Muu sähköinen liikkuminen kuin hlöautot

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Juttu maailman suurimmalla akulla varustetusta laivasta joka on rakenteilla. Tulee ajelemaan 60km matkaa ja on varustettu 40 MWh akulla. Akut tarvinnee vaihtaa 5-10 vuoden välein. Tuossa 250 tonnin NCA ~35 t grafiittia,~28 t nikkeliä,~24 t litiumia,~11 t kuparia,~4 t kobolttia ja ~1–2 ton alumiinia.
1763142280084.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Kappas, ylläolevaan alukseen liittyen, BYD on ilmaissut tässä artikkelissa kiinnotuneensa myös laivojen rakentamisesta. Ja CAT. Niinkö vaan muut jäävät lähtötelineisiin ?

China’s BYD, the world’s fourth-largest car manufacturer, is looking at getting into marine.

Chinese battery giant CATL is also accelerating its push into the marine sector, aiming to electrify shipping beyond rivers and coastlines. Already a major supplier of marine battery systems—powering nearly 900 vessels and roughly 40 % of the global electric-ship market—CATL’s marine division believes that in the next three years, shipping will see large pure-electric vessels navigating the open seas.

 

HelaKammo

Vakionaama

Näinhän tässä(taas) käy. Uskomatonta, että sama kävi jo Uudenkaupungin autoille, nyt telakoille.

Helsinki-Tallinna/Tukholma, täydelliset juuri sähköaluksille, huoltovarmuuden, talouden, ja pahus, myös ilmaston kannalta. Eikä unohdeta Vaasa-Uumajaa.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

tuna

Vakionaama
Kun laivat ovat olleet sähkökäyttöisiä iät ajat (vaikkakin isoilla diesel-generaattoreilla sähkö on tehty), mitä tuossa on konseptoitu? Akkujen sijoittelua ja latausjärjestelmääkö?
Edit:Jaa, akkujen kokoa kaavailtiin yli tuplat isommiksi kuin tuossa Tasmanian tapauksessa
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jännä että täysin samalla linkillä aukesi päivällä tietsikalla, mutta nyt kännyllä ei enää. Näissä maksumuureissa on selkeästi jotain sellaista että välillä aukeaa ja välillä ei.

No, artikkelissa kerrottiin CATL tuplaavan henkilöstönsä sähköiseen merenkäyntiin keskittyvässä yksikössä vuoden sisällä. Pienehköjä yrityksen sähköistämiä aluksia oli liikenteessä 900 kpl.

Tuossa näyttää olevan hiukan vastaavan sisältöinen artikkeli ilman maksumuuria
 

Harrastelija

Hyperaktiivi
Eikös esim joku kauppalehti tai taloussanomat anna lukea yhden jutun päivässä ilmaiseksi? Mutta vain kerran. Toisella yrityksellä iskee maksumuuri.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei kyllä ymmärrä miten etelän vetelillä on noin huonot prosentit. Sähkö maksaa juu enemmän, mutta kyllä silti pitäisi sähköllä liikkua halvemmalla ja puhtaammin.

Pk-seudulla on kyllä todella vahvasti sähköbussit liikkeellä. Ilmeisesti toimii ihan hyvin.
 

TJAP

Aktiivinen jäsen
Ei kyllä ymmärrä miten etelän vetelillä on noin huonot prosentit. Sähkö maksaa juu enemmän, mutta kyllä silti pitäisi sähköllä liikkua halvemmalla ja puhtaammin.

Pk-seudulla on kyllä todella vahvasti sähköbussit liikkeellä. Ilmeisesti toimii ihan hyvin.
Pääkaupunkiseudulla HSL järjestää bussiliikenteen. Se ostetaan ja kilpailutetaan yleensä 5-7 vuoden välein yksityisiltä firmoilta. Koko 2020 luvun ajan ei ole voinut kilpailutusta voittaa muilla kuin päästöttömillä sähköbusseilla. Vanhoilla dieseleillä voi edelleen ajaa, mutta ne eivät voi olla pääkalustona. Ruuhkavuoroja niillä ajetaan ja varalla pidetään. Jos liikennöi korkeamman päästöluokan kalustolla (diesel) leikkaa HSL liikennöintikorvauksista. Bussit on varustettu HSL:n järjestelmillä, jotka kertovat minkä päästöluokan bussi on ajossa. Vasta Kiinalaiset Yutong ja BYD:n sähköbussit olivat riittävän hyviä pääkaupunkiseudun liikenteeseen ja eikä niissäkään range ollut aluksi kovin pitkä. Ei riittänyt koko päiväksi. Ovat nykyisin kehittyneet niin pitkälle, että akut riittävät useimmille linjoille koko päiväksi. Sitten on vielä Yutongin ”sähköhaitaribussit” jotka eivät kovin hyvin sovi Suomen talveen. Ovat herkästi linkussa ja peruttaminen niillä on lähes mahdotonta.
 

Tonttuj

Aktiivinen jäsen
Pääkaupunkiseudulla HSL järjestää bussiliikenteen. Se ostetaan ja kilpailutetaan yleensä 5-7 vuoden välein yksityisiltä firmoilta. Koko 2020 luvun ajan ei ole voinut kilpailutusta voittaa muilla kuin päästöttömillä sähköbusseilla. Vanhoilla dieseleillä voi edelleen ajaa, mutta ne eivät voi olla pääkalustona. Ruuhkavuoroja niillä ajetaan ja varalla pidetään. Jos liikennöi korkeamman päästöluokan kalustolla (diesel) leikkaa HSL liikennöintikorvauksista. Bussit on varustettu HSL:n järjestelmillä, jotka kertovat minkä päästöluokan bussi on ajossa. Vasta Kiinalaiset Yutong ja BYD:n sähköbussit olivat riittävän hyviä pääkaupunkiseudun liikenteeseen ja eikä niissäkään range ollut aluksi kovin pitkä. Ei riittänyt koko päiväksi. Ovat nykyisin kehittyneet niin pitkälle, että akut riittävät useimmille linjoille koko päiväksi. Sitten on vielä Yutongin ”sähköhaitaribussit” jotka eivät kovin hyvin sovi Suomen talveen. Ovat herkästi linkussa ja peruttaminen niillä on lähes mahdotonta.
Haitarit taitaa olla Volvoja ja Bydejä.
Artikkeli taitaa olla maksumuurin takana.

 

Mikki

Hyperaktiivi
HSL on siis tehnyt hyvää työtä. Se lienee yhteensä aika tolkuton määrä dieseliä mitä säästyy vuodessa. Olisi oikeastaan mielenkiintoista tietää paljonko...

Tekoälyn arvio kun 50% PKS bussiliikenteestä on sähköistä:

17–25 miljoonaa litraa dieseliä säästyy vuodessa 👉 vastaa noin 35–50 % koko aiemmasta kulutuksesta. Mittakaava konkretisoituna

* ≈ 50 000–70 000 litraa päivässä
* ≈ 500–800 täysperävaunullista dieselsäiliöautoa vuodessa
 
Viimeksi muokattu:

TJAP

Aktiivinen jäsen
Haitarit taitaa olla Volvoja ja Bydejä.
Artikkeli taitaa olla maksumuurin takana.

On haitareita myös Yutongilla. Kirjoitin Yutongin haitareista, kun niiden ominaisuuksista paremmin tiedän. Nippeli tietona noissa linkin Nobinan BYD haitareissa on pienemmät akut ja ne joudutaan lataamaan lähes jokaisella päätepysäkillä bussin päältä nousevalla latauslaiteeseen kytkeytyvällä laitteella. Itse lataus on kyllä aivan supernopea.
 
Viimeksi muokattu:

Tonttuj

Aktiivinen jäsen
Kyllä nuo Byditkin näkyy menevän lataamatta useita tunteja, sukulainen asuu yhden päättärin kohdalla ja ne käy usein vaan kiireessä kääntymässä takaisin ja ajavat useitakin kertoja lataamatta lainkaan.
Kyseisen linjan laturi on siis vain yhdellä päättärillä.
 

pamppu

Hyperaktiivi
HSL on siis tehnyt hyvää työtä.

Taitaa olla vähintäänkin pohjoismainen tapa. Suomessa muissakin kaupungeissa, samaten naapurissa näyttäis olevan sähköistyminen hyvin jyrkkää. Mutta onko se niin että Kiina voitti tässä 100-0? Pydit ja Jutonkit jyllää. Nythän Uuteenkaupunkiinkin jotain sähköbussihomma suunnitelmaan, mutta menikö juna (öh bussi) jo?
 

TJAP

Aktiivinen jäsen
Taitaa olla vähintäänkin pohjoismainen tapa. Suomessa muissakin kaupungeissa, samaten naapurissa näyttäis olevan sähköistyminen hyvin jyrkkää. Mutta onko se niin että Kiina voitti tässä 100-0? Pydit ja Jutonkit jyllää. Nythän Uuteenkaupunkiinkin jotain sähköbussihomma suunnitelmaan, mutta menikö juna (öh bussi) jo?
Hollantilainen VLD ja Volvo ovat vielä pelissä mukana. Puolalaisen Solariksen busseja on suomessa jonkin verran. Scaniallakin on jotain yritystä. Sitten oli 2020 luvun alussa myös suomalainen Linker, joka oli aivan surkea tekele ja meni välillä jopa käyttökieltoon, kun ohjaus levisi ajossa matkustajien ollessa kyydissä.
 

Harrastelija

Hyperaktiivi
Jossain busseissa ja rekoissa käy varmaan sellainenkin ratkaisu että laitetaan useampi ccs pistoke kiinni samanaikaisesti. Ei tarvi nykyisiä pistokkeita ja kaapeleita muuttaa. Itse sähköverkossa voi kyllä tulla muutostarpeita.
 

Tonttuj

Aktiivinen jäsen
Hollantilainen VLD ja Volvo ovat vielä pelissä mukana. Puolalaisen Solariksen busseja on suomessa jonkin verran. Scaniallakin on jotain yritystä. Sitten oli 2020 luvun alussa myös suomalainen Linker, joka oli aivan surkea tekele ja meni välillä jopa käyttökieltoon, kun ohjaus levisi ajossa matkustajien ollessa kyydissä.
VDL-busseista olen kuullut, mutta tuo VLD on ihan outo merkki.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Hah, Lahteen kirjastoauto 135kW huipputeholla ja jostain kumman syystä se ei jaksa nousta mäkiä.
No olipa kummallinen juttu. Tarjouspyynnössä speksattu 200kW, autosta todettu 135kW ja vikaa ei ole missään, artisti maksaa? Mitä ihmettä. Onhan se nyt tarjouspyynnön vastainen.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Kuulostaa normaalilta verorahojen käytöltä. Maan tapa.
Maan tapa on, että julkisen sektorin ja vakuutusyhtiön rahoja saa vapaasti kusettaa. Täällähän tietysti joka iikka on lämpöpumpun tai sähköauton hankittuaan käynyt mittaamassa vekottimen maksimitehot tai ongelmia havaittuaan ottanut yhteyttä tavarantarkastajaan eikä yrittänyt neuvotella tuotteen toimittajan kanssa.
 

Jule

Vakionaama
Jos tarjouspyynnossä on todella määritelty että pitäisi olla 200kw tehoinen, niin en kyllä ymmärrä miten tuosta voisi kiemurrella ulos, ellei tarjoaja ole sitten selkeästi ilmaissut että tarjolla olisi tällainen pienempi 135kw malli.

Toki ongelmahan voi olla myös se että se 200kw teho saadaan vasta esim 80 nopeudessa, joka ei paljoa lohduta jos pitäisi ajaa 20kmh. Perinteisellä voimansiirrollahan tuo ei ole ongelma.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Toki ongelmahan voi olla myös se että se 200kw teho saadaan vasta esim 80 nopeudessa, joka ei paljoa lohduta jos pitäisi ajaa 20kmh. Perinteisellä voimansiirrollahan tuo ei ole ongelma.
On noita vaihteistoja alkanut tulemaan jo sähköautoihinkin, esim. uuden B-Mursun taka-akselilla on 2-pykäläinen automaattiaski.
 

Jule

Vakionaama
On noita vaihteistoja alkanut tulemaan jo sähköautoihinkin, esim. uuden B-Mursun taka-akselilla on 2-pykäläinen automaattiaski.
Ja on niitä raskaassa kalustossa muutenkin käytössä, mutta tuo nyt oli spekulointia tuosta miten tuo kirjastoauto voisi olla toteutettu.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ja on niitä raskaassa kalustossa muutenkin käytössä, mutta tuo nyt oli spekulointia tuosta miten tuo kirjastoauto voisi olla toteutettu.
Melkoista kyllä kun itse ostin yksityishenkilönä aivan lussun sähköauton, missä on 220kW moottori ja massaa 1,8tonnia. Ja sitten yhteiskunta ostaa 780 000 eurolla 135kW auton, millä massaa 19tonnia.

Ei saisi nauraa, ... tai oikeastaan saa kun ei sentään meidän kunta ole noin typerä.

Mutta mietin tuossa, että eihän auto ole edes liikennekelpoinen, jos sillä ei voi autolle hyväksyttyä massaa kuljettaa. Siis suuri kysymys on, että miten tuollainen voi olla oikein edes rekisterissä ja tieliikennekelpoinen?
 

Hempuli

Töllintunaaja
Jos tarjouspyynnossä on todella määritelty että pitäisi olla 200kw tehoinen, niin en kyllä ymmärrä miten tuosta voisi kiemurrella ulos, ellei tarjoaja ole sitten selkeästi ilmaissut että tarjolla olisi tällainen pienempi 135kw malli.
Kiemurtelun uskottavuuteen ottamatta kantaa, niin uutisessa sellainen oli:
Kirjastoauton toimittanut Jeti Industries -yhtiö katsoo, että kaupungin olisi pitänyt yksilöidä tarjouspyynnössä tarkemmin mäkisessä maastossa tarvittava suorituskyky, jolloin yritys olisi voinut asentaa ajoneuvoon vahvemman moottorin.
Nyt ajomoottorin vaihtamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa asiakas eli kaupunki, Jeti Industries tulkitsee. Yhtiön mielestä asiakas on jo ostovaiheessa hyväksynyt tuotteen.


En usko, että kovinkaan moni kirjastoautoa ostaessaan asettaa ehdoksi mäennousukyvyn. Uskon, että tarjouspyynnössä on satoja vaatimuksia, kuten moottorin tehokin, joilla pitää taklata VW Buzz -tyyliset tarjokkaat pois. Jo kirjastoalan omien vaatimusten listaaminen vaatii satoja työtunteja ilman autoalan teknisiä vaatimuksia, sillä tarjouspyyntöä ja sen pisteytystä luetaan tarkemmin kuin piru ruokalistaa possunreikien löytämiseksi. Vain ykkössija tarjouskisassa merkitsee ja jos sen saavuttaa vilpillisin keinoin, niin sanktiota ei tule.

Yksityinen sektori on helpompi. Jos joku kusettaa sinua tai kaveriasi, niin sen kanssa ei tarvitse enää asioida. Julkkarilla vain rikostuomiolla saa suljettua Kelmi Oy:n pois, mutta sillon saa samalta tyypiltä Kelmi2 Oy:n tarjouksen. Siksi niissä on usein ylimitoitettuja liikevaihto tms. vaatimuksia, jotta vain vakaasti toimivat firmat olisivat tarjoamassa, mikä on toisaalta sääli. Jos käyttää asiaankuulumatonta vaatimusta, niin silloin koko hankinta viivästyy, kun markkinaoikeus ratkoo, onko käytetty tarjokkaita poissulkevia vaatimuksia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Teholla ei juuri mitään tekemistä sen kanssa, että painava auto painavassa lastissa hyytyy mäkeen. Mikä merkitsee, on pyöriin saatu vääntömomentti. Tietenkin, jos riittävä vääntö on saatu pienellä vaihteella (ts. suurella kiertonopeutta alentavalla välityksellä), mäestä selviäminen kestää, kun vauhti on vähäinen.

SInällään on hassua, että kuorma-autoa muistuttavaa sähköautoa yritetään rakentaa ilman vaihteistoa. Junat eivät vaihteistoa yleensä tarvitse, kun ratojen nousut on rakennettu loiviksi, mutta kaduilla ja pikkuteillä on toisin.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Teholla ei juuri mitään tekemistä sen kanssa, että painava auto painavassa lastissa hyytyy mäkeen. Mikä merkitsee, on pyöriin saatu vääntömomentti.
Jyrkkään mäkeen kohtuullisella kaupunkinopeudella 19 tonnin massa, niin kyllä se 135kW tehokin voi tulla vastaan, jos edellytetään kohtalaista nopeutta. Pelkkä massan hilaaminen ylöspäin ottaa enemmän, plus muut voimat. Toki se renkaalle saatava vääntömomentti siinä samalla määrittyy. Tehotarve on pienempi jos vaikka kohtuullisen kaupunkinopeuden 40km/h sijasta hyväksytään kävelyvauhtia matelu.

Omakohtaista kokemusta on about tuon tehoisesta traktorista about samoilla painoilla ja kyllä se huokaa syvästi ihan tavanomaisessa ylämäessä, 20-30km/h nappi laudassa maksimiväännön alueella.

Mutta kun jutun mukaan

Kaupunki edellytti tarjouspyynnössään, että auton moottoreiden tehon ja väännön on oltava riittäviä kirjastoautokäyttöön 19 000 kilogramman maksimipainolla. Moottoritehoksi määriteltiin vähintään 200 kilowattia.”

Käytännössähän se moottoriteho määrittänee pitkälti sitä vääntömomenttiakin pienessä nopeudessa ja tuossa erikseen vielä mainitaan vääntö… Ehkä ne eivät sitten maininneet millaista mäkeä pitää nousta. Lahdessa lienee muitakin mäkiä kuin hyppyrimäki…
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Kaupunki edellytti tarjouspyynnössään, että auton moottoreiden tehon ja väännön on oltava riittäviä kirjastoautokäyttöön 19 000 kilogramman maksimipainolla. Moottoritehoksi määriteltiin vähintään 200 kilowattia.”

Käytännössähän se moottoriteho määrittänee pitkälti sitä vääntömomenttiakin pienessä nopeudessa ja tuossa erikseen vielä mainitaan vääntö… Ehkä ne eivät sitten maininneet millaista mäkeä pitää nousta. Lahdessa lienee muitakin mäkiä kuin hyppyrimäki…

Miksiköhän ne sitten hyväksyi tarjouspyyntöä pienemmän moottorin? Ja painavampikin auto nousee mäkeä jos sillä on vauhtia tarpeeksi ennen mäkseä. Minulla on henkilöautossa 150 kW moottori niin tuollainen 135 kW tuntuu kyllä oudolta säästöpaikalta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kiemurtelun uskottavuuteen ottamatta kantaa, niin uutisessa sellainen oli:
Kirjastoauton toimittanut Jeti Industries -yhtiö katsoo, että kaupungin olisi pitänyt yksilöidä tarjouspyynnössä tarkemmin mäkisessä maastossa tarvittava suorituskyky, jolloin yritys olisi voinut asentaa ajoneuvoon vahvemman moottorin.
Nyt ajomoottorin vaihtamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa asiakas eli kaupunki, Jeti Industries tulkitsee. Yhtiön mielestä asiakas on jo ostovaiheessa hyväksynyt tuotteen.


En usko, että kovinkaan moni kirjastoautoa ostaessaan asettaa ehdoksi mäennousukyvyn. Uskon, että tarjouspyynnössä on satoja vaatimuksia, kuten moottorin tehokin, joilla pitää taklata VW Buzz -tyyliset tarjokkaat pois. Jo kirjastoalan omien vaatimusten listaaminen vaatii satoja työtunteja ilman autoalan teknisiä vaatimuksia, sillä tarjouspyyntöä ja sen pisteytystä luetaan tarkemmin kuin piru ruokalistaa possunreikien löytämiseksi. Vain ykkössija tarjouskisassa merkitsee ja jos sen saavuttaa vilpillisin keinoin, niin sanktiota ei tule.

Yksityinen sektori on helpompi. Jos joku kusettaa sinua tai kaveriasi, niin sen kanssa ei tarvitse enää asioida. Julkkarilla vain rikostuomiolla saa suljettua Kelmi Oy:n pois, mutta sillon saa samalta tyypiltä Kelmi2 Oy:n tarjouksen. Siksi niissä on usein ylimitoitettuja liikevaihto tms. vaatimuksia, jotta vain vakaasti toimivat firmat olisivat tarjoamassa, mikä on toisaalta sääli. Jos käyttää asiaankuulumatonta vaatimusta, niin silloin koko hankinta viivästyy, kun markkinaoikeus ratkoo, onko käytetty tarjokkaita poissulkevia vaatimuksia.
Ainut kriteeri ollut hinta? Ko. yrityksellä 2024 sopivasti liikevaihtoa 780k€ 2024 ja siitä voittoa 49%. Tilattu halvin kiinalainen bussi ja myyty 2x kalliimmalla eteenpäin?


Edit tuolla tarinaa Turgulaisesta bussista joka tehty kiinassa, mutta sisältää väitetyisti länsimaisia osia.

Näemmä firma on ollut bussibisneksessä jo pidempään.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Jyrkkään mäkeen kohtuullisella kaupunkinopeudella 19 tonnin massa, niin kyllä se 135kW tehokin voi tulla vastaan, jos edellytetään kohtalaista nopeutta. Pelkkä massan hilaaminen ylöspäin ottaa enemmän, plus muut voimat. Toki se renkaalle saatava vääntömomentti siinä samalla määrittyy. Tehotarve on pienempi jos vaikka kohtuullisen kaupunkinopeuden 40km/h sijasta hyväksytään kävelyvauhtia matelu.

Omakohtaista kokemusta on about tuon tehoisesta traktorista about samoilla painoilla ja kyllä se huokaa syvästi ihan tavanomaisessa ylämäessä, 20-30km/h nappi laudassa maksimiväännön alueella.

Mutta kun jutun mukaan

Kaupunki edellytti tarjouspyynnössään, että auton moottoreiden tehon ja väännön on oltava riittäviä kirjastoautokäyttöön 19 000 kilogramman maksimipainolla. Moottoritehoksi määriteltiin vähintään 200 kilowattia.”

Käytännössähän se moottoriteho määrittänee pitkälti sitä vääntömomenttiakin pienessä nopeudessa ja tuossa erikseen vielä mainitaan vääntö… Ehkä ne eivät sitten maininneet millaista mäkeä pitää nousta. Lahdessa lienee muitakin mäkiä kuin hyppyrimäki…
Kaippa se tuollakin moottorilla nousisi mäkeä ylös, jos huippunopeus olisi 40km/h. Eli välitys sen mukaan.

Toinen mikä tuossa voi olla tullut vastaan on se että ennen teho on määritelty vaihteellisen ajokin mukaan. Nyt kun mahdollisesti vaihteita ei ole niin tielanne on hiukan erilainen.
 
Back
Ylös Bottom