VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock

[Jalppi]

Bilteman kierrelukit on hyvää kaikkiin liitoksiin jollei usko saavansa hampulla ja kitillä tiiviiksi.

https://www.biltema.fi/rakentaminen/liimat/muut-liimat-ja-tarvikkeet/kierrelukite-50-ml-2000031698

Patteriputket tein ihan itse ja kyllä se amatööriltäkin onnistui, naapurilla oli siihen aikaan putkiliike ja olisi hyväksynyt töihin
Krimpattavilla on kiva tehdä isompia putkiliitoksia, tulee tiivistä varmasti ja nopea tehdä vaikkakin käsipuristimella vaatiikin jonkin verran voimaan. Ammattilaisilla on sitten sähkövehkeet.

Miksiköhän suomessa ei käytetä tinalla juotettuja liitoksia kuten monessa muussa maassa ? Messinkiä kylläkin mitä taasen ei kai muualla paljoa käytetä ( se otos mitä eri paikoissa on tullut huomioitu, voihan olla vääristynyt otos).

Hämärasti muistelen oliko tuossa sellainen homma jos juotat tinalla ja korjailet hopealla niin ne tinat lähtee sieltä huitsiin samantien. Entinen naapuri kyllä yli 20v sitten tinaili kylppärin suihkun putket ja hienosti pitää vieläkin.
Toinen juttu lienee ajalta jolloin lyijyä oli tinassa olisiko se ollut syy?

 

[xismo]

Kyllä ntuollaiset mutkan ymmärtäisin mutta vinottain seinän keskeltä toiseen nurkkaan näyttää aika oudolle , ei siinä edes jää laajenemisvaraa oikeasti.

 

[Ilmavesi]

Kokonaisuuden pohdinta jatkuu. Yksi vaihtoehto olisi yhdistää puskurivaraajaan tällainen termostaatilla toimiva putkikattila. Vaihtoehtoisesti voisi asentaa tällaisen ohjauksella toimivan 9 kw vastuksen puskurivaraajaan, jolloin varaaja toimisi tarvittaessa sähkökattilana. Toki tällöin puskurivaraajan sisähalkaisijan tulee olla vähintään 490 mm, jotta vastus mahtuu varaajaan. Lisäksi putkiliitos on 2", joten saattaa joutua käyttämään muunnosnippaa.

 

[BBF]

Itsellä on vilpissä puskurina tällänen johon laitoin lisävastuksen (3kW) jota vilppi käskyttää tarvittaessa. https://www.maalampotukku.fi/product/3161/energy-save-bt200tc-1

 

[Arisoft]

Yksi vaihtoehto olisi yhdistää puskurivaraajaan tällainen termostaatilla toimiva putkikattila.

Itseäni tuollainen vaihtoehto houkuttaisi. Ei siksi että se olisi helppo vaan siksi, että siinä olisi enemmän vapausasteita. Sehän tekee samaa kuin kiinalainen VILP. Lämmittää vettä jota sille syötetään ja vaatii että vesi liikkuu. Muuten pysähtyy.

Käyttäminen toki vaatii paljon kutkituksia ja sulkuja. Mutta sillä voisi lämmittää vaikka kahta varaajaa vuorotellen.

 

[Ode]

Tai tästä puskuri+käyttövesi+15 kW vastus yhdessä pöntössä:

OSO OPTIMA COIL 300 3/15 KW (TYÖSÄILIÖ+ KV-VARAAJA)

Tuotemerkki: OSO Tuotenumero: LVI-5249491 Toimitusaika: n. 1-5 arkipäivää. Rahti: 59 € Ruostumattomasta teräksestä valmistettu norjalainen OSO Optima Coil 360 3 / 15 kW varaaja soveltuu lämpöpumpuille ilman vaihtoventtiiliä 15 kW:iin asti. Lämpöpumppu lataa varaajan alaosassa olevaa...

www.maalampotukku.fi

Ei lopu teho kesken ja kai tällainen sähkökattila 20-40v kestää?
Ja @Ilmavesi yleensä ainakin Suomessa liikkeestä saatavissa pumppuissa on ~9 kW vastus valmiina tukilämmitykseen tai siltä varalta, että kompura/muu lahoaa. Ja pumppunin on. Lattialämpötalossa ei ole edes pakko laittaa puskuria, niin säästyy nekin roposet.

Saksasta Panasonic T-CAP (tuottaa 12 kW -20 pakkasessa) mono 12 kW ~4000€ ja Torista käytetty käyttövesikattila pari hunttia. Sitten kovaa ajoa.

 

[Arisoft]

pumppuissa on ~9 kW vastus valmiina tukilämmitykseen

Pitää paikkansa, mutta ei auta kun pumppuun tulee riittävän vakava vika. Lämmityksen pitäisi toimia myös ne päivät kun pumppua ollaan vaihtamassa uutteen.

 

[Ton1A]

Varsinkin tuo Panasonic T-CAP, siinä on varavastus josta ei ole iloa jos siihen iskee kiertovesipumpun vika. Panan kiertovesipumppu on herkkä magnetiitille, mulla on jo kaksi kertaa ollut jumissa ja vaatinut puhdistusta., Siinä mielessä olisi ikävä ajaa 'direct' moodissa niin että tuo olisi ainoa kiertovesipumppu.

Ongelmaa tuskin on, jos systeemissä ei ole mitään mustasta raudasta tehtyä. Mulla sitä on just vuosimallin '99 öljykattilan verran, se on mun puskuritankki.

 

[Ilmavesi]

Tai tästä puskuri+käyttövesi+15 kW vastus yhdessä pöntössä:

OSO OPTIMA COIL 300 3/15 KW (TYÖSÄILIÖ+ KV-VARAAJA)

Tuotemerkki: OSO Tuotenumero: LVI-5249491 Toimitusaika: n. 1-5 arkipäivää. Rahti: 59 € Ruostumattomasta teräksestä valmistettu norjalainen OSO Optima Coil 360 3 / 15 kW varaaja soveltuu lämpöpumpuille ilman vaihtoventtiiliä 15 kW:iin asti. Lämpöpumppu lataa varaajan alaosassa olevaa...

www.maalampotukku.fi

Mielenkiintoinen tuote! Jos vilp hajoaa, niin OSO:n 15 kw vastus riittää lämmittämään talon. Mutta miten vesi lähtee siitä kiertoon?

Kaisain vilp:ssä on 3 x 3 kw vastusta.

 

[Ilmavesi]

OSO ei tarvitsisi vaihtoventtiiliä, joten se lienee yksinkertainen ratkaisu. Toimisikohan kokonaisuus seuraavasti? Vilpistä tulisi putket OSOlle. OSOn alaosasta eli työsäiliöstä tulisi ulos putkenpätkä ja yläosasta eli käyttövesivaraajasta toinen putkenpätkä. Putkenpätkiin kiinnitettäisiin lattialämmityskierron ja käyttövesikierron pumput. Pumpuista lähtisi putket kiertoihin. Jos vilp hajoaisi, OSOn 15 kw vastus lämmittäisi veden ja pumput kierrättäisivät veden normaalisti. OSOn käyttöohjeesta ei selvinnyt minulle, miten 15 kw vastusta ohjataan, mutta varmaankin vastuksen voi vähintäänkin kytkeä päälle käsikäyttöisesti esimerkiksi vilp:n rikkoutuessa. Minusta tämä käsikäyttöisyys riittäisi varajärjestelmäksi. Normaalissa käytössä vilp (14 kw) ja tarvittaessa vilp:n sähkövastukset (3x3 kw) tuottaisivat lämpöenergian. Jos vilp hajoaisi, työnnettäisiin OSOn työsäiliön 15 kw vastuksen pistotulppa pistorasiaan. Eli vastukselle olisi tehty pistotulpallinen johto.

Voisiko olla näin yksinkertainen kokonaisuus?! Järjestelmän osat olisivat siis vilp, OSO, 2 pumppua ja tietenkin putkisto vilpistä OSOon ja OSOsta kiertoon.

Ulkoseinän sisäpuoleiseen putkistoon vilp:n ja OSOn väliin tulisi sulkuventtiilit, jolloin vilp:n voisi sulkea täysin pois järjestelmästä.

 

[Ode]

Pitää paikkansa, mutta ei auta kun pumppuun tulee riittävän vakava vika. Lämmityksen pitäisi toimia myös ne päivät kun pumppua ollaan vaihtamassa uutteen.

Näin on. Tämä olikin ns. minimisetuppi. En tiedä osaisiko toi OSO ohjata myös pumppua? Voisin vaikka vannoa, että näin jossain puskurin/varajan, jossa oli termari joka osasi herättää myös kiertovesipumpun.

Toisaalta laadukas kiertovesipumppu tuskin hajoaa ekana järjestelmästä vaikka kuinka pumppaisi. Vilpin pumppu ja erillinen pumppu samaan aikaan päälle, niin pärjää ilman automatiikkaakin?

 

[Ilmavesi]

Näin on. Tämä olikin ns. minimisetuppi. En tiedä osaisiko toi OSO ohjata myös pumppua? Voisin vaikka vannoa, että näin jossain puskurin/varajan, jossa oli termari joka osasi herättää myös kiertovesipumpun.

Toisaalta laadukas kiertovesipumppu tuskin hajoaa ekana järjestelmästä vaikka kuinka pumppaisi. Vilpin pumppu ja erillinen pumppu samaan aikaan päälle, niin pärjää ilman automatiikkaakin?

Eikö joka tapauksessa tarvita pumppu puskurivaraajan ja lämmitys- ja käyttövesikiertojen välille? Eikö vilp:n oma pumppu pumppaa veden vain varaajalle? Toinen pumppu jatkaa veden varaajalta kiertoon. Vai miten asia toimii?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jos aikoo pumpata veden lämmitystä ja rakennuksen lämmitystä vuorotellen, en keksi muuta vaihtoehtoa kuin erilliset pumput. Jos "varaaja" on vain pieni lisätiinu lisäämään hiukan lämmitysjärjestelmän tilavuutta, erillisestä latauskierrosta ei ole oikein iloa kun se pieni tiinu ei riitä sulatukseen eikä järkevään lämmityskäyntiin. Asiallisen oikean varaajan (tai varaajien jos talousveden lämmitys erillisessä varaajassa) kanssa aina erilliset pumput ja kaksi erillistä kiertoa, lataus ja lämmitykset, joita voi olla lattia- ja patterilämmitys erillisinäkin.

 

[Ilmavesi]

Jos aikoo pumpata veden lämmitystä ja rakennuksen lämmitystä vuorotellen, en keksi muuta vaihtoehtoa kuin erilliset pumput. Jos "varaaja" on vain pieni lisätiinu lisäämään hiukan lämmitysjärjestelmän tilavuutta, erillisestä latauskierrosta ei ole oikein iloa kun se pieni tiinu ei riitä sulatukseen eikä järkevään lämmityskäyntiin. Asiallisen oikean varaajan (tai varaajien jos talousveden lämmitys erillisessä varaajassa) kanssa aina erilliset pumput ja kaksi erillistä kiertoa, lataus ja lämmitykset, joita voi olla lattia- ja patterilämmitys erillisinäkin.

Kellarinlämmittäjä, ymmärränkö oikein, jos totean, että suunnitelmani sisältää yllä kuvaamasi lähestymistavan?

Eli: Vilpistä tulisi putket OSOlle. OSOn alaosasta eli työsäiliöstä tulisi ulos putkenpätkä ja yläosasta eli käyttövesivaraajasta toinen putkenpätkä. Putkenpätkiin kiinnitettäisiin lattialämmityskierron ja lämpimän käyttövesikierron pumput. Pumpuista lähtisi putket kiertoihin. Jos vilp hajoaisi, OSOn 15 kw vastus lämmittäisi veden ja pumput kierrättäisivät veden normaalisti (OSOn käyttöohjeesta ei selvinnyt minulle, miten 15 kw vastusta ohjataan, mutta varmaankin vastuksen voi vähintäänkin kytkeä päälle käsikäyttöisesti esimerkiksi vilp:n rikkoutuessa). Järjestelmän osat olisivat siis vilp ja vilp:n oma pumppu, OSO, 2 pumppua ja tietenkin putkisto vilpistä OSOon ja OSOsta kiertoon.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eli suunnitelmasi olisi ilmeisesti vaihtoventtiileillä pumpata OSO:n yläosa kuumaksi ja siellä kierukassa kuumentaa vesi. Alaosa olisi lämmityspuolen työsäiliö. Pumppuja olisi latauskiertopumppu, lattialämmityksen pumppu ja kuumavesikierron pumppu.

Periaatteessahan tämä on ihan toimiva, tuosta OSO:sta en tiedä. Näissä kuumapäisissä varaajissa perusongelmana on kuuman karkaaminen lämmitykseen. Jos on erilliset varaajat, silloin voi aina luottaa, että työllä tehty kuuma ei karkaa lattioita lämmittämään.

Kuinka hyödyllisenä pidät tuota kuumavesikiertoa? Se lämmittää taloa sillä kuumalla vedellä, joskus aika paljonkin.

 

[pökö]

Yksi vaihtoehto olisi yhdistää puskurivaraajaan tällainen termostaatilla toimiva putkikattila

Tein jokin aika sitten tuollaisen oman varaajani kylkeen, 2" kierteellä niin sopii kaikki vastukset. Tuohon voi vaihdella vastuksia varaajaa tyhjentämättä.

Nuo ostokattilat on siitä tyhmiä että ne on tehty niin ettei kaikki ilma poistu jos ne asentaa pystyyn ja vastus säätimineen ylöspäin.
Omasta putkikattilasta ilma poistuu.

 

[Ilmavesi]

Eli suunnitelmasi olisi ilmeisesti vaihtoventtiileillä pumpata OSO:n yläosa kuumaksi ja siellä kierukassa kuumentaa vesi. Alaosa olisi lämmityspuolen työsäiliö. Pumppuja olisi latauskiertopumppu, lattialämmityksen pumppu ja kuumavesikierron pumppu.

Tarvitaanko vaihtoventtiiliä? Voisiko vilpiltä varaajalle tulevaan putkeen tehdä Y-haaran, jolloin varaajan ala- ja yläosiin virtaisi lattialämmitykseen sopivaa vettä? Varaajan yläosan 3 kw vastus lisälämmittäisi yläosan veden käyttövesikiertoon sopivaksi. Toimisiko näin?

Periaatteessahan tämä on ihan toimiva, tuosta OSO:sta en tiedä. Näissä kuumapäisissä varaajissa perusongelmana on kuuman karkaaminen lämmitykseen. Jos on erilliset varaajat, silloin voi aina luottaa, että työllä tehty kuuma ei karkaa lattioita lämmittämään.

Kuinka hyödyllisenä pidät tuota kuumavesikiertoa? Se lämmittää taloa sillä kuumalla vedellä, joskus aika paljonkin.

 

[Ode]

Eikö tossa ole kytkentä käyttövesi suoraan työsäiliön lämminvesikierukkaan ja vilpiltä putki työsäiliön tuloon? Ei tarvitse/voi käyttää vaihtoventtiilejä? Onko tuossa OSOn varaajassa edes kierukkaa sen käyttöveden puolella?

"Ruostumattomasta teräksestä valmistettu norjalainen OSO Optima Coil 360 3 / 15 kW varaaja soveltuu lämpöpumpuille ilman vaihtoventtiiliä 15 kW:iin asti. Lämpöpumppu lataa varaajan alaosassa olevaa "työsäiliötä", työsäiliön vesi lämmittää lämmitysjärjestelmää ja myös yläpuolella olevaa käyttövesivaraajan pohjaa ja näin lämpö siirtyy myös käyttöveteen. Työsäiliössä on myös kierukka käyttöveden esilämmitystä varten, josta esilämmitetty käyttövesi johdetaan säiliön yläosassa olevaan sekoitusventtiiliin. Työsäiliössä on lisäksi tehtaalla asennettu 15 kW:n vastus. Yläpuolella olevassa käyttövesivaraajassa on tehtaalla asennettu 3 kW:n 1 x 230 V vastus käyttöveden lisälämmitystä varten.

Kaikki yhteet ovat sivuilla, lukuun ottamatta kuuman käyttöveden yhdettä, joka on varaajan päällä. Rakennepaine 10 bar. Takuu rst-säiliölle 5 vuotta ja komponenteille 2 vuotta."

"OC 300 HT can be usedwith a heat pump without tap water prioritisationas well as biomass, solar collectors, gas boiler, etc.Lower cylinder is used for the heating system. Uppercylinder is used for domestic hot water. The coil inthe lower cylinder preheats the domestic hot water,which is then piped to the upper cylinder. The OCseries is fitted with electric backup"

 

[Ode]

. Näissä kuumapäisissä varaajissa perusongelmana on kuuman karkaaminen lämmitykseen.

Jäin miettimään tätä, että kuinkakohan paljon sitä siirtyy tonne puskurin puolelle? Jos vesi pääsee kerrostumaan, niin ei varmaan hirveästi? Jos taas vastuksella kuumennetaan koko käyttövesisäiliö 55c, niin sitten se varmaan väkisinkin lämmittää työsäiliön/puskurin puolta.

 

[Arisoft]

soveltuu lämpöpumpuille ilman vaihtoventtiiliä

Kuulostaa juuri siltä että vaihtoventtiiliä ei oikein pysty käyttämäänkään. Varaajan idea vaikuttaa kätevältä. Kylmä seisova vesi esilämmitetään seinämän läpi ja juokseva kylmä vesi kierukan kautta. Vastukselle jää vain tulistaminen tehtäväksi.

 

[BBF]

Tuossa pöntössähän on vaan 200L lämminvesivaraaja (yläosa) ja 100L puskuri (alaosa) päällekkäin, molemmissa omat vastukset. Puskurissa kylmän veden esilämmityskierukka lv-varaajan sekoitusventtiilille. En tiedä, itse haluaisin pitää nuo erillään.

 

[pökö]

Näissä kuumapäisissä varaajissa perusongelmana on kuuman karkaaminen lämmitykseen.

Karkaaminen on hyvin pientä. Varaajan yläpää lämpenee vain vastuksen yläpuolelta ja yläpään pohjalle tulee aina kylmää vettä tilalle kun kuumaa päästetään pois.

Olen omaani käyttänyt noin enkä ole havainnut ihmeempää lämmönkarkaamista.

 

[Ode]

Tuossa pöntössähän on vaan 200L lämminvesivaraaja (yläosa) ja 100L puskuri (alaosa) päällekkäin, molemmissa omat vastukset. Puskurissa kylmän veden esilämmityskierukka lv-varaajan sekoitusventtiilille. En tiedä, itse haluaisin pitää nuo erillään.

Näin juuri, eli yhdessä pöntössä kaikki tarvittava. Se on varmaan putkarille suunnilleen sama työ riippumatta siitä kytkeekö noi yhteen vai kahteen pönttöön? Jos on tila tiukassa, niin tollanen varmaan mahtuu helpommin.

Hinta tuolle on sinne päin verrattuna kahteen erilliseen säiliöön+ tarpeeksi isoon vastukseen
Esim. maalämpötukun hinnat alkaen mallit:

TESY KÄYTTÖVESIVARAAJA WWM200E – 183 L 930€ (muoks. tässä ei olekkaan vastusta, vaan lämmitys kierukalla. Halvin käyttövesivaraaja vastuksella ~1390e)​

+

ENERGY SAVE BT100TC-2 (kv-kierukalla) 650€​

+

9,0 KW SÄHKÖVASTUS TERMOSTAATILLA 400 V 210€​

1790e - 2250€. Oso maksaa 2090e.

 

[Ode]

Hei tyhmä kysymys aiheen vierestä, mutta ehkä auttaa aloittajaakin. Miten noi saa kytkettyä niin, että pystyy tekemään myös lämmityskauden ulkopuolella lämmintä vettä pumpulla? Oletukseni siis on, että vilp - puskuri - lämmonjako - paluu vilp ja käyttövesi esilämmitetään kierukassa. Tällainen kytkentä ei mahdollista lämpimän veden lämmitystä kesällä?

 

[BBF]

Hei tyhmä kysymys aiheen vierestä, mutta ehkä auttaa aloittajaakin. Miten noi saa kytkettyä niin, että pystyy tekemään myös lämmityskauden ulkopuolella lämmintä vettä pumpulla? Oletukseni siis on, että vilp - puskuri - lämmonjako - paluu vilp ja käyttövesi esilämmitetään kierukassa. Tällainen kytkentä ei mahdollista lämpimän veden lämmitystä kesällä?

Olisi se mahdollista jos lämmönjako ohitetaan parilla venttiilillä mutta on se vähän rajoitus että puskurissa on vain yhdet liitynnät. Omassa puskurissa on vilpille ja lämmönjaolle omat liitynnät ja molemmilla omat pumput jolloin kierrot voi olla eri nopeuksilla. Vilppi yleensä vielä vaatii jonkun minimivirtaaman johon ei kaikki lämmönjaot pääse. Omasta mielestä parempi tehdä silleen.

 

[MJKA]

Mielenkiintoinen tuote! Jos vilp hajoaa, niin OSO:n 15 kw vastus riittää lämmittämään talon. Mutta miten vesi lähtee siitä kiertoon?

Kaisain vilp:ssä on 3 x 3 kw vastusta.

No tämä OSO on hyvin samanlainen ratkaisu kuin minun Fujitsussa, eli se Sanyo/CTC. Siinä on ylhäällä 9kw ja alhaalla 6kw vastuksia, eli sillä kyllä kämppä lämpimänä pysyy kun ulkoyksikkö on syystä tai toisesta pois pelistä. Kokemusta on kun oli -31C pakkasta. Eikä tarvita mitään vaihtoventtiileitä käyttö- tai lämmitysveden tekoon. Eli Fujitsu on kytketty suoraan tuohon ja minulla ollut koko ajan +48C vettä. Sisäyksikön saa sitten säädettyä erikseen mihin haluaa, minulla maks. 59C ja säästyy huoneanturin mukaan, Voi käyttää myös ulkoanturia. Mielestäni tuo OSO on ihan järkevä ratkaisu ja yksinkertaistaa kun vaihtoventtiiliä ei tarvita, ja niihin kun tuntuu ainakin näiden palstojen mukaan vikoja tulleen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Olen omaani käyttänyt noin enkä ole havainnut ihmeempää lämmönkarkaamista.

Sinulla on 900 litran varaaja johon on tehty myös erityinen sisäänmenoyhde, joka on rakennettu sitä silmällä pitäen, että se ei sekoita varaajaa. En olisi kovinkaan luottavainen, jos kyseessä on noin 300 l pytty, jossa vain kyljessä reikä. Ehkä OSO:ssa on jotenkin erityisesti suunnitellut sisääntulot ja lähdöt. Ainaikin varaajan korkeus, mahdollinen väliseinä ja tilavuus ovat valttia.

 

[Ilmavesi]

Kiitos kommenteista! Vaikuttaa siltä, että tämä OSO voisi olla sopiva ratkaisu minulle. OSO on siitäkin hyvä, että sen työsäiliössä on tehokas (15 kw) vastus valmiina. Nimittäin tavanomaisiin 100 litran puskurivaraajiin ei mahdu tehokasta vastusta, koska tehokas vastus on pitkä. 4.5 kw vastuksenkin asennuspituus on 395 mm, joten se ei mahdu puskurivaraajaan. OSO on kallis (2150 € toimitettuna), mutta koska vaihtoventtiiliä (Kaisai 210 €), erillistä termostaatilla toimivaa vastusta (430 €), puskurivaraajaa (316 €) ja lämminvesivaraajaa (635 €) (yht. 1591 € + rahti 260 € = 1851 €) ei tarvita, hintaero (299 €) on nähdäkseni melko maltillinen. Lisäksi asennustyötä on vähemmän kuin erikseen asennettavilla osilla.

Kertaan vielä käsitykseni asiasta:

14 kw Kaisai-vilpistä tulisi putket OSOlle. OSOn alaosasta eli työsäiliöstä tulisi ulos putkenpätkä ja yläosasta eli käyttövesivaraajasta toinen putkenpätkä. Putkenpätkiin kiinnitettäisiin lattialämmityskierron ja käyttövesikierron pumput. Pumpuista lähtisi putket kiertoihin. Jos vilp hajoaisi, OSOn 15 kw vastus lämmittäisi lämmitysveden ja pumput kierrättäisivät veden normaalisti. OSOn käyttöohjeesta ei selvinnyt minulle, miten 15 kw vastusta ohjataan, mutta varmaankin vastuksen voi vähintäänkin kytkeä päälle käsikäyttöisesti esimerkiksi vilp:n rikkoutuessa. Minusta tämä käsikäyttöisyys riittäisi varajärjestelmäksi. Normaalissa käytössä vilp (14 kw) ja tarvittaessa vilp:n sähkövastukset (3x3 kw) tuottaisivat lämpöenergian. Jos vilp hajoaisi, työnnettäisiin OSOn työsäiliön 15 kw vastuksen pistotulppa pistorasiaan. Eli vastukselle olisi tehty pistotulpallinen johto.

Voisiko olla näin yksinkertainen kokonaisuus?! Järjestelmän osat olisivat siis vilp, vilp:n oma pumppu, vilp:n 3x3 kw vastukset, OSO, 2 kiertovesipumppua ja tietenkin putkisto vilpistä OSOon ja OSOsta kiertoon.

Ulkoseinän sisäpuoleiseen putkistoon vilp:n ja OSOn väliin tulisi sulkuventtiilit, jolloin vilp:n voisi sulkea täysin pois järjestelmästä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tarvitaanko vaihtoventtiiliä? Voisiko vilpiltä varaajalle tulevaan putkeen tehdä Y-haaran, jolloin varaajan ala- ja yläosiin virtaisi lattialämmitykseen sopivaa vettä? Varaajan yläosan 3 kw vastus lisälämmittäisi yläosan veden käyttövesikiertoon sopivaksi. Toimisiko näin?

No, mieti nyt kahdesti. Tämä ei tuo mielestäni mitään etua, että olisi erillinen tulistusvaraa vain kuumalle veden. Sen voisi ajastaakin vapaasti. Toki tämä ehdotuksesti "toimii" siinä mielessä, että talo lämpiää ja vettä tulee mutta ei tämä nyt mikään korkein valinta tule olemaan. Aivan yhtä hyvin tuon OSO:n voisi pyhittää lämmitykseen ja veden esilämmitykseen, jopa niin sanottuun kylmän veden haalistukseen.

Mikä tämä juttu 100 litran puskurivaraajasta oikein on ja mihin sen on ajateltu riittävän. Se on piikanen pieneenkin taloon?

 

[MJKA]

Kiitos kommenteista! Vaikuttaa siltä, että tämä OSO voisi olla sopiva ratkaisu minulle. OSO on siitäkin hyvä, että sen työsäiliössä on tehokas (15 kw) vastus valmiina. Nimittäin tavanomaisiin 100 litran puskurivaraajiin ei mahdu tehokasta vastusta, koska tehokas vastus on pitkä. 4.5 kw vastuksenkin asennuspituus on 395 mm, joten se ei mahdu puskurivaraajaan. OSO on kallis (2150 € toimitettuna), mutta koska vaihtoventtiiliä (Kaisai 210 €), erillistä termostaatilla toimivaa vastusta (430 €), puskurivaraajaa (316 €) ja lämminvesivaraajaa (635 €) (yht. 1591 € + rahti 260 € = 1851 €) ei tarvita, hintaero (299 €) on nähdäkseni melko maltillinen. Lisäksi asennustyötä on vähemmän kuin erikseen asennettavilla osilla.

Kertaan vielä käsitykseni asiasta:

14 kw Kaisai-vilpistä tulisi putket OSOlle. OSOn alaosasta eli työsäiliöstä tulisi ulos putkenpätkä ja yläosasta eli käyttövesivaraajasta toinen putkenpätkä. Putkenpätkiin kiinnitettäisiin lattialämmityskierron ja käyttövesikierron pumput. Pumpuista lähtisi putket kiertoihin. Jos vilp hajoaisi, OSOn 15 kw vastus lämmittäisi lämmitysveden ja pumput kierrättäisivät veden normaalisti. OSOn käyttöohjeesta ei selvinnyt minulle, miten 15 kw vastusta ohjataan, mutta varmaankin vastuksen voi vähintäänkin kytkeä päälle käsikäyttöisesti esimerkiksi vilp:n rikkoutuessa. Minusta tämä käsikäyttöisyys riittäisi varajärjestelmäksi. Normaalissa käytössä vilp (14 kw) ja tarvittaessa vilp:n sähkövastukset (3x3 kw) tuottaisivat lämpöenergian. Jos vilp hajoaisi, työnnettäisiin OSOn työsäiliön 15 kw vastuksen pistotulppa pistorasiaan. Eli vastukselle olisi tehty pistotulpallinen johto.

Voisiko olla näin yksinkertainen kokonaisuus?! Järjestelmän osat olisivat siis vilp, vilp:n oma pumppu, vilp:n 3x3 kw vastukset, OSO, 2 kiertovesipumppua ja tietenkin putkisto vilpistä OSOon ja OSOsta kiertoon.

Ulkoseinän sisäpuoleiseen putkistoon vilp:n ja OSOn väliin tulisi sulkuventtiilit, jolloin vilp:n voisi sulkea täysin pois järjestelmästä.

Luulisin tuon vastusten kytkeytymisen tapahtuvan automaattisesti jos asetetut lämpöarvo ei toteudu, näin se ainakin omassa Sanyo/CTC:ssä menee jos pumppu lakkaa toimimasta.

 

[Ilmavesi]

No, mieti nyt kahdesti. Tämä ei tuo mielestäni mitään etua, että olisi erillinen tulistusvaraa vain kuumalle veden. Sen voisi ajastaakin vapaasti. Toki tämä ehdotuksesti "toimii" siinä mielessä, että talo lämpiää ja vettä tulee mutta ei tämä nyt mikään korkein valinta tule olemaan. Aivan yhtä hyvin tuon OSO:n voisi pyhittää lämmitykseen ja veden esilämmitykseen, jopa niin sanottuun kylmän veden haalistukseen.

Mikä tämä juttu 100 litran puskurivaraajasta oikein on ja mihin sen on ajateltu riittävän. Se on piikanen pieneenkin taloon?

Kiitos näkemyksestäsi. Mikä olisi mielestäsi tarkoituksenmukaisin ratkaisu?

Ammattiasentajan mukaan kohteeseen riittäisi 80 litran puskurivaraaja. Lattialämmitys ei kuulemma tarvitse suurta puskurivaraajaa, jos muistan perustelun oikein.

 

[Ilmavesi]

Luulisin tuon vastusten kytkeytymisen tapahtuvan automaattisesti jos asetetut lämpöarvo ei toteudu, näin se ainakin omassa Sanyo/CTC:ssä menee jos pumppu lakkaa toimimasta.

Kiitos tiedosta. Täällä on käyttöohje kiinnostuneille kohdassa Esite. Minulle ei selvinnyt siitä työsäiliön 15 kw vastuksen toiminta. Ylemmän säiliön eli käyttöveden lämpötilan säätö oli selkeä.

 

[BBF]

Mikä tämä juttu 100 litran puskurivaraajasta oikein on ja mihin sen on ajateltu riittävän. Se on piikanen pieneenkin taloon?

Tuossa OSO :ssa on 100L puskuri. Eihän vilppi oikeataan tarvitse mitään varsinaista varaajaa.

 

[Arisoft]

Ammattiasentajan mukaan kohteeseen riittäisi 80 litran puskurivaraaja. Lattialämmitys ei kuulemma tarvitse suurta puskurivaraajaa, jos muistan perustelun oikein.

Ei tarvitse suurta koska sen pitäisi pärjätä ilmankin, kunhan virtaaman saa riittävän suureksi. Lattia itsessään on puskuri. Pieni puskuri toimii vain vesien sekoitusastiana sallien pumpun tuottaa haluamansa määrän vettä saamaan aikaan kun lattiaan menee vakiomäärä vettä omalla pumpullaan.

 

[pökö]

Puskurisäiliö laskee coppia kun meno/paluu vesien sallitaan sekoittua.

 

[Ilmavesi]

Ei tarvitse suurta koska sen pitäisi pärjätä ilmankin, kunhan virtaaman saa riittävän suureksi. Lattia itsessään on puskuri. Pieni puskuri toimii vain vesien sekoitusastiana sallien pumpun tuottaa haluamansa määrän vettä saamaan aikaan kun lattiaan menee vakiomäärä vettä omalla pumpullaan.

Niinpä. Kyseisen ammattiasentaja asensi omaan kotiinsa 50 litran puskurivaraajan.

 

[Ilmavesi]

Tein jokin aika sitten tuollaisen oman varaajani kylkeen, 2" kierteellä niin sopii kaikki vastukset. Tuohon voi vaihdella vastuksia varaajaa tyhjentämättä.

Nuo ostokattilat on siitä tyhmiä että ne on tehty niin ettei kaikki ilma poistu jos ne asentaa pystyyn ja vastus säätimineen ylöspäin.
Omasta putkikattilasta ilma poistuu.

Tässä toteutustavassa olisi riskienhallinnan kannalta se hyvä puoli, että jos jokin osa hajoaa, kaikkea ei tarvitse vaihtaa kerralla. Jos OSO-varaajasta hajoaa jotain korjauskelvottomaksi, koko kallis varaaja pitää vaihtaa tai rakentaa uusi järjestelmä.

OSO-hankkeeni sai hiukan takapakkia, sillä maahantuoja vastasi tästä Maalämpötukun sivuilla listatusta varaajasta:
”Tuo laite on jo poistunut valikoimasta ja nykyään OSOlla OTC ja OGC säiliöt, näissä lämpöpumppu kytketään vaihtoventtiilillä joka ohjaa kumpaa osaa lämmitetään, käyttövesi tai puskurisäiliö. Lvi 5249608”

Eli uudemmassa mallissa pitää käyttää vaihtoventtiiliä. Luultavasti Maalämpötukunkin listaama malli on tosiallisesti uudempi malli, sillä Maalämpötukun ilmoittama korkeus täsmää uuden mallin kanssa. Vanhempi malli oli hiukan korkeampi.

 

[Ode]

Mikä ton Kasai 14 kW vehkeen pakkateho on? En löytänyt googlella tarkempia speksejä.

 

[teehookoo]

Ammattiasentajan mukaan kohteeseen riittäisi 80 litran puskurivaraaja. Lattialämmitys ei kuulemma tarvitse suurta puskurivaraajaa, jos muistan perustelun oikein.

Mä en oikein ymmärrä tätä perustetta. Meillä on 12kW Kaisai ja jos vesitilavuus olisi pelkkä lattiassa kiertävä veden tilavuus (alle 100l) niin pumppu kävisi 10min kerrallaan ennenkuin sammuisi.

Ja pienellä vesitilavuudella pumppu todennäköisesti kävisi jatkuvasti todella surkealla hyötysuhteella. Meillä laskennallinen vesitilavuus on noin 570l (ilman paisaria).

Tässä ote tuosta miten COP käyttäyty suhteessa käynnistyksiin ja sulatuksiin.

 

[Arisoft]

Mä en oikein ymmärrä tätä perustetta. Meillä on 12kW Kaisai ja jos vesitilavuus olisi pelkkä lattiassa kiertävä veden tilavuus (alle 100l) niin pumppu kävisi 10min kerrallaan ennenkuin sammuisi.

Laskustasi unohtui se, että vesi jäähtyy kuljettuaan lämmityskierrossa. Jos ei jäähdy niin talo ei lämpene. Sinne lattiaan pitäisi pystyä upottamaan ihan kaikki mitä pumppu tuottaa ja paljon enemmänkin.

Lattian "laskennallinen tilavuus" on tavallaan "ääretön" koska eihän se tule täyteen vaikka kuinka lämmittäisi.