Olisko vähän turhaa hienosäätöä? Varttinetotus antaa sentään viisitoista yritystä, vaikka pelkästään energialaskurin perusteella säätää.
se keinoäly ei sitten osannutEt vain osaa ohjata
Kaivelenpa tähän todistetta tuota datahubista.
24-25 päivä oli sähkö suhteellisen halpaa joten systeemi vältti myyntiä. Osto ja myyntikäyrät näyttävät tältä.
katso liitettä 116224
katso liitettä 116226
24. päivä on sähköä tullut ostettua iltapäivällä mutta 25. päivä on ostoon mennyt pari pientä piikkiä ja myyntiin samoin. Hyvin moni vartti mennyt käytännössä nollille eli valtava liikenne ulos ja sisään mutta netotettuna nollilla.
en pysty, mutta marginaalisen vähän kuukaudessa laskutettavaa, korkein piikki hitsauksesta kun on 3 vaiheinen eikä aurinko riittänyt
En tiedä ja siksi kyselinkin kerran tekoälyltä, joka viittasi erimerkkisten ja -mallisten mittareiden yksityiskohtiin melko uskottavan tuntuisesti. Tuon sanoma oli, että käytännössä kaikki netottavat alle sekunnin sisällä tapahtuvan tuoton ja kulutuksen ja perusteena on muka mittaristandardit tms. Maailmassahan on ollut iät ja ajat erilaisia verkkoa hetkittäin "jarruvastuksena" käyttäviä asynkronikolmivaihemoottoreiden sovelluksia, eli juontaisiko moisesta? Jotkut mittarityypit myös moisen mukaan netottavat jopa 1...10 sekunnin tasolla. Mutta en siis tunne asiaa tarkemmin (enkä luota noihin vastauksiinkaan). Mitä olen katsellut datahubin rekisteröimänä, tuollainen sekuntiluokkaa oleva mittarista johtuva netotus vaikuttaa sinällään aivan uskottavalta.
Ilman muutahan perusperiaate on juuri tuollainen, eli kvadrantti määräytyy virran ja jännitteen perusteella yksittäisten näytteiden pohjalta. Kuitenkin kokonaisuuteen voi kuulua ja luultavasti kuuluukin signaalinprosessointia. Tätä voi tapahtua näytteenoton ikkunoinnissa (eli ainakin vaiheen sisällä, mutta ehkä pitemmälläkin jaksolla virta- ja jännitearvoja painotetaan joko analogisesti tai digitaalisesti tai sekä että). On myös mahdollista, että suodatusta tehdään jälkikäteen, eli voimakkaita virran, jännitteen ja jopa kvadrantin muutoksia alipäästösuodatetaan.
On nimenomaan integraattori ja esimerkiksi hissin tai liukuportaiden omistaja näkee mahdollisesti muuttuneen tilanteen sähkölaskussaankin. Kun tuodaan uutta digitaalista teknologiaa vakiintuneemman laskutusratkaisun tilalle, ei olisi kovin kummallista, että speksi vaatii sellaisen mittausominaisuuden pitämisen ennallaan, jota on sovellettu enemmän kun sata vuotta ja joka on helppo toteuttaa myös digitaalisen mittausratkaisun osana. Kysehän ei ole vain Suomen oloista, vaan sähkömittareita on voitava myydä maailmalaajuiselle asiakaskunnalle.
Noin minäkin olen ymmärtänyt. Ja kun miettii sähkömittareiden kustannuksia, ei tuonne todellakaan haluta rakentaa vähintään kilohertsien näytteenottoaajuudella 24/7 pelaavaa riittävän monella bitillä laskevaa (ja globaalissa mielessä merkittävästi sähköä kuluttavaa) multiplikaattoria tehon laskentaan, josta sitten teho integroidaan summaamalla kuhunkin energiarekisteriin (kun jälkimmäiset on vielä käytännössä rakennettava tarvittaessa tukemaan neljää kvadranttia). Jonkinlainen näytteentottoikkunointisuodatin tarvitaan joka tapauksessa laskostumisriskin välttämiseksi, etteivät tehoelektroniikan tai jonkin sähköverkkoa kantoaaltolaitteena käyttävän järjestelmän aiheuttamat häiriöt vaikuta liikaa laskureihin (Vaikka speksi vaatii toki häiriöiden vaimentamista, sähkömittauksen on oltava suhteellisen tarkkaa, vaikka häiriöitä syystä tai toisesta olisikin). Jopa kymmenistä tai useammistakin jaksoista koostuva "netotusaikavakio" helpottaa suuresti moisen mittauksen toteuttamista halvalla, mutta silti huomattavan tarkkana ja moinen ominaisuus on kuulunut sähköenergiamittareihin näiden alusta asti.
Mulla vaihtui viime kuussa Carunan mittari uuteen HAN-portilliseen kun vanhasta katosi etäyhteys. Vaihdetaan kuulemma silti vielä uusiksi kun uuden toimittajan mittareita ei ole vielä yhtään varastossa. Etäyhteys hävisi mystisesti sen jälkeen kun keskukseen tehtiin muutoksia ja mittari oli tunnin verran ilman virtaa.