Pörssisähkön hinta Euroopassa vuonna 2026

Husky

Hyperaktiivi
Ylen jutussa luki muutama päivä sitten, että Euroopassa ei tunneta pörssisähköä yksityisillä ihmisillä ja siihen tyyliin sanottu, että Suomi on saarekkeena koekenttä asialle, jota seurataan miten touhussa käy.

Ei voi kun ihmetellä miksei tämä palstan mukaan ainoa ja oikea systeemi ole sielläkin käytössä
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Ylen jutussa luki muutama päivä sitten, että Euroopassa ei tunneta pörssisähköä yksityisillä ihmisillä ja siihen tyyliin sanottu, että Suomi on saarekkeena koekenttä asialle, jota seurataan miten touhussa käy.

Ei voi kun ihmetellä miksei tämä palstan mukaan ainoa ja oikea systeemi ole sielläkin käytössä
Viime kuussa kulutusvaikutussopimuksella sai painettua sähkön hinnan nollaan, vaikka pörssi huiteli kovissa hinnoissa, korkeiden hintavaihteluiden avulla. Talveksi en enään ottaisi pösää, eli yksi "vannoutunut" vähemmän. :)
 

Antero80

Vakionaama
Ylen jutussa luki muutama päivä sitten, että Euroopassa ei tunneta pörssisähköä yksityisillä ihmisillä ja siihen tyyliin sanottu, että Suomi on saarekkeena koekenttä asialle, jota seurataan miten touhussa käy.

Ei voi kun ihmetellä miksei tämä palstan mukaan ainoa ja oikea systeemi ole sielläkin käytössä
Onko linkkiä tähän Ylen juttuun? Kuulostaa oudolta kun ainakin Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa pitäisi olla huomattavasti yleisempää kuin Suomessa..
Tosin Yle on saattanut haastatella jotain "asiantuntijaa" jolla on oma lehmä ojassa.
 

-Teme-

Vakionaama
Ylen jutussa luki muutama päivä sitten, että Euroopassa ei tunneta pörssisähköä yksityisillä ihmisillä ja siihen tyyliin sanottu, että Suomi on saarekkeena koekenttä asialle, jota seurataan miten touhussa käy.

Ei voi kun ihmetellä miksei tämä palstan mukaan ainoa ja oikea systeemi ole sielläkin käytössä
Suomessa pörssisähkösopparien osuus on matalin pohjoismaisten välisessä vertailussa.
Manner euroopassa Hollannissa lienee korkein luku pohjoismaiden jälkeen. Useimmissa Euroopan maassa käytetään keskihinnan arvioperusteista laskutusta. Eräs tuttu Tsekeissä kertoi miten kerran vuodessa tulee arvioiden päälle tasauslasku ja kun Ukrainan konflikti oli alkanut, niin vuoden tasauslasku oli n.2kk keskipalkan suuruinen.

Key estimates from recent data (around 2024–2025):

• Norway: The highest adoption, with approximately 75–93% of households on spot/hourly contracts (sources vary slightly, but consistently show it as the dominant type; e.g., ~76–87% in some reports, up to 93% in market overviews).

• Sweden: Around 66% spot-indexed contracts for consumers.

• Denmark: Around 45–69% on spot/dynamic contracts.

• Finland: Lower but significant, at about 30–31% of household consumers on spot-price-based contracts.
Kulutusvaikutus soppari on myös pörssisoppari, mutta siinä on vain vertailuhinta ennalta sovittu.
 

tet

Hyperaktiivi
Ylen jutussa luki muutama päivä sitten, että Euroopassa ei tunneta pörssisähköä yksityisillä ihmisillä ja siihen tyyliin sanottu, että Suomi on saarekkeena koekenttä asialle, jota seurataan miten touhussa käy.

Ei voi kun ihmetellä miksei tämä palstan mukaan ainoa ja oikea systeemi ole sielläkin käytössä

Edellä jo tartuttiinkin pörssisopparien yleisyyteen. Itse nostaisin vielä esille sen, että kun puhutaan sähköpörssistä, ei puhuta kuluttajakaupasta. Lähes koko Eurooppa pelaa samaa pörssipeliä tukkusähköllä, kuin Suomikin. Usein väittely täällä on minusta käyty nimenomaan tukkusähköstä, ei niinkään kuluttajasopimuksien luonteesta. Meillä kuitenkin niitä sopimustyyppejä riittää, ja jokainen kuluttaja voi valita mieleisensä. Jos väännetään tukkusähköstä, niin Ylen jutun totuudet (tai "totuudet") ovat merkityksettömiä, koska ihan tämä sama "ainoa ja oikea systeemi" on käytössä tukkusähkössä muuallakin Euroopassa.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Mikä oli se selitys miksi meillä täytyy olla sama hinta kuin Virolla, Latvialla ja Liettualla? Eihän Ruotsin hinta nouse meidän tasolle vaikka tuodaan sieltä.
 

Liitteet

  • Screenshot_3-3-2026_13342_data.nordpoolgroup.com.jpeg
    Screenshot_3-3-2026_13342_data.nordpoolgroup.com.jpeg
    140,8 KB · Katsottu: 41
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Hyperaktiivi
Nousis ne Ruotsissakin jos siirtolinjat sieltä tänne ei olisi jo valmiiksi täynnä.
Ja heillä on yhteyksiä moneen muuhunkin maahan. Meillä lähinnä vain Ruotsiin ja Viroon (ja pikkuriikkiseti Norjaan)
 

tet

Hyperaktiivi
Mikä oli se selitys miksi meillä täytyy olla sama hinta kuin Virolla, Latvialla ja Liettualla? Eihän Ruotsin hinta nouse meidän tasolle vaikka tuodaan sieltä.

Ajatus on väärin päin. Lähtökohtaisesti koko Euroopassa on yksi ja sama hinta. Kysymys pitää asettaa: "miksi Suomen hinta nousee korkeammaksi kuin Ruotsin?". Vastaus: koska Ruotsista ei saada riittävästi halpaa sähköä, kun siirtokapasiteetti on täynnä.

Sitten taas Viron osalta: "miksi Viron hinta ei nouse korkeammaksi kuin Suomen?". Vastaus: koska siirtoyhteys Suomesta Viroon ei tuossa kohtaa ole täynnä, joten hinnat siirron päissä eivät erkane toisistaan.
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Sähkön siirtosuuntia ei joskus voi olla ihmettelemättä. Nytkin Liettuasta siirtyy sähköä etelä-Ruotsiin, vaikka pörssihinta on siellä 171 €, Skånessa 34 €. Tänään oli välillä Suomen hinta keski-Ruotsin hintaa alempi ja silti sähkö virtasi Suomeen päin. Tuskinpa Liettuasta sähköä myydään kiinteällä sopimuksella Ruotsiin.
 

grendy

Vakionaama
Mikä oli se selitys miksi meillä täytyy olla sama hinta kuin Virolla, Latvialla ja Liettualla? Eihän Ruotsin hinta nouse meidän tasolle vaikka tuodaan sieltä.
"Jos kahden hinta-alueen välinen siirtoyhteys EI ole täynnä, eli sähköä voidaan siirtää vapaasti halvemmasta alueesta kalliimpaan alueeseen:
  • pörssin optimointi pystyy tasapainottamaan kysynnän ja tarjonnan yhtenä markkinana
  • hinnat yhtyvät → sama aluehinta molemmille alueille"
Eli liian iso siirtokapa Viron välillä ja liian pieni siirtokapa Ruotsin välillä ton perusteella
 

Harrastelija

Hyperaktiivi
Jaetaanko pörssissä (kärjistäen) halvimmat sähköt yhdestä maasta ensin kaikkiin muihin maihin? Sitten kun linjat on täynnä niin siihen suuntaan ei enää tule kauppoja vaan maan omaa kalliimpaa tuotantoa jaetaan pörssissä paikallisille.

Tämä voisi selittää tuon että kalliista näyttäisi menevän halvempaan. Eli joku on myynyt virossa tuotantoa halvalla ja se on pörssissä mennyt ruotsalaisille. Mutta Virossa on tarvittu vielä lisää sähköä ja se on tehty kalliimmalla tavalla paikallisesti jolloin Viron pörssihinta on noussut vielä korkeammalle (tai se viimeinen tarvittava kW on tullut kalliista toisesta naapurista)
 

Hempuli

Töllintunaaja
Kallista sähköä menee nykyisen flow-based algoritmin mukaan myös keskihintaisesta halvemman/halvempien alueiden kautta kalliimmalle alueelle. Laskenta perustuu siihen, että hyvinvointi (wellfare) on ostajille, tuottajille ja alueiden väliseen siirtoon suurin. Miten hyvinvointi lasketaan tai määritetään on mulle pelkässä arvauksessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Miten hyvinvointi lasketaan tai määritetään on mulle pelkässä arvauksessa.
Aivan yksinkertaistettuna tuo tarkoittaa käytännössä, että jos sähköä saadaan siirtymään lisää jotakin tai joitakin sivureittiä mahdollisesti kalliimpienkin alueiden kautta ilman, että se haittaa pääsiirtosuuntia, sitten tuollainen siirto otetaan mukaan, jos sähkön lähteen ja kulutuspisteen välillä kannattaa moinen kauppa tehdä. Siirtoyhtiöt joutuvat osallistumaan nettosiirtohinnoilla, eli eivät pääse jaolle bruttona molempien aluerajojen hintaeroista välissä olevien alueiden kautta, vaan joutuvat käsittääkseni tyytymään alueelle tulevan ja sieltä lähtevän lisäsiirron hintaeroon.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Aivan yksinkertaistettuna tuo tarkoittaa käytännössä, että jos sähköä saadaan siirtymään lisää jotakin tai joitakin sivureittiä mahdollisesti kalliimpienkin alueiden kautta ilman, että se haittaa pääsiirtosuuntia, sitten tuollainen siirto otetaan mukaan, jos sähkön lähteen ja kulutuspisteen välillä kannattaa moinen kauppa tehdä. Siirtoyhtiöt joutuvat osallistumaan nettosiirtohinnoilla, eli eivät pääse jaolle bruttona molempien aluerajojen hintaeroista välissä olevien alueiden kautta, vaan joutuvat käsittääkseni tyytymään alueelle tulevan ja sieltä lähtevän lisäsiirron hintaeroon.
Eikö silloin jos tällainen kauppa on syntymässä, niin silloin sähkön lähdealueella hinta nousee, kulutusalueella laskee ja pullonkaulasiirrot kasvavat. Pullonkauloja alueita ylittävissä siirroissa on vähintään kaksi, joista molemmista tulee kantaverkkoyhtiöille hyvinvointia pullonkaulatulojen muodossa siis lähtevän ja kuluttuvan alueen hintaeron perusteella.

Lähdealueella hinnan noustessa tuottajan hyvinvointi kasvaa ja ostajan laskee. Kulutusalueella käy päinvastoin. Kantaverkkoyhtiöt saavat hyvinvointia siirtomäärän kasvaessa. Periaatteessa suuri siirtomäärä on plussaa, kun tavoitellaan hyvinvoinnin maksimia tuottajan, ostajan ja pullonkaulatulojen summana. Pullonkaulatulon hyvinvointi tulee alueiden hintaerosta, mutta mistä lasketaan tuottajan ja ostajan hyvinvointi (wellfare)?
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Ajatus on väärin päin. Lähtökohtaisesti koko Euroopassa on yksi ja sama hinta. Kysymys pitää asettaa: "miksi Suomen hinta nousee korkeammaksi kuin Ruotsin?". Vastaus: koska Ruotsista ei saada riittävästi halpaa sähköä, kun siirtokapasiteetti on täynnä.

Sitten taas Viron osalta: "miksi Viron hinta ei nouse korkeammaksi kuin Suomen?". Vastaus: koska siirtoyhteys Suomesta Viroon ei tuossa kohtaa ole täynnä, joten hinnat siirron päissä eivät erkane toisistaan.
Eikö tälle suurelle epäkohdalle tarttis tehdä jotain??? En ymmärrä että meidän pitää kärsiä siitä että on rakennettu liian paksu kaapeli Viroon. Muistaakseni on ollut puhetta jostani Aurorastakin tasoittamaan hintoja. Estlinkkien ja sen välillä ei ole käsittääkseni kuin 200MW ero kapasiteetissä.
 

rawpower

Aktiivinen jäsen
Eikö tälle suurelle epäkohdalle tarttis tehdä jotain??? En ymmärrä että meidän pitää kärsiä siitä että on rakennettu liian paksu kaapeli Viroon. Muistaakseni on ollut puhetta jostani Aurorastakin tasoittamaan hintoja. Estlinkkien ja sen välillä ei ole käsittääkseni kuin 200MW ero kapasiteetissä.
Pitäisi.
Mutta Suomessa on mentaliteetti, että oma kansa ensin ajattelu on vahingollista.

Norjassa tämä osataan.
 

huugo

Vakionaama
Eikö tälle suurelle epäkohdalle tarttis tehdä jotain??? En ymmärrä että meidän pitää kärsiä siitä että on rakennettu liian paksu kaapeli Viroon.
Eli Viron kaapeli paha. Ruotsin hyvä. Mitäs luulet Ruotsin pohtivan Suomen sähkön viennistä - se kun nostaa hintoja Ruotsissa? Suuri epäkohta heille.

Rusinat pullasta. Jepjep.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Eli Viron kaapeli paha. Ruotsin hyvä. Mitäs luulet Ruotsin pohtivan Suomen sähkön viennistä - se kun nostaa hintoja Ruotsissa? Suuri epäkohta heille.

Rusinat pullasta. Jepjep.
Ei noin voi sanoa. Miksi rakennettiin liian heikko kaapeli? Tarkoitushan on että kaikilla sama hinta. Se on vaan niin että ei tule koskaan tapahtumaan meidän osalta, täällä tulee jatkossakin olemaan kalliimpaa kuin Ruotsissa. Lisäksi meidän naapurit ajattelevat myös kansalaisia ja keksivat tukia, hintakattoja ym järjestelyjä.
 

Harrastelija

Hyperaktiivi
Siinä mielessä molemmat ovat liian heikkoja että menevät välillä ”tukkoon” vaikka EU haluaisi samat hinnat koko alueelle.
Suomalaisten kannalta Ruotsin yhteys on liian heikko.
:hattu:
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kylläpäs puskee sarvet pystyyn kaasun hinnan noustessa. Belgian sähkönhinnan muutos kolmessa päivässä.
Lienee selvä, että ovat roikkuneet kaasussa. Toisaalta suunnilleen tuonne se EU:n kolehti kerätään. Takaisin Finlandiaan tulee lähinnä hiilinielua ja päälle susien suojelua. Susia vastaan ei mitään mutta näitä asioita nyt on niin kovin kätevää tuolta edistää.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikö silloin jos tällainen kauppa on syntymässä, niin silloin sähkön lähdealueella hinta nousee, kulutusalueella laskee ja pullonkaulasiirrot kasvavat. Pullonkauloja alueita ylittävissä siirroissa on vähintään kaksi, joista molemmista tulee kantaverkkoyhtiöille hyvinvointia pullonkaulatulojen muodossa siis lähtevän ja kuluttuvan alueen hintaeron perusteella.
Juu, hinnat käyttäytyvät noin, mutta teoria sanoo, että on kokonaisuuden kannalta edullista, että kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan paremmin (pieni niukkuus nostaa hintoja tyypillisesti enemmän kuin vastaava runsaus laskee). Ehkei kannata mennä syvemmälle teoriaan tässä.

Omasta mielestäni siis luonnolliset pullonkaulat lasketaan aluerajan molemmin puolin olevien siirtoyhtiöiden keskenään jaettaviksi, mutta "keinotekoiset voitot" (siis siirto ensin kalliille alueelle ja sieltä taas halvalle lasketaan niin, että vain nettoero otetaan huomioon eikä välillä olevan alueen korkean sähkön kysynnän suhteessa niukkaan tarjontaan ole pullokaulatulojen perustana, jos tälläinen siirto realisoituu osittain vapaaksi jäävien rajasiirtoyhteyksien kautta; "keinotekoisen voiton" laskuttaminenkin olisi kinkkinen probleema, siihen ei taida olla edes mekanismia olemassa, joten käytännössäkin kantaverkkoyhtiöiden lienee alistuttava siihen, ettei "keinotekoisia voittoja" voi laskuttaa keneltäkään). "Teoria" lienee yleistä operaatioanalyysin teoriaa ja jonkinlaisella lineaarisella optimoinnilla kokonaisuus ja lisä-flowt lasketaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Norjassa tämä osataan.
Sieltä onkin rakennettu Estlinkkeihin nähden kolminkertainen kaapeli Britanniaan ja Estlinkkejä vastaavat Saksaan, Tanskaan ja Hollantiin. Kuluneen helmikuun nuo sitten toivatkin sähköä Norjaan, kun vesivarastot alkoivat ehtyä kylmien säiden takia (eli lämpöä tarvittiin paljon). Tälläkin hetkellä sähkön tukkuhinnat ovat Norjassa yli kymmenkertaiset Suomeen nähden. Norjassa riittää tällä hetkellä sähköä paremmin lauhtuneiden säiden takia ja siksi, että Ruotsista viedään 1,5-kertaisesti sähköä Norjaan suhteessa siihen, mitä Estlinkkejä pitkin viedään Suomesta (mikä sekin on kaikki Ruotsista peräisin, vaikka Suomessakin nyt tuulee).
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei noin voi sanoa. Miksi rakennettiin liian heikko kaapeli? Tarkoitushan on että kaikilla sama hinta. Se on vaan niin että ei tule koskaan tapahtumaan meidän osalta, täällä tulee jatkossakin olemaan kalliimpaa kuin Ruotsissa. Lisäksi meidän naapurit ajattelevat myös kansalaisia ja keksivat tukia, hintakattoja ym järjestelyjä.
Jos naapurimaissa ja erityisesti Ruotsissa ajattelisivat "omaa etua" samaan tapaan, kuin jotkut tällä palstalla penäävät, voisivat katkaista tyystin kaikki siirtoyhteydet Suomeen. Suomessa on turha ruikuttaa, kun täällä on kaikki energia-asiat hoidettu itsekkäästi ja päin mäntyä ja heittäydytty toisten avun varaan. Pitäisi rakentaa ensin sähköntuotantokapasiteettia ja sähkövarastoja ja tyrkätä kunnon sakko sellaiselle kulutukselle, joka vaihtelee runsaasti ulkoilman lämpötilan mukaan eikä jousta nimeksikään.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Kuulostaa loogiselta, että pullonkaulatulot lasketaan lähtö- ja kohdealueen hintaerosta kantaverkkoyhtiöiden hyvinvoinniksi, jonka ne ainakin periaatteessa käyttävät pullonkaulojen ehkäisyyn.

Millainen käsitys sinulla @kotte on tuottajan ja ostajan hyvinvoinnin määrän laskennasta?
 

pökö

Kaivo jäässä
https://yle.fi/a/74-20213475 saas nähdä mitä tässä nyt tulee käymään loppuvuoden pörssisähköhintojen osalta.

"Pohjoismainen vesitilanne historiallisen heikko​

Etenkin pörssisähköasiakkaiden kannattaa toivoa sateista kevättä, sanoo Vattenfall."
Pitää vaan mielessä että piiiitkässä juoksussa pösä on halvin ja toivoo että elinvuosia riittää.
 

grendy

Vakionaama
Pitää vaan mielessä että piiiitkässä juoksussa pösä on halvin ja toivoo että elinvuosia riittää.
Toikaan ei oo kyllä mikään luonnonlaki joka vuodesta toiseen tulee pysymään samana. Paitsi kaiken järjen mukaan kiinteätkin sitten kallistuu sen myötä. Eli sähköomavaraisuutta tavoitteleen!
 

kotte

Hyperaktiivi
Millainen käsitys sinulla @kotte on tuottajan ja ostajan hyvinvoinnin määrän laskennasta?
Oma käsitykseni on, että tuo on puhdasta talousteoriaa flow-siirron laskenta-algoritmin perusteella. Eli ei ole suoraa yhteyttä eikä flow'n laskenta välitä vähätkään "hyvinvoinnin" estimoinnista puhumattakaan, että perustaisi jotakin sen pohjalta.

Sinällään on kylläkin aivan yleisesti tunnustettua ja tunnettua, että kauppa on yleensä kansantaloudellisestikin kannattavaa, jos perusteena on kaupan osapuolten yhdessä omista lähtökohdistaan ja omasta intressistään sopima etu ja hinnat sovitaan markkinaperusteella ilman ulkopuolista pakkoa, tukiaisia tms. Jos jossakin on ylimäärä jotakin hyödykettä, se kannattaa myydä sellaiselle, jolla on ko. hyödykkeestä puutetta, vaikka seurauksena on myyjän ympäristössä hintojen nousu, kun ylimäärää ei ole tarvetta dumpata ja toisaalta niukkuudesta kärsivä ympäristö saa hyötyä halvemmista hinnosita, kun halvempaa hyödykettä saadaan täydentämään niukkuutta, mikä vähentää siellä mahdollisuuksia kiristää marginaalierien hintoja korottamalla. Pitkän päälle tämä myös kannustaa lisäinvestointeihin ennen muuta "vihreämmän ruohon" alueella (ja säästää investointitarvetta niukalla puolella, vaikkakin tämä ei tälle osapuolelle etu olekaan, vaan pikemminkin pysyvän orjuutuksen lähde).
 

Hempuli

Töllintunaaja
Eli ei ole suoraa yhteyttä eikä flow'n laskenta välitä vähätkään "hyvinvoinnin" estimoinnista puhumattakaan, että perustaisi jotakin sen pohjalta.
Lähinnä mietin eri hinta-alueissa sitä, että kun pörssisähkön algoritmi laskee hyvinvoinnin maksimia (tuottaja + ostaja + pullonkaulat), niin mihin pohjaan hyvinvoinnin kasvua verrataan tuottajan ja ostajan tapauksessa, kun ne vetävät vastakkaisiin suuntiin? Tuottajan hyvinvointi vähentää ostajan hyvinvointia ja päinvastoin. Johonkin pohja-arvoihin on verrattava, jotta voidaan laskea yhteinen maksimi.

Pullonkaulatuloistahan alueiden välinen hintaero tasataan kantaverkkoyhtiöiden kesken.
 

tet

Hyperaktiivi
Jaetaanko pörssissä (kärjistäen) halvimmat sähköt yhdestä maasta ensin kaikkiin muihin maihin? Sitten kun linjat on täynnä niin siihen suuntaan ei enää tule kauppoja vaan maan omaa kalliimpaa tuotantoa jaetaan pörssissä paikallisille.

Ei eri sähköntuotantomuotojen hintaeroilla ole sikäli merkitystä, että pörssihinta on aina kalleimman kaupaksi käyneen myyntitarjouksen hinta. Jos pullonkauloja ei olisi, kaupaksi kävisivät vain Euroopan halvimmat myyntitarjoukset. Koska siirtoyhteyksiä ei ole rajattomasti, joudutaan joissakin maissa hyväksymään niin kalliita kotimaisia tarjouksia, että jossain toisessa maassa olevat halvemmat tarjoukset jäävät kokonaan ilman kauppoja, kun siellä lähtömaassa ei noita tarjouksia tarvita (kun vielä halvempaa on riittävästi), eikä niiden siirtämiseen toiseen maahan ole siirtolinjoja vapaana.

"Pohjoismainen vesitilanne historiallisen heikko​

Etenkin pörssisähköasiakkaiden kannattaa toivoa sateista kevättä, sanoo Vattenfall."

Vähän outo tuo varoittelu, että etenkin pörssiasiakkaiden kannattaa toivoa. Kyllä vielä suurempi syy toivomiseen on niillä kiinteitä soppareita käyttävillä, joiden soppari on päättymässä. Heidän seuraava sopparinsa tulee olemaan (kuten aina) kalliimpi kuin futuurit. Jos futuurit nyt nousevat huonosta vesitilanteesta johtuen, niin siellä kiinteissä se hintapaine ensimmäisenä näkyy.
 

kotte

Hyperaktiivi
mihin pohjaan hyvinvoinnin kasvua verrataan tuottajan ja ostajan tapauksessa, kun ne vetävät vastakkaisiin suuntiin? Tuottajan hyvinvointi vähentää ostajan hyvinvointia ja päinvastoin. Johonkin pohja-arvoihin on verrattava, jotta voidaan laskea yhteinen maksimi.
Nollahypoteesi on käsittääkseni laskelmissa sen, ettei sähköä siirretä eikä kauppaa käydä ja tuo yleistyy myös siirretyn sähkön lisäeriin kumulatiivisesti. Kuvio on kokonaisuudessaan aika monimutkainen, mutta onhan hyöty osoitettu todelliseksi (hyvinkin yleisillä oletuksilla; tuon yleisestä osoittamisesta on myönnetty jopa ns. Nobelin taloustieteen palkinto / John Nash). Asiaa voi valaista esimerkiksi niin, että sähkön todellinen niukkuus on erittäin huomattava haitta tuosta kärsivällä alueella ja markkinhinnat voivat silloin nousta lähes pilviin tai sähkön käyttöä rajoittamaan esimerkiksi teollisuudessa. Sen sijaan ylimääräisen sähkön luovuttaminen naapuriin toisaalta tasaa hintoja luovuttajankin alueella (vaikka etenkin halvimmat hinnat kohoavat) eikä sähkön polttaminen ilman kritiikkiä halvan hinnan takia juuri edistä hyvinvointia. Talousteorian mukaan sähkö on arvokkaampaa ja tulee tärkeämpään käyttöön sillä puolella rajaa, missä kannattaa maksaakin enemmän.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Halpaa on kun aurinko paistelee
70283.jpg

 

Espejot

Hyperaktiivi
Paistaakohan aurinko yölläkin... näin ainakin luulen mutta tuskin halpa sähkö Suomessa siitä johtuu että toisella puolella maapalloa paistaa. Epäilen enämänkin tuulta tai että sähköyhtiöiden tilit on niin täynnä että sinne ei enään raha mahdu.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Paistaakohan aurinko yölläkin... näin ainakin luulen mutta tuskin halpa sähkö Suomessa siitä johtuu että toisella puolella maapalloa paistaa. Epäilen enämänkin tuulta tai että sähköyhtiöiden tilit on niin täynnä että sinne ei enään raha mahdu.
Otsikon mukaisesti parhaillaan.
70291.jpg
 

kotte

Hyperaktiivi
Osaako joku selittää, mistä syystä Liettuassa sähkön hinta on tänään ja viime päivinäkin ollut hyvin halpa ja sinne silti näyttäisi virtaavan kaapelin täydeltä sähköä Ruotsin alueelta SE4? Sekä transparency.entsoe.eu :n että www.statnet.no :n luvut näyttäisivät suunnilleen tuolta osin täsmäävän (jälkimmäiseenhän suhtauden itse hiukan epäluuloisesti). Puolastakin näyttäisi virtaavan sinne sähköä. Toki Liettuassa on suurehko pumppuvoimala, jota mahdollisesti ladataan, mutta tuo tuskin selittää asiaa. Onko kaapelin suunnasta ja ehkä tehostakin välittyvä tieto ehkä kroonisesti virheellistä? Ruotsiin sidoksissa olevat hinnat eivät moista selitä.

Baltiassahan on valtava sähkön ylijäämä tänään, kiitos tuulen ja aurinkovoiman. Kaikkeen tuohon liittyen Viron kaapelia pitkin virtaa nyt ja on virrannut välistä viime päivinä huomattavan paljon sähköä Suomeen päin, nytkin melkein kaapeleiden koko kapasiteetin verran.
 
Back
Ylös Bottom