Kiemurtelun uskottavuuteen ottamatta kantaa, niin uutisessa sellainen oli:
Kirjastoauton toimittanut Jeti Industries -yhtiö katsoo, että kaupungin olisi pitänyt yksilöidä tarjouspyynnössä tarkemmin mäkisessä maastossa tarvittava suorituskyky, jolloin yritys olisi voinut asentaa ajoneuvoon vahvemman moottorin.
Nyt ajomoottorin vaihtamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa asiakas eli kaupunki, Jeti Industries tulkitsee. Yhtiön mielestä asiakas on jo ostovaiheessa hyväksynyt tuotteen.
En usko, että kovinkaan moni kirjastoautoa ostaessaan asettaa ehdoksi mäennousukyvyn. Uskon, että tarjouspyynnössä on satoja vaatimuksia, kuten moottorin tehokin, joilla pitää taklata VW Buzz -tyyliset tarjokkaat pois. Jo kirjastoalan omien vaatimusten listaaminen vaatii satoja työtunteja ilman autoalan teknisiä vaatimuksia, sillä tarjouspyyntöä ja sen pisteytystä luetaan tarkemmin kuin piru ruokalistaa possunreikien löytämiseksi. Vain ykkössija tarjouskisassa merkitsee ja jos sen saavuttaa vilpillisin keinoin, niin sanktiota ei tule.
Yksityinen sektori on helpompi. Jos joku kusettaa sinua tai kaveriasi, niin sen kanssa ei tarvitse enää asioida. Julkkarilla vain rikostuomiolla saa suljettua Kelmi Oy:n pois, mutta sillon saa samalta tyypiltä Kelmi2 Oy:n tarjouksen. Siksi niissä on usein ylimitoitettuja liikevaihto tms. vaatimuksia, jotta vain vakaasti toimivat firmat olisivat tarjoamassa, mikä on toisaalta sääli. Jos käyttää asiaankuulumatonta vaatimusta, niin silloin koko hankinta viivästyy, kun markkinaoikeus ratkoo, onko käytetty tarjokkaita poissulkevia vaatimuksia.