Ymmärtääkseni lattialämpötalossa on tonnikaupalla laattaa vastaanottamassa lämpöä. Patteritalossa lämmitetään lähinnä ilmaa, joka kiertää konvektiolla.
VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock
- Keskustelun aloittaja Ilmavesi
- Aloitettu
Sinulla taitaa pumppu vetäistä vastukset päälle sulatuksessa vaikka puskurissa pitäisi lämpöä riittää ainakin kahteenkymmeneen sulatukseen.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Talo lämpenee kyllä vaikka vesi tulisi saman lämpöisenä lattiasta, jäähtymää ei siihen tarvita.
Kyseisen merkin lämpöpumppua ei kiinnosta lattiaan hukattu delta. Kyseisen merkin lämpöpumppu katsoo lähtevän veden lämpötilaa. Kun lähtevän veden lämpö on saavutettu käyttäjän haluamalle tasolle lyödään pelti kiinni.
Omassa pumpussa olen nähnyt jopa kuuden asteen deltaa.
Lisäksi lattialämmityksen jakotukit on siitä melko tylsiä laitteita, koska niissä on esiasetussäätö joka määrää virtaaman. Meidän tapauksessa pumppu jauhaa startin jälkeen 30min yli 2m3/h virtaamalla, joka on 99% varmuudella yli tämänkin kohteen lattian maksimivirtaamasta. Eli sama suomeksi; pumppu jauhaa seinää vasten ja pääsee tavoitteeseensa nopeammin.
Tuossa on sulatuksen jälkeen outo notkahdus. ENsin tulee hyvin tehoa kuumasta höyrystimestä sitten normaali määrä ja sitten romahdus. Ikäänkuin säädöt olisi menneet päin mäntyä hetkellisesti.
Omassa R32 pumpussa COP käyttäytyy varsin loogisesti, ei esim. nouse ylöspäin kennon huurtuessa
Vihreä on COP (noin 4) , sininen ottoteho (noin 1 kW)
Sellainen rikkoisi termodynamiikan lakeja. Lämmitys ei kuluttaisi energiaa.
Aivan oikea havainto. Olenkin tässä yrittänyt itsekin ihmetellä miksi se käyttäytyy noin. Varmaankin yrittää estää, ettei puskuri "tyhjene" liikaa?
Omassa käytetään palaavan veden lämpöä tavoitteen vertailuun. Joku kolmas voi käyttää erillistä anturia tankin lämpötilan vertailuun. Lattian kannalta lähtevän veden lämpö se mitä tavoitellaan. Vitsi piilee siinä, että kun varataan lattiaa niin on se ja sama lämmitetäänkö sitä 10 kW teholla 6 minuuttia vaiko 1 kW teholla tunti. Lopputulos on sama energiamäärä lisää lattiavaraajassa. Hystereesi saa siis olla riittävä, jotta pumppu voi pitää taukoja mikäli se ei pysty hillitsemään itseään.
Se on ongelma jos pumppu tuottaa vettä enemmän kuin lattiaan pystyy teknisesti syöttämään. Varaavassa systeemissä tietenkään ei rajoitettaisi virtausta termostaateilla silloin kun lämpöä ladataan.
Omani yritti tehdä samaa. Tehtaalla olivat vain kytkeneet vastuksen johdon niin huonosti ettei se saanut virtaa. Kun korjasin vian seuraavana vuonna, niin laite alkoi haukata sulakekokoa suurempaa virtapiikkiä sulattaessa, jonka näin omasta tehomonitorista, joka hälytti. Ratkaisu: otin vastuksen ohjauksen irti kontaktorista.
Syyksi oletan sen, että vastus vähentää veden jäähtymisestä aiheuttuvaa lämpöstressiä eli putket ei naksu niin paljoa. Ja ehkä se voi estää minimaalisen puskurivaraajan menemisen liian kylmäksi.
pökö
Kaivo jäässä
Eihän tuo toteudu mutta talo kyllä lämpenee.
Siis onko kyseessä 12kW R32 Kaisain mono? Eikö tuon pitäisi olla invertterikone ja vähentää tehoja kun haluttua lämpötilaa lähestytään? Ja jos minimiteho on liikaa niin vain silloin saavuttaa/ylittää tavoitteen ja sammuttaa kompressorin?
- Keskustelun aloittaja
- #212
Jäsen tjani:n tekemästä tilastosta selviää.
Ei pidä paikkaansa. Energiaa ei silloin luovuteta. Ei energiaa, ei lämpöä.
pökö
Kaivo jäässä
Jos sun lattiassa tai missä vaan 21 asteisessa tilassa on molemmista päistä 100 asteinen vesiputki niin se lämmittää ympäristöään.
Joo mutta molemmat päät putkesta alkaa pian jäähtymään.
Mulla on mielessä toinen idea.
Pyöreässä kattilassa 100-asteista vettä, jota hämmennetään niin, että se pyörii siellä koko ajan nopeasti. Vesi on joka kohdassa silloin saman lämpöistä kun sitä sekotetaan näin hyvin ja varsinkin on huomattavaa, että se on koko ajan nopeassa liikkeessä.
Sun idea on, että tämä kattila, jossa on 100 asteista liikkuvaa tasalämpöistä vettä, lämmittää ympäristöä? Pitääkö paikkansa?
- Keskustelun aloittaja
- #219
Lämminvesivaraajaksi eli käyttöveden lämmittämiseksi tulisi 257 l Ferroli. Siinä on 1.5 kw lämmitysvastus. Puskurivaraajaksi eli lämmitysveden kiertoon tulisi 80 l Galmet. Siihen liitettäisiin varajärjestelmäksi putkikattila. En tiedä, miten kattilan liittäminen puskurivaraajaan tapahtuu. Vaihtoventtiili asennettaisiin vilpistä varaajille tulevaan putkeen.
Sehän tuossa jo käytiin läpi että se on se, jossa vesi pidetään liian kuumana. Videolla esiteltiin tämä ratkaisu.
Halusiaistko kuitenkin lisätä tähän lisäehtoja esim. että samalla ratkaisun on oltava mahdollisimman energiatehokas?
Ehkä tyhmä kysymys, mutta olen amatööri. Eikö olisi helpompaa hommata suoraan puskuri, jossa on vastuspaikka? Vaikka ES BT100TC-2? Tuossa Galmetissa ei ole kv esilämmityskierukkaa, jos sillä on väliä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Niinpä homma pitää tehdä niin etteivät ne sekoitu. Pelkästään varaajan koko auttaa tähän mutta erityisesti virtaamien sisääntuontitavat. Tästä meillä on kummallakin hyvät referenssit. Pelkästään se että ottaa lämmityksen paluun T-haaralla ennen varaajaa koneelle, poistaa pääosin sekoittumismahdollisuuden. Pahintahan on sen jäähtyneen lämmityksen paluun sekoittaminen lämpimän tuotoksen kanssa. Jos saa sulatusvedetkin lajiteltua erilleen niin se on plussaa.
- Keskustelun aloittaja
- #223
Haluaisin.
- Keskustelun aloittaja
- #224
Galmetilla on useita puskurimalleja. Suunnittelemassani 80 l puskurissa on vastuspaikka.
Kaveri vaihtoi kolme vuotta sitten panan all in one vilppi 2010 valmistuneeseen lattialämmitystaloom, hyvin pystyy lepuuttamaan jopa 12h, kun lattia varaa niin paljon. 60 litran puskurisäiliö ja jaksaa ajaa ilman vastuksia -25 asti. Myös käyttövesi vilpillä helposti. Kokonaiskulutus 12 000 kwh vuodessa kokonaiskulutus (5henkilöä) eli menee suunnilleen samoihin kuin maalämpö. Panasonic olisi oma valinta, mutta kallis.
Edelleen kuulisin mielelläni näkemyksiä tämän hankkeen toteutuskelpoisuudesta ja mielekkyydestä.
Mahdollisimman yksinkertainen ja luotettava ratkaisu on tavoitteena. Luulisi, että se ei olisi kovin hankalaa toteuttaa lattialämmitystalossa.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #226
Kiitos näkemyksestäsi!
Panasonic olisi varmasti hieno. 16 kw monoblock maksaisi 4500 € ja 12 kw 4000 €. Lisäksi rahti maksaa 250 €.
Olen kuullut edullisemmasta Kaisaista eli Mideasta vain hyvää.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #227
Tosiaankin yksi käytännöllinen ongelma on löytää 80-100 litran puskurivaraajiin sopivaa vähintään 4 kw vastusta. Joko vastus on liian pitkä tai sitten siinä on 2” kierre. Puskurivaraajassa on usein 1 1/2” (6/4”) kierre. Nähdäkseni 2” kierteellä varustettua vastusta ei saa pienennettyä supistusnipalla, koska vastus ei mahtune supistusnipan reiän läpi. Olisi hienoa, jos näitä laitteita ja osia olisi jossain kivijalkamyymälässä nähtävissä, jotta pääsisi konkreettisesti tarkastelemaan toteutusta ja osien yhteensopivuutta. 
Mahdollisimman energiatehokas ratkaisu perustuu niin suureen puskurivaraajaan, että siinä syntyy kerrostus eikä vettä sekoiteta. Pienessä puskurissa puskurointi perustuu sekoittamiseen, mutta suuressa ja korkeassa virtaama on puskurin kokoon nähden niin pieni että kuuma pysyy ylhäällä ja kylmä alhaalla.
Tuo ei vielä riitä. Lisäksi pumpun on lisättävä veden lämpöä saman verran kuin se jäähtyy lämmityksessä. Näin päästään optimiin eli veden sekoittuminen lakkaa kokonaan. Pumppu alkaa lämmittää vettä kun puskuri on tyhjentynyt ja pysähtyy kun se on täyttynyt. Kumpikin suunta lataus/kulutus tapahtuu siis yhdellä kierroksella.
Putkikattila sijoitetaan lämmitykseen lähtevään putkeen. Sen tehtävä on pitää lähtevä vesi kuumempana kuin minimiasetus. EIköhän sellainen putkikattila/virtauslämmitin löydy, joka pystyy tarkaan säätöön vesimäärän vaihdellessa?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sinä katselet 12-16 kW Panasonicia ja sitten tuollaista pientä puskuria. Tuommoinen 80 litrainen voi olla ihan OK jos se on vain pieni sähkökattila syöttämässä suoraan vettä lattioihin (2-putkikytkentä). Jokatapauksessa aivan liian pieni 4-putkikytkettäväksi työsäiliöksi, koska muljahtaa ympäri parissa minuutissa ja lisäksi todennäköisesti sekoittaa vedet. Tuon kokoluokan koneet haluvat vettä siinä 2000 l/h ja työsäiliön pitäisi mieluusti riittää yhden sulatuksen ajaksi. Jos tuohon tarvitaan työsäiliö (4-putkikytkentä), jonka turvin kone voi käydä riippumatta lattialämmityksestä, sen pitäisi olla isompi, sanotaan 250 litraa tai yli.
Sun laitteessa on näemmä fiksumpi logiikka. Tässä meidän laitteessa EEV-säätö tuntuu laahaavan eli sulatuksen jälkeen venttiiliä ei ajeta kiinni tarpeeksi nopeasti => kylmäainetta pääsee kiertoon liikaa => surkea antoteho ja cop
Kyselin valmistajalta onko olemassa uudempaa softaa tarjolla, mutta eivät ole vielä vastanneet kyselyyn.
- Keskustelun aloittaja
- #231
Selvä. Eli tulisi hankkia esimerkiksi tällainen puskurivaraaja. Siihen mahtuisi 4.5 kw vastus helposti. Tämän lisäksi järjestelmään tulisi vaihtoventtiili ja 257 litrainen käyttövesivaraaja.
En niinkään suunnittele Panasonicin hankintaa, vaan 14 kw Kaisai monoblockia.
No nyt näyttää hyvältä!
- Keskustelun aloittaja
- #233
Jos olisi 300 litrainen ja 160 cm korkea lämmitysvesivaraaja, niin järkevää olisi varmaankin asentaa lattialämmitysvesikierron paluuputki varaajan alaosaan ja kiertoon lähtevä putki yläosaan. Yläputkeen asennettaisiin kiertovesipumppu. Eikö niin? Lisäksi varaajaan voisi asentaa pistotulpallisen termostaatilla varustetun 4.5 kw sähkovastuksen käsikäyttöiseksi varajärjestelmäksi.
Viimeksi muokattu:
Tämä toimii niin että sulatuksne jälkeen se vääntää EEV:n samaan asentoon kuin ennen sulatusta. Sitten se alkaa avaamaan sitä kun häyrystin menee ensin tosi kylmäksi liian pienestä avautumasta johtuen kun huurre puuttuu.
Kun kerrostuminen tapahtuu oikeasti, silloin neliputki toimii ja tarvitaan kaksi pumppua kuten ajattelit. Jos se ei tapahdu, niin silloin T-haaroilla voi lieventää lähtevän veden turhaa jäähtymistä.
Voihan sen vastuksen tosiaan voimapistorasiaan kytkettävällä tulpalla ottaa käyttöön tarvittaessa jos se on puhtaasti käsikäyttöinen hätävara.
Meillä laite on ollut käytössä kuukauden verran ja näillä tiedoilla ottaisin jonkun muun laitteen.
Esim tämänhetkinen tilanne näyttää tälle. Ei edes tehdä ylilämmintä vettä ja silti COP on aivan paska. Näillä spekseillä COP.n pitäisi olla lähempänä neljää kuin kahta.
- Keskustelun aloittaja
- #237
Mielenkiintoista!
- Keskustelun aloittaja
- #238
Tarkoitatko kahdella pumpulla vilp:n omaa ja lämmityskierron pumppua?
Kolmas pumppu olisi kv-kierron pumppu.
Tarvitseeko vastus voimavirtapistorasian vai riittäisikö tavallinen 16 A Schuko-pistorasia? Voimavirtapistorasia järjestyy kyllä tarvittaessa. Sen sulakkeet ovat lj-huoneessa, mutta voimavirtapistorasia on tällä hetkellä lj-huoneen viereisessä autotallissa.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Ei taida olla kierukkaa tai muutakaan käyttöveden esilämmitystä varten
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Etsi torista joku vanha sisäyksikkö tai pumppu mihin monokoneen kytkee