Perintövero
- Keskustelun aloittaja Pumppu-Ansu
- Aloitettu
Tuollaiseen tapaukseen yhteisomistajuuden purku ei sovellu.
Pitää hakea käräjäoikeudesta se pesänjakaja siihen jos homma ei muuten luonnistu. Homma toimii niin, että etsi joku asianajaja tai lupalakimies ja tiedustele hänen halukkuuttaan siihen pesänjakajan hommaan. Ei saa olla mikään lakimies joka omia asioita aikaisemmin hoitanut jollekin pesän osakkaalle kun on jäävi silloin.
Käräjäoikeus sitten hakemuksesta nimittää ja valtuuttaa siihen pesänjakajan hoitamaan se jako. Voi muutkin esittää toisia lakimiehiä pesänjakajaksi, jos se ehdottomasi ei kelpaa muille.
Pesänjakaja sen sitten jakaa sen kuolinpesän tavalla tai toisella. Ottaa toki oman palkkionsa siitä päältä ensin koko kuolinpesältä. Pari kiinteistöä ja muuta sen sellaista, niin ehkä siinä se 50 tuntia tulee laskutettavaa. Tuntihinta ehkä luokassa 350 euroa sisältäen kulut ei tuosta kertomalla 17500 euroa. Huom! Tuo vain suuruusluokka ja riippuu lukemattomista tekijöistä ja paikkakunnan hintatasosta ja niin edelleen.
Kalliiksi se tulee silloin jos kuolinpesän osakkaat haluavat vielä rinnalle palkata omat lakimiehet omasta taskustaan. Sen maksaa kukin itse jos sellaisen haluaa.
Kun pesä on jaettu, niin sen jälkeen sitä voi halutessaan alkaa riitelemään käräjillä omalla kustannuksellaan pesänjakajaa vastaan jos jako ei miellyttänyt ja kelpaa. Hyvin harva haluaa sellaista riitaa, kun 99,9 prosenttisesti pesänjakaja voittaa sen käräjille ja ylemmissä oikeusasteissa ja siinä joutuu hävinnyt maksamaan omien oikeudenkäyntikulujen lisäksi vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
EDIT: Typo
Viimeksi muokattu:
Tuskin on aivan tasapuolista (toisaalta yhteisomistetun omaisuuden perintöverottamisen vapauttaminen jopa sukupolvien ajaksi ja omaisuuden verottaminen omaisuudenluovutusverolla täydestä arvostaan, jos joskus myöhemmin päädytään omaisuuden uudelleenjärjestelyyn ei sekään moista ole).
Metsän verotus on oman käsitykseni mukaan ollut aina kaikkinensa kummallista, jotenkin aikakeskiarvoistettua, vaikkakin riskejä pyritty diskonttamaan alentamalla verotusta suhteellisesti verrattuna muiden (omaisuus-) tulojen verotukseen. Mutta en tunne tarkemmin, kun en omista talousmetsää.
Sen verran on kokemusta, että meidän kesämökkitontilta, joka oli alunperin umpimetsää, myin n. 10 vuotta sitten UPM:lle pystymetsää reilun 2000 m2 alueelta ja siitä sai puhtaana n. 2000 euroa.
Elikkä jos perisin vaikkapa 100 hehtaaria metsää, niin perintövero on helposti hoidettu metsää myymällä ja maapohja edelleen jaa omaksi.
Kysehän ei ollut pesän jaosta, vaan nimenomaan yhteisomistuksen purusta koskien kiinteistöä, jonka yksi omistaja ei olisi kuolinpesän osakas (noin ainakin itse ymmärsin tilanteen). Pesän jakamiset ovat monessa mielessä yksinkertaisempi asia ja vapausasteiden suhteen sekä verotuksellisessa mielessä huomattavasti edullisempia osakkaille.
Ehkä saamme tästä lisää tietoa. Kuulosti tuo minusta sille, että olisi jäänyt joku mökki jakamatta perinnönjaossa ja sitä kautta päätyneet yhteisomistukseen siinä.
Verottajan ja Maanmittauslaitoksen kauttahan nuo selviävät, jos muuten on epäselvää. Verottajalta löytyy ne perukirjat ja perintöveropäätökset ja mahdolliset jakokirjat jos osittain tai kokonaan jaettu jäämistö.
Kuolinpesäosuukia voi myös myydä. Irtaimistokauppaa se, mutta pitää maksaa varainsiirtovero, jos mukana on kiinteistöä. Kuolinpesään voi päätyä osakkaaksi myös toinen kuolinpesä, kun joku perillisistä kuolee. Esim. kuolleen leski saattaa tulla sitä kautta osakkaaksi siihen.
Yhteisomistukseen jätetty kesämökki tai vanha maatalo tms. on asia mitä kannattaa välttää. Ennemmin tai myöhemmin siinä 99 prosentilla tahtoo tulla jotain ongelmia. Paljon selkeämpää kaikkien kannalta kun mökillä tai talolla yksi omistaja.
puuteknikko
Vakionaama
Tuossa tapauksessa on mahdollisuus hakea oikaisua perintöveroon, jos osakkeet on myynyt.
kuinka, missäkohdin se on alennettu, paljonko prosenteissa?
jos verovelvollisella ei ole muuta esittää mennään alueellisn keskihintojen mukaan ja sekin on arpomista vs myyntivero, omaisuutta realisoitaessa.
Hempuli
Töllintunaaja
Pesänjakaja saa perinnönjaon tehtyä, jos se ei pesän osakkailta onnistu.
Mitä olen yhtä perinnönjakoa seurannut, niin riitaisten osakkaiden kanssa pesänjakajasta on sekin hyöty, että saa riideltyä pitkän aikaa. Tässä tapauksessa alkaa kohta kolmas vuosi. Perittävän ok-talon hoitamattomuuden ja jakajan palkkion jälkeen ei perintöverotkaan ole enää kummoisia.
Onhan se tietysti epäoikeudenmukaista, että myrsky tuhoaa omaisuuden yhdeltä, muttei toiselta. Perintöveroon asia ei liity mitenkään.
Voisiko metsän vakuuttaa, jos pelkää sen tuhoutuvan?
Itse taas ymmärsin, että tuossa olisi jokin avioero-osituksen, lahjan tai kaupan kaltaisessa tilanteessa syntynyt yhteisomistustilanne, eli vain osuus yhteisomistetusta kiinteistöstä tulisi mahdolisesti myöhemmin perinnönjaon kohteeksi ja mahdollinen kiista koskisi juuri tuota tilannetta, eli kyse ei olisi osin jakamattomasta ja uudelleen perinnönjaossa muodostuvasta osaomistusosuudesta, vaan varhemmin alkaneesta osaomistuksesta, johon perinnönjako ei (tietenkään) voi puuttua.
Siis metsäverotus ei perustu kirjanpidolliseen tulokseen kuin osittain, vaan huomattavalta osin virallisella perusteella tehtyyn arvioon kyseisen kaltaisen metsämaan tuotosta. Kun joskus noita lukuja katselin, tulin käsitykseen, että veron taso on huomattavasti lievennetty verrattuna kirjanpidollisen tuloksen perusteella muodostuvan verotuksen tasoon nähden. Mutta siis nämä ovat vain muistikuvia vuosien takaa ja saatan olla väärässäkin, minkä myönnän ilman muuta.
1. Jos pelkkä vero on 20000€ niin perittävä omaisuus on kymmenkertainen. Positiivinen ongelma.
2. Aika ei ole koskaan riittävän suotuisa puun myynnille myyjän mielestä vaikka tukin hinta on noussut koko ajan.
3. Metsätilat on vuosien ajan myyty yli pyyntihinnan eli varsin käypä perintö.
1. mikä positiivinenongelma jos mysky tyhoaa sen, sehän on menetetty ja silti verot maksettu, seuraavat tukit sitten 80 vuoden päästä kunhan ensin maksaa uudistamisen
2. 1986 myin mät kantohinta markoista suoraan euroiksi 56€/kiinto, tämän viikon tiistaina tehty kauppa 72€ kiinto hankintana. kaikista löytyy paperi jos epäilet
3. mitä tarkoitat, kenen pyyntihinta ja entä jos luet kohdan 1. uudelleen
ja kun perii metsätilan ja myy puut niin on maksanut perintöveron sekä puun myyntituloista veron elikkä tuplaverot verraten jos myy jonkin muun kiinteistön siitä voi vähentää jo maksetun perintöveron ja joutuu maksamaan veron vain myyntivoitosta
en puhu nyt arvoista muutoin kun perintöverosta, sen oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta vaikkapa tilivaluuttaan tai pörssiosakkeisiin verrattuna (pörssiosakkeet voi realisoida aina, vaikka seuraavana päivänä tai heti ) metsä on arpa, voi se toki olla hyväkin kuten nyt 2020 > jos ei myrsky vie
Viimeksi muokattu:
Kun perin osakkeita maksan niistä perintöveron ja jos osakkeeni kasvaa vuosien varrella niin maksan myynnin voitosta veron. Ihan sama asia.
Kun viikonloppuna syttyy sota niin maanantaina voit myydä osakkeet puoleen hintaan.
Tekoälyn jorinaa:
"Metsävakuutus suojaa metsäomaisuutta (puusto, taimikko, puutavara) äkillisiltä tuhoilta, kuten myrskyn, lumen tai palon aiheuttamilta vahingoilta. Vakuutus on usein tarpeen talousmetsissä riskien hallitsemiseksi, ja se korvaa tuhoja tyypillisesti, kun puustoa tuhoutuu vähintään 15 kiintokuutiometriä tai taimikkoa 0,5 hehtaaria"
"Metsävakuutus suojaa metsäomaisuutta (puusto, taimikko, puutavara) äkillisiltä tuhoilta, kuten myrskyn, lumen tai palon aiheuttamilta vahingoilta. Vakuutus on usein tarpeen talousmetsissä riskien hallitsemiseksi, ja se korvaa tuhoja tyypillisesti, kun puustoa tuhoutuu vähintään 15 kiintokuutiometriä tai taimikkoa 0,5 hehtaaria"
osakkeista maksat päivän hinnan, puussa se on metsän arvio ja osakketa myytäessä maksat perintöveron miinustettuna myyntihinnasta elikkä hankintahintana, puissa tuota ei voi tehdä
osakkeet voit myydä heti joten riski pieni mutta jos vähänkään tunnet metsää niin...........no turha selittää
Viimeksi muokattu:
Verrataan nyt omenoita omenoihin ja appelsiineja appelsiineihin:
Metsätila:
- perintövero metsän arvioidun arvon mukaan
- omistusaikana tuottoa (puun kasvu/myynti) verotetaan
- myydessä (siis se tila, ei puut) verotetaan myyntivoittona myyntihinta - perintöverotuksessa käytetty arvo - kulut
Osakkeet
- perintövero käyvän arvon mukaan. Listaamattomissa osakkeissa yleensä arvio, jos likvidiä markkinaa ei ole
- omistusaikana tuottoa (osingot) verotetaan
- myydessä verotetaan myyntivoittona myyntihinta - perintöverotuksessa käytetty arvo - kulut
Ja edelleenkään sillä, että omaisuuden arvolle voi käydä jotain ikävää, ei ole mitään tekemistä perintöverotuksen kanssa. Niin voi käydä myös ostetulle metsälle.
oleellista on juurikin "myydessä (siis se tila, ei puut)" kun sillä metsätilalla ei ole muuten mitään mainittua arvoa kuin juurikin ne puut ja niistä et voi vähentää mitään hankintaan liittyvää mm perintöveroa, perintöverotuksessa käytettyä arvoa.
jos voi niin ota yhteyttä yv niin tehdään se temppu
N
Ne puut on sitä mikä on esim osakkeissa osinko ja asunnossa vuokratulot. Jos hakkaat kaikki metsät kerralla niin silloin pitää odottaa pitkään seuraavaa tuloa. Mutta jos sinulla on vaikka 80 kuviota ja hakkaat yhden kuvion vuodessa niin tulo on tasaista ja pääoma pysyy tallessa. Samoin on jos harrastaa jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta. Aina on myös mahdollista myydä puut maapohjan kanssa mutta se ei yleensä käy metsänomistajalle.
Kun myyt osakkeet, luovut samalla kaikista oikeuksista niihin. Ei puun myyntiä voi verrata osakkeiden myyntiin, vaan pikemminkin osinkojen nostamiseen. Usein osinkoja tulee kuin manulle illallinen, mutta toisinaan taas ei. Eli on hyvinkin verrattavissa puun myyntiin.
Osakkeiden myyntiä voisi verrata koko metsäpalstan myyntiin puineen päivineen nykytilassaan. Tuossa vaiheessahan perintöveron voi itse asiassa vähentää kokonaan, eli perintöverotettu arvo voidaan vähentää hankintamenona ja ellei palstan arvo ole noussut, ei mene myyntivoiton veroakaan. Myynnin jälkeen ollaan samassa tilanteessa kuin osakkeidenkin myynnin jälkeen.
On toinen asia, löytyykö palstalle ostajaa. Varsin usein sellainen löytynee, kunhan hinta on tilanteeseen sopiva.
no nyt hoksasit, ero on suuri, osakkeet menee osinkoineen ja ostolaita on aina haukkana paikalla, asunto menee vuokratuloineen, no on jo epävarmempi ostajan suhteen alueesta riippuen mutta metsässä on kasvuvaiheita kallioita soita jne eikä pelkkää metsää voi myydä ilman puita ja ostolaita on hyvin vaihteleva.
siksi perintöverosta pitäisi luopua ja siirtyä myyntivoiton verottamiseen.
Husky
Hyperaktiivi
Tuo minun tapaus siis että kaksikko omistaa 50-50 mökin. Toisen perillinen sitten perii tuo puolikkaan ja maksaa perintöveron kalliista mökistä, mutta tuo toinen ei suostu myymään mökkiä eikä ko. perijä koskaan saa mitään vastinetta perintöverolle. Myöskään kun tuo pesii ison lössin kanssa ympäri vuoden mökillä eikä itse jaksa kauheata hulinaa katsella ja on oma mökki jo omasta takaa.
Kostoverottajalla on kuntakohtainen taulukko, että mikä on metsäsi vuosituotto. Sitä ei huomioida että sinulla on taimikko, joka ei tuota käytännössä mmitään 50 vuoteen. Ja ei muuten ole mikään alhainen lukema mitä sieltä taulukosta löytyy. Kuten on sijoitusasunnoista markkinahinnat ylittävä vuokraedellytys (tätä on mahdoton uskoa todeksi mutta näin on), tai tulkitaan että teet hyväntekeväisyyttä, etkä voi vähentää kuluja.
Tähän maahan syntyvän lottovoittajan pitää olla luonteeltaan synnynnäinen veronmaksaja....
Nuo olivat vielä hetki sitten maltillisissa hinnoissa, mutta nyt niillä kustannetaan muita kuluja ja hinnat pilvissä
Ihan omistuksen suhteessa vois viikot jakaa ja pistää oman osuutensa vuokralle? Kurittaisi vähän sitä loispuoliskoa, kenties löytyisikin vaikka ostohalu. Mutta kyl yhteisomisteisessa mökissä toisen perheen täytyy häipyä tontilta toisen vuorolla, ellei sitten muuta ole sovittu.
Laki eräistä yhteisomistussuhteista antaa käytännössä keinot yhteisomistuksen purkamiseen, vaikka toinen osapuoli vastustaisi ratkaisua. Ensin kannattaa aina yrittää neuvottelulla ja tehdä selkeä kirjallinen, mielellään todisteellisesti toimitettu ehdotus, jossa esittää joko toisen osuuden lunastamista tietyllä hinnalla tai koko kohteen myymistä ulkopuoliselle. Samalla voi asettaa kohtuullisen määräajan vastaukselle.
Jos sopua ei synny, osakas voi hakea käräjäoikeudelta yhteisomistussuhteen purkamista. Toinen omistaja ei yleensä voi tätä estää, ellei kyse ole poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa vaatimus olisi selvästi kohtuuton. Käytännössä käräjäoikeus voi määrätä ulkopuolisen toimijan, käytännössä niin sanotun uskotun miehen, huolehtimaan omaisuuden jakamisesta tai myynnistä.
Jos omaisuutta ei voida järkevästi jakaa, se yleensä myydään ja kauppahinta jaetaan omistajien kesken omistusosuuksien mukaan. Myynti pyritään tekemään markkinaehtoisesti, yleensä välityksen kautta, ja lopputavoitteena on saada omaisuudesta mahdollisimman hyvä hinta.
Ks. esim. https://www.reims.fi/blogi/yhteisom...otun-miehen-toimivalta-ja-kaytannon-haasteet/
Husky
Hyperaktiivi
Tuo viikkojako oli käytössä aikanaan, muttei tuo kööri pysynyt pois silti.
Tuo vuokralle laitto onkin ensimmäinen ajatus millä voisi kiristää sopivasti. Ei ollutkaan tullut mieleen.
Liputin itselleni muistiin tuon jiikoon viestin, niin löytyy sillä konstilla
Verottaja ei siihen suostu, koska perimishetki on se missä rahaan on helpoin iskeä kiinni. Aivan samalla tavalla kuin palkasta vedetään ennakko, silloin kun voi, eikä vasta jälkeenpäin. Verot voisi muuten jäädä kokonaan saamatta.
Jos varaton perii metsän niin verohan vanhenee viidessä vuodessa.
Jos perintäveroa ei olisi, luovutusvoittovero asettaisi myös perijät eriarvoiseen asemaan verotuksen suhteen riippuen perittävän omaisuuden luonteesta muttei sen arvosta (eikä tuo ainakin melkein jo riko ajatuksena Suomen perustuslakia?). Jos on useampi perillinen ja nämä perivät normaalin asunnon (tyypillisesti suurin osa perinnöistä Suomessa), asunto on tyypillisesti myytävä ja myyntivoittovero iskee heti. Saisikohan tuossa edes hankintameno-olettamaa, kun omaisuus on saatu vastikään? Eli tyypillisesti joutuisi maksamaan moninkertaisesti myyntivoiton veroa verrattuna perintäveroon? Sen sijaan, jos olisi vain yksi perillinen, tämähän voisi asettua taloksi ja selvitä loppuelämänsä maksamatta veroa killinkiäkään omakseen koituneesta asunnosta.
Perintöveron ollessa käytössä verotus seuraa suoraan perityn omaisuuden arvosta. Jos on useampi perillinen ja nuo haluavat myöhemmin (jopa vuosien kuluttua) myydä asunnon tai joku perillisistä haluaa lunastaa asunnon kokonaan itselleen, perintöveron jälkeen ei enää tarvitse maksaa lisää veroja, sillä perintäverotetun osuuden voi vähentää hankintamenona perintäverotuksessa vahvistetun arvon mukaan, ellei sitten omaisuuden arvo ole noussut niin paljon, että asialla on merkitystä. Myyntivoiton verotushan on sikäli mielivaltaista, että inflaatiota ei voi vähentää myyntivoitosta.
Perintöveron ollessa käytössä verotus seuraa suoraan perityn omaisuuden arvosta. Jos on useampi perillinen ja nuo haluavat myöhemmin (jopa vuosien kuluttua) myydä asunnon tai joku perillisistä haluaa lunastaa asunnon kokonaan itselleen, perintöveron jälkeen ei enää tarvitse maksaa lisää veroja, sillä perintäverotetun osuuden voi vähentää hankintamenona perintäverotuksessa vahvistetun arvon mukaan, ellei sitten omaisuuden arvo ole noussut niin paljon, että asialla on merkitystä. Myyntivoiton verotushan on sikäli mielivaltaista, että inflaatiota ei voi vähentää myyntivoitosta.
Miksi myytävä heti? Eikö voi laittaa vuokralle jolloin kaikki perinnön saajat saavat jotain? tai jos on jossakin muuttotappioalueella niin jättää sinne olemaan, jos sitten joskus joku lunastaa?
Välittömiä seuraamuksia ei siitä muodostu kun ei ole perintäveroa, kiinteistövero iskee vuosittain, mutta se jakautuu perintökaaren mukaan omistajille
Tuohan juuri on perintöverosta luopumisen suurin ongelma, että se kannustaa pitåmään vanhat luutuneet sijoitukset ja omistusrakenteet, jotka tuottavat huonosti ja lähinnä vain haaskaavat rahaa. Toimivat rahoitusmarkkinat ja pääoman käyttö omistajien oman strategian mukaisiin sijoituksiin johtaa tehokkuuteen ja parempaan pääoman tuottoon kuin tuollaisten luutuneiden rakenteiden kanssa kitkuttelu. Muuttotappioalueella erikoisesti ei kannata jättää asuntoja tyhjän pantiksi tai vuokrata niitä huonolla tuotolla, kun vuokratuksi ei saa kuin tappiota hipovalla summalla. Rakennuksia ei pysty huoltamaan, jos tuottoa ei tule ja ne rapistuvat vähitellen arvottomiksi. Yksittäisten asuntojen vuokraaminen on myös työlästä ja riskialtistakin ja harvoinpa etenkään muuttotappioalueilla kotipaikka sattuu olemaan sama kuin asunto-omaisuuden sijaintipaikka (mikä nostaa kustannuksia ja vaikeuttaa käytännön tehtävien hoitoa). Yleensä tuottamaton kannattaa realisoita mitä pikemmin sen parempi ja tuo pääsääntäisesti koskee kaikkea omaisuutta, jota pidetään ainoastaan tuoton tähden (eikä siis omaan käyttöön, jolloin muut tekijät kuin tuotto painavat enemmän).
Jos varaton perii, niin ulosottomies sen metsän ulosmittaa jos perintöveroja ei muuten saada perittyä. Toki voihan sen metsän myydä hetimmiten edes ennen kuin perintöverotus valmistuu tai myydä metsän puut. Siinähän sitten verottaja perii niitä perintöveroja sen 5 täyden kalenterivuoden ajan, mitä niitä voi eräpäivän jälkeen periä.
Voihan joku olla perinyt vaikka jonkun hellahuoneen tms. joskus 1950-luvulla lapsena Helsingin keskustasta. Nyt sen arvo on sitten luokkaa monta kymmentä kertaa sen markka-arvo inflaatio yms. huomioiden verrattuna siihen arvoon mistä aikoinaan perintöverot maksanut. Eli siinä tulisi silloin melkein koko kauppahinnasta nyt luovutusvoittoveroa se yli 30 prosenttia.
Tuossa voi kuitenkin käyttää hankintameno-olettamaa ja se hankinta-arvoksi tulee silloin 40 prosenttia myyntihinnasta ja veroa maksataan se kolmasosa siitä 60 prosentista.
Viimeinen virhe on jättää se muuttotappioalueen talo tai asuinosake sinne yhteiskäyttöön vaikka kesämökiksi tai odottamaan sitä, että joku osakkaista sen joskus lunastaisi.
Siinä tulee vuosien saatossa todella paljon kuluja kuolinpesän osakkaille eri muodoissa. Ja ennemmin tai myöhemmin menee sukset ristiin sen yhteiskäytöstä. Joku voi olla persaukinen osakkaista ja hänellä ei ole varaa edes sen juokseviin menoihin. Puhumattakaan että jotain remonttia pitäisi tehdä. Osa taas on helposti sitä mieltä, että hän ei maksa sen kuluista mitään kun ei sitä oikein koskaan omasta mielestä edes käytä. Talkoilla jotain polttopuita sinne tekee, niin tahtoo ne hommat kasaantua vain osalle ja osa ei tee muuta kuin polttelee niitä puita. Naispuolisilla taas sitten tahtoo olla erilaista näkemystä miten se pitää olla kalustettu ja joka kerta siirtelevät huonekaluja ja muuta rojua sinne missä ne hänestä kuuluu olla ja toinen taas siirtelee ne siellä käydessään takaisin.
Toinen lähes yhtä paha virhe on jakaa osittaisella perinnönjaolla ja osituksella ensin päältä kaikki rahat ja helposti rahanarvoinen ja jättää se "mörkö" eli vaikka perikunnan rintamamiestalo siellä maaseudulla jakamatta. Sitten kerätään rahaa osakkaiden kesken sen ylläpitoon ja sitten hattua kiertämään kun joku osakkaista haluaakin eroon siitä osuudestaan siitä talosta. Paljon helpompi olisi kun olisi ne rahat ja muut helposti rahaksi muutettava siellä pesässä pelimerkkeinä joista voi maksaa niitä kuolinpesän talon kuluja tai vaikka niistä ottaa sen pois lähtevän perillisen osuuden.
Eli ensin kannattaa ratkaista nuo ongelmallisimmat jutut ja niiden kohtalon eikä toisinpäin. 99 prosenttia ihmisistä tismalleen päinvastoin jos ei ole jotain kokenutta lakimiestä siinä neuvomassa tuota.
Siinä on siviilioikeuden emeritusprofessorin näkemys noista yhteisomistusperintömökeistä:
Perintömökki voi tuoda yllättäviä ongelmia – nämä 8 asiaa muuttuvat helposti piinaksi
Perintömökkeihin liittyviä pulmia ja riitoja on asiantuntijoiden mukaan entistä enemmän.
www.is.fi
^
"– Perintömökki on ongelmajäte,"
miksi näistä sitten yhteiskunta vaatii hitonmoiset perintöverot? kysyn vaan
se on kateutta niiltä
- joiden vanhemmat ovat jättäneet vain velat jälkeensä
- jotka ovat mielestään jääneet vähemmälle kun maksettu ulos
- kateellisia kun toisten vanhemmat eläneet niin että perintöä on jäänyt
- värillisien lasien katsanto kanta, kun ei minulla niin ei muillakaan
mitään muuta perustetta perintöverolle ei ole kuin ääretön kateus
"– Perintömökki on ongelmajäte,"
miksi näistä sitten yhteiskunta vaatii hitonmoiset perintöverot? kysyn vaan
se on kateutta niiltä
- joiden vanhemmat ovat jättäneet vain velat jälkeensä
- jotka ovat mielestään jääneet vähemmälle kun maksettu ulos
- kateellisia kun toisten vanhemmat eläneet niin että perintöä on jäänyt
- värillisien lasien katsanto kanta, kun ei minulla niin ei muillakaan
mitään muuta perustetta perintöverolle ei ole kuin ääretön kateus
Aina voi käyttää hankintameno-olettamaa, mutta jos on saanut omaisuuden haltuunsa melko äskettäin, tuon vähennysprosentti jää alhaiseksi. Jos on nostattanut omaisuuden arvoa vuosikymmeniä, ei ole yleensä mitään järkeä vähentää perintöverottettua arvoa, vaan käyttää hankintameno-olettamaa jo inflaationkin takia, ellei sitten koko homma ole muutoinkin karmean tappiollinen. Viime vuosikymmeninä ei inflaatio kuitenkaan ole ollut niin suuri, etteikö joskus jonkun vanhan kiinteistön arvo rakennuksineen olisi noussut sen verran vähän, että jopa yli kahden vuosikymmenen takainen perintö- tai lahjaverotettu arvo kannattaisi vähentää kyseisen verotuspäätöksen perusteella eikä hankintameno-olettamana luovutusvoittoveron vähentämiseksi. Tällaisia tilanteita voi tulla vastaan, jos esimerkiksi yhteisomistetusta omaisuudesta käydään myöhemmin kauppaa perillisten tms. kesken ja sovelletaan verottajan hyväksymää minimihintasoa (sillä luovutusvoittoverot ovat tuollaisessa tilanteessa niin korkeat, että hinnan hilaamisesta ylöspäin ei kukaan juuri hyödy paitsi tietenkin verottaja).
höpö höpö
- et voi saada osinkoa noin yleensä kuin osan osakkeen arvosta
- et voi saada vuokratuloa kuin osan kiinteistön arvosta
jne
- metsästä voit myydä kaikki puut jolloin jäljelle jää negatiivinen arvo (uudelleen metsitys) ja siitä myynnistä ei voi vähentää perintöveroa, ei mitään muuta kuin välittäjän palkkion kun myyt maapohjan 0€ uusimisvelvoitteella
nämä eivät ole verrattavissa kuten väität
Ei metsätilaakaan yleensä hakata kerralla matalaksi. Päijät-Hämeen puhelin on esimerkki yhtiöstä, jossa pääoma jaettiin pois ja nyt yhtiö lopetetaan.
Muuttotappioalueilla saattaa vuokratulot olla vuodessa yhtäkuin asunnon arvo.
Puuhapalstoja myydään kaupunkilaisille 10000-20000€/ha kunhan niistä on ensin parturoitu puut pois. Yhtään annetaan metsäpalstaa ei ole vielä näkynyt.
Tästä tulikin mieleeni, täysin asian vierestä toki, että minkähän verran suunnilleen voisi olla hakkuukypsän, 20v hoitamatta (Metso-suojeluohjelmassa) olleen kuusivaltaisen sekametsän puuston arvo per hehtaari (läntisellä uudellamaalla, jos sillä on merkitystä). Ja tiedän ettei voi arvioida luotettavasti näkemättä, mutta vain suuruusluokka kiinnostaa, ei tarkka arvio.
meneekö siitä pääomavero vai myyntivoittovero, jos on saanut vaikkapa perinnöksi