P1 HAN - liitäntäportti

Arisoft

Hyperaktiivi
Olisko vähän turhaa hienosäätöä? Varttinetotus antaa sentään viisitoista yritystä, vaikka pelkästään energialaskurin perusteella säätää. :)

Ei se ole turhaa. Muutoksia tuotannossa tapahtuu myös viimeisen minuutin aikana. Esim. aurinko voi mennä pilveen, jolloin kulutus pitää osata pysäyttää oikealla hetkellä, ettei mene oston puolelle tai jos aurinko tulee pilvestä niin se tuotanto pitää käyttää myös viimeisen minuutin aikana. Kun säätöteho on suurehko niin säätö tapahtuu ihan sekuntipohjalta.
 

tet

Hyperaktiivi
Ei se ole turhaa. Muutoksia tuotannossa tapahtuu myös viimeisen minuutin aikana. Esim. aurinko voi mennä pilveen, jolloin kulutus pitää osata pysäyttää oikealla hetkellä, ettei mene oston puolelle tai jos aurinko tulee pilvestä niin se tuotanto pitää käyttää myös viimeisen minuutin aikana. Kun säätöteho on suurehko niin säätö tapahtuu ihan sekuntipohjalta.

No joo, kaikkihan on toki kiinni siitä, millaiseen tarkkuuteen tähtää. Onhan niitäkin ihmisiä, jotka aina käyttävät vähintään neljää desimaalia kaikissa laskutoimituksissa.

Tälläkin palstalla eräs sellainen taloyhtiönsä "energialaitoksesta" välillä kirjoittelee.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Et vain osaa ohjata :) Minulla HAN portin avulla säätyy ylituotannon kulutus varsin tarkkaan ihan 6 kW on/off kuormaa säätäen.

Kaivelenpa tähän todistetta tuota datahubista.

24-25 päivä oli sähkö suhteellisen halpaa joten systeemi vältti myyntiä. Osto ja myyntikäyrät näyttävät tältä.

katso liitettä 116224
katso liitettä 116226

24. päivä on sähköä tullut ostettua iltapäivällä mutta 25. päivä on ostoon mennyt pari pientä piikkiä ja myyntiin samoin. Hyvin moni vartti mennyt käytännössä nollille eli valtava liikenne ulos ja sisään mutta netotettuna nollilla.
se keinoäly ei sitten osannut
puhutaan eri asioista, tarkoitan realiaikaista tietoa millä täysin potaattomasti realiaikaisesti säädetään vastusta joka käyttää joka ylimääräisen watin omaan käyttöön, en mitään 10s päästä tai jopa minuutin.
nuo on niitä varttitunnin netotuksia ja tasauksia elikkä jotain sinnepäin päällä/pois säätöjä. niistä en tiedä
 

Arisoft

Hyperaktiivi
No joo, kaikkihan on toki kiinni siitä, millaiseen tarkkuuteen tähtää.

Luulen että pääsen tuolla tavalla aika lailla samaan tarkkuuteen kuin jos erillisellä mittarilla mittaisi ja toivoisi että virallinen mittari mittaisia tarkalleen samoin. Usein ero on vain muutama wattisekunti vartin lopussa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
puhutaan eri asioista, tarkoitan realiaikaista tietoa millä täysin potaattomasti realiaikaisesti säädetään vastusta joka käyttää joka ylimääräisen watin omaan käyttöön, en mitään 10s päästä tai jopa minuutin.

Silloin jos et hyödynnä netotusta etkä saa tuottaa lainkaan verkon suuntaan niin tarvitset tosiaan erityisen nopean säädön etkä siltikään pysty estämään aivan kaikkea tuottoa valumasta verkkoon.

Mitkäs reunaehdot sinulla käytännössä on sen säädön / tuotannon suhteen?
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Silloin jos et hyödynnä netotusta etkä saa tuottaa lainkaan verkon suuntaan niin tarvitset tosiaan erityisen nopean säädön etkä siltikään pysty estämään aivan kaikkea tuottoa valumasta verkkoon.

Mitkäs reunaehdot sinulla käytännössä on sen säädön / tuotannon suhteen?
en pysty, mutta marginaalisen vähän kuukaudessa laskutettavaa, korkein piikki hitsauksesta kun on 3 vaiheinen eikä aurinko riittänyt
divertteri hoitanut hommansa nollilla, verttien ylös ja alasajot vajaat 100W/vrk. nekin voisi ohittaa

kait minulla on se netotus kuten muillakin vai pitääkö se jostain aktivoida?
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
kait minulla on se netotus kuten muillakin vai pitääkö se jostain aktivoida?

Määräysten mukaan se on kaikilla. HAN portista pystyisit näkemään että netto pysyy oikeasti nollassa. Vartin lopussa se antaa lopullisen tuomion, paljonko meni yli tai jäi alle nollan ihan wattitunnin tarkkuudella.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tätä voisi hieman pohtia. MIttari laskee koko ajan neljää kvadranttia kaikista vaiheista ja raportoi ne. Millainen ilmiö saisi sen netottamaan sekuntitasolla?
En tiedä ja siksi kyselinkin kerran tekoälyltä, joka viittasi erimerkkisten ja -mallisten mittareiden yksityiskohtiin melko uskottavan tuntuisesti. Tuon sanoma oli, että käytännössä kaikki netottavat alle sekunnin sisällä tapahtuvan tuoton ja kulutuksen ja perusteena on muka mittaristandardit tms. Maailmassahan on ollut iät ja ajat erilaisia verkkoa hetkittäin "jarruvastuksena" käyttäviä asynkronikolmivaihemoottoreiden sovelluksia, eli juontaisiko moisesta? Jotkut mittarityypit myös moisen mukaan netottavat jopa 1...10 sekunnin tasolla. Mutta en siis tunne asiaa tarkemmin (enkä luota noihin vastauksiinkaan). Mitä olen katsellut datahubin rekisteröimänä, tuollainen sekuntiluokkaa oleva mittarista johtuva netotus vaikuttaa sinällään aivan uskottavalta.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
En tiedä ja siksi kyselinkin kerran tekoälyltä, joka viittasi erimerkkisten ja -mallisten mittareiden yksityiskohtiin melko uskottavan tuntuisesti.

Olin pitänyt asiaa selviönä, mutta kirjoituksesi sai hieman tutkimaan sitä. Tietoa oli todella niukalti tarjolla jos ollenkaan esim. Wikissä. Puhuttiin jossain jopa signaalinkäsittelyprosessoreista, mihin en nyt oikein usko. Käyttämäni Aidonin mittari laskee selvästi neljää kvadranttia koska se raportoi tiedot niihin perustuen.

Kumulatiivinen tuntikohtainen sähköverkosta otettu pätöenergia (A+) (Q1+Q4) kWh
Kumulatiivinen tuntikohtainen sähköverkkoon syötetty pätöenergia (A-) (Q2+Q3) kWh
Kumulatiivinen tuntikohtainen sähköverkosta otettu loisenergia (R+) (Q1+Q2) kVArh
Kumulatiivinen tuntikohtainen sähköverkkoon syötetty loisenergia (R-) (Q3+Q4) kVArh

Ja kun tuota aiempaa kaaviota katsoo, niin asia näyttää hyvin selkeältä. Jännite ja virta kerrotaan keskenään joka näytteestä ja etumerkkien mukaisesti tulo sijoitetaan johonkin noista neljästä quadrantista. Esim. jos jännite on positiivinen ja virta on positiivinen se lasketaan kulutukseen Q1, mutta jos virta on negatiivinen se lasketaan tuotantoon Q2. Ja kun jännite on negatiivinen menee kulutus ja tuotanto vain päinvastoin kvadrantteihin Q3 ja Q4. Loisteho saadaan noista ristiin laskemalla.

Mittari ei siis netota edes yhden jakson sisällä vaan raportoi jatkuvasti integroitua kokonaismäärää ulos ja sisään menneelle energialle. Netotus tapahtuu laskemalla erotus noista kahdesta ensimmäisestä lukemasta mille tahansa aikavälille. Aidon raportoi lukemat minuutin välein, joten sitä lyhyempää netotusta ei pysty laskemaan sen tiedoista.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Tietoa oli todella niukalti tarjolla jos ollenkaan esim. Wikissä. Puhuttiin jossain jopa signaalinkäsittelyprosessoreista, mihin en nyt oikein usko. Käyttämäni Aidonin mittari laskee selvästi neljää kvadranttia koska se raportoi tiedot niihin perustuen.
Mittari ei siis netota edes yhden jakson sisällä vaan raportoi jatkuvasti integroitua kokonaismäärää ulos ja sisään menneelle energialle. Netotus tapahtuu laskemalla erotus noista kahdesta ensimmäisestä lukemasta mille tahansa aikavälille. Aidon raportoi lukemat minuutin välein, joten sitä lyhyempää netotusta ei pysty laskemaan sen tiedoista.
Ilman muutahan perusperiaate on juuri tuollainen, eli kvadrantti määräytyy virran ja jännitteen perusteella yksittäisten näytteiden pohjalta. Kuitenkin kokonaisuuteen voi kuulua ja luultavasti kuuluukin signaalinprosessointia. Tätä voi tapahtua näytteenoton ikkunoinnissa (eli ainakin vaiheen sisällä, mutta ehkä pitemmälläkin jaksolla virta- ja jännitearvoja painotetaan joko analogisesti tai digitaalisesti tai sekä että). On myös mahdollista, että suodatusta tehdään jälkikäteen, eli voimakkaita virran, jännitteen ja jopa kvadrantin muutoksia alipäästösuodatetaan.

Miksi moista sitten tehtäisiin ja miksi siitä olisi mahdollisesti jopa säädetty klausuuleja standadeihin? Siitä syystä, että sähkön käyttäjät nostaisivat valtavan mekkalan, jos digitaalisten mittareiden käyttäytyminen poikkeaisi merkittävästi mekaanisten kiekkomittareiden pyörijän näkyvästä käytöksestä jokseenkin kaikilla mahdollisilla kulutuksen ja tuotannonkin muodoilla. Syynä olisi siis uskoakseni mekaanisen mittarin pyörijän hitausvoimien emulointi digitaalisesti. Mitä tapahtuu laskurille tämän jälkeen on jo toinen kysymys. Mekaanisillakin mittareilla on iät ja ajat ollut järjestelyitä kuten suuntakytkimiä, jotka vaihtavat laskuria pyörijän suunnan mukaan. Erityisesti loisenergian mittauksen kohdalla tähän on ollut perusteitakin koko vaihtovirransiirron olemassaoloajan.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Miksi moista sitten tehtäisiin ja miksi siitä olisi mahdollisesti jopa säädetty klausuuleja standadeihin? Siitä syystä, että sähkön käyttäjät nostaisivat valtavan mekkalan, jos digitaalisten mittareiden käyttäytyminen poikkeaisi merkittävästi mekaanisten kiekkomittareiden pyörijän näkyvästä käytöksestä jokseenkin kaikilla mahdollisilla kulutuksen ja tuotannonkin muodoilla.

Käyttäjä näkee vain vilkkuvan valon. Ei siitä taida paljoa pystyä vertailemaan pyörivään keikkoon. Se pyörivä kiekkokin on integraattori ja valon välähdystä siinä vastasi kiekon reunassa olevan merkin vilahtaminen näytössä.

Itse en näin äkkipäätä keksi mitään syytä, miksi tietoa pitäisi muokata mitatusta millään tavalla ellei itse mittauksessa ole vikaa.

Yksi syy kyllä tulee mieleen. Joskus siitä luin, että mittareiden näytteenottotaajuuksissa voi olla suuriakin eroja. Jos näytteitä otetaan kovin harvakseen, niin silloin tarvitaan signaalin prosessointia, jotta näytteistä voidaan rekonstruoida se todellinen signaali laskentaa varten. Liian harvaan otetut näytteet kun alkavat muodostamaan kaikenlaisia alias- ja kvantisointivirheitä tulokseen.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Ei siitä taida paljoa pystyä vertailemaan pyörivään keikkoon. Se pyörivä kiekkokin on integraattori ja valon välähdystä siinä vastasi kiekon reunassa olevan merkin vilahtaminen näytössä.
On nimenomaan integraattori ja esimerkiksi hissin tai liukuportaiden omistaja näkee mahdollisesti muuttuneen tilanteen sähkölaskussaankin. Kun tuodaan uutta digitaalista teknologiaa vakiintuneemman laskutusratkaisun tilalle, ei olisi kovin kummallista, että speksi vaatii sellaisen mittausominaisuuden pitämisen ennallaan, jota on sovellettu enemmän kun sata vuotta ja joka on helppo toteuttaa myös digitaalisen mittausratkaisun osana. Kysehän ei ole vain Suomen oloista, vaan sähkömittareita on voitava myydä maailmalaajuiselle asiakaskunnalle.
Joskus siitä luin, että mittareiden näytteenottotaajuuksissa voi olla suuriakin eroja. Jos näytteitä otetaan kovin harvakseen, niin silloin tarvitaan signaalin prosessointia, jotta näytteistä voidaan rekonstruoida se todellinen signaali laskentaa varten. Liian harvaan otetut näytteet kun alkavat muodostamaan kaikenlaisia alias- ja kvantisointivirheitä tulokseen.
Noin minäkin olen ymmärtänyt. Ja kun miettii sähkömittareiden kustannuksia, ei tuonne todellakaan haluta rakentaa vähintään kilohertsien näytteenottoaajuudella 24/7 pelaavaa riittävän monella bitillä laskevaa (ja globaalissa mielessä merkittävästi sähköä kuluttavaa) multiplikaattoria tehon laskentaan, josta sitten teho integroidaan summaamalla kuhunkin energiarekisteriin (kun jälkimmäiset on vielä käytännössä rakennettava tarvittaessa tukemaan neljää kvadranttia). Jonkinlainen näytteentottoikkunointisuodatin tarvitaan joka tapauksessa laskostumisriskin välttämiseksi, etteivät tehoelektroniikan tai jonkin sähköverkkoa kantoaaltolaitteena käyttävän järjestelmän aiheuttamat häiriöt vaikuta liikaa laskureihin (Vaikka speksi vaatii toki häiriöiden vaimentamista, sähkömittauksen on oltava suhteellisen tarkkaa, vaikka häiriöitä syystä tai toisesta olisikin). Jopa kymmenistä tai useammistakin jaksoista koostuva "netotusaikavakio" helpottaa suuresti moisen mittauksen toteuttamista halvalla, mutta silti huomattavan tarkkana ja moinen ominaisuus on kuulunut sähköenergiamittareihin näiden alusta asti.
 

Large

Aktiivinen jäsen

Vaihdamme uudet sähkömittarit kaikille asiakkaillemme

Aloitamme mittavan sähkömittariuudistuksen vuonna 2027. Vaihdamme kaikille asiakkaillemme uudet sähkömittarit vuoteen 2030 mennessä.
Mulla vaihtui viime kuussa Carunan mittari uuteen HAN-portilliseen kun vanhasta katosi etäyhteys. Vaihdetaan kuulemma silti vielä uusiksi kun uuden toimittajan mittareita ei ole vielä yhtään varastossa. Etäyhteys hävisi mystisesti sen jälkeen kun keskukseen tehtiin muutoksia ja mittari oli tunnin verran ilman virtaa.
 

Sarkari

Jäsen
Pysyykö teillä noi mittarit hengissä pelkän portista tulevan virran avulla? Oma lukijani kuolee muutaman viikon päästä ja epäilen ongelmana olevan tuo portista tuleva virta. Mittari toimii taas hyvin kunhan käyttää virrattomana.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Pysyykö teillä noi mittarit hengissä pelkän portista tulevan virran avulla? Oma lukijani kuolee muutaman viikon päästä ja epäilen ongelmana olevan tuo portista tuleva virta. Mittari toimii taas hyvin kunhan käyttää virrattomana.

Oma viritykseni toimii mittarista tulevalla virralla. Siinä on rajoituksensa mitä ei saa ylittää. Melko vähällä pitää siis pärjätä ettei esim. mittarin ylivirtasuoja laukea.
 

Sarkari

Jäsen
Oma viritykseni toimii mittarista tulevalla virralla. Siinä on rajoituksensa mitä ei saa ylittää. Melko vähällä pitää siis pärjätä ettei esim. mittarin ylivirtasuoja laukea.

Oliko siinä sun virityksessä millaisia komponentteja? Itselläni on vain Wemos D1 mini ja siinä suoraan rj11 piuha ilman muita komponentteja.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Oliko siinä sun virityksessä millaisia komponentteja? Itselläni on vain Wemos D1 mini ja siinä suoraan rj11 piuha ilman muita komponentteja.

Siinä on DC/DC muunnin joka laskee jännitteen 3,3V tasolle ja sen perässä Xport sarja/ethernet sovitin. DC/DC muuntimen ansiosta portista saa pienemmällä jännitteellä hieman enemmän virtaa, joka riittää ethernet sovittimelle.
 

tet

Hyperaktiivi
Pysyykö teillä noi mittarit hengissä pelkän portista tulevan virran avulla? Oma lukijani kuolee muutaman viikon päästä ja epäilen ongelmana olevan tuo portista tuleva virta. Mittari toimii taas hyvin kunhan käyttää virrattomana.

Minulla Cozify pysyi ensimmäiset viikot hengissä. Sitten se päätti hyytyä, ja ihmettelin pitkään mikä tuota oikein vaivaa. Kun se langallista verkkoyhteyttä kokeillessa pysyikin hengissä, tajusin että virtaahan tuo kaipailee lisää. USB-laturi kiinni pulikkaan, ja johan alkoi vörkkiä myös WiFissä. Laite ei suostunut siis enää edes käynnistymään, vaan jäi ikuiseen boottiluuppiin, kun pelkällä mittarin virralla yritti.
 
Back
Ylös Bottom