USA:ssa viranomaiset tekivät aikoinaan tiukan sääntelyn, millaiset ajovalot autoissa pitää olla ja tuloksena oli "Sealed beam" standardi. Sääntelyn alussa valot olivat sen ajan tyylin mukaisesti pyöreitä. Kaukovaloina nuo kestävät harrasteauton keulalla vuosikymmeniä eikä kosteus taatusti vaivaa.
"From 1940 to 1956, U.S. law required all cars to use two 7″ round sealed beam headlamps, with one lamp on each side of the vehicle. Each lamp was dual filament, serving as both low and high beams. In 1957, the U.S. law changed, allowing the use of four sealed beam headlamps, each lamp measuring 5 3/4″ "
Tavoitteet olivat ylevät: taata että vioittuneet valot korjataan kunnolla, että valot eivät häikäise ja alentaa erityisesti auton käyttäjien huoltokustannuksia ja mahdollisuuksia millä tahansa huoltoasemmalla tienpäällä. Vuosien saatossa tuli hiukan lisää vaihtoehtoja mutta ei kovin paljon: kaksi erikokoista nelistakanttista. Näillä mentiin 1983 saakka ja käytännössä näitä standardivaloja käytettiin vielä jonkin aikaa uudemmissakin. Asia ilmeisesti sopi jotenkin myös autonvalmistajille, tuotantokustannukset alenenivat ja tuontiautojen villit valoviritelmät oli pakko tehdä US standardin mukaisiksi, jos mieli myydä autoja USA:ssa. Siksi USA:n vientimallit olivat keulaltaan vähän erilaisia. Standardi määräsi sekä valolaitteen koon että sijainnin, mm minimikorkeuden. Tuontisportteihin piti tehdä nousevia mulkosilmiä, joiden sisällä joko pyöreä tai neliskanttinen std. valolaite, tylppäkeulaisemmat muotoiltiin dollarihymyjen näköisiksi, joissa tyypillisesti 2x2 (neliskanttista) lyhtyä. Suurempi oli yleinen kuorma-autoissa ja hiukan EU modifioituna + vaihdettavalla polttimolla sitä käytettiin myös Euroopassa. Amerikkalainen standardi ei kelvannut Euroopassa ja Japanissa mutta lyhdyt oli helppo vaihtaa ja yhteensopivien tarjonta runsasta.
Standardi kumottiin vanhanaikaisena lähinnä autoteollisuuden painostuksesta, kun keuloista haluttiin virtaviivaisempia. Myös jäteongelma tunnistettiin, kun sen pienen lampun vuoksi piti vaihtaa se koko lyhty. Siksi ne olivat myös aika pieniä. Hinnat olivat kuitenkin erittäinen kohtuulliset ja lyhdyt aina kirkkaat. Tilalle tuli ensin erilaisia halogeenilamppuviritelmiä lukuisine erilaisine polttimoineen. Alusta saakka vastaongelmaksi nousi heti "lyhtykauppakiskonta", kun valolaitteista tuli automallikohtaisia design -tuotteita. Kuluttajan asema ei ainakaan parantunut, tuskin paljon jäteongelmakaan.