VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon - tulee Panan J-sarjan 9 kW monoblock

I

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Sähköasennukset on tehty niin pitkälle kuin ne voidaan ennen vilpin muuta asennusta.
Lähinnä lämpökierron pumpun kytkentä releen ja vilpin välillä jäi odottamaan vilpin muuta asennusta. Kumikaapelitkin ovat jo kiinni vilpin virransyötön navoissa, ja sähkömittaukset on tehty.

Hyvin kokenut sähköasentaja piti sähkösuunnitelmaa ja esivalmisteluja osuvaksi ottaen huomioon asennuskohteen ominaisuudet.

Kiitos kaikista sähkösuunnittelun kommenteista! Arisoftin ehdotukset olivat erityisen toimivia. Kellarinlämmittäjällä oli myös rakentava ajatus ylilämpösuojatermostaatin asennuksesta lämpökierron pumppuun uudessa järjestelmässä. Tämäkin on toteutettu.
 
I

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Sulatusvesien hallintaan olen ajatellut Ton1A:n tapaista ratkaisua:

Panasonic Aquarea T-CAP 9 KW - Monoblockin vesien saattaminen sadevesiputkeen

Millaisilla osilla nuo Monoblockin (WH-MXC09J3E8) vedet saisi kätevimmin sadevesiputkeen? Telineen viereen tulee 110mm halkaisijaltaan oleva taipuisa muhvikulma, johon pitäisi saada liitettyä kaikkein oikeanpuoleisin auki oleva reikä sekä ilmeisesti oikeassa etureunassa oleva pohjan läpi tuleva...
lampopumput.info lampopumput.info
Etäisyys pumpun pohjan keskimmäisestä reiästä pumpun vasemman ulkoreunan läheisyydessä olevaan rännikaivoon on 140 cm. Sulanapitokaapeli voisi olla riittävän pitkä (2-3 m), jotta sitä voisi työntää rännikaivon sisään 20-30 cm. Tällöin rännikaivon suuaukko ei jäätyisi pumpulta tulevasta vedestä.

Gavazzin viiverele asennetaan pumpun oikeanpuoleisen etulevyn taakse. Sitten pohjavastuksen kaapelin virran kiinnityspaikasta (vai virransyötön pääsyötön yhdestä vaiheesta, kuten Ton1A kirjoitti?) tehdään haaroitus releen kelalle. Releen kärkiin kiinnitetään saattolämmittimen johdot. Relettä säädetään niin, että se pitää saattolämmityksen päällä 15 minuuttia pidempään kuin pohjan lämmityksen.
 

Liitteet

  • IMG_8807.jpeg
    IMG_8807.jpeg
    168,8 KB · Katsottu: 41
I

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Sommittelin kondenssivesiputkea paikalleen. Putken päälle tulee toki 13 mm paksu solukumieriste ja putki tuetaan C-kiinnikkeellä ja kierretangolla joko seinään tai kiveen. Täytyy myös pohtia, josko tekisi rännikaivon muovisiivilään reiän putkea varten. Ajatukseni on viedä sulanapitokaapelia 20-30 cm rännikaivon sisään. Maatelineessä oli sopivassa kohdassa aukko ja pellissä reikäkin tuota taivutettua M8 kierretankoa varten.
 

Liitteet

  • IMG_8827.jpeg
    IMG_8827.jpeg
    188,6 KB · Katsottu: 33
  • IMG_8829.jpeg
    IMG_8829.jpeg
    276,9 KB · Katsottu: 33
  • IMG_8828.jpeg
    IMG_8828.jpeg
    121,4 KB · Katsottu: 33
I

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Vilp:n mukana ei tullut ulkolämpötilan anturia. Panasonicin anturi on kallis. Kaukolämpölaitteistoon kytketty ulkolämpötilan anturi vapautuu, mutta en vielä tiedä, pystyykö sitä hyödyntämään vilp:ssä.
cdon.fi

Panasonicin ulkoilma-anturi H&J sukupolveen L/V, ulkolämpötila-anturi PAW-A2W-TSOD | CDON

Panasonicin ulkoilma-anturi H&J sukupolveen L/V, ulkolämpötila-anturi PAW-A2W-TSOD | SKU: PAW-A2W-TSOD | Brand: Panasonic | EAN: 4010869209304 | ee61
cdon.fi cdon.fi
 
I

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Niin olen ajatellutkin, mutta lisävarusteena on mainittu tuo arvokas anturi. Hyvä, kun sitä ei tarvitse.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Ilmavesi sanoi:
Niin olen ajatellutkin, mutta lisävarusteena on mainittu tuo arvokas anturi. Hyvä, kun sitä ei tarvitse.
Klikkaa laajentaaksesi..

Sitä saattaa tarvita jos haluaa laitteen säätävän tarkasti ulkolämmön mukaan veden lämpöä. Laitteen sisäinen anturi kun näyttää käynnissä ollesa kylmempää kuin mitä on ja sulatusten aikan lämpimämpää kuin mitä on, koska se mittaa paikallista lämpötilaa.
 
I

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Selvä. Kenties on hyvä aloittaa laitteen omalla anturilla, ja käyttökokemuksen karttuessa voi harkita lisäanturin hankintaa.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Adamooppeli sanoi:
Ilmavirta jäähdyttää putkea ja lisää kondessiveden jäätymisriskiä putkessa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Olen ajatellut että tämä tarkoittaa tilannetta jossa viemäri tuodaan talon sisään jossa alipaine imee putken nopeasti pakkaseen. Jos putken terminoi samaan ilmanpaineeseen kuin mistä se lähtee, ei sinne synny tuollaista virtausta.
 
I

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Oletteko maisemoineet vilpejänne? Ilmalämpöpumpuilla näkee jonkin verrankin koteloita, mutta koteloitua vilpiä en muista nähneeni. Toki esimerkiksi Panasonicin mukaan laitteen edessä pitäisi olla vähintään metri tilaa.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Ilmavesi sanoi:
Oletteko maisemoineet vilpejänne? Ilmalämpöpumpuilla näkee jonkin verrankin koteloita, mutta koteloitua vilpiä en muista nähneeni. Toki esimerkiksi Panasonicin mukaan laitteen edessä pitäisi olla vähintään metri tilaa.
Klikkaa laajentaaksesi..

En ole maisemoinut mitenkään. Varsinkin laitteen edessä ei tulisi olla mitään ilmanvirtausta hidastavaa, koska silloin hidastunut "ilmasuihku" imeytyy helposti takaisin imupuolelle. Paras olisi sijoittaa laite katolle, jolloin kylmä poistovirtaus putoaa luonnostaan katolta alas.

Eikä se laite tarvitse myöskään sadekatosta. Se tuottaa itse enemmän vettä kuin mitä taivaalta tulee.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Hempuli sanoi:
Meillä kondenssivesi tulee sisälle ja ajattelin, jotta kosteampi ja lämpimämpi sisäilma nousee putkesta ulkoyksikölle ilman vesilukkoa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Lisäksi vilpin puhallin käydessään aiheuttaa ulkoilmaan nähden lievän alipaineen, joka vetää maan plussan puolella olevaa lämpöä pitkin kondenssiputkea laitteen luo. Olennaisinta on lämpöeristää kondenssiputki mahdollisimman hyvin siltä osin, kun ympäristö on vallitsevasti pakkasilla kaikissa sääolosuhteissa. Muutoin maan kosteus saattaa keräämään turhan paksulti huurretta kondenssiputken sisäpinnoille. Sulanapitokaapeli tms. on tietenkin hyvä olla hätävarana.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Lisäksi vilpin puhallin käydessään aiheuttaa ulkoilmaan nähden lievän alipaineen
Klikkaa laajentaaksesi..

Noinhan siinä tosiaan käy jos putki on liitetty tiiviisti pumpun pohjaan. Toimii kuin imuri. Itsellä on reiän alla suppilo ja sitten putki ja sinne jää ilmarako. Jos putki menee tukkooon niinvesi voi vielä yrittää valua suppilon yli, mutta umpeenhan se silti kasvaa ajan mittaan.
 
J

Jule

Vakionaama
kotte sanoi:
. Muutoin maan kosteus saattaa keräämään turhan paksulti huurretta kondenssiputken sisäpinnoille. Sulanapitokaapeli tms. on tietenkin hyvä olla hätävarana.
Klikkaa laajentaaksesi..

Eihän se putken sisäpinta voi alkaa huurtumaan, muuta kuin siinä tilanteessa että maa ja putki ovat kylmempiä kuin putken sisällä oleva ilma.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Jule sanoi:
Eihän se putken sisäpinta voi alkaa huurtumaan, muuta kuin siinä tilanteessa että maa ja putki ovat kylmempiä kuin putken sisällä oleva ilma.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kuten se pakkasilla aina on lähellä maan pintaa ja ylempänä, ellei ole lämpöeristystä. Syvemmältä maan alta (esim. hulevesiviemäristä tai imeytyskuopasta imetty) ilma pitää kunnolla lämpöeristetyn putken sulana sisäpuolelta ilman saattolämmitystäkin, jos puhaltimen imu ja lämpökonvektio pitävät ilman virtauksen kondessiputkessa ylös päin valtaosan ajasta.
 
J

Jule

Vakionaama
kotte sanoi:
Kuten se pakkasilla aina on lähellä maan pintaa ja ylempänä, ellei ole lämpöeristystä. Syvemmältä maan alta (esim. hulevesiviemäristä tai imeytyskuopasta imetty) ilma pitää kunnolla lämpöeristetyn putken sulana sisäpuolelta ilman saattolämmitystäkin, jos puhaltimen imu ja lämpökonvektio pitävät ilman virtauksen kondessiputkessa ylös päin valtaosan ajasta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Nojuu, kyllähän se tietysti keväällä ilman lauhtuessa jäähtyy.

Jotenkin nyt ajattelin että se ilma pyrkisi alaspäin putkea.. Eihän tuo nyt toteudu kuin ehkä silloin kun putki menee taloon sisään ja talon alipaine tekee tuosta korvausilmakanavan.
 
V

veemeli

Jäsen
Arisoft sanoi:
Kaikkein typerintähän se olisi tehdä ulos niin että se takuulla jäätyy tukkoon.
Klikkaa laajentaaksesi..
Työkaverilla on niben splitti ja siinä on asennusliike laittanut vesilukon ulos ja muutenkin viemäri menee sisälle olemattomalla kaadolla.
Menneen talven pakkasilla oli ilmeisesti sulanapitokaapeli mennyt rikki. Vesilukkojäätynyt halki ja kerryttänyt hiljalleen koko ulkoyksikön täyteen jäätä. Oli kuulemma talkoot että sai sulaksi.
 
I

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Vilp saatiin käyttöön viime perjantaina. Lattian lämmityksessä ei ole moitittavaa. Käyttöveden lämmityksessä haasteena näyttää olevan vilpin rajoitin. Olen asettanut käyttöveden pyynniksi 65 C. Kun vilp saavuttaa käyttövedenlämmityskierron aikana menolämpötilan 61-62 C ja paluulämpötilan 57 C, se vaihtaa lattian lämmittämiseen. Tällöin veden lämpötila lämminvesivaraajassa on 51-52 C. Haluaisin sen olevan 55 C. Olisi hyvä, jos vilp pysyisi pidempään tässä korkeassa (61-62 C) lämpötilassa ja/tai saavuttaisi mainostetun 65 astetta ennen siirtymistä lattian lämmittämiseen. Tällöin varaajan vesi ehtisi lämmetä tavoiteltuun lämpötilaan.
 
I

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
Virtausta pitänee rajoittaa, jotta lämpö ehtisi siirtyä varaajan kierukasta veteen.

Ohjeessa on virtauksesta seuraavat maininnat:
1.
5.23 (s. 105):
"Aseta pumpun ohjaus
muuttuvalle virtaukselle tai
kiinteään tehoon"

2.
"lämmityksen käynnistykseen" -kohdan yhteydessä (s. 106): "Tämä asetus ei ole käytettävissä, jos
pumpun virtausteho on maksimitasolla."

3.
7.1. (s. 109):
"Määritä virtausnopeus, maksimiteho ja
pumpun toiminnan ON/OFF-tilat.
Virtausnop.: XX:X l/min"

Lisäksi järjestelmätiedoista (2.2, sivu 9) voi katsoa virtausnopeuden.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ilmavesi sanoi:
Virtausta pitänee rajoittaa, jotta lämpö ehtisi siirtyä varaajan kierukasta veteen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Siis yritetäänkö nyt ladata DHW varaajaa kierukan kautta? Millainen varaana nyt on kyseessä?

Normaalisti 3-tieventtiilillä varataan käyttövesivaraajan koko vesitilavuus ja käyttövesi tehdään sitten kierukan avulla.

1777282933427.png
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viimeksi muokattu:
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
janti sanoi:
Tuo varaajan nykyinen kytkentä (=ladataan kierukan avulla) sopii paremmin aurikolämmölle, perinteisesti VILP on kytketty juurinkin toisin päin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Nuo Panasonic omalla (=OSO) tuotemerkillä varustetut varajaat (esim. PAW-TD30C1E5) ovat nekin nykyisin kierukan kautta ladattavia.
=> Onkohan tämä muutos tehty nyt R290 kylmäaineen tulon vuoksi vai onko syynä jokin toinen?

Aiemmin kun käyttövesi tehtiin (kuparikierukan) avulla niin ei tarvinnut tehdä legionella häätöjä varaajan. Nyt kun koko varaaja tilavuus on täynnä kuumaa käyttövettä legionella häädöt ovat välttämättömiä.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
janti sanoi:
Aiemmin kun käyttövesi tehtiin (kuparikierukan) avulla niin ei tarvinnut tehdä legionella häätöjä varaajan. Nyt kun koko varaaja tilavuus on täynnä kuumaa käyttövettä legionella häädöt ovat välttämättömiä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Säädökset ei tunne tuollaista häätöä. Mihin ohjeeseen sen käyttö perustuu?
 
I

Ilmavesi

Aktiivinen jäsen
janti sanoi:
Tuo varaajan nykyinen kytkentä (=ladataan kierukan avulla) sopii paremmin aurikolämmölle, perinteisesti VILP on kytketty juurinkin toisin päin.
Onko se anturi nyt tuolla alimmassa taskussa?

katso liitettä 115595
Klikkaa laajentaaksesi..
Anturi oli ensin alemmassa taskussa, mutta silloin ohjain näytti neljä astetta enemmän kuin varaajan oma lämpömittari (melko ylhäällä kuten kuvasta näkee). Nyt kun anturi on alemmassa taskussa, se näyttää samaa kuin lämpömittari.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom