Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia

[Vilburi]

Saako se veden kuumaksi. Yhdessä, missä käyttövettä lämmitettiin kierukan kautta, vettä ei saanut lähelläkään riittävän kuumaksi edes tuolla minimivirtaamalla.



Luulisi että se osaisi pienentää kierrokset noin alas myös ilman quiet tiloja jos tilanne, eli lämmöntarve, sitä vaatii. Onko niin ettei säätö toimi kuin "manuaalisesti"?

Itse käsitän että puskuritankin lämpötila-anturia tarvitaan vain hyvin suurissa puskureissa, joissa vesi oikeasti kerrostuu. Esim. 500 litrainen voisi olla jo sellainen. Pienissä puskureissa mitataan tankin "täyttymisaste" ihan siitä että paluuvesi kuumenee kun puskurin kapasitetti on tullut käytettyä loppuun ja vesi lähtee jo toiselle kierrokselle lämpenemään lisää.

Meillä käyttöveden lämpötilan pyynti 55 astetta.
Service cloudin käyristä katsottuna.
Quiet mode pois päältä.
Menoveden lämpötila max 64.75.
Tuloveden lämpötila max 54.5.
Todellinen varaajan lämpötila max 56.
Kompressorin taajuus 27-35hz.

Käyttöveden hystereesi kasvoi 8-10 asteeseen kun virtaus pieneni.

Ja tosiaan lisävastus on nyt käynyt päällä ehkä 5 minuuttia.
Menoveden lämpötila oli 59 ja varaajan lämpötila 51 astetta kun vastus meni päälle.

Mutta esim eilen lisävastus ei ollut päällä, menovesi nousi 59 asteeseen ja varaaja lämpeni 55 asteeseen.
Täytyy seurata tuota asiaa täytyykö virtausta nostaa.

Meillä kun tuo pieni "varaaja" on neliputkiliitännällä kiinni niin tietääkseni vesi pääsee kiertämään menosta paluuseen ilman että vesi kiertää lattian kautta ensin.
Kiinnostaisikin tietää miten toimii 2 putkiliitännällä, kuinka kauan kestää lämmittää pönttö lämpimäksi ja kauanko kestää että lämpö on käytetty lattiakierron kautta paluuseen.

 

[Arisoft]

Ja tosiaan lisävastus on nyt käynyt päällä ehkä 5 minuuttia.
Menoveden lämpötila oli 59 ja varaajan lämpötila 51 astetta kun vastus meni päälle.

Mutta esim eilen lisävastus ei ollut päällä, menovesi nousi 59 asteeseen ja varaaja lämpeni 55 asteeseen.
Täytyy seurata tuota asiaa täytyykö virtausta nostaa.

Tuo vastuksen kytkeytymisen strategia on valittavissa jossain määrini asetuksista. Siellä paremmassa ohjekirjassa on yritetty selittää eri toimintatavat. Kannattaa käydä ne läpi. Turhaa sitä vettä on lämmittää vastuksilla jos pumppu siihen kykenee. Tuossa ongelmatapauksessa se ei osannut käyttää edes vastuksia. Syy oli mielestäni siinä että sen kierukka ei siirrä tarpeeksi tehoa tankkiin ja paluuvesi menee ylikuumaksi.

Meillä kun tuo pieni "varaaja" on neliputkiliitännällä kiinni niin tietääkseni vesi pääsee kiertämään menosta paluuseen ilman että vesi kiertää lattian kautta ensin.
Kiinnostaisikin tietää miten toimii 2 putkiliitännällä, kuinka kauan kestää lämmittää pönttö lämpimäksi ja kauanko kestää että lämpö on käytetty lattiakierron kautta paluuseen.

Sellainen liitäntä että puskuri on T-haarassa kiinni takaa sen, että lämmitykseen menee juuri sitä mitä pumppu tuottaa eikä sekoitettua. Neliputkisessa sama tapahtuu kun kuuma kerrostuu ylös. Liian pienessä puskurissa kaikki menee heti sekaisin, joten sellaiseen neliputki kuulostaa oudolta ratkaisulta. En silti usko että erot ovat merkittäviä eikä se auta pätkäkäyntiin pätkääkään. Puskuri on kuuma kumminkin parissa minuutissa jos lämmitykseen menevä vesimäärä on pumpun tuottoa selvästi niukempi.

 

[Pretor]

Sellainen liitäntä että puskuri on T-haarassa kiinni takaa sen, että lämmitykseen menee juuri sitä mitä pumppu tuottaa eikä sekoitettua. Neliputkisessa sama tapahtuu kun kuuma kerrostuu ylös. Liian pienessä puskurissa kaikki menee heti sekaisin, joten sellaiseen neliputki kuulostaa oudolta ratkaisulta.

Jep, täysin väärä kytkentä vetää neliputkisena johonkin 50l puskuriin. Tuohon joku 200l puskurikin on vähän turhan pieni.
Tuo oma 500l välilevyineen vielä menee, mutta mielellään sitä isommankin ottaisi.

Meillä kun tuo pieni "varaaja" on neliputkiliitännällä kiinni niin tietääkseni vesi pääsee kiertämään menosta paluuseen ilman että vesi kiertää lattian kautta ensin.
Kiinnostaisikin tietää miten toimii 2 putkiliitännällä, kuinka kauan kestää lämmittää pönttö lämpimäksi ja kauanko kestää että lämpö on käytetty lattiakierron kautta paluuseen.

Ei se idea ole lämmittää tuota puskuria ja purkaa sitä lattiaan. Tuon idea on olla ainoastana lisävesitilana lattialämmityksen kaverina sulatuksia varten.
Sulla on täysin väärin kytketty koko systeemi.
Korjaa kytkentä ja aja käyrällä lattiaan. Pätkäkäynniltä ei siltikään välty.

 

[Vilburi]

Jep, täysin väärä kytkentä vetää neliputkisena johonkin 50l puskuriin. Tuohon joku 200l puskurikin on vähän turhan pieni.
Tuo oma 500l välilevyineen vielä menee, mutta mielellään sitä isommankin ottaisi.
Ei se idea ole lämmittää tuota puskuria ja purkaa sitä lattiaan. Tuon idea on olla ainoastana lisävesitilana lattialämmityksen kaverina sulatuksia varten.
Sulla on täysin väärin kytketty koko systeemi.
Korjaa kytkentä ja aja käyrällä lattiaan. Pätkäkäynniltä ei siltikään välty.

Tosiaan käytettyyn taloon muutettiin vuosi sitten, ja koko vilp järjestelmänä uusi minulle.
Sitä onkin tässä yritetty opetella miten koko järjestelmän kuuluisi toimia ja sitten toimiiko se edes niin.
Laitteiston asentanutta firmaa ei enään ole, sieltä en saanut mitään vastausta.
Laitteiston myynyt maahantuoja kävi paikanpäällä ja totesi että hänen mielestä on tehty juuri oikein.

Siinä olet varmaan ihan oikeassa että ei sen 50 litran pöntön tarkoitus ole olla koko taloa kannatteleva puskurivaraaja, vaan ehkä juuri sen verran että siitä olisi apua talvikeleillä sulatuksissa.

Niinhän se nyt toimii että varaajaan ylös syötetään lämmintä menovettä niin kauan kunnes se on sekoittunut ja palaava vesi varaajan alhaalta on saman lämpöistä.
Sitten kompressori sammuu.

Paluulinjassa on lattiakierron kiertovesipumppu ennen puskurivaraajaa mikä sitten varaajan läpi alhaalta ylös vain jatkuvasti kierrättää vettä.

Viimetalvena oli käytössä kiinteä asetus 30c meno.
Tuskin siihen varastoitunut lämpömäärä riittää edes kattamaan yhden sulatuksen vaatimaa lämpöä pakkaskeleillä.

Koska tuon panan sisäiseen paisuntasäiliöön ei pääse oikein käsiksi, ja on muutenkin juuri siinä rajalla että on vesimäärään nähden liian pieni.
Täytyisi se ulkoinen paisunta-astia jossain vaiheessa laittaa.

Kannattaako jotain muutakin putkihommaa asennuttaa samalla kertaa, jotta järjestelmästä saisi parhaan hyödyn irti ja mikä on oikea tapa tehdä se työ?

Auttaisiko 100-150 litran varaaja menopuolella sarjaan kytkettynä sen verran että kompressori ei kävisi jatkuvasti ja onko siitä hyötyä sulatuksiin kuinka paljon että olisi reserviä ottaa siitä lämpöä pois.

Extra 500 litran vesimäärän lämpimänä pitäminen teknisessä tilassa ei kuulosta sekään kustannustehokkaalta ratkaisulta.

Se mitä paluulinjan kiertovesipumppu lattiassa vettä kierrättää kaikki piirit auki on jakotukin virtausmittarit yhteen laskettuna 16.6 litraa min.
Pumppu on teholla 2/3 ja juuri sitä vauhtia tuntuu että se jaksaa sillä vettä kierrättää.

 

[Vilburi]

Tosiaan käytettyyn taloon muutettiin vuosi sitten, ja koko vilp järjestelmänä uusi minulle.
Sitä onkin tässä yritetty opetella miten koko järjestelmän kuuluisi toimia ja sitten toimiiko se edes niin.
Laitteiston asentanutta firmaa ei enään ole, sieltä en saanut mitään vastausta.
Laitteiston myynyt maahantuoja kävi paikanpäällä ja totesi että hänen mielestä on tehty juuri oikein.

Siinä olet varmaan ihan oikeassa että ei sen 50 litran pöntön tarkoitus ole olla koko taloa kannatteleva puskurivaraaja, vaan ehkä juuri sen verran että siitä olisi apua talvikeleillä sulatuksissa.

Niinhän se nyt toimii että varaajaan ylös syötetään lämmintä menovettä niin kauan kunnes se on sekoittunut ja palaava vesi varaajan alhaalta on saman lämpöistä.
Sitten kompressori sammuu.

Paluulinjassa on lattiakierron kiertovesipumppu ennen puskurivaraajaa mikä sitten varaajan läpi alhaalta ylös vain jatkuvasti kierrättää vettä.

Viimetalvena oli käytössä kiinteä asetus 30c meno.
Tuskin siihen varastoitunut lämpömäärä riittää edes kattamaan yhden sulatuksen vaatimaa lämpöä pakkaskeleillä.

Koska tuon panan sisäiseen paisuntasäiliöön ei pääse oikein käsiksi, ja on muutenkin juuri siinä rajalla että on vesimäärään nähden liian pieni.
Täytyisi se ulkoinen paisunta-astia jossain vaiheessa laittaa.

Kannattaako jotain muutakin putkihommaa asennuttaa samalla kertaa, jotta järjestelmästä saisi parhaan hyödyn irti ja mikä on oikea tapa tehdä se työ?

Auttaisiko 100-150 litran varaaja menopuolella sarjaan kytkettynä sen verran että kompressori ei kävisi jatkuvasti ja onko siitä hyötyä sulatuksiin kuinka paljon että olisi reserviä ottaa siitä lämpöä pois.

Extra 500 litran vesimäärän lämpimänä pitäminen teknisessä tilassa ei kuulosta sekään kustannustehokkaalta ratkaisulta.

Se mitä paluulinjan kiertovesipumppu lattiassa vettä kierrättää kaikki piirit auki on jakotukin virtausmittarit yhteen laskettuna 16.6 litraa min.
Pumppu on teholla 2/3 ja juuri sitä vauhtia tuntuu että se jaksaa sillä vettä kierrättää.

Ja korjauksena vielä edellä mainittu T liitäntä, onko se sitten parempi kuin sarjaan kaksputki liitännällä liitetty puskurivaraaja.

 

[Ton1A]

Kenellä on lisäkortti ja buffer tank anturi käytössä puskurivaraajassa, voisiko kertoa:
Onko siinäkin delta t kiinteä 5 astetta, huolimatta siitä että asetuksesta sen voi määrittää 0-10 astetta?

Lisäkortti löytyy ja olen testannut buffer tank anturia puskurivaraajassa. Voin vahvistaa, että siltikin dT on kiinteä 5 astetta.

Päädyin käyräajoon, eli buffer tank mode on pois päältä. Sillä tuo parhaiten toimii. Mulla on puskuritankkina vuoden '99 Jäspi öljykattila, mutta olen kyllä pohtinut josko sen vaihtaisi vaikkapa Energy Save 200l BT200TC-1, kierukalla ja 7.5 kW varavastuksella.

Mulla kumpikin lattiapiiri (pesutilat erikseen, kaikki muut tilat toisessa) ovat omien shunttiensa ja pumppujensa takana. Pana vaan pitää puskurin sopivan lämpimänä. Käyttövedelle on oma sähkövaraaja, mutta kattilan kierukassa esilämmitetään vähän.

 

[Pretor]

Niinhän se nyt toimii että varaajaan ylös syötetään lämmintä menovettä niin kauan kunnes se on sekoittunut ja palaava vesi varaajan alhaalta on saman lämpöistä.
Sitten kompressori sammuu.

Paluulinjassa on lattiakierron kiertovesipumppu ennen puskurivaraajaa mikä sitten varaajan läpi alhaalta ylös vain jatkuvasti kierrättää vettä.

Se mitä paluulinjan kiertovesipumppu lattiassa vettä kierrättää kaikki piirit auki on jakotukin virtausmittarit yhteen laskettuna 16.6 litraa min.
Pumppu on teholla 2/3 ja juuri sitä vauhtia tuntuu että se jaksaa sillä vettä kierrättää.

Ainut sellainen "helposti" (eli ilman asennuksia) tehtävissä oleva vaihtoehto sun tilanteessa neljäputkisella tällä hetkellä on yrittää sovittaa Panan ja lattiakierron virtaus samaksi (tai oikeastaan lattiakierto ihan vähän isommaksi), jotta se puskuri ei lämpene siihen tavoitelämpötilaan saman tien, kun kone käy. Käyräajolla lähtee silloin kaikki Panan tekemä lämmin suoraan kiertoon. Jos termarit alkaa kuristamaan lattiakiertoa ja kierto pienenee (lämmitystarve pienempi, kuin Panan minimiteho), niin silloin puskuri lämpeää (koska Panan virtaus muuttuu lattiapiirejä isommaksi) ja katkoo käynnin.
Vaatii myös sopivan lämpökäyrän löytämisen taloon sopivaksi.
Vie aikaa, mutta on tehtävissä ja järkevöittää käyntiä.
Joka tapauksessa kone tulee käymään lämmityskaidella pätkäkäyntiä, koska kone ei taivu kovin pienelle minimiteholle.

Jos on väkisin halua hommata isompi puskuri, niin ääni ehdottomasti tollaiselle isommalle esilämmityskierukalliselle.

 

[Arisoft]

Siinä olet varmaan ihan oikeassa että ei sen 50 litran pöntön tarkoitus ole olla koko taloa kannatteleva puskurivaraaja, vaan ehkä juuri sen verran että siitä olisi apua talvikeleillä sulatuksissa.

Sillä on kaksi tarkoitusta. Siihen siirtyy se vesimäärä mitä pumppu sylkee ja mikä ei mahdu lattian lämmityskiertoon. Sulatukseen sitä ei tarvita jos lattian lämmityskierrosta tulee riittävästi haaleaa vettä.

Jos saisit pumpun tuottamaan saman vesimäärän kuin mitä lattiaan virtaa, voisit poistaa koko puskurin tarpeettomana ja haitallisena.

Viimetalvena oli käytössä kiinteä asetus 30c meno.
Tuskin siihen varastoitunut lämpömäärä riittää edes kattamaan yhden sulatuksen vaatimaa lämpöä pakkaskeleillä.

Tuo viittaa siihen että lämmitystä on säädetty pumpun sijasta termostaateilla. Hyötysuhde heikkenee kun tehdään tarpeettoman kuumaa ja kuristetaan virtausta.

Pakkassäällä sulatuslämpö otetaan lattiasta kun termostaatit on auki ja vesi virtaa.

Auttaisiko 100-150 litran varaaja menopuolella sarjaan kytkettynä sen verran että kompressori ei kävisi jatkuvasti ja onko siitä hyötyä sulatuksiin kuinka paljon että olisi reserviä ottaa siitä lämpöä pois.

En ymmärrä? Yleensä ongelma ei ole se että kompressori käy koko ajan vaan se, että se sammuu ja käynnistyy jopa satoja kertoja vuorokaudessa. Tavoite on että se joko käy koko ajan tai harvakseen. Esim. kerran pari tunnissa.

tra 500 litran vesimäärän lämpimänä pitäminen teknisessä tilassa ei kuulosta sekään kustannustehokkaalta ratkaisulta.

Sellainen määrä on joskus tarpeen kun (yli) tehokas pumppu pärähtää käyntiin ja sen teho pitäisi varastoida johonkin, jotta se ehtii saavuttaa optimi hyötysuhteen ennen kuin se joutuu sammumaan. Jos pumppu starttaa pariksi minuutiksi hyötysuhde jää usein tosi heikoksi.

Se mitä paluulinjan kiertovesipumppu lattiassa vettä kierrättää kaikki piirit auki on jakotukin virtausmittarit yhteen laskettuna 16.6 litraa min.
Pumppu on teholla 2/3 ja juuri sitä vauhtia tuntuu että se jaksaa sillä vettä kierrättää.

Tuo 16,6 on kaiketi samaa luokkaa kuin pumpun tuotto minuutissa minimiasetuksella. Silloin T-haarasta menisi lähes kaikki lämmin vesi lattiaan ja vain hieman jäisi yli. Pumppu kävisi kunnes lattia on lämmennyt riittävästi. Puskurin kautta menisi vain pieni ohivirtaus.

 

[Pretor]

Tuo 16,6 on kaiketi samaa luokkaa kuin pumpun tuotto minuutissa minimiasetuksella. Silloin T-haarasta menisi lähes kaikki lämmin vesi lattiaan ja vain hieman jäisi yli. Pumppu kävisi kunnes lattia on lämmennyt riittävästi. Puskurin kautta menisi vain pieni ohivirtaus.

Minimillä mulla menee jossain 13-14l/min välissä tasaisella käynnillä, kun käytössä dT7.

@Vilburi
Yksi tapa saada Panan virtausta pienemmäksi on suurentaa dT-asetusta. Olikohan se 4 astetta oletuksena. Kokeile esim. dt7 alkuun, tai jopa isompikin, josta sitten tarvittaessa tiputtaa alaspäin.
Eli kone tekee lämmintä isommalla lämpötilaerolla, mutta pienemmällä virtaamalla vs. pienempi lämpötilaero ja isompi virtaama.
Toinen on tuo Quiet Moden käyttö, joka rajoittaa kompressorin käyntiä, eli kone ei myöskään spurttaa niin kovilla tehoilla. Auttaa varsinkin niillä kevyemmillä (lauhemmilla) keleillä, kun koneessa on tehoa liikaa suhteessa lämmöntarpeeseen.

Tuossa jotain esimerkkikäyntiä virtaamien suhteen talven pakkasilta. Isot piikit sulatuksia.

.