Datakeskukset

[Espejot]

Spoiler: tekoäly tekstiä

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomeen rakennetaan datakeskuksia poikkeuksellisen paljon suhteessa maan kokoon, ja Suomi kuuluu Euroopan nopeimmin kasvaviin datakeskusmarkkinoihin. DC Byte -analyysin mukaan Suomen datakeskuskapasiteetin kasvu vuosina 2020–2025 oli yli 70 % vuodessa, mikä teki siitä Euroopan toiseksi nopeimmin kasvavan datakeskusmarkkinan. Suomen investointiputki on erittäin suuri väkilukuun nähden: alan arvioissa puhutaan useiden gigawattien kapasiteetista ja jopa kymmenien miljardien eurojen investoinneista tulevina vuosina. Jos katsotaan investointeja tai rakennusaktiivisuutta per asukas, Suomi on todennäköisesti Euroopan kärkeä juuri nyt. Jos taas katsotaan kokonaiskapasiteettia, Suomi on edelleen selvästi pienempi kuin Euroopan suurimmat datakeskushubit.

Suhteellisessa vertailussa Suomi hyötyy useista eduista:

• runsas vähäpäästöinen sähkö
• Euroopan mittakaavassa kilpailukykyinen sähkön hinta
• viileä ilmasto, joka alentaa jäähdytyskustannuksia
• vanhat teollisuusalueet, joita voidaan muuntaa datakeskuskäyttöön
• poliittinen vakaus ja hyvä verkkoyhteyksien infrastruktuuri.

Lähdet: tekoäly

 

[LosD]

Olisko Suomessa kuotenkin melkein euroopan vähiten asennettua kapasiteettia ennen tätä buumia

 

[LosD]

Tässä Telian kaaviokuva Telia Helsinki Data Center

Tässä Mäntsälä Nebius DC (ex. Yandex)

55 asteista vettä oli eräässä suunnitelmassa

 

[tet]

Ajoin illansuussa TikTokin työmaan ohi Korialla, siellä on 110 kV kytkinkentän rakennustyöt menossa aivan maantien vieressä. Näyttäisi tulevan kahdet kiskot, molemmissa seitsemän kenttää jos oikein laskin.

 

[Espejot]

Jos datakeskusbuumia suhteuttaa sähkön tuotantoon niin Ruotsi ja Norja on lähimpänä Suomea. Suomen etu taitaa olla hyvä kantaverkko mutta vesivoima puuttuu. Toisaalta, vesivoimaa ei kannata myydä kovin halvalla puhumattakaan ydinvoimasta mutta tuulivoima on halpaa. Fortum väläyttää jo puheessaan ydinvoiman rakentamista vaikka sanookin että sähkön hinnan pitäisi tuplaantua. Jos ja kun Fortumumista tulee kumppani datakeskusprojekteihin niin onhan siinä heille hyvä markkinarako. Toisaalta, voidaan ajatella että kaikkein hintakriittisimät sovellukset tippuu pois kuten sähkökattilat ja joustoa löytyy sieltä?

Spoiler: AI: Datakeskuskapasiteettin suhde sähkön tuotantoon Euroopan kärkeä.

Kun kapasiteettia suhteutetaan sähköntuotantoon, Suomi nousee vielä selvemmin Euroopan kärkeen. Yksinkertainen tapa arvioida asiaa on verrata datakeskusten suunniteltua tehoa (MW/GW) maan keskimääräiseen sähköntuotantoon:

• Suomen sähköntuotanto on nykyisin noin 70–80 TWh vuodessa, mikä vastaa keskimäärin noin 8–9 GW:n jatkuvaa tehoa.
• Jos pelkästään tällä hetkellä tunnettu datakeskusputki toteutuu noin 2,8 GW:n laajuisena, se vastaisi noin 30–35 % Suomen nykyisestä keskimääräisestä sähköntuotannosta.
• Jos datakeskukset toimisivat korkealla käyttöasteella, niiden sähkönkulutus voisi nousta luokkaan 20–25 TWh vuodessa, eli noin neljännekseen tai jopa kolmannekseen Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta.

Maa​	Sähköntuotanto​	Datakeskuspipeline suhteessa sähköjärjestelmään​
Saksa​	~500 TWh/v​	Suuri kapasiteetti, mutta pieni osuus koko sähköjärjestelmästä​
Ranska​	~500–600 TWh/v​	Samoin melko pieni suhteellinen osuus​
Iso-Britannia​	~300 TWh/v​	Merkittävä mutta ei dominoiva osuus​
Ruotsi​	~170 TWh/v​	Suuri suhteellinen osuus​
Norja​	~150 TWh/v​	Suuri suhteellinen osuus​
Suomi​	~70–80 TWh/v​	Euroopan suurimpia suhteellisia osuuksia​

Lähde: tekoäly

Fortumin perusteellinen selvitys uuden ydinvoiman kannattavuudesta antaa selvän tuloksen: Sähkö on tällä hetkellä liian halpaa uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. Yhtiön toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoo, että ydinvoiman rakentamisen edellytyksenä olisi suunnilleen keskieurooppalainen sähkön hinta eli noin kaksinkertainen hinta Suomeen verrattuna.
Lähde: yle.fi

Fortumin osakekurssi on noussut erityisesti syksyn aikana, eli samaan aikaan kuin muiden suurten eurooppalaisten sähköyhtiöiden osakekurssit ovat tehneet rajun loikan. Syy kurssinousuun on datakeskusten investointibuumi, joka on kiehunut Yhdysvalloissa. Tekoälyn käyttöönoton kilpajuoksu on lisännyt datakeskusten investointeja kymmenien ja nyt jo satojen miljardien innolla ympäri maailmaa. Esimerkiksi USA:ssa New Yorkin alueen suuri sähköyhtiö Constellation Energyn osakekurssi on noussut kuluvan vuoden alusta jo 51 prosenttia.

Yhtiön osinkotuotto on 0,5 prosenttia ja yhtiön P/E-luku on 12 kuukauden ennusteella laskettuna noin 33x eli lähes Nvidian luokkaa. GE:n erikseen listauttaman GE Vernovan (GEV) osakekurssi on noussut kuluvan vuoden alusta 76 prosenttia. Menossa on siis kilpajuoksu tekoälyn infrastruktuurin rakentamisesta, missä ensimmäisessä aallossa ovat datakeskusten rakentaminen ja niiden täyttäminen servereillä ja niille sähkön hankkiminen hinnalla millä hyvänsä.

Tällä hetkellä Suomessa on jo 33 datakeskusta, joiden kapasiteetti on noin 285 megawattia eli karkeasti yhden paperitehtaan tehon verran. Viiden vuoden kuluttua maamme datakeskusten tarvitsema teho olisi suunnitelmien mukaan yli 1,5 gigawattia, eli Olkiluoto 3 tehon 1,6 gigawatin suuruinen. Kaikkien jo tiedossa olevien investointisuunnitelmien yhteiskapasiteetti on yli 3,4 gigawattia eli suunnilleen sama kuin TVO:n Olkiluoto OL1, OL2 ja OL3 yksiköiden yhteisteho.
Lähde: salkunrakentaja.fi

 

[-Teme-]

Sähköenergian markkinahinta on jo lähes kaksinkertaistunut tuosta vuoden takaisesta fortumin dirikan haastattelusta, kun tarkastelussa on kuukaudet 1-5/2025 vs 1-5/2026
Vuonna 2025 SPOT keskihinta 5.34snt/kWh
Vuonna 2026 SPOT keskihinta 9.54snt/kWh

 

[Espejot]

Olisin yllätynyt jos Fortum tarkastelee sähkön hintaa 6 kk ajanjakolla miettiessään investointeja, varsinkin ydinvoimaan.

 

[LosD]

fortum on useammassa datakeskushankkeessa kehittäjänä, tiedä sitten kenelle tekevät datakeskuksia. Pieni aavistus on olemassa.