Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon

[Mikki]

Tuo sähkötehohan ei ole mikään ongelma, jos lämmön tuotanto ja kulutus saadaan tarpeeksi erotettua toisistaan. Minusta PK-seudulle pitäisi laittaa työnalle vähintään muutama Vantaan "Varantoa" vastaavaa hanke. Toki kannattaa ensin katsoa miten Vanhaan hankkeen kanssa käy.

Mutta tuollainen 1000MWh lämpövarasto on kuitekin aika lelu 200MW kattilan kyljessä.... 5 tuntia tyhjästä täyteen tuo varasto. Ei hyvä.

10 000MWh olisi oikeampi suuruusluokka, eli 1/9 Varannon kapasiteetista, mikä on 90MWh.

 

[janti]

Kuinkahan paljon sähköntuotantoa on vastaavasti suljettu?

Taitaa olla 500 MW sähköntuotantoa vastaavasti suljettu => PKS tilanne siis sähkötehon kannalta -1500 MW

 

[kotte]

Taitaa olla 500 MW sähköntuotantoa vastaavasti suljettu => PKS tilanne siis sähkötehon kannalta -1500 MW

Toisaalta kaasukombit (taitaa olla viisi suurta kaasuturbiinia höyryturbiinikoneistoineen) on otettu varsin tehokkaasti käyttöön paikkaamaan tuulisähkön tuotantovajetta kovien pakkasten (ja sähkön kalliin pörssihinnan) aikaan. Tuo vaatii sen verran nopeita tehonmuutoksia, että höyryturbiinikombiosan käyttö on tainnut pudota varsin vähäiseksi. Tuolta voi katsella menneitä käyttötilastoja: https://energy-charts.info/charts/power/chart.htm?l=en&c=FI&source=fossil_gas_unit&week=01

 

[Jule]

Sähköverkon kannalta sähkökattila tuollaisen yhteistuotantolaitoksen kyljessähän on ihan fiksu ratkaisu, se liityntäkapasiteetti on tehokkaassa käytössä kokoajan, siirrettävän energian suunta vain kääntyy tarpeen mukaan.

 

[-Teme-]

Tuli keskusteltua Tanskalaisen tutun kanssa ja siellä kaukolämpö kiertää pattereissa. Patteri- tai muutkaan venttiilit eivät saa olla on-off tyylisiä, koska tällöin kierto menee liian nopeaksi ja tulee sakkomaksua liian lämpimästä poistumisvedestä.
Myös talousveden osalta on sama, lämmin vesi tulee taloon ja lämpöä + kulutusta seurataan, tulevan ja poistuvan osalta.
Kyseessä omakotitalo

 

[Arisoft]

Tuli keskusteltua Tanskalaisen tutun kanssa ja siellä kaukolämpö kiertää pattereissa. Patteri- tai muutkaan venttiilit eivät saa olla on-off tyylisiä, koska tällöin kierto menee liian nopeaksi ja tulee sakkomaksua liian lämpimästä poistumisvedestä.
Myös talousveden osalta on sama, lämmin vesi tulee taloon ja lämpöä + kulutusta seurataan, tulevan ja poistuvan osalta.
Kyseessä omakotitalo

Kyllä tuota Suomessakin vahditaan. Lämmityslaitteistossa on vikaa jos se päästää kaukolämmön käyttämättömänä takaisin. En kyllä heti keksi miten on/off venttiili saisi kierron menemään liian nopeaksi. Varmaan joku yksityiskohta selityksestä puuttuu. Olisiko yksiputkijärjestelmä kyseessä?

 

[kkk]

Tuli keskusteltua Tanskalaisen tutun kanssa ja siellä kaukolämpö kiertää pattereissa. Patteri- tai muutkaan venttiilit eivät saa olla on-off tyylisiä, koska tällöin kierto menee liian nopeaksi ja tulee sakkomaksua liian lämpimästä poistumisvedestä.
Myös talousveden osalta on sama, lämmin vesi tulee taloon ja lämpöä + kulutusta seurataan, tulevan ja poistuvan osalta.
Kyseessä omakotitalo

Neuvostoliitossa oli/on systeemi, missä ejektorilla lantrataan kaukolämpöä ennen pattereita, jolloin ei saa kiertoa kuristaa termareilla. Lämmön säätö tapahtuu avaamalla ikkunaa enempi/vähempi...

 

[Mikki]

Neuvostoliitossa oli/on systeemi, missä ejektorilla lantrataan kaukolämpöä ennen pattereita, jolloin ei saa kiertoa kuristaa termareilla. Lämmön säätö tapahtuu avaamalla ikkunaa enempi/vähempi...

Nyky-Venäjällä on edelleen sama systeemi. Paitsi että se on rikki.... kukaan ei ole huoltanut, korjannut, uudistanut näitä järjestelmiä sitten Neuvostoliiton.

 

[kotte]

Tuli keskusteltua Tanskalaisen tutun kanssa ja siellä kaukolämpö kiertää pattereissa. Patteri- tai muutkaan venttiilit eivät saa olla on-off tyylisiä, koska tällöin kierto menee liian nopeaksi ja tulee sakkomaksua liian lämpimästä poistumisvedestä.
Myös talousveden osalta on sama, lämmin vesi tulee taloon ja lämpöä + kulutusta seurataan, tulevan ja poistuvan osalta.
Kyseessä omakotitalo

Itsellä on muutamassa radiaattorissa ON/OFF-säätö tuloventtiilissä, mutta samassa radiaattorissa on myös FJVR-tyyppinen termostaattiventtiili rajoittamassa paluuveden lämpötilaa. Tuo käytännössä pitää lämpötilanpudotuksen hallitusti suurempana, mitä mikään perusventtiili kykenee pitämään (paluuveden on oltava korkeintaan n. 30 ... 35 -asteista) ja tarjoaa samalla radiaattorikohtaisen virtuaalisen tehotason säädön. Tuo erityisesti nopeuttaa radiaattorin säätöä siinäkin mielessä, että jäähtymään tuloventtiilin sulkemisen seurauksena päässyt radiaattori lämpenee jokseenkin kauttaaltaan hyvin nopeasti ja toisaalta lämpötilatavoitteen täytyttyä ei enää yhtään tuoda radiaattorille lisää lämpöä huoneeseen levitettäväksi.

On tuota tullut verratuksi myös tanskalaisten Ally-ohjaiminen eri säätömoodien toimintaan, ja todettu on, että eivät kykene läheskään samaan tarkkuuten ja nopeuteen (ja em. selostus peilaakin kokemuksia juuri noihin). Käytännössä tuloventtiilien toteutuskin perustuu nimenomaan Ally-tyyppisiin termostaattiohjaimiin, mutta niitä käytetään Danfossin pilvipalvelun kautta ON-OFF-tyyppisesti vispaamalla tavoitepistettä tarpeen mukaan. Kaikkien Allyjen tehonsyöttö on toteutettu lisäosana saatavalla muuntimella, joka saa sähkönsä 24~V/SELV-verkosta. Ilman pilivipalvelua systeemi putoaa ilman toimenpiteitä säätökelpoiseksi joko pelkästään manuaalisella säätöpyörän kiertämisellä tai mobiiliapilla aikataulutettavalla pilvipalvelun standardiohjaukselle (toki myös tuo asetuspisteiden ulkoinen muokkaus on sovitettu mobiiliapilla kontrolloitaviin perusasetuksiin, eli mobiililla voi voi vaikuttaa säädön toimintaa tai ohittaa sen kokonaan samoin kuin manuaalisäätöpyörällä).

Virtauksen vaihtelua tuollainen säätö tietenkin jonkin verran lisää, mutta vaikutus kompensoituu varsin hyvin melko suuren tilavuuden kiertoputkiston puskurivaikutuksella (ilman sen kummempia puskurivaraajia) ja kaukolämpöventtiilin säätöhän reagoi heti virtausmuutoksiin.