Uskon vain, mitä asiantuntija sanoi haastattelussa (oli jonkin suuren kuljetusliikkeen johtohenkilö ja muistaakseni vielä alan liiketoimintajärjestössä toimiva. Työn kautta oli suoraa kokemusta erilaisten käyttövoimaratkaisujen kannattavuudesta ja soveltuvuudesta erilaisiin kuljetustehtäviin eri etäisyyksillä ja kuljetusprofiileilla. Yksitylskohtia en enää muista). Ei paljon auta, vaikka maassa keskimäärin rekkaa lastataan vajaakuormille vakiolinjoilla, jos on sopimus lähes täysien kuormien ajosta vaikkapa Uudelta maalta Oulun -- Tornion seutuville eikä käytettävissä ole pakolliseen tauotukseen sopivia 1MW:n latureita varmasti koko matkan varrella. Se, että on on olemassa 11900 kg painavia kuorma-autoja 729 kW(h?) akulla ei ole sama asia kuin pitkälle säännölliselle reitille tarvittavan yhdistelmän paino ja miten tämä vertautuu polttoaineella toimivan vastaavan kokonaispainon ajoneuvon kuormauskykyyn.
Mitä on ilmastonmuutos
- Viestiketjun aloittaja tet
- Aloituspäivämäärä
pökö
Kaivo jäässä
Eikö tämä ole jo olemassa olevaa tekniikkaa sotapuolella?
Jäänmurtajissa on. Venäjällä kaikki taitaa olla sotapuolta. Sukellusveneissä myöskin.
Kaikki jenkkien lentotukialukset (11 kpl aktiivipalveluksessa, 3 kpl rakenteilla ja 2 kpl tilattu).
Ne on liian kalliita, kuten sotakamat yleensä. Mutta kiinalaisilla on nyt sulasuola- ja thorium-reaktoreita mielessä. Ja toki ideana teollinen tuotanto, millä kustannukset alas.
Tulihan se "Swan pitää vetää ilman kusitaukoa Hangosta Jäämerelle".
Kuorma-autojen sähköistämisessä jos vaikka aloitetaan alle 500km päiväajoista, niin kattaakohan tuo luokkaa 95-98% kaikista ajokilometreistä? Kyllä sille Helsinki-Tornio rautarulla-reitille voi edelleen jättää jonkun diesel-rohjon... Siitä ei ole epäilystä.
Uudeltamaalta Oulun-Tornion seudulle johtaa tie, jonka varrella on 25 kV sähkölinja koko matkalla. Ei lopu "nupista" sähkö kesken matkan.
Rautatie.
Yleensähän noihin linjoihin sallitaan luokkaa muutaman sadan kilowatin käyttökohteiden liittäminen (vaikkapa Carunalla on moisia karttoja nähtävillä). Eli voidaan perustaa latauspaikkoja, joissa 1/3 rekkaa voidaan pitää latauksessa kerrallaan ja koko väliä voi ajaa jopa yksi rekka suuntaansa koko välillä.
Noinhan juuri itsekin ehdotin, eli tuosta kannattaa alkaa. Ja ne, jotka ymmärtävät asiasta käytännössä, päättävät asioista ja vastaavat taloudesta ovat noin toimineetkin (mikä sekin tuli jo todetuksi).
Eiköhän kiinalaisten mielessä ole torium-reaktoreiden ja sulasulajäähdytyksen soveltaminen perusvoimaa tuottavissa suurehkoissa ydinvoimaloissa? Painon, tilavaateen ja tarvittavien lisäjärjestelmien takia noiden soveltaminen nimenomaan kauppalaivojen tarpeisiin vaikuttaa aivan utopistiselta ajatukselta.
Toisin kuin esität, käytössä olevien varsin voimakkaasti rikastettuun uraaniin perustuvien "sotilasreaktorien" edut ovat juuri laivakäytössä suuret ja niitähän käytetään sukellusveneiden, tukialusten ja muiden suurten pintasota-alusten ohella myös jäänmurtajien voimanlähteenä Venäjällä ja kaiken kaikkiaan kyse on teknisesti valmiista ja laajalti koetellusta teknologiasta. Myös 1960-luvulla rakennetuissa kauppalaivapiloteissa käytettiin noita. Valitettavasti vain silloisessa Länsi-Saksassa kehitetty Otto Hahn oli noista piloteista ainoa teknisesti suhteellisen onnistunut (USA:n ja Japanin konstruktiot eivät onnistuneet kuin demonstraatioina), mutta taloudellisessa mielessä tuokin epäonnistui. Venäläisten sulaan lyijyyn perustuva primäärijäähdytyskierto saattaisi kuitenkin omata etuja verrattuna nykyisin yleisesti sovellettuun painevesiprimäärikiertoon, eli mikä jäähdytyskierron sisällön painossa menetetään saadaan mahdollisesti ainakin osittain takaisin reaktoriastian keventymisenä.
Itseasiassa se laivoissa tuotettu sähkö tehdään varsin hyvällä hyötysuhteella. Toki dieselmoottorin hyötysuhde on rajallinen, mutta pitkälle jalostettua polttoainetta vaativan polttokennon lisäksi juuri parempaan hyötysuhteeseen ei ole mahdollista nykytekniikalla päästä.
Liikennehän on siirtynyt kiskoilta kumipyörille siksi että junat ovat niin joustamattomia kuljetusmuotoja, soveltuvat hyvin vain erittäin suurien massojen siirtoon tai hyvin väljään aikatauluun.
Joskushan VR kuljetti rekkoja junalla, mutta käytännössä ajaminen tuli halvemmaksi, joten ei tuota enää juuri harjoiteta.
Polttomottoriautojen elinkaari ilman suurempia remontteja on huomattavasti pidempi. Korjaukset ja vähäiset huollot vielä noin 25 vuotiaalle ovat varsin mitättömiä. Kustannuksetkin tulevat pääasiassa veroista. Verotuksen keveydestä huolimatta, sähköauto ei taida olla vielä tänä päivänä mikään säästöpossu
Vaikea kyllä sanoa elinkaaresta mitään, kun ei ole vielä ensimmäisenkään sähköautosukupolven elinkaarta nähny.
Sähköauton edlullisuushan muodostuu pienistä käyttö- ja huoltokustannuksista, ja se pätisi hyvin selkeästi myös ilman verotusta, varsinkin nykyisellä polttoainehinnalla. Korjauskustannuksissa taas polttisten hinnat nousevat ja sähkäreiden laskevat, joten sen saa kääntymään miten päin vaan sillä perusteella minkä tarkastelujakson ottaa.
Ei tuo massa käytännössä tule vastaan kuin puu ja sorakuljetuksissa, 99% raskaasta liikenteestä ei ole maksimikokonaismassalla. Toki akselimassat ovat usein tapissa, mutta suurimmassa osassa autoja olisi ihan hyvin mahdollista lisätä yksi akseli, jos tarvitaan lisää kokonaismassaa.
Teiden kantavuushan ei ole ongelma - tai se lisäakseli ratkaisee sen, mutta siltojen kannalta sillä kokonaismassalla on merkitystä.
Nuo isot säiliöt ovat kansainvälistä liikennettä ajavien rekkojen juttu, tankataan säiliöt täyteen siellä missä polttoaine on halpaa ja saadaan kilpailuetua alueilla jossa kalliimpaa. Paikallisesti pyörivissä kuorkeilla siellä mittarilla voidaan käydä sitten esim 200-300km välein, kun koskaan ei olla 50km kauempana kotipihasta.
Ja 1% kuorma-autoista on ylipäätään täyden laillisen kokonaismassan autoja.
Itseasiassa merkittävässä osassa autoista sitä kokonaismassaa rajoittaa lain määräämä auton mini teho-painosuhde.
pökö
Kaivo jäässä
Ei hyötysuhde silti ihan surkea ole kun moottorien hukkalämmöt käytetään eikä jäähdytetä mereen.
Huonompi hyötysuhde ydinvoimalassa taitaa olla
Siellä missä 99% laivoista seilaa, ei lämmitystarvetta taisa juuri olla.
pökö
Kaivo jäässä
No ne ei sitten seilaa kuin jossain joessa kaislahattu päässä.
Mutta oikeissa laivoissa on kyllä lämmitystarvetta.
Ai siellä missä on >30C mämmitä suurimman osan vuodesta.... Mutta joo... Lämpöä saa sivutuotteena jos on tarve, mutta sähkön tuotto ei ole kaksinen hyötysuhteelta.
Ja kylmärahtia on luultavasti aika paljon enemmän kuin lämmitettyä rahtia
Tekisi hyvää kulutukselle jos vaikka laivan sähköt tulisi viikon akuista
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Silti halajat moottorivoimaloita suomeen?
Kyllä ehdottomasti. Se 98% ei riitä kun tarvitaan 100%
pökö
Kaivo jäässä
Olen ihan samalla kannalla. Ehkä näitä havahdutaan tekemään jälkijunassa kun huomataan että tarve on totinen
Husky
Hyperaktiivi
Yle radiouutisista* kuulin, että eduskunta ottaisi käsittelyyn suomalaisen turpeen tilanteen.
Syytä olisi vapauttaa, kun eikö se nyt niin ole, että hiilihommat on paremmalla tolalla kuin öljyn kanssa, kun korvaisi ulkomaisen öljyn käyttöä?
Täytyy edelleen ihmetellä mitä hyväntahtoinen suomalainen tekisi, jos Suomessa olisi öljylähde. Kai sen käyttö kiellettäisiin ja ostettaisiin öljy rajanaapureilta, jotka sumeilematta hyödyntää.
*En nyt käytä aikaa etsiä tarkkoja sanamuotoja/kirjallista lähdettä ja tuo teksti on oma mielikuvani mitä toimittaja sanoi
Syytä olisi vapauttaa, kun eikö se nyt niin ole, että hiilihommat on paremmalla tolalla kuin öljyn kanssa, kun korvaisi ulkomaisen öljyn käyttöä?
Täytyy edelleen ihmetellä mitä hyväntahtoinen suomalainen tekisi, jos Suomessa olisi öljylähde. Kai sen käyttö kiellettäisiin ja ostettaisiin öljy rajanaapureilta, jotka sumeilematta hyödyntää.
*En nyt käytä aikaa etsiä tarkkoja sanamuotoja/kirjallista lähdettä ja tuo teksti on oma mielikuvani mitä toimittaja sanoi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Käyttökustannusten osalta etu on selvä varsinkin kotilatauksen osalta. Mutta mitä ovat polttomoottoriauton huoltokustannukset, varsinkin ne, mitkä liittyvät siihen käyttövoimaan? Budjetoisin öljynvaihdon, öljynsuodattimen vaihdon ja ehkä dieseleissä polttoainesuodattimen + ilmansuodattimen vaikka joka 3. vuosi. Nämä tekevät noin sata euroa vuodessa. Katsastuksessa pitää maksaa pakokaasutestistä. Harvemmin tehtävä jakopää ja laturin hihna lisäksi toiset sata euroa vuodessa. Muut asiat taitavat olla aika samoja.
Muistutetaan nyt vielä, että en minä sähköautoa vastusta. Olen vaan katsonut, ettei minulla ole varaa siihen nyt. Ehkä olen kuitenkin arvioinut väärin.
Ei nuo mihinkään simulaatioon perustu, kyllä palamisreaktiot ovat ihan peruskemiaa ja täysin mitattavissa. Satavarmasti tuon verran tuprahtaa taivaalle. Debatti käydäänkin toisella suunnalla, eli koska ja miten paljon sieltä taivaalta palaa takaisin jemmaan, ja minne. Mutta ei sielläkään puolella mitään epäselvää kyllä ole. Koska turvetta ei kasvateta yhtään lisää poltetun tilalle (se mikä kasvaa itsestään kasvaisi joka tapauksessa), on kyse fossiilisesta polttoaineesta.
Sitten kun ei ole enää varaa polttomoottoriautoon - sitten on hyvä siirtyä sähköön.
Husky
Hyperaktiivi
Keskittäminen on hyvästä yleensä. Akut pitäisi nyt keskittää jakeluautoihin ja lähibusseihin. Valtio voisi tukea firmoja sillä rahalla mitä menettää polttishlöautoista veroina ja mieluusti vähän alentaa verotusta niistä.
Näin saataisiin ihmismassoille kaupunkeihin vähennettyä muitakin kaasuja kuin co2 ja hiukkasia.
Ja kuljetuskustannuksia kenties alemmas ja tavaran hintaa
Näin saataisiin ihmismassoille kaupunkeihin vähennettyä muitakin kaasuja kuin co2 ja hiukkasia.
Ja kuljetuskustannuksia kenties alemmas ja tavaran hintaa
Minulla on se käsitys, että jakeluliikenne ja lähibussit sähköistyvät jo nyt koko ajan kovaa vauhtia. Mistä tämä ajatus keskittämistarpeesta tulee. Ei sähköautojen akuista tietääkseni ole pulaa, ainakaan tällä hetkellä.
juuri näin.
ja totta, että akkujen valmistuskapasiteetti ja materiaalitkin arvokas resurssi, joka kannattaa kohdentaa hyvin. Väittäisin, että kohdentuu jo nyt hyvin 1) paljon ajavat (=ammattiautoilijat ja työkseen ajavat) 2) lähibussiliikenne 3) isosti jo jakeluliikenne. Autot uusiutuvat noissa ryhmissä nopeasti ja kilsoja tulee paljon. Puolangan mummon 10tkm per vuosi ajettu pikkuauto ei oikeataaan ole merkityksellinen isossa kuvassa.
Mutta väittäisin, että kohdennus toimii nyt hyvin. Eli lainsäädäntö jne on kohdallaan ja toimijat tekevät hyviä päätöksiä. Ja homma etenee.
Taustallahan on esim kuntien kilpailutuksissa taksikuljetuksissa sähköstä saa lisäpisteitä. Bussilinjojen kilpailutukset varmaan melkein pakottaa sähköön jne. Taustalla varmaankin kuntien päästötavoitteet jotka ohjaavat kilpailutusten pisteitä.
Mielenkiintoinen tulkinta...
Luonnossa on oma luonnollinen hiilikiertonsa. Joissain proseseissa hiiltä päätyy ilmakehään, joissain toisissa taas sieltä pois. Luontaisesti nämä ovat tasapainossa. Ihminen sitten sotkee omalla toiminnallaan tätä kiertoa. Ilmasto-ongelma johtuu siitä, että ihminen on tuottanut enemmän ensin mainittuja prosesseja, vähemmän jälkimmäisiä, jolloin hiilitase ei ole ollut tasapainossa, ja siksi ilmakehän CO2-pitoisuus on lisääntynyt.
Jotta homma olisi tasapainossa, pitää meidän ottaa hiiltä yhtä paljon ilmakehästä pois, kuin sinne työnnämme. Jos siis poltamme jotain, lähtökohtaisesti sitä samaa tavaraa (tai vastaava hiilimäärä jotain korvaavaa) pitää kasvattaa tilalle, jotta tasapaino säilyy. Ja tämä kasvatus on tottakai oltava ylimääräistä, sen päälle mitä ilman ihmisen toimintaa luontaisesti tapahtuisi - aivan kuten se tupruttelukin on ylimääräistä luontaisen päälle.
Esimerkiksi puuta voimme polttaa tietyin edellytyksin, jos ja kun ihmisen toimet lisäävät puuston kasvua verrattuna luonnolliseen kasvuun. Turpeen kasvua me emme ymmärtääkseni ole samalla lailla lisänneet, kuten esimerkiksi puun kasvua metsänhoitotoimilla.
Hempuli
Töllintunaaja
Luonnonkiertojen tasapainon tarkastelujaksoissa on näkökulmalla merkitystä. Luonnon näkökulmasta voidaan miettiä vaikka auringon elinkaaren mittaista tarkastelujaksoa. Ihmiskunnan elinolosuhteiden näkökulmasta en pidä kymmenien sukupolvien mittaisia luonnonkiertojen tarkastelujaksoja enää kovin relevantteina.
Husky
Hyperaktiivi
No, Tampereella ainakaan ei jakelu eikä lähibussit tunnu sähköistyvän.
Akkujen hinnat pilvissä, joten liian suuren kysynnän voisi olettaa vaikuttavan, jolloin pitäisi tehostaa kohdentamista eikä kylvää hlöautoihin, jos/kun muualla parempi hyöty
Riippuu siitä, mihin vertaa. Jos historialliseen hintatasoon, niin alaspäinhän tuo on tullut kutakuinkin koko ajan.
Kuinka nopeasti noiden pitäisi sähköistyä? Kun kalustoa on vuosien varrella uusittu, niin käytössä on niin hyvää kalustoa, että liiketaloudellisesti (kun sekin pitää ottaa huomioon) olisi typerää vaihtaa iskussa olevaa kalustoa vain vaihtamisen vuoksi, vaikka se nyt oliskin sähköön siirtymistä. Artisti maksaa lipun hinnassa kalustoinvestointeja, joten tätäkään ei voi jättää huomioimatta kalustoinvestointeja suunnitellessa. Tampereen seudun busseista sähköbusseja oli syksyllä 2025 25%. Nyssen tavoitteena on siirtyä joukkoliikenteessä täysin päästöttömiin käyttövoimiin vuoteen 2030 mennessä (lähde tekoäly). Jakeluliikenteessä siirtymä sähköön varmaan vie pidempään. Esim. Posti hoitaa jo huomattavan osan ydinkeskustan pientavarajakelusta sähköautoilla (lähde tekoäly). Ei muutos sähköön napista painaen tapahdu jakelupuolellakaan, mutta käynnissä on sielläkin.
Husky
Hyperaktiivi
^Sepä se, liiketalous pitää huomioida. Sillä meinasinkin, että polttisverotuksessa menetetyt rahat ohjattaisiin tukemaan firmoja kaupunkiliikenteen sähköistämisessä. Kyse on millä tavalla tukiaiset/rahat käytetään.
Vaikutelma on että sähköhenkilöautot lisääntyy kuin sienet sateella, kun muut verotetaan pois kuviosta, niin kyseessä on mihin kohdennetaan. Eikä lähibussit ole ainoa, jos ne muka sähköistyy tuolla vauhdilla, jakeluautoja ei juuri näy sähköisiä.
Jonkin yksittäisen sähköbussin sentäs näkee, jos kauan kyttää mutta käytännössä jos hiihdät ylämäkeen tien vieressä, niin bussi myrkyttää sinut tappavilla pienhiukkasilla regeneroinnissa (parempi keuhkoille olisi sama annos 1000x isompia hiukkasia) ja samaan aikaan menee 50 sähköhlöautoa ohi.
Vaikutelma on että sähköhenkilöautot lisääntyy kuin sienet sateella, kun muut verotetaan pois kuviosta, niin kyseessä on mihin kohdennetaan. Eikä lähibussit ole ainoa, jos ne muka sähköistyy tuolla vauhdilla, jakeluautoja ei juuri näy sähköisiä.
Jonkin yksittäisen sähköbussin sentäs näkee, jos kauan kyttää mutta käytännössä jos hiihdät ylämäkeen tien vieressä, niin bussi myrkyttää sinut tappavilla pienhiukkasilla regeneroinnissa (parempi keuhkoille olisi sama annos 1000x isompia hiukkasia) ja samaan aikaan menee 50 sähköhlöautoa ohi.
Tampereen bussien tilanne kesä 2026 - eli neljännes menee sähköllä.
"Kaikkiaan Tampereen seudun joukkoliikenteessä liikennöi tällä hetkellä noin 330 linja-autoa, joista 80 on sähköbusseja."
lähde:https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000011994859.html
"Kaikkiaan Tampereen seudun joukkoliikenteessä liikennöi tällä hetkellä noin 330 linja-autoa, joista 80 on sähköbusseja."
lähde:https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000011994859.html
Siis minkä akkujen hinnat on pilvissä?
Uudistumisnopeus on aivan kiinni kaupungin tms. tarjouspyynnöistä julkisen liikenteen järjestämisessä ja erityisesti sen pisteytyksessä ja toisaalta kaupungin oman liikennelaitoksen hankinnoista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on toimittu edelliseltä pohjalta ja väittäisin, että sähköbussien osuus on lähes luokkaa 80% ... 90% aivan mutu-tuntuman perusteella. Toisaalta Turussa taitaa sähköbusseja näkyä tätäkin enemmän, kun kaupungin liikennelaitos on niihin satsannut jo pitkään.
Etelänavalla ennätyslämmintä. Aikaisempi ennätys rikki 2 asteella. Nyt 15.4 astetta.
www.theguardian.com
Scientists said the high of 15.4C broke the previous record set at the same station in 1998 by 2C. “This is absolutely crazy,” said Raúl Cordero, an Ecuadorian climate professor at the University of Groningen. “It is also about 20C above normal for this time of the year. That is a huge anomaly.”
Record winter temperatures in Antarctic raise fears over speed of climate breakdown
Temperatures above 15C ‘very strange’ say scientists, as snow melts and rain falls on glaciers in usually frozen region
www.theguardian.com
Scientists said the high of 15.4C broke the previous record set at the same station in 1998 by 2C. “This is absolutely crazy,” said Raúl Cordero, an Ecuadorian climate professor at the University of Groningen. “It is also about 20C above normal for this time of the year. That is a huge anomaly.”