrkkeilynä, millä äänestäjäkunnassa herännyt manaus saadaan käännetyksi muka uusiin oikeudenmukaisuuspohjalta edellytettäviin aloitteisiin oikeudettoman hyödyn kitkemiseksi, mutta jotka sitten tarkemmassa selvittelyssä osoittautuvat joka mahdottomiksi lainsäädännön takia tai sitten aiheuttavat niin haitallisia seurauksia, että asia jätetään silleen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuulivoima on monen yrittäjän käsissä. Mahtaa olla vaikea kontrolloida. Vesivoimaa on hiukan paikallisilla energiayhtiöllä, metsäyhtiöllä, Vattenfallilla mutta pääosa on Fortumilla.
Jos tästä 2024 kuvasta laskee, biomassa, hiili, turve, öljy ja kaasu = 15,1%, loput tuotettiin jo tuolloin kiinteillä kustannuksilla ilman todellista vaikutusmahdollisuutta tuotannon määrään tai tuotantokustannuksiin, koska ne on kiinnitetty jo investointivaiheessa. On vain tuo pieni moni-ilmeinen kakunkoriste, jota voi säätää. Sekin on pääosin teollisuuden ja kaukolämmön biomassaa.
Kaaviossa on kohta "muut". Mitä mahtanee olla. Voisiko olla jotain Nesteen tai muun polttamia jalostamokaasuja?
Jos tästä 2024 kuvasta laskee, biomassa, hiili, turve, öljy ja kaasu = 15,1%, loput tuotettiin jo tuolloin kiinteillä kustannuksilla ilman todellista vaikutusmahdollisuutta tuotannon määrään tai tuotantokustannuksiin, koska ne on kiinnitetty jo investointivaiheessa. On vain tuo pieni moni-ilmeinen kakunkoriste, jota voi säätää. Sekin on pääosin teollisuuden ja kaukolämmön biomassaa.
Kaaviossa on kohta "muut". Mitä mahtanee olla. Voisiko olla jotain Nesteen tai muun polttamia jalostamokaasuja?
Vuoden 2025 vastaavassa tilastossa selite:
Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Ohessa Gasgridin näkemys aiheeseen kaasun osalta, https://gasgrid.fi/2026/02/13/kaasu...a-kylma-ja-heikkotuulinen-saa-nosti-kysyntaa/ :
Tuossa Suomen sähköntuotannon lähteiden jakauma alkuvuodelta, https://energy-charts.info/charts/power/chart.htm?l=en&c=FI
Liitteet
Viimeksi muokattu: