Näyttää olevan 100 kW.
Tähän ollaan menossa. Ei se kuitenkaan ihan sormia napsauttamalla onnistu, vaatii toimivan kristallipallon joka kertoo milloin pitää ajaa ja kuinka kovaa. Sellaisen rakentaminen ottaa aikansa.
Datakeskukset
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Näyttää olevan 100 kW.
Tähän ollaan menossa. Ei se kuitenkaan ihan sormia napsauttamalla onnistu, vaatii toimivan kristallipallon joka kertoo milloin pitää ajaa ja kuinka kovaa. Sellaisen rakentaminen ottaa aikansa.
Ongelma on, että vaikka mitä kotitaloudet tekee, nousee se sähkönkulutus merkittävästi talvikuukausille mennessä. No toisaalta, voihan sen suojata ottamalla kiinteän sopimuksen. Niin firmatkin tekee. Ja sitten ei toki enää kulutuksen tarvitse varsinaisesti joustaa mihinkään suuntaan.
Sitä tuskin kukaan kiistää, että...
1. Suomessa on aivan liian vähän sääriippumatonta sähköntuotantoa, mikä muodostaa vakavan riippuvuuden tuonnista ja silloinkin ollaan tiukilla
2. Kaupalliselta pohjalta tämä ei ratkea, koska yksinkertaisesti tarvetta tuolle lisätuotannolle on niin vähän aikaa vuodesta.
Datakeskukset tulevat ohentamaan liikkumavaraa entisestään, koska ei niitä vaadita irtautumaan verkosta vain siksi, että sähkön hinta nousee taivaisiin. Eiköhän ne ole suojannut kanssa sähkönsä.
Sitä tuskin kukaan kiistää, että...
1. Suomessa on aivan liian vähän sääriippumatonta sähköntuotantoa, mikä muodostaa vakavan riippuvuuden tuonnista ja silloinkin ollaan tiukilla
2. Kaupalliselta pohjalta tämä ei ratkea, koska yksinkertaisesti tarvetta tuolle lisätuotannolle on niin vähän aikaa vuodesta.
Datakeskukset tulevat ohentamaan liikkumavaraa entisestään, koska ei niitä vaadita irtautumaan verkosta vain siksi, että sähkön hinta nousee taivaisiin. Eiköhän ne ole suojannut kanssa sähkönsä.
Eikös tuo juurikin ole kaupallinen ratkaisu? Lyhyelle ajalle tarve täytetään nostamalla hintaa.
Sitten alkaa ongelmat kun kaikki tuotanto on myyty kiinteille sopimuksille ennakkoon. Esim. jos datacenterit ostaa kaiken talvituotannon niin muille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin tuottaa sähkö itse tai olla käyttämättä koska pörssihinta nousee sinne 4 euroon.
No se on sitten toinen juttu, että jos vain hyväksytään että pikkuhiljaa talvihinta nousee niin, että kuluttaja-asiakkaat maksaa euron per kWh. Siinä voi vähän alaleuka väpättää kun tulee 2000€ kk laskuja. Mutta markkinatalous tässä vain toimii
Luulisin vain että ei tämmöisessä arktisessa maassa voi perushyödyke olla riistohintaista. Kyllä valtiolla pitäisi joku vastuu siitä olla, niinkuin terveydenhuollosta, koulutuksesta, puolustuksesta jne... Markkina voi "toimia", mutta ei se sitä tarkoita että hinnoittelu on kohtuullista.
Eikö tuossa puhuttu nimenomaan turbiinilaitoksesta, jossa vaan pitää saada lisää syöttöä jos vetyä käyttää?
Eiköhän nuo noin korkeat hinnat muodostu lähinnä sähkön käyttämättömyyskorvauksista? Eli tavallaan maksetaan jonkun yehtaan alasajosta, jotta sen käyttämä energia jää muuhun käyttöön.
Tuokin nyt johtuu miten se tuotantokustannus lasketaan. Jos lasketaan vain ostettu polttoaine ja jonkun nappia painavan äijän palkka sille päivälle, niin eihän se joo paljoa maksa, mutta jos lasketaan hankinta-, rakentamis- ylläpito ja polttoainekustannus, niin silloinhan se tuotantohinta määräytyy sen mukaan montako yli 25snt tuntia vuodessa on.
Eli viimevuonna tuotantohinta tuolla laotoksella olisi ollut... Mitä joitain kymmeniä euroja kwh?
Kyllähän veroluonteisia maksuja korottamalla voidaan kattaa vaikka mitä kivaa, ja niin tehdäänkin, mutta mun mielestä veronkorotus siksi että sähkön hintapiikit tasoittuisivat ei ole oikea suunta kehittää yhteisiä asioita.
On toki, mutta nuo ovat lähinnä sellaisia kokeiluja että jos vedystä tulee järkevä vaihtoehto, ollaan kärryillä siitä kuinka laitteistoja voodaan rakentaa.
Keskustelussa oli esillä kaksi laitosvaihtoehtonäkökulmaa. Ensin keskustelu kohdistui (ja itse viittasin) moottorivoimalaitoksiin, jotka eri syistä ovat realistisempi vaihtoehto tuulivoimavajeen paikkaamiseen (tuosta oli perusteitakin taas kerran esillä). Välissä viitattiin myös olemassa oleviin (sähköverkon turvaksi poikkeustilanteissa rakennettuihin) kaasuturbiinilaitoksiin, jotka toimivat öljyllä ja joiden käyttövoimallekaan ei ole järkevää etsiä korvaavaa vaihtoehtoa (noita laitoksia ei voi käyttää apuna mihinkään muuhun lisäämättä merkittävästi riskejä, että esimerkiksi yhden ydinvoimalan vikaantuminen talvella kaataa koko maan sähköverkon, mahdollisesti vuorokausiksi). Niiden lisärakentamisellekaan ei taida olla erikoista tarvetta (tarve liittyy ennen muuta suurin yksikköihin kuten ydinvoimaloihin, joiden vika saattaa pudottaa tuotettua tehoa sekunneissa lasketun ajan puittessa koko tehon verran, eivätkä nopeat reservit pysty pitämään nopeasti nostamaansa tuotantotehoa tai laskemaansa kulutusta kuin minuuteista joihinkin kymmeniin).
Ensimmäisen kohdan käänteinen (duaalinen) vastine on, että Suomessa on liian paljon sääriippuvaa kulutusta. Toisen kohdan vastine taas on, että tunnetaan vastenmielisyyttä vastata itse kustannuksista, joita ensimmäisen kohdan mukainen kulutus aiheuttaa ja huudetaan sitten tukea veronmaksajilta tai joka tapauksessa joiltakuilta toisilta ikään kuin vakuutuksen, sosiaaliavun tms. muodossa. Kulurakenne on kuitenkin käytännössä valittu itse tyypillisesti perusteena kustannusten säästö vaiheessa, kun moisia ongelmia aiheuttavaan ratkaisuun on omalta osalta päädytty.
"Vanhaan hyvään aikaan" (lue: kivihiilellä tehdyn lauhde- ja yhteistuotantosähkön aikaan) valinta oli kuitenkin sellainen, että asennutit sähkölämmityksen, olit valmis myös maksamaan lämmöstä enemmän kuin energiataloudellisemmasta lämmityksestä polttoaineilla muodossa tai toisessa. Korkeampi hinta oli silloin perusteltavissa lämmityksen mukavuudella huolettomuudella.
Siinä voi vähän alaleuka väpättää kun tulee 2000€ kk laskuja. Mutta markkinatalous tässä vain toimii
Markkinatalous toimii siten, että kun kysyntä lisääntyy, lisääntyy myös tarjonta.
Datakeskuksista tuli kiistakapula – väärät väitteet hallitsevat keskustelua
Vihreästä sähköstä ei Suomessa tule pulaa, Verkkouutisten taloustoimittaja Antti Korhonen sanoo näkökulmassaan.
www.verkkouutiset.fi
Tuo toimisikin, ellei poliitikot olisi rikkonut sitä markkinataloutta. Turvetuotanto ja kaasu ja hiilivoima on ajettu poliittisilla päätöksillä pois markkinoilta.
Ei ole kyse todellakaan markkinataloudesta.
Ei ole oikeastaan kuin ydinvoima jäljellä ja sekin on aika kaukana markkinataloudesta, kun siihenkin pitää valtion sotkeutua useallakin tavalla.
En millään jaksa uskoa, että juuri tässä asiassa ei suuruuden ekonomia pätisi. Ei ole halpaa rakentaa taloon vaihtoehtoista lämmitysjärjestelmää jos sellaista ei jo ole. Oletan, että vaihtoehtoisella lämmitysjärjestelmällä ei tarkoiteta esim. siirrettävää nestekaasulämmitintä jollainen minullakin on. Ei se sovi kuin väliaikaiseen käyttöön.
Kokemuksen mukaan valtio maksaa välirahaa jos sähkö uhkaa olla turhan kallista. Muitakin tukimuotoja on tarjottu.
Itse näen asian niin että jos sähköstä on pulaa niin se laitetaan kortille ja säännöstellään. Muussa tapauksessa näin ei toimita. Julkisuudessa ei ole juuri pohdittu sitä, kenellä on oikeus saada sähkökuponkeja ja miten paljon.
Siinä vaiheessa kun sähkö on liian kallista niin Pertti, Einari, Alma, Jaakko, Riitta, Paula, Mikko ja Einari perustavat itse sähköosuuskunnan ihan vanhan ajan malliin ja hankkivat sieltä oman sähkönsä omakustannushinnalla, jos se kerran on ainoa tapa. Näin on ennenkin tehty ja näin voidaan tulevaisuudessakin tehdä. Markkinat hoitavat asian tavalla tai toisella.
Tosin vaikka noissa ei co2 maksuja olisikaan, ne olisivat kuitenkin niitä halliita tuotantomuotoja.
No turpeesta en tiedä, sillä tosin ei juuri sähköä tehty, mutta hiili ja kaasu ovat ihan markkinahinnaötaan niin kalliita että niillä tuotettu sähkökin on kallista, ei jossain kiinassa olla paskaakaan kiinnostuttu ympäristöseikoista, ja sielläkin pyrkivät kokoajan eroon hiilipannuista, koska hiili on kallista ja tukkii keuhkoa.
Tuokin on oikeastaan nykyään niin päin että ydinvoima huutaa valtiota apuun, jos joku vakavasti otettava taho ilmoottaisi että tekee ydinvoimalan suomeen, luvan saaminen olisi ihan läpihuutojuttu valtion puolesta.
Johtopäätöshän siis on, että sähköstä kannattaa maksaa markkinahinta? Hyvä noin. Toki on aina vapaus marmattaa, että hinta on liian kova etenkin välistä, jollei halua maksaa kiinteän hinnan lisää. Tulevaisuuden todellisista hinnoista ei kukaan osaa sanoa miten käy hiukankaan pitemmällä näkövinkkelilla tuli sitten paljon lisää datakeskuksia tai vain vähemmän.