Datakeskukset

Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomeen rakennetaan datakeskuksia poikkeuksellisen paljon suhteessa maan kokoon, ja Suomi kuuluu Euroopan nopeimmin kasvaviin datakeskusmarkkinoihin. DC Byte -analyysin mukaan Suomen datakeskuskapasiteetin kasvu vuosina 2020–2025 oli yli 70 % vuodessa, mikä teki siitä Euroopan toiseksi nopeimmin kasvavan datakeskusmarkkinan. Suomen investointiputki on erittäin suuri väkilukuun nähden: alan arvioissa puhutaan useiden gigawattien kapasiteetista ja jopa kymmenien miljardien eurojen investoinneista tulevina vuosina. Jos katsotaan investointeja tai rakennusaktiivisuutta per asukas, Suomi on todennäköisesti Euroopan kärkeä juuri nyt. Jos taas katsotaan kokonaiskapasiteettia, Suomi on edelleen selvästi pienempi kuin Euroopan suurimmat datakeskushubit.

Suhteellisessa vertailussa Suomi hyötyy useista eduista:
  • runsas vähäpäästöinen sähkö
  • Euroopan mittakaavassa kilpailukykyinen sähkön hinta
  • viileä ilmasto, joka alentaa jäähdytyskustannuksia
  • vanhat teollisuusalueet, joita voidaan muuntaa datakeskuskäyttöön
  • poliittinen vakaus ja hyvä verkkoyhteyksien infrastruktuuri.
Lähdet: tekoäly
 
Viimeksi muokattu:
L

LosD

Aktiivinen jäsen
janti sanoi:
Tässä Telian kaaviokuva Telia Helsinki Data Center
Telia_B2B%20Vastuullisuus%20HDCn%20hukkal%C3%A4mp%C3%B6%20-infografiikka.2024-01-22-12-49-09.jpg


Tässä Mäntsälä Nebius DC (ex. Yandex)
NivosYandexRakenne.jpg
Klikkaa laajentaaksesi..
55 asteista vettä oli eräässä suunnitelmassa
 
T

tet

Hyperaktiivi
Ajoin illansuussa TikTokin työmaan ohi Korialla, siellä on 110 kV kytkinkentän rakennustyöt menossa aivan maantien vieressä. Näyttäisi tulevan kahdet kiskot, molemmissa seitsemän kenttää jos oikein laskin.

1780169938414.jpeg
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Jos datakeskusbuumia suhteuttaa sähkön tuotantoon niin Ruotsi ja Norja on lähimpänä Suomea. Suomen etu taitaa olla hyvä kantaverkko mutta vesivoima puuttuu. Toisaalta, vesivoimaa ei kannata myydä kovin halvalla puhumattakaan ydinvoimasta mutta tuulivoima on halpaa. Fortum väläyttää jo puheessaan ydinvoiman rakentamista vaikka sanookin että sähkön hinnan pitäisi tuplaantua. Jos ja kun Fortumumista tulee kumppani datakeskusprojekteihin niin onhan siinä heille hyvä markkinarako. Toisaalta, voidaan ajatella että kaikkein hintakriittisimät sovellukset tippuu pois kuten sähkökattilat ja joustoa löytyy sieltä?

Kun kapasiteettia suhteutetaan sähköntuotantoon, Suomi nousee vielä selvemmin Euroopan kärkeen. Yksinkertainen tapa arvioida asiaa on verrata datakeskusten suunniteltua tehoa (MW/GW) maan keskimääräiseen sähköntuotantoon:
  • Suomen sähköntuotanto on nykyisin noin 70–80 TWh vuodessa, mikä vastaa keskimäärin noin 8–9 GW:n jatkuvaa tehoa.
  • Jos pelkästään tällä hetkellä tunnettu datakeskusputki toteutuu noin 2,8 GW:n laajuisena, se vastaisi noin 30–35 % Suomen nykyisestä keskimääräisestä sähköntuotannosta.
  • Jos datakeskukset toimisivat korkealla käyttöasteella, niiden sähkönkulutus voisi nousta luokkaan 20–25 TWh vuodessa, eli noin neljännekseen tai jopa kolmannekseen Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta.

Maa​
Sähköntuotanto​
Datakeskuspipeline suhteessa sähköjärjestelmään​
Saksa​
~500 TWh/v​
Suuri kapasiteetti, mutta pieni osuus koko sähköjärjestelmästä​
Ranska​
~500–600 TWh/v​
Samoin melko pieni suhteellinen osuus​
Iso-Britannia​
~300 TWh/v​
Merkittävä mutta ei dominoiva osuus​
Ruotsi​
~170 TWh/v​
Suuri suhteellinen osuus​
Norja​
~150 TWh/v​
Suuri suhteellinen osuus​
Suomi​
~70–80 TWh/v​
Euroopan suurimpia suhteellisia osuuksia​

Lähde: tekoäly

Fortumin perusteellinen selvitys uuden ydinvoiman kannattavuudesta antaa selvän tuloksen: Sähkö on tällä hetkellä liian halpaa uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. Yhtiön toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoo, että ydinvoiman rakentamisen edellytyksenä olisi suunnilleen keskieurooppalainen sähkön hinta eli noin kaksinkertainen hinta Suomeen verrattuna.
Lähde: yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi..

Fortumin osakekurssi on noussut erityisesti syksyn aikana, eli samaan aikaan kuin muiden suurten eurooppalaisten sähköyhtiöiden osakekurssit ovat tehneet rajun loikan. Syy kurssinousuun on datakeskusten investointibuumi, joka on kiehunut Yhdysvalloissa. Tekoälyn käyttöönoton kilpajuoksu on lisännyt datakeskusten investointeja kymmenien ja nyt jo satojen miljardien innolla ympäri maailmaa. Esimerkiksi USA:ssa New Yorkin alueen suuri sähköyhtiö Constellation Energyn osakekurssi on noussut kuluvan vuoden alusta jo 51 prosenttia.

Yhtiön osinkotuotto on 0,5 prosenttia ja yhtiön P/E-luku on 12 kuukauden ennusteella laskettuna noin 33x eli lähes Nvidian luokkaa. GE:n erikseen listauttaman GE Vernovan (GEV) osakekurssi on noussut kuluvan vuoden alusta 76 prosenttia. Menossa on siis kilpajuoksu tekoälyn infrastruktuurin rakentamisesta, missä ensimmäisessä aallossa ovat datakeskusten rakentaminen ja niiden täyttäminen servereillä ja niille sähkön hankkiminen hinnalla millä hyvänsä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tällä hetkellä Suomessa on jo 33 datakeskusta, joiden kapasiteetti on noin 285 megawattia eli karkeasti yhden paperitehtaan tehon verran. Viiden vuoden kuluttua maamme datakeskusten tarvitsema teho olisi suunnitelmien mukaan yli 1,5 gigawattia, eli Olkiluoto 3 tehon 1,6 gigawatin suuruinen. Kaikkien jo tiedossa olevien investointisuunnitelmien yhteiskapasiteetti on yli 3,4 gigawattia eli suunnilleen sama kuin TVO:n Olkiluoto OL1, OL2 ja OL3 yksiköiden yhteisteho.
Lähde: salkunrakentaja.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
 

Liitteet

  • 1780203530436.png
    1780203530436.png
    515,4 KB · Katsottu: 15
Viimeksi muokattu:
T

-Teme-

Vakionaama
Sähköenergian markkinahinta on jo lähes kaksinkertaistunut tuosta vuoden takaisesta fortumin dirikan haastattelusta, kun tarkastelussa on kuukaudet 1-5/2025 vs 1-5/2026
Vuonna 2025 SPOT keskihinta 5.34snt/kWh
Vuonna 2026 SPOT keskihinta 9.54snt/kWh
 
Viimeksi muokattu:
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Olisin yllätynyt jos Fortum tarkastelee sähkön hintaa 6 kk ajanjakolla miettiessään investointeja, varsinkin ydinvoimaan.
 
  • Tykkää
Reactions: tet
L

LosD

Aktiivinen jäsen
fortum on useammassa datakeskushankkeessa kehittäjänä, tiedä sitten kenelle tekevät datakeskuksia. Pieni aavistus on olemassa.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Microsoft maakaupoilla Vaasassa. 190ha
Klikkaa laajentaaksesi..

No nyt sain selityksen asialle mitä jo mietinkin. Kirkkonummelle on suunnitteilla kolme datakeskusrakennusta, mutta Espooseen ja Vihtiin neljä.

Vaasaan jos tekee yhden, niin sitten Suomen datakeskus numero 2 olisi Vaasa, Espoo ja Vihti.

Eli kaksi keskusta saadaan neljällä saitilla. Vaasan tontti on niin suuri että toki sinnekin useampi tulee
 
J

Jule

Vakionaama
Alkaa jo AI kuplan reuna viheltää, ja IMO sanon että nyt lähtee lässähdys kiihtymään. Toinen erityisesti datakeskuksia koskeva on siirtymä paikalliseen AI käyttöön, joka nyt ei tietysti vähennä kokonaisenergian käyttöä, vaan ripottelee sen käytön sinnetänne, ja tietysti jossainmäärin myös suomen siirtoverkon ulkopuolelle.

Sitä voidaan sitten afrvailla onko tuo hyvä vai huono, ja kenen kannalta.
 
M

mobbe

Vakionaama
Kyllä tähän datakeskus juttuun voisi osallistua kuka tahansa kotikäyttäjä jos valokuitu ja tallennuskapasiteettia vapaana ja joku maksaa
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Jule sanoi:
Alkaa jo AI kuplan reuna viheltää, ja IMO sanon että nyt lähtee lässähdys kiihtymään.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kun uusi teknologia kehittyy asteelle, jolla siitä voi puhaltaa kuplia, ahneimmat rahan kiilto silmissään hehkuvat finanssitoimijat törsäävät sinne toisten keräämiä pääomia, minkä irti pystyvät repimään. Jotainhan jää aina jäljellä ensimmäisten tai suurimpien kuplien puhjetessa. Esimerkiksi hakukonebusinekselle kyseessä on varma nakki ja osaavimmat vähintään moninkertaistavat sijoituksensa ja ehkä busineksensakin -- ellei ahneus sitten ehdi tappaa kultamunien tuottajaa ennen kuin järkikin alkaa voittaa riittävästi. Tekoälyteknologian ero internetissä ja sosiaalisessa mediassa ennestään tapahtuneeseen on kuitenkin aikaisempaan verrattuna paljon röyhkeämpi toisten vaivoin keräämän aineettoman omaisuuden tosiasiallinen (mutta lain tunnusmerkeiltä karkuun pääsevä) varastaminen, josta voi seurata eräänlaisen kansannousun tai jopa vallankumouksen kaltainen vastavaikutus johtaen tiedon privatisoitumiseen yhtäällä, kannibalisoitumiseen toisaalla ja pitemmän päälle tekoälyteknologian muokkaamiseen liiketoimintamalleihin, jotka ovat osoittauneet taloudessa toimiviksi jo kauan ennen tekoälyaikaa. On turha vedota lakeihin ja säännöksiin, koska ne pakosta laahaavat niin kaukana ahneimpien sijoittajien näkemyksistä, että vahingot tapahtuvat jo paljon ennen ja niiden seurauksia joudutaan paikkaamaan kuin edes ymmärretään, millaista säätelyä mahdollisesti tai välttämättä tarvitaan.
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
Kaikessa, jopa datakeskuksissa, on omat hyvät puolensa. Nokian kurssi on raketoinut ja taitaa somekansa pitää Nokiaa somedatakeskusfirmana, niin tulee ostajamassaa höynähtäneistä, kun kiihdyttävät toisiaan somessa. Mutta saipa tovin odotella, että lyö leiville nuo osakkeet

1780828043310.png
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Suomen vienti on viime vuosina kasvanut suhteessa nopeiten datakeskuskuspalveluiden ja ohjelmistojen viennin ansiosta, kun taas teollisuuden vienti puolestaan on polkenut pitkään suhteellisesti paikallaan, https://yle.fi/a/74-20229613. Teollisuuden vienti myös perustuu usein merkittävässä määrin alihankintana ulkomailta tuotuihin raaka-asineisiin ja komponentteihin toisin kuin noiden ensin mainittujen palveluksi laskettavien hyödykkeiden vienti.
 
M

mobbe

Vakionaama
kotte sanoi:
Suomen vienti on viime vuosina kasvanut suhteessa nopeiten datakeskuskuspalveluiden ja ohjelmistojen viennin ansiosta, kun taas teollisuuden vienti puolestaan on polkenut pitkään suhteellisesti paikallaan, https://yle.fi/a/74-20229613. Teollisuuden vienti myös perustuu usein merkittävässä määrin alihankintana ulkomailta tuotuihin raaka-asineisiin ja komponentteihin toisin kuin noiden ensin mainittujen palveluksi laskettavien hyödykkeiden vienti.
Klikkaa laajentaaksesi..
Teollisuuden vientiin liittyy suoraan alihankintana ja välillisest sekä investointina i erittäin paljon suomalaista veronalaista työtä
 
T

-Teme-

Vakionaama
Husky sanoi:
Kaikessa, jopa datakeskuksissa, on omat hyvät puolensa. Nokian kurssi on raketoinut ja taitaa somekansa pitää Nokiaa somedatakeskusfirmana, niin tulee ostajamassaa höynähtäneistä, kun kiihdyttävät toisiaan somessa. Mutta saipa tovin odotella, että lyö leiville nuo osakkeet

katso liitettä 116234
Klikkaa laajentaaksesi..
Taustalla on Infinera kauppa, jossa Nokia osti verkkolaitevalmistajan. Kyseinen firma (Infinera) valmistaa operaattori-tason kytkimiä ja verkkolaitteita.
Kapasiteetit niiden laitteilla ovat sellaista luokkaa että niitä käytetään Data Centereissä ja toteuttamaan globaalien verkko-operaattorien yhteyksiä
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Datakeskus uutisia julkaiseva taho:
"kaikki puhuvat suomesta... " (Datacloud Global Congress 2026)

1781203713759.png

www.linkedin.com

Breaking News! AmpTank is to develop a 200MW AI Data Center in Utajärvi, Finland.. 'The project is expected to start construction in the second half of 2026 and will benefit from 200 MW of… | Andy Davis

Breaking News! AmpTank is to develop a 200MW AI Data Center in Utajärvi, Finland.. 'The project is expected to start construction in the second half of 2026 and will benefit from 200 MW of immediately available power, enabling the rapid deployment of advanced compute infrastructure for...
www.linkedin.com www.linkedin.com
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
Ei ei, padot on hyviä. Lisää niitä, ilmaista sähköä.

Ps pari päivää sitten Supo varoitti datakeskuksista. Ylellä. Vakoiluhommaa. Kaikkea negatiivista pompsahtelee.
 
K

kaihakki

Vakionaama
Milloinkahan saadaan uutisia uusista ydinvoimaloista. Nyt kun kysyntä kasvaa, niin sähkön hinnat oletettavasti nousevat ja voimalarakentajat alkavat kiinnostua uusista voimaloista.
 
T

tet

Hyperaktiivi
kaihakki sanoi:
Milloinkahan saadaan uutisia uusista ydinvoimaloista. Nyt kun kysyntä kasvaa, niin sähkön hinnat oletettavasti nousevat ja voimalarakentajat alkavat kiinnostua uusista voimaloista.
Klikkaa laajentaaksesi..

En jaksa uskoa, että ihan vähään aikaan. Uusiutuva on sen verran paljon halvempaa, kuin ydinvoima. Jos tuulivoimarakentaminenkin on kuopassa, niin ei sieltä kuopasta ydinvoima ohi aja.

Yhtälö ei vain enää toimi ydinvoimalle, ainakaan perinteisille suurille laitoksille. Juna meni jo, monestakin syystä. Jos niitä pieniä ja halpoja liukuhihnalta tulisi, niillä voisi olla jotain saumaa.
 
K

kaihakki

Vakionaama
Nythän ollaan suunnittelemassa alumiinitehdasta Kokkolaan. Se on jatkuva prosessi, joka tarvitsee jatkuvaa sähkövirtaa. Sähköä kuluu tasaisesti. Mitenkähän ovat ajatelleet keskeytymättömän sähkön saannin. Alumiinin teko vaatii paljon sähköä. Norja oli entisaikaan merkittävä alumiinin tuottaja, koska vesivoiman ylijäämä voitiin näin hyödyntää.
Sähkön kulutus on yhden ydinvoimalan verran. Noin 10% nykyisestä Suomen kokonaiskulutuksesta.
 
J

Jule

Vakionaama
Jokin ratkaisuhan tyynelle on kehitettävä, sähkön kulutusjousto ei siihen riitä mitenkään, varsinkaan talvisin, kun ne kireimmät pakkaset ovat yleensä juuri tyynellä ilmalla.

Jonkinlainen varastointiratkaisuhan tarvitaan, mutta tulipa mieleen että voisiko se olla ydinvoimala, jonka yhteyteen rakennetaan energiavarasto? Smr reaktori jolla hiekka-akku varataan 700°C, jolla voi sitten suoraan pyörittää ylikokoista turbiinia?
 
F

fraatti

Hyperaktiivi

Syövätkö datakeskukset sähkön Suomesta? Kokosimme vastaukset buumin kiperiin kysymyksiin​

Mitä buumi tarkoittaa sähkönkulutukselle?
Datakeskusyhdistys FDCA arvioi, että Suomen datakeskusten laskentateho kasvaa nykyisestä 370 megawatista noin 1 200 megawattiin vuonna 2030. Datakeskusten vuosittain käyttämän sähkön määrä kasvaisi samalla 1,9 terawattitunnista noin 7,4 terawattituntiin (TWh).
Riittääkö sähköä, kun keskitalvelle osuu pitkiä ja kylmiä tuulettomia jaksoja?

Tämä on olennainen kysymys. Sähkömarkkinoille uhkaa jo nyt tulla pulmia, jos kovimman kysynnän hetkillä tuontiyhteyksiin tulee häiriöitä tai ydinvoimaloita vikaantuu. Tammikuussa tehtiin uusi kulutusennätys, joka oli 15 553 MW. Tällaisessa tilanteessa muutaman sadan megawatin lisäkulutus voi johtaa äkkiä ongelmiin.

Viime vuonna datakeskusala varoitteli voimakkaasti sähköveron korotuksesta, jonka hallitus ajoi kuitenkin läpi. Eikö veronkorotus jarrutakaan datakeskusbuumia?
Siltä näyttää. Kaikesta lobbauksesta huolimatta datakeskusten Suomeen kaavailema liiketoiminta näyttää kestävän sähköveron korotuksen, jota hallituksen lupaama veronpalautustuki pehmentää.

www.kaleva.fi

Syövätkö datakeskukset sähkön Suomesta? Kokosimme vastaukset buumin kiperiin kysymyksiin

Suomeen on rakenteilla jo parikymmentä isoa datakeskusta ja suunnitteilla paljon lisää. Riittääkö sähkö ja mitä hyötyä paikalliset saavat? Kävimme numerot läpi.
www.kaleva.fi www.kaleva.fi
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
Kas, Yle oikein ottanut asiakseen uutisoida Suomessa sijaitsevien datakeskusten tietoturvariskeistä, kun taas oli radiouutisissa*. Tulee mieleen, että Supo tietää muualla valvonnan käytännössä hoituvan tai on jopa lakirajotteita, mutta ehkä jotakin puuttuu hyväntahtoisemmissa valtioissa, jossa prioriteetit on muualla.

*Kyllä. Ei ole linkkiä somettajalle. Vielä joku kuuntelee puhelähetyksiä ajessaan autoa tai esim. lenkillä, eikä lääpi kännykkää tai someta
 
M

mobbe

Vakionaama
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom