Datakeskukset
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Siis valtio ostaa datakeskuksilta palveluita 30M€ vuodessa?
Yllättävän pieni summa loppujenlopuksi.
Husky
Hyperaktiivi
Espejot
Hyperaktiivi
On, mutta ei sille.
Hallitus linjasi: Tulossa enintään 30 miljoonan euron veronpalautustuki datakeskuksille
Hallitus valmistelee datakeskuksille uuden valtiontukiohjelman.
www.kaleva.fi
Hallituksen riidat | Datakeskukset saavat tuen – Purran mukaan korvaavat säästöt on pakko hakea jostain muualta
Sähköveron kiristystä kompensoidaan erillisellä tuella, joka voi olla jopa yhtä suuri kuin poistettava verotuki.
www.hs.fi
Viitannee tähän
"Valmistelun lähtökohtana on määräaikainen, kymmenen vuoden veronpalautustuki, joka perustuu datakeskuksessa kulutettuun sähköön. Palautuksen vaikutus verotuottomenetyksiin on enintään 30 miljoonaa euroa. "
Pitäisikö tähän lisätä vielä hieman lisää faktoja kuitenkin ennen kuin kauhistellaan liikaa.
Valtio poisti datakeskukset teollisuuden sähköveroluokasta koska makeisveron korotus peruttiin ja jostain pitää saada kuitenkin lisää verotuloja. Tällä muutoksella on laskettu valtion saavan 47 miljoonan verotulot. Tuolloin luvattiin että tilalle tulee jokin muu verotuksellinen kannuste niin sanotusti ”hyödyllisille” datakeskuksille eli esimerkiksi hukkalämmön talteenottoa hyödyntäville tai vastaavaa. Nyt tätä kannustetta mietitään jonka vuotuinen arvo olisi noin 30 miljoonaa. Tarkoittaen edelleen +17 miljoonaa verotuloja valtiolle tästä muutoksesta. En tiedä mistä nämä +17 miljoonaa on nyt sitten pois.
Valtio poisti datakeskukset teollisuuden sähköveroluokasta koska makeisveron korotus peruttiin ja jostain pitää saada kuitenkin lisää verotuloja. Tällä muutoksella on laskettu valtion saavan 47 miljoonan verotulot. Tuolloin luvattiin että tilalle tulee jokin muu verotuksellinen kannuste niin sanotusti ”hyödyllisille” datakeskuksille eli esimerkiksi hukkalämmön talteenottoa hyödyntäville tai vastaavaa. Nyt tätä kannustetta mietitään jonka vuotuinen arvo olisi noin 30 miljoonaa. Tarkoittaen edelleen +17 miljoonaa verotuloja valtiolle tästä muutoksesta. En tiedä mistä nämä +17 miljoonaa on nyt sitten pois.
Husky
Hyperaktiivi
Pitäisi varmaan katsella 60minuuttia mainoksia, että saisi löydettyä sen eilisen tv-lähetyksen kohdan, mutta tässä samaa asiaa vanhemmasta artikkelista:
"... päätettiin, että kyseessä on määräaikainen, 10 vuoden tuki, joka maksaisi valtiolle 30 miljoonaa euroa vuosittain."
Onko faktaa, että antamalla 30 miljoonan tuki todella saadaan edes se 17? Tai etteikö ilman tuen antamista kaikki tulisi tänne halvan sähkön ja helpon jäähdytyksen luvattuun maahan ja tilille kilahtaisi helposti se 47 tekemättä mitään?
Ei sellaisia faktoja taida kenelläkään olla, on vaan eri rotuisia lehmiä eri kokoisissa vesistöissä. Kaikenlaisten tukien ripottelu vaan vääristää aina jotain tilannetta, esim. antaa nyt mahdollisesti persnettoa muulle teollisuudelle ja kenties yksityishenkilöille sähkön hintojen nousuna. Moniko muu tehdas menee tämän takia nurin ja monelleko maksellaan sitten työttömyyskorvauksia…
Kuten __________ (täydennä viivalle se muu teollisuus mikä suomeen tällä hetkellä investoisi)
Ei kai kukaan näin ole sanonut. Faktaa on se että datakeskusten poisto teollisuuden veroluokasta 1.7. alkaen tuo 47 miljoonan vuotuiset verotulot. Tämä siis jo nykyisistä olemassa olevista datakeskuksista. Ei tässä puhuta mistään investoinneista edes vielä. Tuo 30 miljoonan verotuksellinen kannustekin tulee vain olemassa oleville datakeskuksille, ei ole mitään tukea olemassa että tulkaa tänne maksamme teille rahaa.
Yllä olevaan viitaten, keneltä tämä nyt on pois ja kenelle tuli persnettoa tästä? Miten tämä vaikuttaa muiden tehtaiden nurin menemiseen?
Espejot
Hyperaktiivi
Opiskelijolta nyt ainakin mikäli Purraan on luottaminen. Ja miksei olisi.
Husky
Hyperaktiivi
Esim. metsäteollisuus. Oletko perillä minkälaisia investointeja tehty Ouluun, Kemiin ja Äänekoskelle? Ainoita OIKEITA sijoituksia suomalaiseen työllisyyteen ja hyvinvointiin. Tällaista pitää tukea kaikin keinoin eikä vaikeuttaa kaikilla hihhuloinneilla ja lapioida rahaa turhuuksiin
Just. Pelkästään UPM-Kymmenen saa jo tuon 30 miljoonaa tukia..
Valtio jakaa yhä yritystukia perinteisille firmoille, etunenässä metsäjätti – katso lista, jota tutkija kritisoi
Katso eniten tukia haalineiden lista vuosina 2020-2025. Eniten tukia saanut UPM kertoo, että tuilla on rakennettu sähkökattiloita ja hankittu biopolttoainetta.
yle.fi
Harrastelija
Hyperaktiivi
Merenkulku vie ison osan tuista.
Nokia yllättäen ”vasta” kuudes.
Nokia yllättäen ”vasta” kuudes.
Ehkä paljon kalliimmiksi tulevien oikeudenkäyntikulujen tai jopa määrättävien korvausten estämiseksi? Datakeskuksiin jo sijoittaneet (tonttiin, suunnitteluun, lupaprosessiin, jopa rakenteilla oleviin laitoksiin jne.) voivat vedota verotusehtojen muuttamiseen jälkikäteen (vrt. tapaus Carunan omistajat rapakon takana), minkä väittävät rikkovan USA:n ym. kanssa solmittuja sijoitusten turvaa koskevia sopimuksia.
- Keskustelun aloittaja
- #1 101
Jep, jos lämpöä ja sähköä on joskus tuotettu yhteistuotannolla samanaikaisesti, tämä saattaa johtaa siihen että sähköntuottajasta vaihdetaan sähkönkuluttaja puolelle, vai?
Datakeskuksesta tulevan lämmön ja kaukolämpöverkon väliin tarvitaan sähköllä toimivat lämpöpumput, koska keskuksen jäähdytysvesi ei ole tarpeeksi kuumaa kaukolämpöverkkoon.
Sillehän voidaan antaa nimikin - yhteiskulutus. Sikäli järkevää että käytetään energia kahteen kertaan.
Husky
Hyperaktiivi
Todella heikot on osingot olleet. Syy tuohon olisi oma tarinansa.Just. Pelkästään UPM-Kymmenen saa jo tuon 30 miljoonaa tukia..
Ja kun katselee mitä osinkoja sillä on varaa maksaa niin turhaan heille mitään tukia jaetaan, saamaan tapaan kun ei tarvisi datakeskuksillekaan.Valtio jakaa yhä yritystukia perinteisille firmoille, etunenässä metsäjätti – katso lista, jota tutkija kritisoi
Katso eniten tukia haalineiden lista vuosina 2020-2025. Eniten tukia saanut UPM kertoo, että tuilla on rakennettu sähkökattiloita ja hankittu biopolttoainetta.
Mutta kyllä, UPM saa jotakin tukia, ja taisi olla suurimpia veronmaksajia muuten sivuhuomautuksena, mutta tuokin 30 miljoonaa heille olisi kaikille osapuolille hyödyksi. Tosin kuin hukkaan heittetty 30 miljoonaa vuodessa ulkomaiselle firmalle, jonka liikevaihto on isompi kuin Suomen valtion, ja joka ei käytännössä mitään maksa tänne.
Eli mielestäsi veronmaksajien rahoilla pitäisi tukea että metsäyhtiöt rakentaa sähkökattiloita?
PS. Vilkaisin että 800 000 000€ ovat maksaneet osinkoja viime vuonna.
Josta 60-70% menee ulkomaille..
Viimeksi muokattu:
Tällä hetkellähän tuolla Hepokorvessa datakeskusta "emuloidaan" suurella ilmavesilämpöpumppupatteristolla, joka tekee kovimpia pakkasia lukuun ottamatta luokkaa 30...40 asteista vettä maalämpöpumpun kaltaisille toisen kaskadiasteen lämpöpumpuille. Siinä mielessä voisi ajatella, että datakeskuksen valmistuttua kokonaissähkönkulutus ei nouse niin paljon kuin voisi kuvitella, sillä ei noilla ilmavesilämpöpumpuilla voi talvipakkasilla olettaa erikoisen kovaa tuottosuhdetta olevan. Toki moiset sammutetaan kovimmilla pakkasilla ja tehdään lämpöä polttamalla jotakin, jollei sitten sähkö ole muutoinkin niin kallista, että kaasuyhteistuotantoa käynnistetään.
- Keskustelun aloittaja
- #1 107
Eilen sattui silmiin että Haminan lämpöpumpun teho 7 MW ja enegiapeitto valtosan (70%?). Coppi 30 asteisesta vedestä 4. Kirjoitus oli käyttökokemus, mutta tässä vastaava uutinen
Haminan Kaukolämpö hankkii lämmöntalteenottojärjestelmän Nohewalta - Haminan Energia Oy
Haminan Kaukolämpö Oy hankkii lämmöntalteenottojärjestelmän suomalaiselta NohewaltaLämpöpumppulaitoksen rakentaminen aloitetaan marraskuussa 2024 Haminan Energia hyödyntää Googlen datakeskukselta saatavan hukkalämmön kaukolämpöverkossaan uuden lämpöpumppulaitoksen avulla. Loppuvuodesta 2025...
haminanenergia.fi
Datakeskukselle tuo voimakkailla kompuroilla tehty jäähdytys on varmaan ihan makoisaa. Sillä voi olla ihan rahallista hyötyä datakeskukselle, kun jäähdytysneste on aidosti viileää.
Laitteistot kestää pidempään ja niitä voidaan kuormittaa enemmän, jos jäähdytys on priimaa.
Laitteistot kestää pidempään ja niitä voidaan kuormittaa enemmän, jos jäähdytys on priimaa.
No ainakaan Oulun investointia tuskin voi pitää minään kovin työllistävänä, siinähän muutettiin vain paperikone kartonkikoneeksi. Toki se työllisti paljon väkeä rakennusvaiheessa (kuten työllistävät datakeskuksetkin), mutta pysyviä työpaikkoja tuosta tuskin kovin paljoa syntyi.
Ovatko ne hyödyllisempiä, kuin kaukolämpöä tuottava datakeskus? Sähkönkäyttöprofiililtaan kyllä, mutta pysyvinä työllistäjinä huonompia.
Datakeskusten laitteistojen lämpötilat on suunniteltu varsin tarkkaan sen mukaan, minkä laitteistot sietävät eikä noita sitten alenneta, sillä siitähän ei ole käytännössä hyötyä, vaan pelkkää lisäkustannusta pumppujen ja puhaltimien tehonkulutuksen kasvaessa. Myös lämmön uudelleenkäytön tuottosuhteen kannalta on aina parempi, mitä lämpimmästä päästään lämpöä nostamaan lämpöpumpulla. Teknologian kehittymisen myötä lämpötilat ovat pikemminkin jatkuvasti nousseet ja nykyisin koneista lähtee vähintään jotakin ronskisti yli 30-asteista ilmaa tai jäähdytysvettä, ehkä lämpimämpääkin seuraavalla kymmenluvulla. Sen sijaan lämmönsiirtoa pyritään tehostamaan kohottamalla delta-T :tä ja erottomalla jäähdyttävä virtaus ja poistovirtaus mahdollisimman tarkasti toisistaan, jolloin vähäisempi jäähdytysvirtaus riittää.
Samalla tuo poistaisi uuden tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen kannattavuutta, mikä voisi pitemmän päälle nostaa keskimääräistä ja korkeita sähkön hintoja sen verran, että tyypillinen sähkönkäyttäjöä ja etenkin sähköä lämmitykseen ja auton akun lataukseen enemmän, mitä halpoina hetkinä voittaa. Olisiko siis ns. pyrhoksen voitto?
Poistetaan kaikki valtion tekemät myönnytykset näistä että kaukolämpö lasketaan vihreäksi energiaksi, jolloin kiinteistöjen tulee lisätä huomattava määrä lisää uusiutuvaa energiaa. RED III ja REC direktiivien ratifiointi, jossa lähialueella tuotettu energiayhteisöjen pitää pystyä siirtämään kiinteistöille nykyistä jakeluverkkoa käyttäen ja huomioiden siirtoetäisyydet direktiivin mukaisesti siirtohinnassa, niin sieltä saadaan huomattava määrä investointeja paikalliseen uusiutuvaa energiaan.
Suomi on muuten jäämässä ulos tuosta REC direktiivin aikataulusta, sen pitäisi olla käytössä muistaakseni 17.7. tänä vuonna. Lakimuutokset mitkä vaaditaan ei ole edes aloitettu
Poistetaanko samalla sähkövarastojen akkujen lataukseen käytettävän sähkön verovapaus? Akkuihin ladattu säätösähkö ja sähkökattiloissa kaukolämmöksi muutettu sähkö loppujen lopuksi palvelevat jokseenkin samaa tarkoitusta ja kun otetaan huomioon infran investointikustannukset, ei noita edes voi asettaa suosituimmuusasemaan toisiinsa nähden, koska sähkökattilateknologian kokonaiskustannukset ovat niin paljon edullisemmat.
Jos akut ovat samalla tontilla niin silloin ne ovat mittauspisteen takana ja täten ei pitäisi olla akkuvarastoihin perusteita energiamaksujen osalta. Lisäksi kantaverkossa tapahtuva siirto ei ole maksullista energiayhtiöille jolloin voivat siirtää kapasiteettia akustosta toiseen. Samalla tavalla kaukolämpö voi siirtää putkea pitkin ”pytystä” toiseen vettä
Joutuvathan suuret teollisuuslaitokset maksamaan sähköveroa omalla tontillaan sijaitsevassa voimalaitoksessaan tuotetusta sähköstäkin sähköveroa (riippuen laitoksen kategoriasta joko vähäisen tai korkean verokannan mukaan). Sijannilla ei sinällään ole merkitystä asiassa, Laki tuntee vain voimalaitoksen koon, eli vähäiset laitokset on vapautettu itse tuotetun sähkön verosta kulutettuna paikan päällä.
Husky
Hyperaktiivi
Käsittääkseni datakeskuksien lämmöntuotto on rajallista todellisuudessa ja ei saada lämpöjä ylös, eli suunnilleen samat investoinnit täytyy olla kuin muutenkin ja saadaan vain pienehkö lämmönnousu hyödynnettyä. Jos joku yksittäinen poikkeus niin ei todista laajempaa tilannetta kun näitä keskuksia on kylvetty sinne tänne
Mistäkohtaa se lämpötila sitten halutaan mitata? Ytimat ovat varmaan jossain 100˚C huitteilla, mutta mutta esim serveriin puhallettava ilma voi olla esim. vaan 20˚C, mutta sekin riippuu siitä onko itse serveri ilma vai vesijäähdytetty.
No nuo datakeskukset on täysin nestejäähdytettyjä. Ja tiiviisti pakattuja.
Kyllä väittäisin että ulos sen vähintään 40-50C tulee. Jos COP 4:llä saadaan tuotettua kaukolämpövettä, niin se voi olla kuumempaakin mitä datakeskuksesta tulee.
En nimittäin oikein usko että 50C --> 90-100C nosto menee COP 4llä.