Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Siis valtio ostaa datakeskuksilta palveluita 30M€ vuodessa?Huhhuh, maikkarilla sanottiin että 30 miljoonaa valtio syytää datakeskuksille VUODESSA. Eli piikki on auki eikä ole kertatuki.
Kunpa tuo laitettasiin johonkin oikeaan, suomalaisia työllistävään, teollisuuteen.
Ei.Siis valtio ostaa datakeskuksilta palveluita 30M€ vuodessa?
Yllättävän pieni summa loppujenlopuksi.
On, mutta ei sille.Oliko jokin lähde tälle?
Viitannee tähänOliko jokin lähde tälle?
Uusi tukimalli pienentää saavutettavia säästöjä. Hakeeko hallitus korvaavia säästöjä tuen rahoittamiseksi?
”No pakkohan se on. On aivan selvää, että kun sovitut säästötoimet tulo- tai menopuolelta jäävät vajaiksi, pitää löytää korvaavat säästöt.”
Onko ajatuksia, että mistä korvaavia säästöjä haetaan?
”Purran listassa elokuulta on aika hyviä vinkkejä.”
Purra viittaa valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen, jonka hallituskumppanit tyrmäsivät. Listalla oli leikkausehdotuksia muun muassa koulutukseen, kehitysapuun, kotoutumiskorvauksiin ja järjestöjen avustuksiin.
Pitäisi varmaan katsella 60minuuttia mainoksia, että saisi löydettyä sen eilisen tv-lähetyksen kohdan, mutta tässä samaa asiaa vanhemmasta artikkelista:Oliko jokin lähde tälle?
Onko faktaa, että antamalla 30 miljoonan tuki todella saadaan edes se 17? Tai etteikö ilman tuen antamista kaikki tulisi tänne halvan sähkön ja helpon jäähdytyksen luvattuun maahan ja tilille kilahtaisi helposti se 47 tekemättä mitään?Tarkoittaen edelleen +17 miljoonaa verotuloja valtiolle tästä muutoksesta. En tiedä mistä nämä +17 miljoonaa on nyt sitten pois.
Kuten __________ (täydennä viivalle se muu teollisuus mikä suomeen tällä hetkellä investoisi)Kunpa tuo laitettasiin johonkin oikeaan, suomalaisia työllistävään, teollisuuteen.
Ei kai kukaan näin ole sanonut. Faktaa on se että datakeskusten poisto teollisuuden veroluokasta 1.7. alkaen tuo 47 miljoonan vuotuiset verotulot. Tämä siis jo nykyisistä olemassa olevista datakeskuksista. Ei tässä puhuta mistään investoinneista edes vielä. Tuo 30 miljoonan verotuksellinen kannustekin tulee vain olemassa oleville datakeskuksille, ei ole mitään tukea olemassa että tulkaa tänne maksamme teille rahaa.Onko faktaa, että antamalla 30 miljoonan tuki todella saadaan edes se 17?
Yllä olevaan viitaten, keneltä tämä nyt on pois ja kenelle tuli persnettoa tästä? Miten tämä vaikuttaa muiden tehtaiden nurin menemiseen?Antaa nyt mahdollisesti persnettoa muulle teollisuudelle ja kenties yksityishenkilöille sähkön hintojen nousuna. Moniko muu tehdas menee tämän takia nurin ja monelleko maksellaan sitten työttömyyskorvauksia…
Opiskelijolta nyt ainakin mikäli Purraan on luottaminen. Ja miksei olisi.Yllä olevaan viitaten, keneltä tämä nyt on pois ja kenelle tuli persnettoa tästä? Miten tämä vaikuttaa muiden tehtaiden nurin menemiseen?
Esim. metsäteollisuus. Oletko perillä minkälaisia investointeja tehty Ouluun, Kemiin ja Äänekoskelle? Ainoita OIKEITA sijoituksia suomalaiseen työllisyyteen ja hyvinvointiin. Tällaista pitää tukea kaikin keinoin eikä vaikeuttaa kaikilla hihhuloinneilla ja lapioida rahaa turhuuksiinKuten __________ (täydennä viivalle se muu teollisuus mikä suomeen tällä hetkellä investoisi)
Just. Pelkästään UPM-Kymmenen saa jo tuon 30 miljoonaa tukia..Esim. metsäteollisuus. Oletko perillä minkälaisia investointeja tehty Ouluun, Kemiin ja Äänekoskelle? Ainoita OIKEITA sijoituksia suomalaiseen työllisyyteen ja hyvinvointiin. Tällaista pitää tukea kaikin keinoin eikä vaikeuttaa kaikilla hihhuloinneilla ja lapioida rahaa turhuuksiin
Ehkä paljon kalliimmiksi tulevien oikeudenkäyntikulujen tai jopa määrättävien korvausten estämiseksi? Datakeskuksiin jo sijoittaneet (tonttiin, suunnitteluun, lupaprosessiin, jopa rakenteilla oleviin laitoksiin jne.) voivat vedota verotusehtojen muuttamiseen jälkikäteen (vrt. tapaus Carunan omistajat rapakon takana), minkä väittävät rikkovan USA:n ym. kanssa solmittuja sijoitusten turvaa koskevia sopimuksia.En kyllä jaksa käsittää miksi datakeskuksille pitäisi jakaa valtion tukea missään muodossa. Jollain on varmaan taas ollut joku lehmä ojassa lobbauksen tuloksena, korruptoitunut maa.
Hukkaputkista tulee halpaa lämpöä
Microsoftin datakeskuksen hukkalämpö lämmittää muutaman vuoden kuluttua suuren osan Espoosta. Kaukolämmön päästöt ovat romahtaneet vain kymmenessä vuodessa ja tahti jatkuu.
Pakettiauton kokoisessa harmaassa peltilaatikossa jylisee lämpöpumppu, joka vastaa teholtaan noin 2 000 tavallista omakotitalon ilmalämpöpumppua. Pumppuja on Fortumin vastavalmistuneen lämpöpumppulaitoksen hallissa Espoon Hepokorvessa yhteensä 16. Myöhemmin niitä tulee vielä vähintään toinen mokoma lisää. Silloin pumpuista saa irti jo lähes 70 000 koti-lämpöpumppua vastaavan tehon. Näillä pumpuilla Fortum imee tulevina vuosina talteen viereen rakentuvan Microsoftin datakeskuksen hukkalämmön. Sillä lämpiää suuri osa espoolaisista kodeista.
Espoon ja Kirkkonummen datakeskusten hukkalämmöllä Fortum pystyy kattamaan noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen 250 000 kaukolämpöasiakkaan tarvitsemasta lämmöstä. Fortumin mukaan kyse on maailman suurimmasta hukkalämmön talteenottohankkeesta. Isot datakeskukset rakennetaan monessa vaiheessa. Vie vuosia ennen kuin Microsoftin keskus on täysin valmis, mutta tarkkaa aikataulua yhtiö ei ole kertonut.
Hukkalämmön hyödyntäminen yhdistettynä uusiutuvaan sähkön tuotantoon on Suomelle iso etu kilpailussa keskusten sijoittumisesta. Suomen sähkön tuotannosta oli viime vuonna fossiilitonta 96 prosenttia.
Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa jäähdyttämiseen joudutaan usein käyttämään suuret määrät puhdasta vettä, joka lauhdutetaan eli haihdutetaan ilmaan. Se ei ole ilmaista.
Datakeskusten vedenkulutuksesta on tullut maailmalla iso keskustelun aihe. Suomessa ongelmaa ei ole, sillä vesi kiertää yleensä suljetussa kierrossa.
Kuka tässä järjestelyssä maksaa ja kenelle? Siihen vastausta ei tule. Mutta Teemu Niemisen mukaan ”Microsoftille hukkalämmön toimittaminen ei ole liiketoimintaa”.
Microsoftkin säästää siinä, ettei sen tarvitse itse tuulettaa ja jäähdyttää palvelimien kuumentamaa ilmaa. Molemmat siis voittavat ja energia pystytään hyödyntämään kahteen kertaan. Ilmaista hukkalämmöstä tehty lämpö ei silti Fortumillekaan ole. Datakeskuksesta tulevan lämmön ja kaukolämpöverkon väliin tarvitaan sähköllä toimivat lämpöpumput, koska keskuksen jäähdytysvesi ei ole tarpeeksi kuumaa kaukolämpöverkkoon.
Lähde: /www.hs.fi/visio/art-2000011958250.html
Jep, jos lämpöä ja sähköä on joskus tuotettu yhteistuotannolla samanaikaisesti, tämä saattaa johtaa siihen että sähköntuottajasta vaihdetaan sähkönkuluttaja puolelle, vai?Datakeskuksien hukkalämmöstä saa edullista kaukolämpöä
Jep, jos lämpöä ja sähköä on joskus tuotettu yhteistuotannolla samanaikaisesti, tämä saattaa johtaa siihen että sähköntuottajasta vaihdetaan sähkönkuluttaja puolelle, vai?
Todella heikot on osingot olleet. Syy tuohon olisi oma tarinansa.Just. Pelkästään UPM-Kymmenen saa jo tuon 30 miljoonaa tukia..
Ja kun katselee mitä osinkoja sillä on varaa maksaa niin turhaan heille mitään tukia jaetaan, saamaan tapaan kun ei tarvisi datakeskuksillekaan.![]()
Valtio jakaa yhä yritystukia perinteisille firmoille, etunenässä metsäjätti – katso lista, jota tutkija kritisoi
Katso eniten tukia haalineiden lista vuosina 2020-2025. Eniten tukia saanut UPM kertoo, että tuilla on rakennettu sähkökattiloita ja hankittu biopolttoainetta.yle.fi
Eli mielestäsi veronmaksajien rahoilla pitäisi tukea että metsäyhtiöt rakentaa sähkökattiloita?mutta tuokin 30 miljoonaa heille olisi kaikille osapuolille hyödyksi.
Tällä hetkellähän tuolla Hepokorvessa datakeskusta "emuloidaan" suurella ilmavesilämpöpumppupatteristolla, joka tekee kovimpia pakkasia lukuun ottamatta luokkaa 30...40 asteista vettä maalämpöpumpun kaltaisille toisen kaskadiasteen lämpöpumpuille. Siinä mielessä voisi ajatella, että datakeskuksen valmistuttua kokonaissähkönkulutus ei nouse niin paljon kuin voisi kuvitella, sillä ei noilla ilmavesilämpöpumpuilla voi talvipakkasilla olettaa erikoisen kovaa tuottosuhdetta olevan. Toki moiset sammutetaan kovimmilla pakkasilla ja tehdään lämpöä polttamalla jotakin, jollei sitten sähkö ole muutoinkin niin kallista, että kaasuyhteistuotantoa käynnistetään.Datakeskuksesta tulevan lämmön ja kaukolämpöverkon väliin tarvitaan sähköllä toimivat lämpöpumput, koska keskuksen jäähdytysvesi ei ole tarpeeksi kuumaa kaukolämpöverkkoon.
Eilen sattui silmiin että Haminan lämpöpumpun teho 7 MW ja enegiapeitto valtosan (70%?). Coppi 30 asteisesta vedestä 4. Kirjoitus oli käyttökokemus, mutta tässä vastaava uutinenTällä hetkellähän tuolla Hepokorvessa datakeskusta "emuloidaan" suurella ilmavesilämpöpumppupatteristolla, joka tekee kovimpia pakkasia lukuun ottamatta luokkaa 30...40 asteista vettä maalämpöpumpun kaltaisille toisen kaskadiasteen lämpöpumpuille. Siinä mielessä voisi ajatella, että datakeskuksen valmistuttua kokonaissähkönkulutus ei nouse niin paljon kuin voisi kuvitella, sillä ei noilla ilmavesilämpöpumpuilla voi talvipakkasilla olettaa erikoisen kovaa tuottosuhdetta olevan. Toki moiset sammutetaan kovimmilla pakkasilla ja tehdään lämpöä polttamalla jotakin, jollei sitten sähkö ole muutoinkin niin kallista, että kaasuyhteistuotantoa käynnistetään.
haminanenergia.fi
Esim. metsäteollisuus. Oletko perillä minkälaisia investointeja tehty Ouluun, Kemiin ja Äänekoskelle? Ainoita OIKEITA sijoituksia suomalaiseen työllisyyteen ja hyvinvointiin.
No, kyllä sähkökattilat hyödyllisiä on, rakentaa niitä kuka tahansa.
Datakeskusten laitteistojen lämpötilat on suunniteltu varsin tarkkaan sen mukaan, minkä laitteistot sietävät eikä noita sitten alenneta, sillä siitähän ei ole käytännössä hyötyä, vaan pelkkää lisäkustannusta pumppujen ja puhaltimien tehonkulutuksen kasvaessa. Myös lämmön uudelleenkäytön tuottosuhteen kannalta on aina parempi, mitä lämpimmästä päästään lämpöä nostamaan lämpöpumpulla. Teknologian kehittymisen myötä lämpötilat ovat pikemminkin jatkuvasti nousseet ja nykyisin koneista lähtee vähintään jotakin ronskisti yli 30-asteista ilmaa tai jäähdytysvettä, ehkä lämpimämpääkin seuraavalla kymmenluvulla. Sen sijaan lämmönsiirtoa pyritään tehostamaan kohottamalla delta-T :tä ja erottomalla jäähdyttävä virtaus ja poistovirtaus mahdollisimman tarkasti toisistaan, jolloin vähäisempi jäähdytysvirtaus riittää.Laitteistot kestää pidempään ja niitä voidaan kuormittaa enemmän, jos jäähdytys on priimaa.
Samalla tuo poistaisi uuden tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen kannattavuutta, mikä voisi pitemmän päälle nostaa keskimääräistä ja korkeita sähkön hintoja sen verran, että tyypillinen sähkönkäyttäjöä ja etenkin sähköä lämmitykseen ja auton akun lataukseen enemmän, mitä halpoina hetkinä voittaa. Olisiko siis ns. pyrhoksen voitto?Nostamalla niiden sähkövero yleiseen luokkaan DC tapaan, tuottaisi aika tavalla valtion kassaan rahaa.
Poistetaan kaikki valtion tekemät myönnytykset näistä että kaukolämpö lasketaan vihreäksi energiaksi, jolloin kiinteistöjen tulee lisätä huomattava määrä lisää uusiutuvaa energiaa. RED III ja REC direktiivien ratifiointi, jossa lähialueella tuotettu energiayhteisöjen pitää pystyä siirtämään kiinteistöille nykyistä jakeluverkkoa käyttäen ja huomioiden siirtoetäisyydet direktiivin mukaisesti siirtohinnassa, niin sieltä saadaan huomattava määrä investointeja paikalliseen uusiutuvaa energiaan.Samalla tuo poistaisi uuden tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen kannattavuutta, mikä voisi pitemmän päälle nostaa keskimääräistä ja korkeita sähkön hintoja sen verran, että tyypillinen sähkönkäyttäjöä ja etenkin sähköä lämmitykseen ja auton akun lataukseen enemmän, mitä halpoina hetkinä voittaa. Olisiko siis ns. pyrhoksen voitto?
Poistetaanko samalla sähkövarastojen akkujen lataukseen käytettävän sähkön verovapaus? Akkuihin ladattu säätösähkö ja sähkökattiloissa kaukolämmöksi muutettu sähkö loppujen lopuksi palvelevat jokseenkin samaa tarkoitusta ja kun otetaan huomioon infran investointikustannukset, ei noita edes voi asettaa suosituimmuusasemaan toisiinsa nähden, koska sähkökattilateknologian kokonaiskustannukset ovat niin paljon edullisemmat.Poistetaan kaikki valtion tekemät myönnytykset näistä että kaukolämpö lasketaan vihreäksi energiaksi, jolloin kiinteistöjen tulee lisätä huomattava määrä lisää uusiutuvaa energiaa.
Jos akut ovat samalla tontilla niin silloin ne ovat mittauspisteen takana ja täten ei pitäisi olla akkuvarastoihin perusteita energiamaksujen osalta. Lisäksi kantaverkossa tapahtuva siirto ei ole maksullista energiayhtiöille jolloin voivat siirtää kapasiteettia akustosta toiseen. Samalla tavalla kaukolämpö voi siirtää putkea pitkin ”pytystä” toiseen vettäPoistetaanko samalla sähkövarastojen akkujen lataukseen käytettävän sähkön verovapaus? Akkuihin ladattu säätösähkö ja sähkökattiloissa kaukolämmöksi muutettu sähkö loppujen lopuksi palvelevat jokseenkin samaa tarkoitusta ja kun otetaan huomioon infran investointikustannukset, ei noita edes voi asettaa suosituimmuusasemaan toisiinsa nähden, koska sähkökattilateknologian kokonaiskustannukset ovat niin paljon edullisemmat.
Joutuvathan suuret teollisuuslaitokset maksamaan sähköveroa omalla tontillaan sijaitsevassa voimalaitoksessaan tuotetusta sähköstäkin sähköveroa (riippuen laitoksen kategoriasta joko vähäisen tai korkean verokannan mukaan). Sijannilla ei sinällään ole merkitystä asiassa, Laki tuntee vain voimalaitoksen koon, eli vähäiset laitokset on vapautettu itse tuotetun sähkön verosta kulutettuna paikan päällä.Jos akut ovat samalla tontilla niin silloin ne ovat mittauspisteen takana ja täten ei pitäisi olla akkuvarastoihin perusteita energiamaksujen osalta.
Käsittääkseni datakeskuksien lämmöntuotto on rajallista todellisuudessa ja ei saada lämpöjä ylös, eli suunnilleen samat investoinnit täytyy olla kuin muutenkin ja saadaan vain pienehkö lämmönnousu hyödynnettyä. Jos joku yksittäinen poikkeus niin ei todista laajempaa tilannetta kun näitä keskuksia on kylvetty sinne tänneOvatko ne hyödyllisempiä, kuin kaukolämpöä tuottava datakeskus? Sähkönkäyttöprofiililtaan kyllä, mutta pysyvinä työllistäjinä huonompia.
Mistäkohtaa se lämpötila sitten halutaan mitata? Ytimat ovat varmaan jossain 100˚C huitteilla, mutta mutta esim serveriin puhallettava ilma voi olla esim. vaan 20˚C, mutta sekin riippuu siitä onko itse serveri ilma vai vesijäähdytetty.Jos datakeskuksen ottoteho on 50MW niin kyllä minun fysiikka sanoo että about kaikki muuttuu lämmöksi. Kyllä lämmöt varmaan 50C päällä on, kun tiiviisti pakatuista huipputehokkaista palvelimista otetaan tehoja irti.
Mistäkohtaa se lämpötila sitten halutaan mitata? Ytimat ovat varmaan jossain 100˚C huitteilla, mutta mutta esim serveriin puhallettava ilma voi olla esim. vaan 20˚C, mutta sekin riippuu siitä onko itse serveri ilma vai vesijäähdytetty.