Viime kuussa kulutusvaikutussopimuksella sai painettua sähkön hinnan nollaan, vaikka pörssi huiteli kovissa hinnoissa, korkeiden hintavaihteluiden avulla. Talveksi en enään ottaisi pösää, eli yksi "vannoutunut" vähemmän.
Onko linkkiä tähän Ylen juttuun? Kuulostaa oudolta kun ainakin Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa pitäisi olla huomattavasti yleisempää kuin Suomessa..
Suomessa pörssisähkösopparien osuus on matalin pohjoismaisten välisessä vertailussa.
Kulutusvaikutus soppari on myös pörssisoppari, mutta siinä on vain vertailuhinta ennalta sovittu.
"Jos kahden hinta-alueen välinen siirtoyhteys EI ole täynnä, eli sähköä voidaan siirtää vapaasti halvemmasta alueesta kalliimpaan alueeseen:
Ollapa riittävästi omaa sähköntuotantoa mutta eihän sitä ole ja kohta on puute on vielä pahempi.
Aivan yksinkertaistettuna tuo tarkoittaa käytännössä, että jos sähköä saadaan siirtymään lisää jotakin tai joitakin sivureittiä mahdollisesti kalliimpienkin alueiden kautta ilman, että se haittaa pääsiirtosuuntia, sitten tuollainen siirto otetaan mukaan, jos sähkön lähteen ja kulutuspisteen välillä kannattaa moinen kauppa tehdä. Siirtoyhtiöt joutuvat osallistumaan nettosiirtohinnoilla, eli eivät pääse jaolle bruttona molempien aluerajojen hintaeroista välissä olevien alueiden kautta, vaan joutuvat käsittääkseni tyytymään alueelle tulevan ja sieltä lähtevän lisäsiirron hintaeroon.
Eikö silloin jos tällainen kauppa on syntymässä, niin silloin sähkön lähdealueella hinta nousee, kulutusalueella laskee ja pullonkaulasiirrot kasvavat. Pullonkauloja alueita ylittävissä siirroissa on vähintään kaksi, joista molemmista tulee kantaverkkoyhtiöille hyvinvointia pullonkaulatulojen muodossa siis lähtevän ja kuluttuvan alueen hintaeron perusteella.
Eikö tälle suurelle epäkohdalle tarttis tehdä jotain??? En ymmärrä että meidän pitää kärsiä siitä että on rakennettu liian paksu kaapeli Viroon. Muistaakseni on ollut puhetta jostani Aurorastakin tasoittamaan hintoja. Estlinkkien ja sen välillä ei ole käsittääkseni kuin 200MW ero kapasiteetissä.
Pitäisi.
Eli Viron kaapeli paha. Ruotsin hyvä. Mitäs luulet Ruotsin pohtivan Suomen sähkön viennistä - se kun nostaa hintoja Ruotsissa? Suuri epäkohta heille.
Ei noin voi sanoa. Miksi rakennettiin liian heikko kaapeli? Tarkoitushan on että kaikilla sama hinta. Se on vaan niin että ei tule koskaan tapahtumaan meidän osalta, täällä tulee jatkossakin olemaan kalliimpaa kuin Ruotsissa. Lisäksi meidän naapurit ajattelevat myös kansalaisia ja keksivat tukia, hintakattoja ym järjestelyjä.
Juuri nyt Ruotsista tulee 2400 MW ja Viroon menee 1000MW. Mikä kaapeli on liian heikko?
Ei juuri nyt olekaan ongelmaa.
Lienee selvä, että ovat roikkuneet kaasussa. Toisaalta suunnilleen tuonne se EU:n kolehti kerätään. Takaisin Finlandiaan tulee lähinnä hiilinielua ja päälle susien suojelua. Susia vastaan ei mitään mutta näitä asioita nyt on niin kovin kätevää tuolta edistää.
Juu, hinnat käyttäytyvät noin, mutta teoria sanoo, että on kokonaisuuden kannalta edullista, että kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan paremmin (pieni niukkuus nostaa hintoja tyypillisesti enemmän kuin vastaava runsaus laskee). Ehkei kannata mennä syvemmälle teoriaan tässä.
Sieltä onkin rakennettu Estlinkkeihin nähden kolminkertainen kaapeli Britanniaan ja Estlinkkejä vastaavat Saksaan, Tanskaan ja Hollantiin. Kuluneen helmikuun nuo sitten toivatkin sähköä Norjaan, kun vesivarastot alkoivat ehtyä kylmien säiden takia (eli lämpöä tarvittiin paljon). Tälläkin hetkellä sähkön tukkuhinnat ovat Norjassa yli kymmenkertaiset Suomeen nähden. Norjassa riittää tällä hetkellä sähköä paremmin lauhtuneiden säiden takia ja siksi, että Ruotsista viedään 1,5-kertaisesti sähköä Norjaan suhteessa siihen, mitä Estlinkkejä pitkin viedään Suomesta (mikä sekin on kaikki Ruotsista peräisin, vaikka Suomessakin nyt tuulee).
Jos naapurimaissa ja erityisesti Ruotsissa ajattelisivat "omaa etua" samaan tapaan, kuin jotkut tällä palstalla penäävät, voisivat katkaista tyystin kaikki siirtoyhteydet Suomeen. Suomessa on turha ruikuttaa, kun täällä on kaikki energia-asiat hoidettu itsekkäästi ja päin mäntyä ja heittäydytty toisten avun varaan. Pitäisi rakentaa ensin sähköntuotantokapasiteettia ja sähkövarastoja ja tyrkätä kunnon sakko sellaiselle kulutukselle, joka vaihtelee runsaasti ulkoilman lämpötilan mukaan eikä jousta nimeksikään.
Pitää vaan mielessä että piiiitkässä juoksussa pösä on halvin ja toivoo että elinvuosia riittää.
Toikaan ei oo kyllä mikään luonnonlaki joka vuodesta toiseen tulee pysymään samana. Paitsi kaiken järjen mukaan kiinteätkin sitten kallistuu sen myötä. Eli sähköomavaraisuutta tavoitteleen!
Oma käsitykseni on, että tuo on puhdasta talousteoriaa flow-siirron laskenta-algoritmin perusteella. Eli ei ole suoraa yhteyttä eikä flow'n laskenta välitä vähätkään "hyvinvoinnin" estimoinnista puhumattakaan, että perustaisi jotakin sen pohjalta.
Lähinnä mietin eri hinta-alueissa sitä, että kun pörssisähkön algoritmi laskee hyvinvoinnin maksimia (tuottaja + ostaja + pullonkaulat), niin mihin pohjaan hyvinvoinnin kasvua verrataan tuottajan ja ostajan tapauksessa, kun ne vetävät vastakkaisiin suuntiin? Tuottajan hyvinvointi vähentää ostajan hyvinvointia ja päinvastoin. Johonkin pohja-arvoihin on verrattava, jotta voidaan laskea yhteinen maksimi.
Nollahypoteesi on käsittääkseni laskelmissa sen, ettei sähköä siirretä eikä kauppaa käydä ja tuo yleistyy myös siirretyn sähkön lisäeriin kumulatiivisesti. Kuvio on kokonaisuudessaan aika monimutkainen, mutta onhan hyöty osoitettu todelliseksi (hyvinkin yleisillä oletuksilla; tuon yleisestä osoittamisesta on myönnetty jopa ns. Nobelin taloustieteen palkinto / John Nash). Asiaa voi valaista esimerkiksi niin, että sähkön todellinen niukkuus on erittäin huomattava haitta tuosta kärsivällä alueella ja markkinhinnat voivat silloin nousta lähes pilviin tai sähkön käyttöä rajoittamaan esimerkiksi teollisuudessa. Sen sijaan ylimääräisen sähkön luovuttaminen naapuriin toisaalta tasaa hintoja luovuttajankin alueella (vaikka etenkin halvimmat hinnat kohoavat) eikä sähkön polttaminen ilman kritiikkiä halvan hinnan takia juuri edistä hyvinvointia. Talousteorian mukaan sähkö on arvokkaampaa ja tulee tärkeämpään käyttöön sillä puolella rajaa, missä kannattaa maksaakin enemmän.
www.linkedin.com
