Ollaanhan joskus mekin samoilla linjoilla, hyvä niin. Nythän keskihinta on nousemassa johtuen nollahintojen poistumisesta. Hyvä jos päästään esimerkiksi korkeintaan noin kymmenen sentin maksimi pörssihintoihin. Sehän on jo hieman yli kaksinkertainen hinta verrattuna tuotantokustannuksiin. Ja jos nyt joskus olisi jopa viidentoista sentin hintaa joku vartti, sen kestämme. Huonoa tämä on ajatellen optimoijia, ne jotka ovat satsanneet automaatioon. Kuitenkin kun katsotaan viime viikkojen hintoja, ei ole ollut kovin hyvää niillekään, eli kallista.
Pörssisähkö vs kiinteä hintainen
- Keskustelun aloittaja remykv
- Aloitettu
Alkaa olla semmoinen tuntuma että siirryn 2 vuoden kiinteähintaiseen ja käännän automatiikan toimimaan päinvastoin kun nyt
.Kärjistettynähän tällainen voi tapahtua yleisemminkin. Kuitenkin tämä sotii vastaan vallitsevan vihreän aatteen. Miksi? Koska kaiken takana on raha tänä päivänä. Välittämättä mistään muusta. Ei ihmisiä voi loputtomiin huijata....toivottavasti.Alkaa olla semmoinen tuntuma että siirryn 2 vuoden kiinteähintaiseen ja käännän automatiikan toimimaan päinvastoin kun nyt
Eipä tuolla pörssihinnalla ole käyrissä näkynyt mitään havaittavaa vaikutusta. Systeemi enemmänkin on myyjille kuin ostajille tarkoitettu. Tarkoitan että hinnan muodostuminen on enemmän kiinni myyjien tarjouksista kuin ostajien halusta ostaa.
Vastasit johonkin aivan toiseen asiaan kuin mitä teme pohti.
Teme pohti miten asiat olisi jos sähköä käytettäisiin kuten ennen vanhaan. Ensin pitäisi osoittaa että sähkön käyttö on jotekin erilaista kuin ennen vanhaan, jotta jonki muutoksen voisi huomata. En ole sellaista huomannut. Suurin osa ihmisistä vain päivittelee laskun suuruutta ja sammuttelee valoja tiuhempaan jos se tuntuu kalliilta.
pökö
Kaivo jäässä
Ihan samoin kuin nytkin.
Kun katsoo Suomen kulutuskäppyrää ja vertaa sitä hintaan niin voi vetää johtopäätöksen, että tällä hetkellä 0,1% sähkönkäyttäjistä ajattelee kulutusvaikutusta.
Eihän se hyvä asia ole mutta kun systeemi on ainakin osittain rikki ja kiinteitä saa sopuhintaan ja pörssi on tavan tallaajalle liian riskialtis ja varmaan monimutkainenkin.
Kuluttajien pösä soppareiden osuus on ~30% ja ymmärtääkseni iso osa näistä ei kuitenkaan elä kuin pellossa vaan ohjaa kulutuksiaan hinnan perusteella.
Koska muutos tapahtui energiakriisin aikaan, saattaa olla että kulutuskäppyrät näyttävät normaaleilta, mutta niissä on optimoinnit mukana. Kun nämä optimoinnit poistuu ja alkaakin tasainen käyttö, piikkituneina kulutus kasvaakin nykykäppyröihin verrattuna
Mikä on sopuhinta? BF tarjous 6.66 on kuitenkin
Viimeksi muokattu:
Sopuhinta riippunee ihan tapauksesta. Itse olen nyt vajaassa kahdessa kuukaudessa kiinteällä hinnalla säästänyt niin paljon, että vaikka seuraavat kaksi talvea olisi lämmintä ja halpaa kuten 2025 niin silti tilanne olisi vasta tasan.
Tälläiset saatavuus ongelmat pitäisi viranomaisten osata viestiä kuluttajille.
Miksi sähköä pitäisi säästää jos Fingrid viestii ettei sähköstä ole pulaa? Jos syy on se että pörssi pelissä on onnistuttu asettamaan korkea hinta niin se on mielestäni huono syy.
Tässä vertailun vuoksi kulutus maanatailta ja tänään. Näetkö kulutuskäyrässä kello 8-10 välillä mitään, mikä vihjaisi että kallis hintapiikki vaikuttaisi oleellisesti kulutukseen? Itse näen että tänään kulutus hieman saattoi notkahtaa tuossa vähän ennen 8. Maanantaina notkahdus näkyi kello 7 aikaan, jolloin yösähkö loppui. Tänään ehkä imaistiin vähän pidempään ja notkahdus tuli tunnin myöhemmin. Päivän lopussa klo 22 yösähkö näkyy selvemmin.
Näistä käyristä, ja vastaavista muilta päiviltä, en osaa esittää sellaista johtopäätöstä että kulutus pörssin hinnan noustessa merkittävästi vähenisi kokonaisuutta katsoessa.
Joo ei tainnut muilla kun mulla käynnistyä öljypoltin ja sammua lämpöpumput.
Itselläkin tämänpäivän sähkönkulutus on ollut varmasti hyvin epätyypillistä myös
Sinä sitä vähitellen lakkasi auto lataamasta, kattilan vastukset lämmittämästä ja VILP lopuksi pyörimästä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Täällä sammui pumppailut ja poltin pörrää
Tässä on aamuinen sähkökattilatilanne
Kattilat sammuivat kokonaan yösähkön loppuessa 7:00. Kello 8 aikainen pudotus tuli jostain muualta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Noita on ollut siis ~300 MW päällä läpi kalliihkon yön tukemassa hintaa ja hiukan jopa tässä tänä aamunakin.
Asia ei niin kovin paljon edes riipu siitä, mitä viranomaiset tekevät (Fingrid on ruvennut aikaisemmasta poiketen varoittelemaankin tehopulan mahdollisuuksista). Omasta mielestäni syy on enemmänkin poliittisten päättäjien (Suomessa ja Euroopassa), jotka ovat luoneet koneiston, jossa sähkön kulutus vaihtelee tavattomasti ja samaan suuntaan suurella joukolla kuluttajia samalla, kun on suosittu tuotantoratkaisuja, jotka eivät jousta. Kansataloudellisessa mielessä tehtyjen päätösten vaikutus onkin sellainen, että aivan normaalisti toimivien kansalaisten on hyvin vaikea olla "antijoustamatta" joustamisesta nyt puhumattakaan. Mutta kun ei voida kunnolla joustaa, on säädetty puolittain sattumoisin aiheutuvia "sakkomaksuja", joiden osumista omalle kohdalle on vaikea kokonaan välttää, vaikka käyttää todella paljon omaa energiaansa parhaan menettelyn löytämiseksi niillä reunanehdoilla, jotka omassa tapauksessa ovat mahdollisia.
Väittäisin, että Suomessa valittu raktkaisut rakennusten lämmittämiseksi eivät ole eurooppalaisittain mallikelpoisia etenkään ilmaston vaatimukset huomioon ottaen. Etelämpänä kuviota ei varmaan ymmärretä, mutta eipä liene yritetty uskottavasti selittääkään, vaan on viime aikoina vedottu kliseisiin ja puolitotuuksiin, jotta ainakaan perinteisten sähköntuottajien etuja ei vaaranneta. Omasta mielestäni esimerkiksi Tanskassa, Norjassa, Ranskassa ja Saksassa etenkin pientalon kaltaisten rakennusten lämmitys on yleisesti ottaen ratkaistu ilmastoon ja olosuhteisiin nähden onnistuneemmin kuin Suomessa ja valtiovallan ohjaus on myötävaikuttanut tuohon.
Itse näkisin päinvastoin, joustaminen pitäisi nimenomaan tapahtua viranomaisten tehopulavaroitusten perusteella (sähkö sopimuksen tyypistä riippumatta).
Jos pelkästään pörssihinta on korkea tai vaikka nollassa on kyse lähinnä markkinahinnasta, tuolloin asiakas päättää onko tuote hintansa arvoinen vai ei.
PS. Jotenkin sellainen kutina että tänä talvena ei paljoa ole Fingrid varoitellut, esim. verrattuna muutamaan edelliseen talveen.
Tai sitten olen sattunut katsotaan vain tilannetta väärään aikaan, kun hinnat ovat olleet "pilvissä".
Olisiko siellä tarjolla runsaasti kuormia, jotka voidaan tiputtaa komennosta pois. Sähkökattilat tietysti etunenässä.
En jaksa ymmärtää miten hypetetään että sähköpadat ovat hyvä keksintö, kun ovat helposti säätyvää kuormaa.
Nehän ovat yksi iso syypää siihen että ne halvimmat tunnit katoaa ja keskihinta hilautuu ylös sen myötä.
Padoilta tulisi poistaa se oikeutus alempaan sähköveron mahdollisuuteen nyt kun niitä on lyöty verkkoon haitaksi asti
Nehän ovat yksi iso syypää siihen että ne halvimmat tunnit katoaa ja keskihinta hilautuu ylös sen myötä.
Padoilta tulisi poistaa se oikeutus alempaan sähköveron mahdollisuuteen nyt kun niitä on lyöty verkkoon haitaksi asti
Kaikki muut paitsi kuluttajat ovat tyytyväisiä jos sähkön hinta nousee. Valtio saa verotuloja ja voimalan omistajat voittoja. Kukaan muu osapuolista ei ole sitä mieltä että hintaa pitäisi saada alas, jos katsotaan mikä näitä motivoi. Jos mietitään esim. ruotsalaisia. Vain kuluttajat protestoivat hinnan nousua. Ei yksikään voimala Ruotsissa ole ollut huolissaan siitä, että Suomesta löytyy rahakkaampia sähkön käyttäjiä.
2022 minä itse toimin samoin kuin kaukolämpöyhtiöt nyt. Vaikka sähkön uhattiin olevan jallista niin siirryin käyttämään sähköpataa ja öljyä hinnan mukaan. Säästin 2/3 siitä öljymäärästä mikä normaalisti olisi mennyt, ihan sähköpadan ansiosta. Ei mennyt montaa vuotta kun energiayhtiöt hoksasi saman - sähkö on öljyä halvempaa.
Onko nyt niin että tuo mainitsemasi "haitaksi asti" oikeastaan koskee vain sinua itseäksi?
Koetan auttaa hypetyksen ymmärtämiseen....
Systeemitasollahan sähköpadat ovat mainio keksintö
- lisäävät kulutusjoustoa. Käyttävät enemmän silloin kun sähkö on halpaa. Toimivat näköjään myös päivänsisällä joustavana kuormana
- Vähentävät päästöjä. Kulutus painottuu isosti matalapäästöiseen = halpaan sähköön. Vähentävät polttamista = korkean CO2-tuotantoa
- Mahdollistavat uusiutuvan investoinnit systeemitasolla, koska poistavat "liian" matalan sähkön hinnan aiheuttamaa investointiriskiä. Esim veikkaan että Ruotsin konkurssiin menneet tuulifirmat olisivat saaneet apuja tästä talvesta. Matalatuulista on ollut, mutta kyllä sitä tuotantoa aina jonkun verran on ollut.
Ymmärrän yksilönäkökulmasi. Kuitenkin minusta suht helppo nähdä systeemitason edut.
puuteknikko
Vakionaama
Tämä onkin heiluriliikettä. Ensin on ylikapasiteettia -> sähkön hinta laskee -> sähköä kuluttavien investointien kannattavuuslaskelmat menee vihreälle -> ylikapasiteetti purkautuu -> sähkön hinta nousee -> sähköä tuottavien ja/tai varastoivien investointien kannattavuuslaskelmat menee vihreälle jne.
Sitten vaan pelkkiä sähköpatoja. Lämmitetään niitä sitten. Eiköhän pian saada yhteydet kuntoon niin saadaan Saksasta riittävästi kivihiilellä tuotettua energiaa niiden pyörittämiseksi. Padat voi hetken pyöriä tuulen mukaan, mutta pian ne jo pyörivät 24/7. Systeeminen ongelma.
Kuka edustaa tätä systeeminäkökulmaa ja onko siellä yksilötoimijoita vai ovatko kaikki samaa mieltä? Onko kuluttajista 90% sitä mieltä, että sähkö maksaa liikaa? Onko se riittävän systeemistä?
Lainaukset: huugolta.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Eilinen eli torstai 19.2.2026 oli ihan hyvä päivä, vaikka oli kallista ja nollatunnit loisti poissaolollaan. Jos nyt Älysähkö appiin on luottaminen niin myynti akusta 7,72 kWh, verkosta 25,5 kWh hintaan 3,6EUR. Myynnistä sai 2,80EUR eli kulutuksen keskihinta 3,2 snt. Mutta muuten helmikuu on kylmäävä. Aurinko helpottaa ja myynnistä saa pientä lohtua eli taitaa tulla kesä. Todenäköisesti seuraavat pari kuukautta on halpoja vaikka onkin kallista.
Viimeksi muokattu:
Hempuli
Töllintunaaja
Uusiutuvan sähkön investoinnit (tuuli ja aurinko) laskee hintaa -> sähkökattilloiden investointi kannattaa pörssisähköllä ja datakeskusten PPA-sopimuksilla -> sähkön pörssihinnan alimmat hinnat poistuvat, huippuhinnat kasvavat ajoittain -> sähkövaraston investoinnit kasvavat -> lyhyet hintapiikit mataloituvat -> sähkövarastojen investoinnit laskee -> kaksi tuuletonta talvipäivää tyhjentää sähkövarastot -> pörssisähkö nousee useaksi päiväksi -> sähkön hintariskit kasvavat -> kiinteät sähköhinnat nousevat -> uusiutuvan sähkön investoinnit laskevat hintaa tuulisina ja aurinkoisina päivinä.
Saksalaisten tilanne sähkönmyyjän lehdestä poimittuna (Herrforsin asiakaslehti):
Saksalaiset veronmaksajat käyttävät pelkästään vuonna 2026 noin 29,5 miljardia euroa yritysten ja kotitalouksien sähkönhintojen hillitsemiseen:
”Kulut ’piilotettiin’ valtion budjettiin, kun nopeasti karanneiden sähkönhintojen todettiin olevan energiapolitiikan kannalta haitallisia. Uusiutuvan energian tukien käyttöönoton jälkeen yhteenlaskettujen tukien arvioidaan nousevan noin 400 miljardiin euroon, ja tukeminen
jatkuu edelleen.”
Samaan aikaan todellisuus on se, että Saksassa louhittiin vuonna 2025 peräti 85,7 miljoonaa tonnia ruskohiiltä sähkökatkojen välttämiseksi,
eli lähes 10 000 tonnia tunnissa. Lisäksi maa toi suuria määriä hiiltä ja maakaasua sähköntuotantoa varten.
haraldh
Vakionaama
Haluatko avata hiukan miten ajattelet? En ole oikein perillä miten em. maissa lämmitetään (kaasullako?), ja etenkään miksi asiat olisi ratkaistu siellä meihin verrattuna paremmin?
Veikkaukseni on että kesällä kun kaukolämmön tarve on lähes olematonta, nähdään edelleen nolla ja miinushintoja. Sähköpadat ovat silloin valtaosin pois käytöstä kun niitä tarvitaan vain lämpimän käyttöveden tekoon
Miinushinnalla ladataan sitten aikanaan tätä https://www.vantaanenergia.fi/tietoa-meista/hankkeet/varanto/
Mutta eihän tuokaan vielä riitä niiden hävittämiseen vaikka sitä aivan varmasti tullaan kesäisin lataamaan.
pökö
Kaivo jäässä
Vai pistetäänkö polttamista tauolle ja käytetään patoja ilmaiseksi?
Selvähän se on ettei nollahinnat häviä. Vaikka noita sähköpatoja on noussut kuin sieniä sateella niin ei niitä joka verkossa ole eikä siten niiden peitto riitä kattamaan läheskään kokonaisuudessa edes kesäkulutusta. Vielä kun muistetaan että noin neljän kuukauden ajan kaukolämmön kokonaistehon tarve on hieman yli 1gw niin ei tuohon tarvitse hirveää lisätuulta nykyisilläkään myllyillä. Lisäksi on tulossa lisää aurinkovoimaa ja taitaa jotain tuulivoimahankkeitakin olla putkessa
Näin tehdään mutta tehon tarve on kesällä pieni eikä padat käy täysillä
Varmasti, vaan kl-verkoston rajoitteet estänee patojen täysimittaisen hyödyntämisen. Katsotaan sitten kesällä miten käy