Datakeskukset

Jule

Vakionaama
No nuo datakeskukset on täysin nestejäähdytettyjä. Ja tiiviisti pakattuja.

Kyllä väittäisin että ulos sen vähintään 40-50C tulee. Jos COP 4:llä saadaan tuotettua kaukolämpövettä, niin se voi olla kuumempaakin mitä datakeskuksesta tulee.

En nimittäin oikein usko että 50C --> 90-100C nosto menee COP 4llä.
Joo, siinämielessä täysin nestejäähdytettyjä, että ulkoilmaa ei vaihdeta jäähdytystarkoituksessa, mutta yleensä myös sitä servereille virtaavaa ilmaa jäähdytetään.

Ei tuo cop4 nyt mitenkään täysin käsittämätön 40˚C lämpöerolla ole, suunnilleen samalla tasolla mennään kuin okt maalämpöpumput.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Näiden Hyper-skaalan datakeskusten teknisistä ratkaisuista tuskin edes löytyy tarkkoja kuvauksia. Nämä ratkaisut, mukaanlukien jäähdytys, on arvokasta tieto-taitoa kun alan jättiläiset kilpailee keskenään.

Itse en usko että tirtokoneita jäähdytetään ollenkaan ilmalla. Hyvä etteivät ole kokonaan nesteeseen upotettuja.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ennen vanhaan superkoneissa on freonilla jäähdytetty keskusyksikkö ja lämpöpumpulla ratkaistu jäähdytys, mutta tuo on sentään menneisyyttä. Vesijäähdytteiset lienevät tosiaan tätä päivää suurissa keskuksissa, vaikkakin ilmajäähdytteisiäkin ratkaisuja on ainakin pienemmissä.
 

kotte

Hyperaktiivi
^Eipä asia siitä parene, että tarvittavat tekoäly sun muut palvelut hankitaan ulkomaille sijoitetusta datakeskuksesta palvelumaksuina. Rahat menevät aivan samaan tapaan omistajille ja infran rakentamiskulut ja verot samoin, mutta ulkomaille. Ainoastaan juoksevat maksut pysyvät suomalaiasta taloutta rasittamassa, Suomeen sijoitetusta sentään koituisi rakennuksen ja tontin kiinteistäverkon ohella rakennusaikaisia veroja, palkkoja ym. ja infran rakentamisen voisi laskuttaa kaavoitusmaksuina (ellei kunta ole aivan typerys ja jätä mosita tekemättä). Lisääntyvä sähkön käyttö poikii lisää liikevaihtoa sähköliiketoimintaan, minkä katteilla sitten rakennetaan uusia voimaloita, sähkövarastoja, siirtoyhteyksiä jne., mikä samalla suhteessa tasoittaa sähkön kulutuksen vaihteluita (ja ennen pitkää luultavasti myös sähkön hinnan vaihteluita nostamatta sähkön reaalihintaa ainakaan olennaisesti tai välttämättä lainkaan).
 

Mikki

Hyperaktiivi
Datakeskusten rauta uusitaan muutaman vuoden välein ja jos asiat hoidetaan kunnolla, jää niiden kierrätys Suomalaisille firmoille.

Suomessa on itseasiassa hyvinkin pätevää osaamista tuohon. Tuossa voi myös jäädä aika hyvin fyrkkaa Suomeen.

Microsoftista tai Googlesta en osaa sanoa... Niillä voi olla koko logistiikka omissa käsissä.
 

kaihakki

Vakionaama
Kannatan datakeskuksia Suomeen. On edes jotain uuden virettä tähän pysähtyneisyyden valtakuntaan. Sitä paitsi Datakeskukset työllistää muitakin firmoja. Mm. Wärtsilä toimittaa fossiilisilla toimivia voimaloita datakeskuksille ja on kovassa nousussa. Nokia tekee myös siirtymää datakeskuksiin ja on kovassa nousussa. Ja tuleehan tässä poliitikoille kovaa painetta tehdä jotain voimalakapasiteetin lisäämiseksi, kun eivät muuten tajua sähkön riittävyyden ongelmaa. Siperian kautta täytyy tässäkin mennä. Ja kyllä nämä poikii alalle uutta muutakin osaamista, joka voi vielä tulevaisuudessa pelastaa koko suomalaisen talouden.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kannatan datakeskuksia Suomeen. On edes jotain uuden virettä tähän pysähtyneisyyden valtakuntaan. Sitä paitsi Datakeskukset työllistää muitakin firmoja. Mm. Wärtsilä toimittaa fossiilisilla toimivia voimaloita datakeskuksille ja on kovassa nousussa. Nokia tekee myös siirtymää datakeskuksiin ja on kovassa nousussa. Ja tuleehan tässä poliitikoille kovaa painetta tehdä jotain voimalakapasiteetin lisäämiseksi, kun eivät muuten tajua sähkön riittävyyden ongelmaa. Siperian kautta täytyy tässäkin mennä. Ja kyllä nämä poikii alalle uutta muutakin osaamista, joka voi vielä tulevaisuudessa pelastaa koko suomalaisen talouden.
No niin, tässä viestissä näkee että kiikustuoliinkin on mahdollista saada vauhtia. Ja totta tosiaan, vaarallisempaa kuin väärät päätökset on ettei tehdä mitään. Tai no, Trump on poikkes säännössä.
 

Husky

Hyperaktiivi
^Eipä asia siitä parene, että tarvittavat tekoäly sun muut palvelut hankitaan ulkomaille sijoitetusta datakeskuksesta palvelumaksuina. Rahat menevät aivan samaan tapaan omistajille ja infran rakentamiskulut ja verot samoin, mutta ulkomaille. Ainoastaan juoksevat maksut pysyvät suomalaiasta taloutta rasittamassa, Suomeen sijoitetusta sentään koituisi rakennuksen ja tontin kiinteistäverkon ohella rakennusaikaisia veroja, palkkoja ym. ja infran rakentamisen voisi laskuttaa kaavoitusmaksuina (ellei kunta ole aivan typerys ja jätä mosita tekemättä). Lisääntyvä sähkön käyttö poikii lisää liikevaihtoa sähköliiketoimintaan, minkä katteilla sitten rakennetaan uusia voimaloita, sähkövarastoja, siirtoyhteyksiä jne., mikä samalla suhteessa tasoittaa sähkön kulutuksen vaihteluita (ja ennen pitkää luultavasti myös sähkön hinnan vaihteluita nostamatta sähkön reaalihintaa ainakaan olennaisesti tai välttämättä lainkaan).
Yhtälailla, jos keskus Suomessa, sen käytöstä tarvii maksaa. Eli aiheeton kehäviittaus tuo pointti
 

kotte

Hyperaktiivi
Yhtälailla, jos keskus Suomessa, sen käytöstä tarvii maksaa. Eli aiheeton kehäviittaus tuo pointti
Tietenkin, mutta jos on muualla kuin Suomessa, ei jää senttiä senttiä veroeuroja, palkollisten, sähkön siirtomaksujen, sähkön pullonkaulatulojen, paikallisten asennus- ja ylläpitopalveluiden ym. korvauksia Suomeen noista maksetuista maksuista, vaan kaikki menee ulkomaille. Samahan on monen teollisuutuotteenkin tapauksessa, eli jos tehdas on Suomessa ja komponentteja on ostettava pääosin ulkomailta, palkat, automaation huolto ja samanlaiset oheiskustannukset kuin datakeskusten kohdalla jäävät Suomeen. Jos ostat kaiken valmiina Kiinasta, rahakin menee sinne.
 

Harrastelija

Hyperaktiivi
Kyllä väittäisin että ulos sen vähintään 40-50C tulee.
Hyvinkin ulos voi tulla tuon lämpöistä. Täysi räkki lienee vie sähköä 22kW tai jopa enemmän. 48kpl 1U servereitä tai 24 kpl 2U servereitä mutta mahdolliset kytkimet tms vie osan tilasta.
Perusratkaisussa tuo lämmin ilma sekoittuu salin ilmaan jolloin sen lämpötila onkin huomattavasti alhaisempi.

Yksi ratkaisu on eristää ns kuuma käytävä omaksi tilaksi jolloin ilma säilyy lämpimämpänä. Tuosta tilasta ilma imettäisiin lämpöpumpulle.

Ilma voitaisiin imeä myös suoraan räkin sisältä sieltä lämpimältä puolelta jjolloin se olisi vielä lämpimämpää. Tätä voisi ehkä tehostaa korvaamalla välittäjäaineena ilma vedellä ja kennoilla mutta tuo sisältää myös riskejä.
 

LosD

Aktiivinen jäsen

Hempuli

Töllintunaaja
Eikös palvelimet ole pääasiassa ulkomaalaisen asiakkaan itse tuomat, tuskin ne näkyy mitenkään Suomen taloudessa. Lähinnä peltikopin rakentaminen ja infran ylläpito. Data ja palvelimet ei tuota mitään.
Omassa skenaariossani datakeskukset tuottavat kotitalouksille talvikuukausien sähkölaskuun mojovan lisän. Mitään muuta suunnitelmaa ei talven sähköntuotannolle ole näkynyt, kuin että sähkö tulee töpselistä. Ellei Inkoon terästehdas tyyppisiä powerpointteja oteta huomioon.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Omassa skenaariossani datakeskukset tuottavat kotitalouksille talvikuukausien sähkölaskuun mojovan lisän. Mitään muuta suunnitelmaa ei talven sähköntuotannolle ole näkynyt, kuin että sähkö tulee töpselistä. Ellei Inkoon terästehdas tyyppisiä powerpointteja oteta huomioon.
Onko sähkö kuitenkin niin halpaa että tuotantoa ei kannata rakentaa vaikka kulutus lisääntyy ja hinnat nousee?
 

Hempuli

Töllintunaaja
Onko sähkö kuitenkin niin halpaa että tuotantoa ei kannata rakentaa vaikka kulutus lisääntyy ja hinnat nousee?
Onko johonkin haettu jo rakennuslupaa talviselle sähköntuottolaitokselle? Pikkasen alkaa olla kiire, kun ne eivät taivaasta putoa. Maansiirtokoneet myllää jo datakeskusten tontteja.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Onko johonkin haettu jo rakennuslupaa talviselle sähköntuottolaitokselle? Pikkasen alkaa olla kiire, kun ne eivät taivaasta putoa. Maansiirtokoneet myllää jo datakeskusten tontteja.
Eikös niitä tuulivoimaloille ole lupia sisässä ja jopa peruttukin kun sähkö on liian halpaa? 2025 valmistui 1023 MW tuulivoimaa ja se oli kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2024. Vuonna 2026 tammikuussa Suomessa oli julkaistu suunniteltuja maatuulivoimahankkeita yli 56 000 megawattia (MW). Suomen aluevesille suunniteltuja hankkeita yli 12 800 MW. Mutta tänä vuonna (2026) ei valmistu yhtään uutta tuulivoimalaa. Julkaistujen investointipäätösten perusteella vuonna 2027 tuotantoon on tulossa 34 uutta voimalaa ja seuraavana 43. Kun rakenteilla olevat voimalat valmistuvat, tuulivoimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho on noin 10 000 MW ja voimaloita on yhteensä yli 2 000 kappaletta. Ja kyllä, talvellakin tuulee. Talvi 2025-2026 oli poikeksellisen kallis ja yhtenä syynä oli pitkät tuulettomat jakso. Näyttää keskiteho olleen kolmaneksen pienempi tammi-hemikuussa kuin vuonna 2025. Eikä sovi unohtaa poikeksellisia sääoloja.
 
Viimeksi muokattu:

Ärjy

Aktiivinen jäsen
Haminassa viime talvena jatkettiin kaukolämpöverkkoa Tokmannin vierestä. Nyt siellä porataan lämpökaivoja ympäri rakennusta eli eipä tuleva Googlen lämpö tulevaisuudessa kiinnosta. Kallista sen täytyy sitten olla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Nyt siellä porataan lämpökaivoja ympäri rakennusta eli eipä tuleva Googlen lämpö tulevaisuudessa kiinnosta.
Liikerakennuksissa kaivoja porataan usein kaksoiskäyttöön, eli kesäaikaiseen jäähdytykseen ja osatehoiseen lämmitykseen talvea varten. Noin toimien kaivot eivåt ehdy, vaikka porataan suuri kenttä tiheään, kunhan ladattu ja purettu lämpö ovat riittävän tasapainossa. Suuren kaupan tilanteessa hukkalämpöä tulee kesät talvet runsaasti valaistuksen ja kylmälaitteiden myötä. Vuositasolla tarvittavan jäähdytyksen määrä voi lähestyä tarvittavan lämmityksen määrää ja joskus sen ylittääkin.
 

tet

Hyperaktiivi
Mitään muuta suunnitelmaa ei talven sähköntuotannolle ole näkynyt, kuin että sähkö tulee töpselistä. Ellei Inkoon terästehdas tyyppisiä powerpointteja oteta huomioon.

Datakeskusyhtiöt ostavat sähkön PPA-sopimuksilla, ja jostain sen sähkön on tultava, jota heille kiinteään hintaan myydään. Vihjaatko, että kyse on jostain huijauksta, myydään sitovilla sopimuksilla olematonta sähköä? Kerrotko, miten tuollaisella voi tienata?

Haminassa viime talvena jatkettiin kaukolämpöverkkoa Tokmannin vierestä. Nyt siellä porataan lämpökaivoja ympäri rakennusta eli eipä tuleva Googlen lämpö tulevaisuudessa kiinnosta. Kallista sen täytyy sitten olla.

Google ei lämmöstä laskuta sentin senttiä. Se on sitten tietysti eri asia, mitä kunnallinen energiayhtiö kehtaa ilmaiseksi saamastaan lämmöstä laskuttaa. Tai no, ei se tietenkään täysin ilmaista ole, maksaa niiden lämpöpumppujen käyttäminen jotain.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Google ei lämmöstä laskuta sentin senttiä. Se on sitten tietysti eri asia, mitä kunnallinen energiayhtiö kehtaa ilmaiseksi saamastaan lämmöstä laskuttaa. Tai no, ei se tietenkään täysin ilmaista ole, maksaa niiden lämpöpumppujen käyttäminen jotain.
Etteikö jopa päinvastoin. Kaukokylmä on ihan tavanomainen maksullinen tuote kaukolämpöyhtiöissä. Se lämpö sitten hukataan jonnekin. Jotain voi onnistua hyödyntämäänkin.
 

tet

Hyperaktiivi
Etteikö jopa päinvastoin. Kaukokylmä on ihan tavanomainen maksullinen tuote kaukolämpöyhtiöissä. Se lämpö sitten hukataan jonnekin. Jotain voi onnistua hyödyntämäänkin.

Meinaat että Google maksaisi jotain energiayhtiölle lämmön pois viennistä? Ei maksa. Siitä menee kaukolämpöverkkoon vain pieni rahtunen, joka aiemmin meni Suomenlahteen kuten suurin osa edelleenkin.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Datakeskusyhtiöt ostavat sähkön PPA-sopimuksilla, ja jostain sen sähkön on tultava, jota heille kiinteään hintaan myydään. Vihjaatko, että kyse on jostain huijauksta, myydään sitovilla sopimuksilla olematonta sähköä? Kerrotko, miten tuollaisella voi tienata?
Kuten kirjoitat, niin jostain sen sähkön on tultava. En tiedä, mistä se tulee, kun meilläpäin ei aina tuule. Pienikin vaje tuppaa nostamaan hintaa määräänsä paljon enemmän. En tiedä, nouseeko PPA:t tuulettomina aikoina, kun mulla ei semmosta ole. Enkä todellakaan vihjaa mitään, vaan ennustin, että maksumieheksi joutuu. Joku toinen ennustaa toisella tavalla.

Emnusteen perustan ihan siihen, ettei tikitokia ja keinoälyä käytetä vain tuulisina päivinä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Meinaat että Google maksaisi jotain energiayhtiölle lämmön pois viennistä? Ei maksa. Siitä menee kaukolämpöverkkoon vain pieni rahtunen, joka aiemmin meni Suomenlahteen kuten suurin osa edelleenkin.
Miksi kaukolämpöön menee vain pieni rahtunen?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Kuten kirjoitat, niin jostain sen sähkön on tultava. En tiedä, mistä se tulee, kun meilläpäin ei aina tuule. Pienikin vaje tuppaa nostamaan hintaa määräänsä paljon enemmän. En tiedä, nouseeko PPA:t tuulettomina aikoina, kun mulla ei semmosta ole. Enkä todellakaan vihjaa mitään, vaan ennustin, että maksumieheksi joutuu. Joku toinen ennustaa toisella tavalla.

Emnusteen perustan ihan siihen, ettei tikitokia ja keinoälyä käytetä vain tuulisina päivinä.
Sikäli turvallinen ennuste että sitä ei voida osoittaa vääräksi nousi se sähkä tai ei koska datakestusen vaikutusa ei voi erottaa kokonaisuudesta. Mutta sähkön kallituminen ei sinänsä ole huonoasia jos se on seurausta toimeliaisuuden lisääntymisestä. Toisaalta, jos sähkön hinta nousee siksi että energiasektori näivettyy niin se on huono juttu.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Sikäli turvallinen ennuste että sitä ei voida osoittaa vääräksi nousi se sähkä tai ei koska datakestusen vaikutusa ei voi erottaa kokonaisuudesta.
Sillä ei ole väliä, onko ennuste väärä tai oikea. Ennusteen mukaan on hahmotettava tulevaisuutta ja siihen liittyy aina epävarmuus.
Toinen ennuste on, että sähkön hinnan volatiliteetti kasvaa. Tulevaisuuden hahmottajat investoivat akkuihin.
 

Jule

Vakionaama
Näiden Hyper-skaalan datakeskusten teknisistä ratkaisuista tuskin edes löytyy tarkkoja kuvauksia. Nämä ratkaisut, mukaanlukien jäähdytys, on arvokasta tieto-taitoa kun alan jättiläiset kilpailee keskenään.

Itse en usko että tirtokoneita jäähdytetään ollenkaan ilmalla. Hyvä etteivät ole kokonaan nesteeseen upotettuja.

Kyllä vesijäähdytetyssäkin serverissä käytetään myös ilmapuhaltimia jäähdytykseen. Myös suurien datamäärien tallennus on ilmajäähdytteistä. Ei vesijäähdytystä käytetä yleensä kuin ensisijaisesti laskentatehoa tarjoavissa servereissä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä vesijäähdytetyssäkin serverissä käytetään myös ilmapuhaltimia jäähdytykseen. Myös suurien datamäärien tallennus on ilmajäähdytteistä. Ei vesijäähdytystä käytetä yleensä kuin ensisijaisesti laskentatehoa tarjoavissa servereissä.

Näissä Azureissa ja muissa on täysin räätälöity rauta. Ei mitään sellaista mitä kaupasta saa ostettua.

Tässä mm. juttua juuri siitä ettö koko höskä upotetaan jäähdytysnesteeseen.

 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Mitä ne sillä tekisi, kun datakeskuksesta tulee lämpöä enemmän kun ehtii käyttää kokoajan?
Jaa, kysyppä Vantaalta. Vantaan kausivarston hankeeseen liittyy varautuminen uusiin lämmänlähteisiin. Esimerkinä mainitaa datakeskukset ja mahdollisesti tulevaisuudessa siintävät vihreän vedyn tuotantolaitokset tuottavat lämpöä silloin kuin niile sopii sopii – eivät silloin, kun on kylmä. Vantaahan on ollut edelläkävijä lämmöntuotanossa ja pistänyt verorahat poikimaan mikä näkyy kilpailukykyisenä kaukolämpönä. Joten jotakin ovat tehneet väärin kun eivät ole laitaneet tukirahoja kankkulan kaivoon.

Jos Varanto on suuri kooltaan, se on sitä myös hinnaltaan. Kustannusarvio on 300 miljoonaa euroa, joka vastaa varsin tarkasti koko Vantaan Energia -konsernin vuosittaista liikevaihtoa.

Työ- ja elinkeinoministeriön 19 miljoonan euron investointituki ei kovin suurta osaa kustannuksista kata.

– Ei minua varsinaisesti investoinnin koko jännitä. Olemme rakentaneet aika paljon laitoksia, ja esimerkiksi ensimmäinen jätevoimala oli hinnaltaan samaa luokkaa. Se on osoittautunut hyväksi ja meillä on kova usko, että tämäkin osoittautuu, Patomeri sanoo.

Lähin vertailukohta varannolle on Helsingin Mustikkamaan lämpövarasto. Helen rakensi sen vanhaan öljyvarastoon 2020-luvun taitteessa. Kahden lämpöluolan yhteistilavuus on vajaat kolmasosa Varannon tilavuudesta, ja rahaa meni noin 15 miljoonaa euroa.

Ajankohtaisempi verrokki on Hyvinkäällä. Sinne nousee parhaillaan maailman suurin sorakuoppaan rakennettava lämpövarasto. Hyvinkään varaston tilavuus on kolmasosa Varannosta ja hintalappu 33 miljoonaa euroa, eli noin kymmenesosan.
 

Ärjy

Aktiivinen jäsen
Eihän se Kotka ole myöskään niin kaukana eli tuleekohan häviöt niin suuriksi ettei kannata putkia rakentaa Summasta sinne vai onkohan liian kallista?
 

Jule

Vakionaama
Jaa, kysyppä Vantaalta. Vantaan kausivarston hankeeseen liittyy varautuminen uusiin lämmänlähteisiin. Esimerkinä mainitaa datakeskukset ja mahdollisesti tulevaisuudessa siintävät vihreän vedyn tuotantolaitokset tuottavat lämpöä silloin kuin niile sopii sopii – eivät silloin, kun on kylmä. Vantaahan on ollut edelläkävijä lämmöntuotanossa ja pistänyt verorahat poikimaan mikä näkyy kilpailukykyisenä kaukolämpönä. Joten jotakin ovat tehneet väärin kun eivät hassaa tukirahoja.
Vantaalla nyt taitaa kuitenkin olla aika paljon enemmän kysyntää lämmölle kuin mitä on tarjolla.

Haminahan on kuitenkin suhteellisen pieni kaupunki tuohon googlen keskukseen suhteutettuna.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vantaalla nyt taitaa kuitenkin olla aika paljon enemmän kysyntää lämmölle kuin mitä on tarjolla.

Haminahan on kuitenkin suhteellisen pieni kaupunki tuohon googlen keskukseen suhteutettuna.
Niin, lähes koko Haminan kaukolämpö tuotetaan datakeskuksen hukkalämmöllä. Hamina tuntuu olevan tyytyväinen.

– Saamme Googlelta jatkossa jopa 70–75 prosenttia käyttämästämme kaukolämmöstä, Haminan energian toimitusjohtaja Kalevi Mattila kertoo.

Syyskuun alkupuolella Googlen jäähdytysvesi alkaa virrata parin kilometrin päähän datakeskuksesta. Se matkaa Haminan energian uuteen lämpöpumppulaitokseen, joka sijaitsee Haminan sataman lähellä Hillonlahden pohjoispuolella.

Siellä kolme 2,5 megawatin tehoista lämpöpumppua kohottaa lämmön sopivaksi Haminan kaukolämpöverkkoon.

 

Mikki

Hyperaktiivi
Ja goooglelta varmaan irtoaisi helposti puuttuvakin osuus, mutta lienee kustannustehokkaampaa ottaa tuo viimeinen huipputeho vaan polttolaitoksella.

Taitaa tulla tuo puuttuva osuus vain tarpeesta tulistaa googlen tuottamaa lämpöä. Eli otetaan jo se mitä voidaan irti
 

Hempuli

Töllintunaaja
Hyödykkeiden hinnat tuntuvat olevan sellaisia, että jonkin poikkeaman johdosta hinnannousu on helpompaa kuin tilanteen vakaantuessa hinnanlasku. Eikä kyse ole pelkästään palkasta tai asunnon hinnasta, vaan myös energia on laskettava joukkoon.
 

mobbe

Vakionaama
Kertokaa yksikin datakeskushanke joka itse kustantaa kustannukset sähköinfran riittävyydestä jo nyt sähkölaskussa muut kuin sähkön osto oli kaksikolmasosaa
 
Back
Ylös Bottom