Datakeskukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomeen rakennetaan datakeskuksia poikkeuksellisen paljon suhteessa maan kokoon, ja Suomi kuuluu Euroopan nopeimmin kasvaviin datakeskusmarkkinoihin. DC Byte -analyysin mukaan Suomen datakeskuskapasiteetin kasvu vuosina 2020–2025 oli yli 70 % vuodessa, mikä teki siitä Euroopan toiseksi nopeimmin kasvavan datakeskusmarkkinan. Suomen investointiputki on erittäin suuri väkilukuun nähden: alan arvioissa puhutaan useiden gigawattien kapasiteetista ja jopa kymmenien miljardien eurojen investoinneista tulevina vuosina. Jos katsotaan investointeja tai rakennusaktiivisuutta per asukas, Suomi on todennäköisesti Euroopan kärkeä juuri nyt. Jos taas katsotaan kokonaiskapasiteettia, Suomi on edelleen selvästi pienempi kuin Euroopan suurimmat datakeskushubit.

Suhteellisessa vertailussa Suomi hyötyy useista eduista:
  • runsas vähäpäästöinen sähkö
  • Euroopan mittakaavassa kilpailukykyinen sähkön hinta
  • viileä ilmasto, joka alentaa jäähdytyskustannuksia
  • vanhat teollisuusalueet, joita voidaan muuntaa datakeskuskäyttöön
  • poliittinen vakaus ja hyvä verkkoyhteyksien infrastruktuuri.
Lähdet: tekoäly
 
Viimeksi muokattu:
janti sanoi:
Tässä Telian kaaviokuva Telia Helsinki Data Center
Telia_B2B%20Vastuullisuus%20HDCn%20hukkal%C3%A4mp%C3%B6%20-infografiikka.2024-01-22-12-49-09.jpg


Tässä Mäntsälä Nebius DC (ex. Yandex)
NivosYandexRakenne.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...
55 asteista vettä oli eräässä suunnitelmassa
 
Ajoin illansuussa TikTokin työmaan ohi Korialla, siellä on 110 kV kytkinkentän rakennustyöt menossa aivan maantien vieressä. Näyttäisi tulevan kahdet kiskot, molemmissa seitsemän kenttää jos oikein laskin.

1780169938414.jpeg
 
Jos datakeskusbuumia suhteuttaa sähkön tuotantoon niin Ruotsi ja Norja on lähimpänä Suomea. Suomen etu taitaa olla hyvä kantaverkko mutta vesivoima puuttuu. Toisaalta, vesivoimaa ei kannata myydä kovin halvalla puhumattakaan ydinvoimasta mutta tuulivoima on halpaa. Fortum väläyttää jo puheessaan ydinvoiman rakentamista vaikka sanookin että sähkön hinnan pitäisi tuplaantua. Jos ja kun Fortumumista tulee kumppani datakeskusprojekteihin niin onhan siinä heille hyvä markkinarako. Toisaalta, voidaan ajatella että kaikkein hintakriittisimät sovellukset tippuu pois kuten sähkökattilat ja joustoa löytyy sieltä?

Kun kapasiteettia suhteutetaan sähköntuotantoon, Suomi nousee vielä selvemmin Euroopan kärkeen. Yksinkertainen tapa arvioida asiaa on verrata datakeskusten suunniteltua tehoa (MW/GW) maan keskimääräiseen sähköntuotantoon:
  • Suomen sähköntuotanto on nykyisin noin 70–80 TWh vuodessa, mikä vastaa keskimäärin noin 8–9 GW:n jatkuvaa tehoa.
  • Jos pelkästään tällä hetkellä tunnettu datakeskusputki toteutuu noin 2,8 GW:n laajuisena, se vastaisi noin 30–35 % Suomen nykyisestä keskimääräisestä sähköntuotannosta.
  • Jos datakeskukset toimisivat korkealla käyttöasteella, niiden sähkönkulutus voisi nousta luokkaan 20–25 TWh vuodessa, eli noin neljännekseen tai jopa kolmannekseen Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta.

Maa​
Sähköntuotanto​
Datakeskuspipeline suhteessa sähköjärjestelmään​
Saksa​
~500 TWh/v​
Suuri kapasiteetti, mutta pieni osuus koko sähköjärjestelmästä​
Ranska​
~500–600 TWh/v​
Samoin melko pieni suhteellinen osuus​
Iso-Britannia​
~300 TWh/v​
Merkittävä mutta ei dominoiva osuus​
Ruotsi​
~170 TWh/v​
Suuri suhteellinen osuus​
Norja​
~150 TWh/v​
Suuri suhteellinen osuus​
Suomi​
~70–80 TWh/v​
Euroopan suurimpia suhteellisia osuuksia​

Lähde: tekoäly

Fortumin perusteellinen selvitys uuden ydinvoiman kannattavuudesta antaa selvän tuloksen: Sähkö on tällä hetkellä liian halpaa uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. Yhtiön toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoo, että ydinvoiman rakentamisen edellytyksenä olisi suunnilleen keskieurooppalainen sähkön hinta eli noin kaksinkertainen hinta Suomeen verrattuna.
Lähde: yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Fortumin osakekurssi on noussut erityisesti syksyn aikana, eli samaan aikaan kuin muiden suurten eurooppalaisten sähköyhtiöiden osakekurssit ovat tehneet rajun loikan. Syy kurssinousuun on datakeskusten investointibuumi, joka on kiehunut Yhdysvalloissa. Tekoälyn käyttöönoton kilpajuoksu on lisännyt datakeskusten investointeja kymmenien ja nyt jo satojen miljardien innolla ympäri maailmaa. Esimerkiksi USA:ssa New Yorkin alueen suuri sähköyhtiö Constellation Energyn osakekurssi on noussut kuluvan vuoden alusta jo 51 prosenttia.

Yhtiön osinkotuotto on 0,5 prosenttia ja yhtiön P/E-luku on 12 kuukauden ennusteella laskettuna noin 33x eli lähes Nvidian luokkaa. GE:n erikseen listauttaman GE Vernovan (GEV) osakekurssi on noussut kuluvan vuoden alusta 76 prosenttia. Menossa on siis kilpajuoksu tekoälyn infrastruktuurin rakentamisesta, missä ensimmäisessä aallossa ovat datakeskusten rakentaminen ja niiden täyttäminen servereillä ja niille sähkön hankkiminen hinnalla millä hyvänsä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tällä hetkellä Suomessa on jo 33 datakeskusta, joiden kapasiteetti on noin 285 megawattia eli karkeasti yhden paperitehtaan tehon verran. Viiden vuoden kuluttua maamme datakeskusten tarvitsema teho olisi suunnitelmien mukaan yli 1,5 gigawattia, eli Olkiluoto 3 tehon 1,6 gigawatin suuruinen. Kaikkien jo tiedossa olevien investointisuunnitelmien yhteiskapasiteetti on yli 3,4 gigawattia eli suunnilleen sama kuin TVO:n Olkiluoto OL1, OL2 ja OL3 yksiköiden yhteisteho.
Lähde: salkunrakentaja.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
 

Liitetiedostot

  • 1780203530436.png
    1780203530436.png
    515,4 KB · Lukukerrat: 22
Viimeksi muokattu:
Sähköenergian markkinahinta on jo lähes kaksinkertaistunut tuosta vuoden takaisesta fortumin dirikan haastattelusta, kun tarkastelussa on kuukaudet 1-5/2025 vs 1-5/2026
Vuonna 2025 SPOT keskihinta 5.34snt/kWh
Vuonna 2026 SPOT keskihinta 9.54snt/kWh
 
Viimeksi muokattu:
fortum on useammassa datakeskushankkeessa kehittäjänä, tiedä sitten kenelle tekevät datakeskuksia. Pieni aavistus on olemassa.
 
fraatti sanoi:
Microsoft maakaupoilla Vaasassa. 190ha
Klikkaa laajentaaksesi...

No nyt sain selityksen asialle mitä jo mietinkin. Kirkkonummelle on suunnitteilla kolme datakeskusrakennusta, mutta Espooseen ja Vihtiin neljä.

Vaasaan jos tekee yhden, niin sitten Suomen datakeskus numero 2 olisi Vaasa, Espoo ja Vihti.

Eli kaksi keskusta saadaan neljällä saitilla. Vaasan tontti on niin suuri että toki sinnekin useampi tulee
 
Alkaa jo AI kuplan reuna viheltää, ja IMO sanon että nyt lähtee lässähdys kiihtymään. Toinen erityisesti datakeskuksia koskeva on siirtymä paikalliseen AI käyttöön, joka nyt ei tietysti vähennä kokonaisenergian käyttöä, vaan ripottelee sen käytön sinnetänne, ja tietysti jossainmäärin myös suomen siirtoverkon ulkopuolelle.

Sitä voidaan sitten afrvailla onko tuo hyvä vai huono, ja kenen kannalta.
 
Kyllä tähän datakeskus juttuun voisi osallistua kuka tahansa kotikäyttäjä jos valokuitu ja tallennuskapasiteettia vapaana ja joku maksaa
 
Jule sanoi:
Alkaa jo AI kuplan reuna viheltää, ja IMO sanon että nyt lähtee lässähdys kiihtymään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kun uusi teknologia kehittyy asteelle, jolla siitä voi puhaltaa kuplia, ahneimmat rahan kiilto silmissään hehkuvat finanssitoimijat törsäävät sinne toisten keräämiä pääomia, minkä irti pystyvät repimään. Jotainhan jää aina jäljellä ensimmäisten tai suurimpien kuplien puhjetessa. Esimerkiksi hakukonebusinekselle kyseessä on varma nakki ja osaavimmat vähintään moninkertaistavat sijoituksensa ja ehkä busineksensakin -- ellei ahneus sitten ehdi tappaa kultamunien tuottajaa ennen kuin järkikin alkaa voittaa riittävästi. Tekoälyteknologian ero internetissä ja sosiaalisessa mediassa ennestään tapahtuneeseen on kuitenkin aikaisempaan verrattuna paljon röyhkeämpi toisten vaivoin keräämän aineettoman omaisuuden tosiasiallinen (mutta lain tunnusmerkeiltä karkuun pääsevä) varastaminen, josta voi seurata eräänlaisen kansannousun tai jopa vallankumouksen kaltainen vastavaikutus johtaen tiedon privatisoitumiseen yhtäällä, kannibalisoitumiseen toisaalla ja pitemmän päälle tekoälyteknologian muokkaamiseen liiketoimintamalleihin, jotka ovat osoittauneet taloudessa toimiviksi jo kauan ennen tekoälyaikaa. On turha vedota lakeihin ja säännöksiin, koska ne pakosta laahaavat niin kaukana ahneimpien sijoittajien näkemyksistä, että vahingot tapahtuvat jo paljon ennen ja niiden seurauksia joudutaan paikkaamaan kuin edes ymmärretään, millaista säätelyä mahdollisesti tai välttämättä tarvitaan.
 
Kaikessa, jopa datakeskuksissa, on omat hyvät puolensa. Nokian kurssi on raketoinut ja taitaa somekansa pitää Nokiaa somedatakeskusfirmana, niin tulee ostajamassaa höynähtäneistä, kun kiihdyttävät toisiaan somessa. Mutta saipa tovin odotella, että lyö leiville nuo osakkeet

1780828043310.png
 
Suomen vienti on viime vuosina kasvanut suhteessa nopeiten datakeskuskuspalveluiden ja ohjelmistojen viennin ansiosta, kun taas teollisuuden vienti puolestaan on polkenut pitkään suhteellisesti paikallaan, https://yle.fi/a/74-20229613. Teollisuuden vienti myös perustuu usein merkittävässä määrin alihankintana ulkomailta tuotuihin raaka-asineisiin ja komponentteihin toisin kuin noiden ensin mainittujen palveluksi laskettavien hyödykkeiden vienti.
 
kotte sanoi:
Suomen vienti on viime vuosina kasvanut suhteessa nopeiten datakeskuskuspalveluiden ja ohjelmistojen viennin ansiosta, kun taas teollisuuden vienti puolestaan on polkenut pitkään suhteellisesti paikallaan, https://yle.fi/a/74-20229613. Teollisuuden vienti myös perustuu usein merkittävässä määrin alihankintana ulkomailta tuotuihin raaka-asineisiin ja komponentteihin toisin kuin noiden ensin mainittujen palveluksi laskettavien hyödykkeiden vienti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Teollisuuden vientiin liittyy suoraan alihankintana ja välillisest sekä investointina i erittäin paljon suomalaista veronalaista työtä
 
Husky sanoi:
Kaikessa, jopa datakeskuksissa, on omat hyvät puolensa. Nokian kurssi on raketoinut ja taitaa somekansa pitää Nokiaa somedatakeskusfirmana, niin tulee ostajamassaa höynähtäneistä, kun kiihdyttävät toisiaan somessa. Mutta saipa tovin odotella, että lyö leiville nuo osakkeet

Näytä liitetiedosto 116234
Klikkaa laajentaaksesi...
Taustalla on Infinera kauppa, jossa Nokia osti verkkolaitevalmistajan. Kyseinen firma (Infinera) valmistaa operaattori-tason kytkimiä ja verkkolaitteita.
Kapasiteetit niiden laitteilla ovat sellaista luokkaa että niitä käytetään Data Centereissä ja toteuttamaan globaalien verkko-operaattorien yhteyksiä
 
Datakeskus uutisia julkaiseva taho:
"kaikki puhuvat suomesta... " (Datacloud Global Congress 2026)

1781203713759.png

www.linkedin.com

Breaking News! AmpTank is to develop a 200MW AI Data Center in Utajärvi, Finland.. 'The project is expected to start construction in the second half of 2026 and will benefit from 200 MW of… | Andy Davis | 10 comments

Breaking News! AmpTank is to develop a 200MW AI Data Center in Utajärvi, Finland.. 'The project is expected to start construction in the second half of 2026 and will benefit from 200 MW of immediately available power, enabling the rapid deployment of advanced compute infrastructure for...
www.linkedin.com www.linkedin.com
 
Ei ei, padot on hyviä. Lisää niitä, ilmaista sähköä.

Ps pari päivää sitten Supo varoitti datakeskuksista. Ylellä. Vakoiluhommaa. Kaikkea negatiivista pompsahtelee.
 
Milloinkahan saadaan uutisia uusista ydinvoimaloista. Nyt kun kysyntä kasvaa, niin sähkön hinnat oletettavasti nousevat ja voimalarakentajat alkavat kiinnostua uusista voimaloista.
 
kaihakki sanoi:
Milloinkahan saadaan uutisia uusista ydinvoimaloista. Nyt kun kysyntä kasvaa, niin sähkön hinnat oletettavasti nousevat ja voimalarakentajat alkavat kiinnostua uusista voimaloista.
Klikkaa laajentaaksesi...

En jaksa uskoa, että ihan vähään aikaan. Uusiutuva on sen verran paljon halvempaa, kuin ydinvoima. Jos tuulivoimarakentaminenkin on kuopassa, niin ei sieltä kuopasta ydinvoima ohi aja.

Yhtälö ei vain enää toimi ydinvoimalle, ainakaan perinteisille suurille laitoksille. Juna meni jo, monestakin syystä. Jos niitä pieniä ja halpoja liukuhihnalta tulisi, niillä voisi olla jotain saumaa.
 
Nythän ollaan suunnittelemassa alumiinitehdasta Kokkolaan. Se on jatkuva prosessi, joka tarvitsee jatkuvaa sähkövirtaa. Sähköä kuluu tasaisesti. Mitenkähän ovat ajatelleet keskeytymättömän sähkön saannin. Alumiinin teko vaatii paljon sähköä. Norja oli entisaikaan merkittävä alumiinin tuottaja, koska vesivoiman ylijäämä voitiin näin hyödyntää.
Sähkön kulutus on yhden ydinvoimalan verran. Noin 10% nykyisestä Suomen kokonaiskulutuksesta.
 
Jokin ratkaisuhan tyynelle on kehitettävä, sähkön kulutusjousto ei siihen riitä mitenkään, varsinkaan talvisin, kun ne kireimmät pakkaset ovat yleensä juuri tyynellä ilmalla.

Jonkinlainen varastointiratkaisuhan tarvitaan, mutta tulipa mieleen että voisiko se olla ydinvoimala, jonka yhteyteen rakennetaan energiavarasto? Smr reaktori jolla hiekka-akku varataan 700°C, jolla voi sitten suoraan pyörittää ylikokoista turbiinia?
 

Syövätkö datakeskukset sähkön Suomesta? Kokosimme vastaukset buumin kiperiin kysymyksiin​

Mitä buumi tarkoittaa sähkönkulutukselle?
Datakeskusyhdistys FDCA arvioi, että Suomen datakeskusten laskentateho kasvaa nykyisestä 370 megawatista noin 1 200 megawattiin vuonna 2030. Datakeskusten vuosittain käyttämän sähkön määrä kasvaisi samalla 1,9 terawattitunnista noin 7,4 terawattituntiin (TWh).
Riittääkö sähköä, kun keskitalvelle osuu pitkiä ja kylmiä tuulettomia jaksoja?

Tämä on olennainen kysymys. Sähkömarkkinoille uhkaa jo nyt tulla pulmia, jos kovimman kysynnän hetkillä tuontiyhteyksiin tulee häiriöitä tai ydinvoimaloita vikaantuu. Tammikuussa tehtiin uusi kulutusennätys, joka oli 15 553 MW. Tällaisessa tilanteessa muutaman sadan megawatin lisäkulutus voi johtaa äkkiä ongelmiin.

Viime vuonna datakeskusala varoitteli voimakkaasti sähköveron korotuksesta, jonka hallitus ajoi kuitenkin läpi. Eikö veronkorotus jarrutakaan datakeskusbuumia?
Siltä näyttää. Kaikesta lobbauksesta huolimatta datakeskusten Suomeen kaavailema liiketoiminta näyttää kestävän sähköveron korotuksen, jota hallituksen lupaama veronpalautustuki pehmentää.

www.kaleva.fi

Syövätkö datakeskukset sähkön Suomesta? Kokosimme vastaukset buumin kiperiin kysymyksiin

Suomeen on rakenteilla jo parikymmentä isoa datakeskusta ja suunnitteilla paljon lisää. Riittääkö sähkö ja mitä hyötyä paikalliset saavat? Kävimme numerot läpi.
www.kaleva.fi www.kaleva.fi
 
Kas, Yle oikein ottanut asiakseen uutisoida Suomessa sijaitsevien datakeskusten tietoturvariskeistä, kun taas oli radiouutisissa*. Tulee mieleen, että Supo tietää muualla valvonnan käytännössä hoituvan tai on jopa lakirajotteita, mutta ehkä jotakin puuttuu hyväntahtoisemmissa valtioissa, jossa prioriteetit on muualla.

*Kyllä. Ei ole linkkiä somettajalle. Vielä joku kuuntelee puhelähetyksiä ajessaan autoa tai esim. lenkillä, eikä lääpi kännykkää tai someta
 
Professori: Nyt ovat käynnissä tuulivoiman tuskien vuodet – rahaa ei tule
Fingridin entisen toimitusjohtajan mukaan datakeskukset voisivat hakeutua lähemmäksi sähkön tuotantoa. Suomen ei tarvitse enää houkutella niitä veroalella.
www.is.fi

Professori: Nyt ovat käynnissä tuulivoiman tuskien vuodet – rahaa ei tule

Fingridin entisen toimitusjohtajan mukaan datakeskukset voisivat hakeutua lähemmäksi sähkön tuotantoa. Suomen ei tarvitse enää houkutella niitä veroalella.
www.is.fi www.is.fi
 
Oletetavasti Vantaan Energialla on ollut housut kintussa kun kantaverkkoa parannellaan. Länsivantaan asukkaa pyysivät rakentamaan kaapelit osittain maan alle koska ne kulkevat 40m päästä asutuksesta mutta VES ei lämmennyt asialla, eikä vaihtoehtoiselle reitille. Koska kiire saada piuha valmiiksi. Isoin ongelma on että pelto on kaavoitettu omakotialueeksi mutta se realisoituu vasta 15-20 vuoden päästä ja silloin nykyiset päättäjät on jo eläkeviroissa kaukana kritiikin ulottumattomissa.
yle.fi

Lähes 1 400 asukasta vastustaa voimalinjaa, jota energiayhtiö suunnittelee halkomaan vantaalaista peltomaisemaa

Energiayhtiö perustelee hanketta sähkönsiirron toimitusvarmuuden varmistamisella ja kasvavaan sähkönkulutukseen varautumisella.
yle.fi yle.fi

Kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien puheenjohtajat sanoivat perehtyvänsä adressiin. Valtuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok.) totesi puheenvuorossaan, että asia ei ole edennyt kaupungin päätöksentekokoneistossa kaikilta osin, kuten olisi pitänyt.
Klikkaa laajentaaksesi...

Adrressin kirjoitajat törmäsivät virkamiesten hyväveliverkostoon jonka läpi oli lähes mahdotonta päästä dialogiin. VES pyysi olemaan yhteydessä kaavoitusviranomaisiin ja kaavoittaja käski olla yhteydessä VES:iin. Syynä on oletettavasti kiire. Juttelin asiasta yhden asukkaan kanssa joka sanoi että asunnon arvosta lähtee satku tai puolitoista koska kiire ja välinpitämättömyys. Liito-oravat on oletettavasti ainoa keino saadaa aikaseksi uudet suunnitelmat.

yle.fi

Voimajohtoja rakennetaan nyt vauhdikkaasti – yksi tulossa 35 metrin päähän taloista Vantaalla

Suomessa sekä kantaverkkoa että alueellisia jakeluverkkoja rakennetaan nyt ennätyksellistä vauhtia. Vantaalla uuden voimajohdon linjauksesta puhkesi ilmiriita.
yle.fi yle.fi
 
Viimeksi muokattu:
Espejot sanoi:
Oletetavasti Vantaan Energialla on ollut houst kintussa on kantaverkkoa parranellaan. Länsivantaan asukkaa pyysivät rakentamaan kaapelit osittain maan alle koska ne kulkevat 40m päästä asutuksesta mutta VES ei lämmennyt asialla, eikä vaihtoehtoiselle reitille. Koska kiire saada piuha valmiiksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pitkään meni etsiä kuvat projektista


Ihmeellisen mutkan se tekee kokonaisuudessaan. Ilmeisesti tavoite yhdistää siihen myöhemmin pohjoisesta Fingridin uusi johto.

Suuren osan matkasta se kulkee jo olemassa olevan voimalinjan vieresssä. Ei tuo kartoista katsoen kovin pahalta näytä.
 
Arisoft sanoi:
Pitkään meni etsiä kuvat projektista


Ihmeellisen mutkan se tekee kokonaisuudessaan. Ilmeisesti tavoite yhdistää siihen myöhemmin pohjoisesta Fingridin uusi johto.

Suuren osan matkasta se kulkee jo olemassa olevan voimalinjan vieresssä. Ei tuo kartoista katsoen kovin pahalta näytä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei näyttäkään ja siksi on ihme että sitä kaapelia ei kaiveta maan alle niiltä osin kun kulkee asutuksen vieressä tai viedä etäänmälle.

1782664212994.png
 
On kyllä käsittämätöntä jos tehtäisiin uutta suurteholinjaa keskelle kaupunkia ilmajohtoina. Lähimpien kämppien hinnastakin lähtee vähintään 30% pois.
 
Vantaan kaupunki on lukenut kuntalain 1 § ja todennut, että kunnan oma taloudellisuus on ykkösprioriteetilla lain tarkoituksesta eikä asukkaiden hyvinvointi tai ympäristö.

Tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä.
Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
 
Mikki sanoi:
On kyllä käsittämätöntä jos tehtäisiin uutta suurteholinjaa keskelle kaupunkia ilmajohtoina. Lähimpien kämppien hinnastakin lähtee vähintään 30% pois.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eihän se tule keskelle kaupunkia vaan pääasiassa pellolle ja E18 valtatien reunaan. Tuossa aiemmassa kartassa näkyvälle välille on pari ahtaampaa kohtaa

1782665996937.png


1782666052490.png


Muutamasta liian lähelle käytävää rakennetusta talosta on siis kyse. Toki voi kysyä miksi kaupunki on kaavoittanut asuintontit noin lähelle?
 
Kasvava sähkön tarve tietenkin luo tarpeen parantaa sähköverkostoa mutta luulisi että päättäjälillä olisi edes hieman järkeä.

Arisoft sanoi:
Eihän se tule keskelle kaupunkia vaan pääasiassa pellolle ja E18 valtatien reunaan. Tuossa aiemmassa kartassa näkyvälle välille on pari ahtaampaa kohtaa





Muutamasta liian lähelle käytävää rakennetusta talosta on siis kyse. Toki voi kysyä miksi kaupunki on kaavoittanut asuintontit noin lähelle?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä, muutamasta eli alle sadasta talosta kyse. Ahtaat kohdat on 51-54. Ne on yleiskaavassa piiretty alunperin kauemmas mutta Vantaan suunnittelija on pyytänyt VES siirtämään linjan lähemmäksi olemassa olevia taloja. Syynä on että pelto, missä voimalinja kulkee tullaan lohkomaan omakotitalotonteiksi ja näille tonteille halutaan mahdollisimman paljon tilaa. Virkamies ei varmaan tajua sitä että tonteista tulee lähes arvottomia jos voimalinja kulkee 30m päässä tonteista. Mutta tämä on ongelma vasta 15-20 vuoden jälkeen ja virkamies on varmaan siirtynyt muihin hommiin.
 
Viimeksi muokattu:

Lakialoite: Datakeskusten tulisi rakentaa tai ostaa uutta sähköntuotantoa Suomeen​

yle.fi

Lakialoite: Datakeskusten tulisi rakentaa tai ostaa uutta sähköntuotantoa Suomeen

Vastaavanlaista lainsäädäntöä on jo Irlannissa.
yle.fi yle.fi
www.sttinfo.fi

Kokoomuksen Vestmanin lakialoitteelle datakeskusten tiukoista ehdoista yli 100 kansanedustajan tuki | Kokoomuksen eduskuntaryhmä

Kokoomuksen kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Heikki Vestmanin lakialoite datakeskuksille asetettavista tiukoista sähköntuotantoa koskevista ehdoista on kerännyt poikkeuksellisen yli 100 kansanedustajan allekirjoituksen. Lakialoite etenee näin talousvaliokunnan käsittelyyn. Lakialoitteessa...
www.sttinfo.fi
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom