Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon

[Mikki]

Tuo sähkötehohan ei ole mikään ongelma, jos lämmön tuotanto ja kulutus saadaan tarpeeksi erotettua toisistaan. Minusta PK-seudulle pitäisi laittaa työnalle vähintään muutama Vantaan "Varantoa" vastaavaa hanke. Toki kannattaa ensin katsoa miten Vanhaan hankkeen kanssa käy.

Mutta tuollainen 1000MWh lämpövarasto on kuitekin aika lelu 200MW kattilan kyljessä.... 5 tuntia tyhjästä täyteen tuo varasto. Ei hyvä.

10 000MWh olisi oikeampi suuruusluokka, eli 1/9 Varannon kapasiteetista, mikä on 90MWh.

 

[janti]

Kuinkahan paljon sähköntuotantoa on vastaavasti suljettu?

Taitaa olla 500 MW sähköntuotantoa vastaavasti suljettu => PKS tilanne siis sähkötehon kannalta -1500 MW

 

[kotte]

Taitaa olla 500 MW sähköntuotantoa vastaavasti suljettu => PKS tilanne siis sähkötehon kannalta -1500 MW

Toisaalta kaasukombit (taitaa olla viisi suurta kaasuturbiinia höyryturbiinikoneistoineen) on otettu varsin tehokkaasti käyttöön paikkaamaan tuulisähkön tuotantovajetta kovien pakkasten (ja sähkön kalliin pörssihinnan) aikaan. Tuo vaatii sen verran nopeita tehonmuutoksia, että höyryturbiinikombiosan käyttö on tainnut pudota varsin vähäiseksi. Tuolta voi katsella menneitä käyttötilastoja: https://energy-charts.info/charts/power/chart.htm?l=en&c=FI&source=fossil_gas_unit&week=01

 

[Jule]

Sähköverkon kannalta sähkökattila tuollaisen yhteistuotantolaitoksen kyljessähän on ihan fiksu ratkaisu, se liityntäkapasiteetti on tehokkaassa käytössä kokoajan, siirrettävän energian suunta vain kääntyy tarpeen mukaan.

 

[-Teme-]

Tuli keskusteltua Tanskalaisen tutun kanssa ja siellä kaukolämpö kiertää pattereissa. Patteri- tai muutkaan venttiilit eivät saa olla on-off tyylisiä, koska tällöin kierto menee liian nopeaksi ja tulee sakkomaksua liian lämpimästä poistumisvedestä.
Myös talousveden osalta on sama, lämmin vesi tulee taloon ja lämpöä + kulutusta seurataan, tulevan ja poistuvan osalta.
Kyseessä omakotitalo

 

[Arisoft]

Tuli keskusteltua Tanskalaisen tutun kanssa ja siellä kaukolämpö kiertää pattereissa. Patteri- tai muutkaan venttiilit eivät saa olla on-off tyylisiä, koska tällöin kierto menee liian nopeaksi ja tulee sakkomaksua liian lämpimästä poistumisvedestä.
Myös talousveden osalta on sama, lämmin vesi tulee taloon ja lämpöä + kulutusta seurataan, tulevan ja poistuvan osalta.
Kyseessä omakotitalo

Kyllä tuota Suomessakin vahditaan. Lämmityslaitteistossa on vikaa jos se päästää kaukolämmön käyttämättömänä takaisin. En kyllä heti keksi miten on/off venttiili saisi kierron menemään liian nopeaksi. Varmaan joku yksityiskohta selityksestä puuttuu. Olisiko yksiputkijärjestelmä kyseessä?

 

[kkk]

Tuli keskusteltua Tanskalaisen tutun kanssa ja siellä kaukolämpö kiertää pattereissa. Patteri- tai muutkaan venttiilit eivät saa olla on-off tyylisiä, koska tällöin kierto menee liian nopeaksi ja tulee sakkomaksua liian lämpimästä poistumisvedestä.
Myös talousveden osalta on sama, lämmin vesi tulee taloon ja lämpöä + kulutusta seurataan, tulevan ja poistuvan osalta.
Kyseessä omakotitalo

Neuvostoliitossa oli/on systeemi, missä ejektorilla lantrataan kaukolämpöä ennen pattereita, jolloin ei saa kiertoa kuristaa termareilla. Lämmön säätö tapahtuu avaamalla ikkunaa enempi/vähempi...

 

[Mikki]

Neuvostoliitossa oli/on systeemi, missä ejektorilla lantrataan kaukolämpöä ennen pattereita, jolloin ei saa kiertoa kuristaa termareilla. Lämmön säätö tapahtuu avaamalla ikkunaa enempi/vähempi...

Nyky-Venäjällä on edelleen sama systeemi. Paitsi että se on rikki.... kukaan ei ole huoltanut, korjannut, uudistanut näitä järjestelmiä sitten Neuvostoliiton.

 

[kotte]

Tuli keskusteltua Tanskalaisen tutun kanssa ja siellä kaukolämpö kiertää pattereissa. Patteri- tai muutkaan venttiilit eivät saa olla on-off tyylisiä, koska tällöin kierto menee liian nopeaksi ja tulee sakkomaksua liian lämpimästä poistumisvedestä.
Myös talousveden osalta on sama, lämmin vesi tulee taloon ja lämpöä + kulutusta seurataan, tulevan ja poistuvan osalta.
Kyseessä omakotitalo

Itsellä on muutamassa radiaattorissa ON/OFF-säätö tuloventtiilissä, mutta samassa radiaattorissa on myös FJVR-tyyppinen termostaattiventtiili rajoittamassa paluuveden lämpötilaa. Tuo käytännössä pitää lämpötilanpudotuksen hallitusti suurempana, mitä mikään perusventtiili kykenee pitämään (paluuveden on oltava korkeintaan n. 30 ... 35 -asteista) ja tarjoaa samalla radiaattorikohtaisen virtuaalisen tehotason säädön. Tuo erityisesti nopeuttaa radiaattorin säätöä siinäkin mielessä, että jäähtymään tuloventtiilin sulkemisen seurauksena päässyt radiaattori lämpenee jokseenkin kauttaaltaan hyvin nopeasti ja toisaalta lämpötilatavoitteen täytyttyä ei enää yhtään tuoda radiaattorille lisää lämpöä huoneeseen levitettäväksi.

On tuota tullut verratuksi myös tanskalaisten Ally-ohjaiminen eri säätömoodien toimintaan, ja todettu on, että eivät kykene läheskään samaan tarkkuuten ja nopeuteen (ja em. selostus peilaakin kokemuksia juuri noihin). Käytännössä tuloventtiilien toteutuskin perustuu nimenomaan Ally-tyyppisiin termostaattiohjaimiin, mutta niitä käytetään Danfossin pilvipalvelun kautta ON-OFF-tyyppisesti vispaamalla tavoitepistettä tarpeen mukaan. Kaikkien Allyjen tehonsyöttö on toteutettu lisäosana saatavalla muuntimella, joka saa sähkönsä 24~V/SELV-verkosta. Ilman pilivipalvelua systeemi putoaa ilman toimenpiteitä säätökelpoiseksi joko pelkästään manuaalisella säätöpyörän kiertämisellä tai mobiiliapilla aikataulutettavalla pilvipalvelun standardiohjaukselle (toki myös tuo asetuspisteiden ulkoinen muokkaus on sovitettu mobiiliapilla kontrolloitaviin perusasetuksiin, eli mobiililla voi voi vaikuttaa säädön toimintaa tai ohittaa sen kokonaan samoin kuin manuaalisäätöpyörällä).

Virtauksen vaihtelua tuollainen säätö tietenkin jonkin verran lisää, mutta vaikutus kompensoituu varsin hyvin melko suuren tilavuuden kiertoputkiston puskurivaikutuksella (ilman sen kummempia puskurivaraajia) ja kaukolämpöventtiilin säätöhän reagoi heti virtausmuutoksiin.

 

[fraatti]

Vieläkin ropisee uusia investointeja. Ouluun 60MW lisää. Tämän jälkeen yhteensä 160MW Oulun energialla.

https://www.oulunenergia.fi/uutiset/4--2026/oulun-energia-investoi-uuteen-sahkokattilaan--tukee-kaukolammon-uudistumista-ja-paastojen-vahentamista/

 

[fraatti]

Tänä vuonna sähkökattiloiden kapasiteetti nousee pariin tuhanteen megawattiin. Kantaverkkoyhtiö Fingrid odottaa kasvun jatkuvan ainakin 3 000–4 000 megawattiin lähivuosina.

Murros koskettaa niin isoja kuin pieniäkin verkkoja pohjoisinta Lappia myöten. Esimerkiksi viime viikolla energiayhtiö Adven kertoi rakentavansa Leville viiden megawatin sähkökattilan ja 40 MWh:n kaukolämpöakun.

Sähkökattiloiden yleistyminen näkyy jo sähkön hinnassa niin, että miinusmerkkiset hinnat ovat katoamassa. Kun tuulivoima painaa sähkön hinnan hyvin alhaiseksi, sähkökattiloita ajetaan täydellä teholla ja halpa sähkö varastoidaan kaukolämpöverkkoihin.

Oulun Energia hankkii jo kolmannen sähkökattilan, mutta kasvaako sähköpulan riski? – "Olemme hiuskarvan varassa"

Kaukolämpöala pelkää, että hallituksen energiatehokkuuteen tähtäävät toimet ajavat asiakkaita maalämpöön. Se lisäisi sähkön kulutusta kovilla pakkasilla.

www.kaleva.fi

 

[Mase]

Täytyy ihailla sähkömarkkinoiden nopeutta reagoida syntyneisiin mahdollisuuksiin sähkömarkkinoilla. Nyt kulutuspuolella sähkökattilat, tuotannossa aurinkosähkö ja aikaisemmin tuulivoima sekä varastoinnissa akut. Tilanne on aivan toinen, kuin pari vuotta sitten hätäiltäessä Oliluoto 3:n viivästysten vuoksi.

 

[Mikki]

Kyllä homma etenee kohti aikaa ilman fossiilista energiaa. Matka on pitkä, mutta monella rintamalla kuitenkin irtaudutaan öljystä ja kaasusta.

Veikkaan kyllä että pian liikahtaa uusia tuulivoimahankkeita käyntiin. Toivottavasti isoja merivoimaloita kauas rannikosta.

 

[pökö]

Veikkaan kyllä että pian liikahtaa uusia tuulivoimahankkeita käyntiin. Toivottavasti isoja merivoimaloita kauas rannikosta.

Luulisi investointien käynnistyvän kun sähköpannujen ja datakeskusten tekemiselle ei loppua näy.

 

[kotte]

Ilmeisesti vedyntuotantolaitoksiakin alettaneen lähitulevaisuudessa rakentamaan. Biokaasun kysyntä ja tuotantokin ovat kasvamassa voimakkaasti etenkin teollisuudessa (Gasgridin mukaan) ja tuotannon hiilidioksidipäästöistä saisi ehkä yli 90% pois jälkireaktoreilla samalla, kun biometaanin saanto alkuperäisistä laitoksista kaksinkertaistuisi. Tarvitaan vain uusituvaa vetyä jälkireaktoreihin. Tuo lienee edullisempi lähde synteettiselle metaanille kuin muut vaihtoehdot ja ennen kaikkea teknologiaratkaisut skaalautuvat edullisesti tuotantolaitosten eri kokoluokille.

 

[-Teme-]

Noiden sähköpatojen kulutuslukujen ja tulevien DC suunnitelmien valossa, tuulivoimatuotanto pitää vähintään kaksinkertaistaa jotta sähköenergian hinta on (kuluttajalle) järkevällä tasolla.
Tällöin hinnassa jatkuisi tämä reipas pomppiminen ja myös kuluttajat voivat saada edes välillä säädylliseen hintaan sähköenergiaa. Pahoin pelkään että padat saavat aikaan että alle 5snt/kWh vuosikeskihinnat kuluttajilla katoavat vaikka miten optimoisi

 

[Arisoft]

Juuri nyt kun kun tuulivoimaa on vain jonkin verran tarjolla ja hinta lähes 10 senttiä on Sähkökattilat 251 MW teholla. Näyttää niille joillekin kelpaavan sähkö tällaisenakin hetkenä. Liekö sitten joku erityinen syy esim. tuuleekin ennustettua enemmän. Kattilat ja tuuli kyllä käy hyvin yhteen kun molemmat voi toimia nopeasti tilanteen mukaan.

 

[Jule]

Juuri nyt kun kun tuulivoimaa on vain jonkin verran tarjolla ja hinta lähes 10 senttiä on Sähkökattilat 251 MW teholla. Näyttää niille joillekin kelpaavan sähkö tällaisenakin hetkenä. Liekö sitten joku erityinen syy esim. tuuleekin ennustettua enemmän. Kattilat ja tuuli kyllä käy hyvin yhteen kun molemmat voi toimia nopeasti tilanteen mukaan.

Tuossa kun katsoin tuuliennustettta, niin siinä vilahti vanha ennuste ennen kuin päivittyi. Sen mukaan nyt tuulee vähemmän kuin mitä eilen ennustettiin..

Tosin, onhan tuosta ollut puhetta että myllyttäjät jättävät mielellään kapaa myös säätömarkkinoille myytäväksi.

 

[Arisoft]

Tuossa kun katsoin tuuliennustettta, niin siinä vilahti vanha ennuste ennen kuin päivittyi. Sen mukaan nyt tuulee vähemmän kuin mitä eilen ennustettiin..

Ennusteissa lienee myös arvio miten todennäköisiä ne ovat. Voivat hyvinkin jättää myymättä pörssiin vaikka kaiken kapasiteetin jos on epävarmaa ja sitten kattiloihin alennuksella sen mitä saa.

 

[kotte]

Nyt näkyy kattiloiden ja sähkövarastojen latausteho yhteensä ylittävän jo 500MW. Säätösähkön hinta näkyy olevan 1€/MWh ja seuraavalle vartille 27,41€/MWh. Tuulivoiman tuotanto näkyisi erkanevan ennusteista ylös päin.

 

[tet]

Nyt näkyy kattiloiden ja sähkövarastojen latausteho yhteensä ylittävän jo 500MW. Säätösähkön hinta näkyy olevan 1€/MWh ja seuraavalle vartille 27,41€/MWh. Tuulivoiman tuotanto näkyisi erkanevan ennusteista ylös päin.

Mikä mahtaa olla tuo mainitsemasi säätösähkön hinta? Säätömarkkinoita on useita, jokaisella on oma hintansa. Jos taas tarkoitit tasesähkön hintaa, niin se julkaistaan vasta jälkikäteen - eli ei voi olla seuraavalle vartille tiedossa.

 

[kotte]

Mikä mahtaa olla tuo mainitsemasi säätösähkön hinta? Säätömarkkinoita on useita, jokaisella on oma hintansa. Jos taas tarkoitit tasesähkön hintaa, niin se julkaistaan vasta jälkikäteen - eli ei voi olla seuraavalle vartille tiedossa.

En täysin tiedä, mutta tuo ensimmäinen rivi Fingridin taulukossa "Säätöhinnat" lähellä oikeaa alareunaa webbisivulla https://www.fingrid.fi/-/custom/sahkojarjestelman-tila-169/. Juuri nyt näkyy mainitussa laatikossa lukevan 113€/MWh kuluvalle vartille.

 

[tet]

En täysin tiedä, mutta tuo ensimmäinen rivi Fingridin taulukossa "Säätöhinnat" lähellä oikeaa alareunaa webbisivulla https://www.fingrid.fi/-/custom/sahkojarjestelman-tila-169/. Juuri nyt näkyy mainitussa laatikossa lukevan 113€/MWh kuluvalle vartille.

Näyttävät olevan mFRR-markkinan hintoja. Ne eivät välttämättä ole lopullisia, toteutuneita hintoja. Tasesähkön hintaan nuo (tai siis ne lopulliset hinnat) ovat määräävin tekijä, mutta siihen voi vaikuttaa myös aFRR-markkina.

 

[-Teme-]

Aika suuri määrä veroeuroja annetaan tukiaisena sähkökattiloille.
Kattiloita on se noin 2000MWh ja jokainen saa halvemman sähköveroluokalla mukaan noin 2.8sn/kWh tukea polttamaan enrgiaa verkosta ja nostamaan energian hintaa.
Jos käyttöaste on 50% vuodessa, valtion tarjoama kädenojennus on noin neljännes miljardia euroina vuodessa
2 000 000kWh*0.028€/kWh*(365/2*24)=245 280 000 €

 

[RauskiH]

Aika suuri määrä veroeuroja annetaan tukiaisena sähkökattiloille.
Kattiloita on se noin 2000MWh ja jokainen saa halvemman sähköveroluokalla mukaan noin 2.8sn/kWh tukea polttamaan enrgiaa verkosta ja nostamaan energian hintaa.
Jos käyttöaste on 50% vuodessa, valtion tarjoama kädenojennus on noin neljännes miljardia euroina vuodessa
2 000 000kWh*0.028€/kWh*(365/2*24)=245 280 000 €

Näinhän se on, äkkiä kattilat yleiseen veroluokkaan, tässä hyvinvointiyhteiskunnassa on moiselle rahalle käyttöä. Datakeskuksilta myös suunnitteilla olevat tuet pois ja tilalle parin sentin datakeskusvero joka korvamerkitään säästä/vuodenajasta riippumattomaan sähköntuotantoon

 

[tet]

Kattiloita on se noin 2000MWh ja jokainen saa halvemman sähköveroluokalla mukaan noin 2.8sn/kWh tukea polttamaan enrgiaa verkosta ja nostamaan energian hintaa.
Jos käyttöaste on 50% vuodessa, valtion tarjoama kädenojennus on noin neljännes miljardia euroina vuodessa

Fingridin avoin data näyttää, että tämän kuun alusta taaksepäin viimeisen vuoden aikana kattiloiden todellinen keskiteho on ollut noin 380 MW.

 

[kotte]

Näinhän se on, äkkiä kattilat yleiseen veroluokkaan, tässä hyvinvointiyhteiskunnassa on moiselle rahalle käyttöä. Datakeskuksilta myös suunnitteilla olevat tuet pois ja tilalle parin sentin datakeskusvero joka korvamerkitään säästä/vuodenajasta riippumattomaan sähköntuotantoon

Jos veroetu poistetaan, seurauksena on käytön kohdistuminen vain poikkeuksellisen alhaisen (so. negatiivista lähestyvän) sähkön hinnan jaksoihin sekä halvan säätösähkön periodeihin. Kattiloiden rakentaminen tietenkin loppuu samalla siihen paikkaan ja tuuli- sekä aurinkovoiman uusinvestoinnit jäävät odottamaan aikaa parempaa. Samalla Suomen päästötasetavoitteet karkaavat kauemmas ja täytyy lunastaa ulkomailta lisää oikeuksia, joiden hinta nousee.

Valtio tuskin moisesta hyötyisi lainkaan ja sähkön käyttäjät ehkä hetken lyhyellä tähtäyksellä, mutta pitemmällä jaksolla sähkö nousisi kalliina jaksoina entistä enemmän. Jotakin säätökapasiteettia tulisi varmaan sähkökattiloiden tilalle, mutta kun noiden rakentaminen olisi niin paljon kalliimpaa kuin olemassa olevien sähkökattiloiden käyttö vastaavaan tarkoitukseen, seurauksena ei voi olla muuta kuin sähkön keskimääräisen hinnan nousu ja niin, että erityisesti kalliiden jaksojen hinnat nousevat.

 

[Arisoft]

Jos veroetu poistetaan, seurauksena on käytön kohdistuminen vain poikkeuksellisen alhaisen (so. negatiivista lähestyvän) sähkön hinnan jaksoihin sekä halvan säätösähkön periodeihin.

Noinhan sen pitäisi ollakin. Kattila on paikka, minne dumpataan ylijäämä, jolle ei löydy ostajaa muuten. Normaalihinnalla sähkön avulla pumpattaisiin lämpöä maasta, ilmasta, vedestä etc. nyt nämä hankkeet eivät toteudukaan niin helposti.

Kotitalouksissakin siirtymä lämpöpumppuihin jäisi tekemättä jos sähköä saisi samaan hintaan kuin kattilat.

 

[kotte]

Noinhan sen pitäisi ollakin. Kattila on paikka, minne dumpataan ylijäämä, jolle ei löydy ostajaa muuten. Normaalihinnalla sähkön avulla pumpattaisiin lämpöä maasta, ilmasta, vedestä etc. nyt nämä hankkeet eivät toteudukaan niin helposti.

Tietenkin noin, mutta kyse on tällä hetkellä siitä, löytyykö riittävästi kapasiteettia dumpata riittävä määrä sähköä ylituotantotilanteessa ilman, että voimalaitoksia täytyy ruveta ajamaan alas. En osaa arvioida, onko asetelma tällä hetkellä tuollainen ja tulevaisuudessa (vuosien päästä) tilanne saattaa olla toinen, jos vaikkapa joustavia vetyelektrolyysilaitteita tulee merkittävä määrä käyttöön. Epäilen kuitenkin moista, eli vaihtoehtoiset tavat käyttää ylimääräinen sähkö hyväksi (siis erikoisesti arviot ylittävä tuotanto) ovat tyypillisesti niin kalliita investointimielessä, että kapasiteettia ei kannata rakentaa riittävästi.

Varmaankin joskus tulevaisuudessa on perusteita harkita erilaisia sähköverohelpotuksia uudelleen, mutta tuskinpa tilanne on vielä tuollainen. Sähkökattiloita on rakennettu sähköverkon ja sähköntuotannon tasapainotusta varten ja ne ovat tulleet nopeasti käyttöön toisaalta suhteessa edullisten rakentamiskustannusten takia ja osin ehkä veroporkkanan kannustamana. Niin kauan, kun sähkökattilat korvaavat uusituvan tuotannon ja ydinvoimalaitostenkin tehon rajoittamisen vaihtoehtona, valtio ei edes menetä sähköverotuloja ja kaikkinensa sähkön polttaminen sähkökattiloissa on kansantalouden kannalta edullisempi ratkaisu kuin kyseisten voimalaitosten tehon rajoittaminen (sillä valtio saa näin enemmän muita verotuloja ja hyötyä säteilee myös elinkeinoelämälle).

 

[-Teme-]

Kun poistetaan sähköveroetu sähköpadoilta ja samalla RED III vaatimat vihreän energian leima kaukolämmöltä, tulee sitä kautta paljon uusiutuvaa verkkoon. Sallitaan EMD-direktiivi EU/2024/1711 art. 15a mukaiset energy sharing toiminnot ja naapuruston tason energiaosuuskunnat jotka voi tuottaa energiaa paikallisesti ilman tarvetta omiin voimaloihin.

 

[kotte]

Kun poistetaan sähköveroetu sähköpadoilta ja samalla RED III vaatimat vihreän energian leima kaukolämmöltä, tulee sitä kautta paljon uusiutuvaa verkkoon. Sallitaan EMD-direktiivi EU/2024/1711 art. 15a mukaiset energy sharing toiminnot ja naapuruston tason energiaosuuskunnat jotka voi tuottaa energiaa paikallisesti ilman tarvetta omiin voimaloihin.

Ja eihän tuosta lopputuloksena olisi muuta hyötyä kuin entistä suuremmat kulutusvaihtelut verkossa, voimakkaammat sähkön pörssihinnan vaihtelut ja lisäinvestointeja huonosti tuottaviin tai täysin tuottamattomiin sähkölaiteiinvestointeihin.

Suomen oloissa sähköllä tapahtuvan hajatetun lämmityksen suosiminen miten hyvänsä johtaa kansantaloudellisiin menetyksiin syystä, että lämmön tarve vaihtelee huomattavasti säästä riippuen ja kulutus kaiken huipuksi kasautuu samoihin ajankohtiin. Tämä edellyttäisi energian varastointia muodossa tai toisessa ja sähkönä tuo on kallista ja sellaisen pysyykin verrattuna lämmön varastointiin ja puskurointiin. Käytännössähän kaukolämmityksessä on aina vaihtoehtoinen lämmönlähde sähkökattiloille (esimerkiksi jonkin jätteen tai tähteen polttaminen). Tuollaisten vaihtoehtojen ja samoin lämmön varastoimisen järjestämisen hajautetun sähkölämmityksen pohjalta on niin kallista, että se jää vähin poikkeuksin tekemättä. Lämpöpumppujen käyttäminen lämmitykseen vain korostaa kustannusongelmaa, vaikkakin maalämpöpumput ovat yleensä paras käytettävissä oleva teknologia haja-asutusalueen kiinteistöjen lämmitykseen, jos rajoitutaan muihin kuin hybridiratkaisuihin.

Oma mielipiteeni noista energiaosuuskunnissa on, että ne ovat vain vihertäviin taipuvien populistipoliitikkojen hourailua, eli aiheuttavat vain lisäkustannuksia sähköverkon ja sähköinfrastruktuurin rationaaliselle käytölle ja satavat lopulta ennen muuta kiinalaisten laitevalmistajien laariini. En sinällään vastusta ajatusta, että rakentavat omat sähköverkkonsa ja maksavat paitsi omat kustannuksensa myös muille ja yhteiskunnalle aiheuttamansa lisäkustannukset.