- Keskustelun aloittaja
- #81
En ole vielä tilannut. Kiitos Panasonicia koskevasta vinkistä! 16 kw monoblock maksaisi 4500 € ja 12 kw 4000 €. Lisäksi rahti maksaa 250 €.
VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock
- Keskustelun aloittaja Ilmavesi
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #82
Hienoa, että keskusteluun tuli jälleen yksi mielipide MJKA:lta!
Kuten olen kirjoittanut, kaukolämpö on Helsingissä nykyisin luksuspalvelu. Se on miellyttävä ja huoleton mutta kallis. Esimerkiksi tammikuussa kaukolämpöä kului 3900 kw, mikä maksoi 560 €. Kun kiinteähintaisella sähkösopimuksella sähkön hinta siirtoineen ja veroineen on 0.15 s/kwh, 3900 kw olisi maksanut 585 €. Hinnassa ei siis ole eroa suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Tämä on toki oletuksella, että sähköllä tuotettua energiaa kuluisi saman verran kuin kaukolämmöllä tuotettua energiaa.
Monella saattaa olla mielikuva edullisesta kaukolämmöstä, mutta kaukolämpö ei ole edullista kaikkialla Suomessa. Helsinki on kalleimmasta päästä, kuten Energiateollisuuden hintatilasto osoittaa. Ajattelen, että vilp:llä lämmityksen vuosikustannus olisi tuhannen euron luokkaa nykyisen kolmen tuhannen sijaan.
Jos kyse olisi pelkästään taloudesta, olisin jo tilannut vilp:n, sillä vilp on edullisempi ja maksaa itsensä takaisin 3-4 vuodessa. Mutta vilp:n luotettavuus pohdituttaa. Hyvästä ja toimivasta ei ole aivan helppoa vaihtaa edullisempaan mutta käyttömukavuudeltaan ja luotettavuudeltaan mahdollisesti heikompaan.
SInähän jo ratkaisit tämä ongelman edellisessä kappaleessa
Eli pahin mahdollinen skenaario VILP ongelman kanssa olisi se että et säästä rahaa jos se pumppu ei toimi. Enempää et pysty kuluttamaan. Sinulla on siis näköpiirissä pelkkiä säästöpotentiaaleja.
Tästä lähtökohdasta tarvitset suoralla sähköllä toimivan lämmitysjärjestelmän, jossa on mahdollisuus vähentää sähkön kulutusta lämpöpumppua käyttäen silloin kun se toimii.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
On varmaan perin harvinainen skenaario, että VILP "ei toimi" tai säästä mitään. Kalliisti rakennetun säästöt tosin voivat tietty mennä siihen investointiin eikä lopulta viivan alle jää itselle mitään. Rakennuksen lämmittämisessä lähtökohtaisesti teknisesti toimii nyt ainakin jotenkin välttävästi.
Vaikka nyt on ollut täällä keskellä Suomen niemeä aika pitkä ja kylmä talvi, suurin haaste on ollut käyttövoima. Sen nyt voin kyllä sanoa, että VILPin kanssa pörssisähkö ei ole toiminut tänä talvena mutta onneksi itse olin siihenkin varautunut.
Näin on, mutta ei sitä voi luvata minkään merkkiselle laitteelle, että se aivan varmasti toimisi. Naapurin kakarat voi vaikka käydä sen rikkomassa. Laitehan on tavattoman helppo tuhota ulkoapäin.
Tässä mielessä juurikin se ensimmäinen investointi olisi varaaja, jossa on sähkövastukset. Se korvaisi kaukolämmön ja olisi siis saman hintainen kuin kaukolämpö käyttää.
Sen kaveriksi voisi laittaa vaikka halvimman mahdollisen VILPin ja sen hankintakulu säästyisi mahdollisesti jo vuodessa, joten olisi ihan sama vaikka se kestäisi käyttöä vain sen vuoden. Ei olisi sen kalliimpi. Ja uusi pumppu olisi helppo vaihtaa tilalle aina kun edellinen hajoaa.
No ei ole ei mutta vika ei varmaan ole vilpissä vaan tuossa hemmetin pörssisähkössä... mistä veikkaan että aika moni luopuu tämän talven jälkeen. Itse ainakin heitän sille ikuiset hyvästit. Joku ennustettavuus pitää sähkön hinnassa olla.
Erittäin hyvin sanottu. Sähkökattila on se perälauta ja perälaudan käyttöä vähentävälle investoinnille voi laskea takaisinmaksuajan. Se huolettomuus ei ole ongelma, kun lähtee siitä näkökulmasta, että huolettomuuden tarjoaa se perälauta ja muu on vain kustannusten optimointia.
- Keskustelun aloittaja
- #88
Millaista varaajaa tarkoitat? Tarkoitukseni olisi asentaa varajärjestelmäksi puskurivaraajaan 9 kw sähkövastus. En tosin vielä tiedä, millaista automatiikkaa osineen tarvitaan, että sähkövastus menee päälle vilp:n rikkoutuessa.
Sellainen varaaja, jossa on tehoa koko talon lämmittämiseen pelkillä varaajan vastuksilla. Se on se päälämmitysjärjestelmä. En tiedä riittääkö 9kW. Voit laittaa enemmänkin, vastukset ei maksa paljoa.
Koska haluat enemmän yksinkertaista ja luotettavaa käyttöä kuin viimeistä säästöä, niin tämä varaaja pidetään niillä varaajan vastuksilla niiden omalla termostaatilla vaikka 40 asteisena ja jos VILP sattuu toimimaan jonain päivänä, niin se voi sitten lämmittää sen kuumemmaksi, esim 45 asteeseen. (Muitakin raja-arvoja voi käyttää) Tällainen "pidä vesi lämpimänä" automatiikka löyyy varsinkin halvoista VILP laitteista.
Käyttöveden saat tästä padasta lämmönvaihtimella ilman käyttövesivaraajaa. Lämmitysvesi shuntilla.
Esimerkki tällaisesta lämmitysjärjestelmästä löytyy täältä https://lampopumput.info/foorumi/th...nso-14-kw-monoblock-vilp-omakotitaloon.39729/
Järjestelmän etuna on se ettei se tarvitse minkäänlaista älyautomatiikkaa. Jokaisella laitteella on oma tehtävä josta se selviytyy itsenäisesti.
Mulla on tällä hetkellä vanha öljykattila lisäämässä vesitilavuutta, mutta olen pohtinut että esim. tämä voisi olla sopiva puskurivaraaja 9 kW Panasonic monoblockin kaveriksi: https://www.huipputuotteet.fi/energiavaraajat/energiavaraaja-tiv-300l/
Nykyinen varavastuskin on vain 6 kW, se on vähän siinä ja siinä.
Nykyinen varavastuskin on vain 6 kW, se on vähän siinä ja siinä.
- Keskustelun aloittaja
- #91
Tämä on erinomainen tapa ajatella asiaa! Eli rakennetaan luotettava sähkövastuksella toimiva päälämmitysjärjestelmä. Tämä muuttaa ajatteluani asiassa. Kiitos!
Pidetäänkö varaajan veden lämpötila varaajaan liitettävällä termostaatilla toimivalla sähkövastuksella jatkuvasti 35 asteessa? Vai voisiko lämpötilan asettaa esimerkiksi viiteen asteeseen, jolloin vilp lämmittäisi vettä lisää lattialämmitysverkostoon vaadittavan lämpötilan saavuttamiseksi? Tällöin sähkövastuksella toimiva järjestelmä ei tosin liene enää päälämmitysjärjestelmä. Kolmas vaihtoehto taitaa olla, että pelkästään vilp lämmittää tämän sähkövastuksellisen varaajan veden oikeaan lämpötilaan. Mutta silloin järjestelmän käyttäjän tulee havaita vilp:n mahdollinen rikkoutuminen ja kytkeä varaajan sähkövastus käsikäyttöisesti päälle.
35 C on korkein lämpötila, jota lattialämmitykseni tarvitsee kylmimmillä pakkasilla.
Toimiiko puskurivaraaja varaajana tässä? Kohteessa käyneen lvi-asentajan mukaan 80 litran puskurivaraaja riittää.
Millainen tämän padan (varaajan?) tulisi olla?
Tämä oli erinomainen video!
Näissä kannattaa sitten huomioida ettei Panasonic 12 kw = Kasai 12 kW esimerkiksi tosin en nyt juuri tuosta Kasaista tiedä, kun on ihan samannäköinenkin Panan kanssa. Mutta Kiinan pumppujen teho lienee lähempänä 20kw joka vastaa tuota 12kw Panaa, 16 sitten onkin jo todella tehokas peli.
Mä käytän Ouman EH-203 säätimen releohjausta varavastuksen ohjauksen apuna. Siinä on toki öljykattilan termostaattikin, mutta Ouman + kontaktori antaa säätää asteen tarkkuudella. EH-800 voisi myös kytkeä varavastuksen shuntin asennon perusteella, eli laitetaan apuja vasta kun on jo selälläään.
6 Kw on vähän. Omassa Sanyo/CTC 230 ltr varaajassa on ylhäällä 9kw ja alhaalla 6kw, säätö 1.5 kw portain. Eli kuuma vesi tehdään kattilan kierukassa jolloin käyttää tarvittaessa ylävastusta. Sillä pysyi lämpö siedettävänä 2024 tammikuussa kun pakkanen oli pahimmillaan muutamana yönä - 31C luokkaa ja Fujitsun teho ei enää riittänyt. Ja varaava takka apuna n. 50m2 alalle. Tosin täällä 240m2 patteritalo 1972-91 kahdessa kerroksessa. Tuo on ollut ainut kerta kun alavastuksia käytetty. Niin, ja pumppu säädetty tekemään +48C vettä ja max. lämpö kattilaan +50C. Näillä menty.
Mitä vielä tulee tähän VILP/kaukolämpö keskusteluun, niin tuo lämpimän veden käyttö on on aika oleellinen kysymys kuinka sitä käytetään. Olkoon sitten millainen pumppu tai erillinen varaaja niin jos säästöjä haetaan, pitää puolen tunnin suihkuttelut unohtaa, enkä tarkoita ketään erityisesti vaan yleisellä tasolla. Sitä ei monesti huomata, että juuri tuo kuuman veden käyttö vaikuttaa ratkaisevasti kulutukseen. No, täällä kaksi "vanhaa" eläkeläistä mutta joskus tietysti nuorempaa jälkipolvea käy ja se kyllä kulutuksessa näkyy. Elämä on.
Mitä vielä tulee tähän VILP/kaukolämpö keskusteluun, niin tuo lämpimän veden käyttö on on aika oleellinen kysymys kuinka sitä käytetään. Olkoon sitten millainen pumppu tai erillinen varaaja niin jos säästöjä haetaan, pitää puolen tunnin suihkuttelut unohtaa, enkä tarkoita ketään erityisesti vaan yleisellä tasolla. Sitä ei monesti huomata, että juuri tuo kuuman veden käyttö vaikuttaa ratkaisevasti kulutukseen. No, täällä kaksi "vanhaa" eläkeläistä mutta joskus tietysti nuorempaa jälkipolvea käy ja se kyllä kulutuksessa näkyy. Elämä on.
Tässä on tosi monta erilaista rakenneustapaa mitä voi harkita.
Jos käyttövesi tehdään tuollaisella lämmönsiirtimellä mikä oli videossa, niin sähkövaraajan on oltava riittävän lämmin koko ajan, siitä tulee se 45 astetta. Lämpimämpi siis kuin mitä lattialämmitykseen menee. Tämä ominaisuus tekee sen toiminnan itsestää säätyväksi ilman mutkikasta ohjauslogiikkaa. Toisaalta se ei anna parasta COP arvoa koska vettä jäähdytetään lämmitykseen. Epäilen että linkkaamassani videossa lämmityksne asentaja valitsi tämän ratkaisun juuri siksi, että sen voi asentaa ja unohtaa. Toimintatila on aina sama eikä käyttäjän tarvitse koskea mihinkään.
Jos haluat paremman COP:n on tehtävä toisin päin. Silloin vastuksilla lämmitetään parin sadan litran kuumavesivaraajaa josta otetaan kierukalla käyttövesi, ja tarvittaessa, jos lämpöpumppu ei pidä lattiaa lämpimänä, siitä otetaan myös lämmityvesi shuntilla jäähdyttäen. Tässä systeemissä tarvitaan kuitenkin älylogiikkaa, joka voi luotettavasti todeta lämpöpumpun tarvitsevan apua.
Kolmas versio on sitten sellainen, että sinulla on kaksi varaajaa. Toinen lämmitykselle ja toinen käyttövedelle. Kummassakin omat lämpötilansa.
- Keskustelun aloittaja
- #96
Kiitos tarkennuksistasi, Arisoft.
Tämä kolmas vaihtoehto on minusta houkuttelevin. Voisiko sitä ajatella niin, että 3-tie-vaihtoventtiiliä käyttämällä vesi käyttövesivaraajassa lämpenisi vain vilp:n tuottamalla energialla? Lämpimästä käyttövedestähän voi pakon edessä luopuakin lyhyeksi ajaksi. Eli sille ei olisi muuta varajärjestelmää kuin käsin käynnistettävä käyttövesivaraajan sähkövastus. Lattialämmityksen varaajassa olisi 9 kw sähkövastus, ja vilp lämmittäisi varaajan vettä, mutta vilp:n rikkoutuessa varaajan vastus lämmittäisi veden.
Tuota voi harkita jos vettä käytetään paljon ja pumppu on tehokas. Ja jos siihen ei olla tyytyväisä voi aina käynnistää ne vastukset.
Palaisin tässä lähtöruutuun. VILPin mitoituksessa vuosicop 2 on varma. Käytännössä hieman ylikin. Riippuen monesta tekijästä.
Mutta kakkosen vuosicopilla säästö tulisi olemaan 2700/2 = 1350 euroa vuodessa. Olettaen, että on kiinteä soppari.
Tuolla säästöllä ei kovin kummoisia investointeja voi tehdä. TMA pitäisi olla enintään 5 vuotta, jotta sen jälkeen itsellekin jäisi jotain säästöä. Elikkä 5 x 1350 = n. 6000 euroa. Ei ihan helposti onnistu. VILP + varaaja + putkisto osineen + asennus +kaukolämmön purkukustannus + muut.
Tossa säästölaskelmassa toisaalta lähdetään siitä, että jo olemassa oleva 25 vuotias kaukolämmön vaihdin kestää saman, mitä uusi varaaja+vilp setti. Mutta kestääkö? Vai tuleeko joka tapauksessa vastaan remonttia? Se muuttaa laskelmaa.
Eräs vaihtoehto on odottaa, kunnes kaukolämmönvaihdin tulee elinkaarensa päähän ja tekee sitten uusintapäätökset.
Nykytilanteessa tuollaisen reilu tonnin vuosisäästö on kyllä liian pieni summa lähteä minkäänlaiseen VILP-kuvioon ja romuttaa kaukolämpö.
Mutta toisaalta tietysti, jos on harrastusta ja mielenkiintoa teknisiin asioihin, niin mikäpäs siinä. Näissä lämmityssysteemeissä puhutaan kylläkin aika pienistä summista jos verrataan vaikkapa autoilukustannuksiin, joissa usein viiden-kymmenen tonnin raha vuodessa ei meinaa mitään. Ja perhelomakin etelässä voi kustantaa viisi tonnia ja enemmänkin.
Nykytilanteessa tuollaisen reilu tonnin vuosisäästö on kyllä liian pieni summa lähteä minkäänlaiseen VILP-kuvioon ja romuttaa kaukolämpö.
Mutta toisaalta tietysti, jos on harrastusta ja mielenkiintoa teknisiin asioihin, niin mikäpäs siinä. Näissä lämmityssysteemeissä puhutaan kylläkin aika pienistä summista jos verrataan vaikkapa autoilukustannuksiin, joissa usein viiden-kymmenen tonnin raha vuodessa ei meinaa mitään. Ja perhelomakin etelässä voi kustantaa viisi tonnia ja enemmänkin.
Jotkut kaukolämpöyhtiöt pitävät 25-vuotiasta vaihdinlaitteistoa teknisen käyttöikänsä lopulla olevana. Ehkä nyt voisivat 30-vuotiaaksi sietää, mutta toisaalta yhtiö voi jo sitä ennen lähes vaatia laitteiston uusimista perusteella, että viat alkavat olla jo yhtiön mielestä liian todennäköisiä ja aiheuttaa paitsi hätäuusinnan tarpeen, myös ennalta arvaamatta sattuvia häiriöitä kaukolämpöverkossa lähialueella ja sitoa siksi myös yhtiön korjausvalmiusresursseja. Vanhoihin jakokeskuksiin saattaa olla vaikea saada enää kaikkia varaosia.
Tämähän se. Itse mietin samaa, mutta kaukolämpö on niin helppo. Itse sain kulutuksen tippumaan 26 MWh --> 12 MWh säätämällä laitteet ja hankkimalla ILPpin, lasku luonnollisesti pysynyt toki sama, kun kaukolämmön hinta noussut samaan tahtiin. Uskon, että hukkalämmön hyödyntämisellä kaukolämmön hinta pysyy kurissa, toki paikallinen kaukolämpöyhtiö jatkossakin käärii voitot ja maksaa ne osinkoina kaupungille. Saan hyödyn takaisin parempina palveluina
täytyy hiihtää enemminJuuri näin, ja korostaisin tuota helppoutta sekä sitä, että vaikka minkälaisen VILP:n laittaisi niin sitä ei vain voi laittaa päälle ja unohtaa. Kyllä se vain niin on, että jatkuvaa erilaista valvontaa se vaatii, ja varsinkin jos lähdet sydän talvena vaikka etelän lomalle. Kyllä tuolla pelkällä ILP:llä ja ehkä muillakin nykyisen systeemin säädöillä/tarkistuksilla voi päästä huomattaviin säästöihin. Mitä noihin lämmönvaihtimiin tulee niin aika pitkä on elinaika jos 25-30v. Tuossa ajassa on mennyt jo 2 VILP:ä todennäköisesti.Tämähän se. Itse mietin samaa, mutta kaukolämpö on niin helppo. Itse sain kulutuksen tippumaan 26 MWh --> 12 MWh säätämällä laitteet ja hankkimalla ILPpin, lasku luonnollisesti pysynyt toki sama, kun kaukolämmön hinta noussut samaan tahtiin. Uskon, että hukkalämmön hyödyntämisellä kaukolämmön hinta pysyy kurissa, toki paikallinen kaukolämpöyhtiö jatkossakin käärii voitot ja maksaa ne osinkoina kaupungille. Saan hyödyn takaisin parempina palveluina
Mulla on tämä varaaja (löytyy myös pienempänä) 6kW:n vastuksella. Muuta automatiikkaa ei ole kuin vastuksen termostaatti.
Eli yksinkertaisimmillaan näin.
Energiavaraaja TIV 500L Borö Pannan Ab | Huipputuotteet.fi
Energiavaraaja TIV 500L voi hyödyntää lämmönlähteenä kaikkia olemassa olevia energiamuotoja. Varaajan voit varustella haluamillasi kierukoilla.
www.huipputuotteet.fi
Kulutuksen pienentäminen ei paljon auta, kaukolämmön perusmaksuilla hoitaa vilpillä koko lämmityksen.
Luotettavuudeltaan kaukolämpö ja sähkökattila eivät eroa toisistaan. Kiertovesipumppu voi mennä molemmista rikki juuri loman aikana esim. jos sähköt katkeaa. Tuleeko mieleen muita merkittäviä eroja luotettavuudessa?
Olennainen pohdittava tässä tapauksessa onkin se, miten kaukolämpö on tullut valituksi jos se ei ole sähkökattilaa edullisempi käyttää ja on silti kalliimpi hankkia?
Kyllä, jos puhutaan kaukolämmön ja sähkökattilan luotettavuudesta niin varmasti samanlaisia, mutta itse olen tarkoittanut lähinnä VILP / kaukolämmön luotettavuutta. Mutta sellaista systeemiä joka olisi täysin rikkoutumaton ei ole eikä koskaan tule olemaankaan. Mitä noihin kv-pumppuihin tulee niin aika kestäviä ovat, oma Grundfos on nyt pyörinyt n. 18 vuotta eikä ainakaan mitään ääntä vielä pidä. Mutta mielessä on ollut olisiko varapumpun hankinnan aika?
- Keskustelun aloittaja
- #109
Kaukolämmön perusmaksu on 73 € kuukaudessa eli 876 € vuodessa. Vilp:lla ei ehkä päästä samaan, mutta ei välttämättä paljon suurempaankaan vuosisummaan.
- Keskustelun aloittaja
- #110
Kaukolämpö oli edullista Helsingissä vuoteen 2015 asti, joten kaukolämpö on ollut 1990-luvun lopussa tarkoituksenmukainen hankintapäätös.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #111
Kiitos vinkistä! Borön varaaja on varmasti hyvä. Sillä on toki hintaakin. Ultimatella olisi tällainen varaaja.Mulla on tämä varaaja (löytyy myös pienempänä) 6kW:n vastuksella. Muuta automatiikkaa ei ole kuin vastuksen termostaatti.
Eli yksinkertaisimmillaan näin.
Energiavaraaja TIV 500L Borö Pannan Ab | Huipputuotteet.fi
Energiavaraaja TIV 500L voi hyödyntää lämmönlähteenä kaikkia olemassa olevia energiamuotoja. Varaajan voit varustella haluamillasi kierukoilla.
- Keskustelun aloittaja
- #112
Asia on näin.
- Keskustelun aloittaja
- #113
Kaukolämmönvaihdin on teknisen käyttöikänsä päässä. Se on valmistettu vuonna 1999 ja asennettu vuosituhannen alussa.
- Keskustelun aloittaja
- #114
Tarkoituksena on tehdä hallittu, harkittu ja ennakoitu lämmitysenergiaremontti ja välttää kiireellinen uusimistyö pahimmassa tapauksessa sydäntalvella, jolloin joutuisi turvautumaan asennusliikkeen kalliiseen avaimet käteen -ratkaisuun. Tällöin pitäisi ottaa välittömästi saatavilla oleva uusi kaukolämmönvaihdin tai vilp.
On toki hintaa, mutta itse ajatellin että varaajaan kannattaa sijoittaa hieman enemmän kun ei ole sillä tavalla kuluva laite. Toivon mukaan on pitkäikäinen.
Ultimatelta hankkiessa kannattaa olla varuillaan. Maksa luottokortilla tai vasta sitten kun laite on pihassa.
No jaa ... täällä esimerkiksi perusmaksuihin on kulunut n. 50€ kuukaudessa. Tuolla saisi luokkaa 4000kWh sähköä (energia+siirto+verot 15c/kWh), jos siirtomaksut ovat edullisia. Nettiyhteyksiin (kuitu + puhelinliittymä) kuluu vuodessa saman verran rahaa.
Meillä 2003 valmistettu, kiertovesipumppu vaihdettu kertaalleen. Eräs kaukolämmönvaihtofirma sanoi että palataan 5-10 vuoden sisään asiaan, kun kyselin vaihtotarvetta.
Aloittajan tapauksessa lienee helpointa jo pariin kertaan esitetty puskurivaraaja vastuksella (9 kW?) + käyttövesivaraaja tai hybridi jossa on molemmat. Niille oma pumppu ja ohjaus varaajan termostaatilla? Se riittää siihen, että talo ei jäädy vaikka olisi poissa kun vilppi räjähtää ja jos on paikalla, niin voi itse säätää haluamansa lämpötilan? Puskuri + käyttövesivaraaja + vastus about 2k€ tai riskillä esim. Ultimatemarketista ~1500€.
Meillä kaukolämpölaitteisto on nyt n. 20v vanha ja pari kuluvaa osaa on pitänyt vaihtaa. Nyt se vetelee viimeisiään ainakin käyttöveden säädön osalta, kun lämpötila vetelee ylös alas ihan hallitsemattomasti. Vilp/maalämmön kanssa pitää kuulemma varautua siihen, että vehje porsii 10v välein, jolloin vaihtoa on todella vaikea saada taloudellisesti järkeväksi. Itse leikkasin kaukolämmön kulutuksesta 50% ilpeillä, mutta nyt taas kyrsii alkuvuoden laskut niin, että vaihto on käsillä. Tammikuun kaukolämpölasku oli 880€ ja energiaa kuluu sitä tahtia, että minulla on epäilys, että tuossa vehkeessä on jotain vikaa. Jos perusmaksu ei olisi noin suuri, niin uusisin kaukolämpölaitteiston ja hommaisin kolmannen ilpin toiseen päähän taloa.
Meillä kaukolämpölaitteisto on nyt n. 20v vanha ja pari kuluvaa osaa on pitänyt vaihtaa. Nyt se vetelee viimeisiään ainakin käyttöveden säädön osalta, kun lämpötila vetelee ylös alas ihan hallitsemattomasti. Vilp/maalämmön kanssa pitää kuulemma varautua siihen, että vehje porsii 10v välein, jolloin vaihtoa on todella vaikea saada taloudellisesti järkeväksi. Itse leikkasin kaukolämmön kulutuksesta 50% ilpeillä, mutta nyt taas kyrsii alkuvuoden laskut niin, että vaihto on käsillä. Tammikuun kaukolämpölasku oli 880€ ja energiaa kuluu sitä tahtia, että minulla on epäilys, että tuossa vehkeessä on jotain vikaa. Jos perusmaksu ei olisi noin suuri, niin uusisin kaukolämpölaitteiston ja hommaisin kolmannen ilpin toiseen päähän taloa.
- Keskustelun aloittaja
- #119
Jos vilp kestää kymmenen vuotta ja vaihtaa parin tonnin laitteen sen tilalle, niin laitteiston vuosikustannus on parisen sataa.
Kenties voisi ajatella, että pumppujen hinnat pysyvät nykyisenkaltaisina tai jopa laskevat, sillä kilpailua on paljon.
Naapuritalossani oli ollut muutama vuosi sitten 800 euron kaukolämpölaskuja, ja Helenin edustajatkin olivat käyneet ihmettelemässä asiaa. Naapurini vaihtoi vilpiin.
Kuten olen aikaisemminkin todennut, minulla tammikuu maksoi 560 €. Helmikuussa näyttäisi kuluvan energiaa 3.7-3.8 mwh, mistä seuraa 500-520 € lasku.
Viimeksi muokattu:
Pitää ostaa heti alkuunsa monoblokki, jolloin selviää pelkän laatikon vaihtamisella valmiisiin letkuihin sen sijaan, että pistetään koko pannuhuone aina uusiksi. Se laatikko ei maksa kuin pari tonnia.