Sauna tai kuivauskaappi saattaa vähän hämätä. Tietty hetkellistä, mutta talosta ja kestosta riippuen saattaa jo huomata että lämmitys on paussilla.Eikö poistoilmasta saa keskiarvoistetun takaisinkytkennän
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Sauna tai kuivauskaappi saattaa vähän hämätä. Tietty hetkellistä, mutta talosta ja kestosta riippuen saattaa jo huomata että lämmitys on paussilla.Eikö poistoilmasta saa keskiarvoistetun takaisinkytkennän
Eikös tuo osaa pösän ihan itsekin, hakee hinnat netistä ja säätää lämpöjä hiukan sen(kin) mukaan. Pitäisi kuulemma jotkin säätiedotkin haeskella, mutta sitä en saanut ainakaan vielä toimimaan.eikä aux-liittimissä pösäohjauksia
No siihen 60% se laitto tämäkin kaveri, vaikka ei mikään IV-mies ollutkaan.Ilmanvaihdon säätö pelkällä poistolla ei ole vaikeaa. Lonkalta sanon että IV mies asettaa sen 60-65% luokkaan![]()
No näinhän tuo ILPO teki, mutta meillä kun tuo poistoputki tulee yläkerrassa puolilämpimän tilan kautta, niin ilma kerkiää jäähtymään matkalla ja ... No jonkun aikaa siinä meni, ennen kuin tuon kanssa oppi elämään ja tuo ilman lämpösäätö jäikin ikäänkuin backupiksi, pääsäätö tuolla kun otettiin loppuaikoina pelkästään min.paluusta.Eikö poistoilmasta saa keskiarvoistetun takaisinkytkennän
Osaa, mutta omaan makuun huonosti, kun siigen eimpysty vaikuttamaan esim mikä on 8masta mielestä halpa hinta ja mikä ei, ja montako halpaa tuntia/varttia saa lämmittää kunnolla. Mulla SPA on miedolla säädöllä, ja rankemman sitten teetän Shellyillä, se kombinaatio toimii hyvin itsellä.Eikös tuo osaa pösän ihan itsekin, hakee hinnat netistä ja säätää lämpöjä hiukan sen(kin) mukaan. Pitäisi kuulemma jotkin säätiedotkin haeskella, mutta sitä en saanut ainakaan vielä toimimaan.
Ilman tarkempaa tuntemusta oletankin että tuo seuraa vain niitä päivän halvimpia hetkiä, ei niinkään sitä paljonko se hetki varsinaisesti maksaa.Osaa, mutta omaan makuun huonosti, kun siigen eimpysty vaikuttamaan esim mikä on 8masta mielestä halpa hinta ja mikä ei, ja montako halpaa tuntia/varttia saa lämmittää kunnolla.
Näin tekee, sitten siihen on omaan makuun aika karkea säätö, että kuinka rajusti se lämpökäyrää säätää hinnan mukaan.Ilman tarkempaa tuntemusta oletankin että tuo seuraa vain niitä päivän halvimpia hetkiä, ei niinkään sitä paljonko se hetki varsinaisesti maksaa.
Joko nyt jo pitää lämmittää?No mutta nyt on eka yö ja aamusuihkutkin jo takana, eikä tarttenut palella, ei kämpässä eikä suihkussa. Kämpässä tasaiset 22, mitä ollaan totuttu pitämäänkin, vaikka yöllä ulkoanturi oli rekisteröinyt 12 astetta (Malmin kentän alin 9 astetta), joten lämmitykselle oli ollut jo pikkasen tarvettakin
Missä vaiheessa lämmitys pitäisi lopettaa? Ei kylmät lattiat märkätiloissa ole kivat kesälläkään.Joko nyt jo pitää lämmittää?
Aivan, unohdin ettei pilpeissä ole omaa piiriä märkätiloille, asunnon puolta tuskin lämmitetään vielä?Missä vaiheessa lämmitys pitäisi lopettaa? Ei kylmät lattiat märkätiloissa ole kivat kesälläkään.
Eihän tuo lämpöpumpusta riipu, vaan siitä että nykyään talot suunnitellaan rutiinomaisesti näin.Aivan, unohdin ettei pilpeissä ole omaa piiriä märkätiloille, asunnon puolta tuskin lämmitetään vielä?
Sikäli riippuu ettei siinä nyt ole kahta piiriä.Eihän tuo lämpöpumpusta riipu, vaan siitä että nykyään talot suunnitellaan rutiinomaisesti näin.
No jos ulkona on vain 12 astetta, niin kyllä tuo kerran, pari pattereihin yön aikana pukkaa sitä lämpöä. Ei nyt tietenkään paljoa kun ei ole paljolle tarvista, mutta lämmittää siis joka tapauksessa hitusen.Joko nyt jo pitää lämmittää?
Älvsbyssä ei ole lattialämpöä, vaan on patterit. Elikkäs märkätiloissa ei ole edes sitä ns. rättipatteriakaan lainkaan, lattioillakin vain muovimatto lastulevyn (?) päällä ilman mitään lämmitystä. Tosin itse kun tehtiin tuo yläkerran suihku/WC jota itse pääasiallisesti käytän, niin sinne laitettiin se betonikakku lattiaksi, johon upotettiin sähköinen lämmityskin.Ei kylmät lattiat märkätiloissa ole kivat kesälläkään.
Ai se on noin. Luulin että nykyään laitetaan lämpö pesutiloihin aina.Elikkäs märkätiloissa ei ole edes sitä ns. rättipatteriakaan lainkaan, lattioillakin vain muovimatto lastulevyn (?) päällä ilman mitään lämmitystä.
En tiedä miten se on "nykyään" mutta meidän 2010 Älvsbyn toimitukseen ei ainakaan kuulunut. Tai no nykyisinhän ei enää Älvsby edes myy mitään Suomeen, kun vetäytyi tänä vuonna jo kokonaan pois.Ai se on noin. Luulin että nykyään laitetaan lämpö pesutiloihin aina.
Kahdesta piiristä saatava hyöty on useimmiten aika vähäinen samalla, kun haittana ovat tarvittavat lisäosat (ja mahdollisten vikaantuvien kohteiden lisääntyminen). Kun kesällä märkätiloja lämmitetään, kierto täytyy tietenkin sulkea asuintiloista. Vastaavasti lattialämpöjä täytyy talvella tyypillisesti kuristaa märkätiloista talvella turhan ylilämpenemisen estämiseksi. Toki tarvitaan piirikohtaiset säätö- tai oikeastaan ON/OFF-venttiilit sähköisellä säädöllä, mutta yleensähän nuo asennetaan joka tapauksessa. Lämpöpumpulta vaadittavan lämpötilan ja vaihtuvasta virtaamasta aiheutuvien ongelmien kannalta kaikesta tuosta ei ole ainakaan merkittävää lisäongelmaa nykyisillä kiertopumpuilla (eikä säästöä tarvittavan puskurivaraajan tilavuuden kannalta).Yleensäkin aika hölmöä ettei märkötila ole omassa piirissään, tavalla tai toisella
Ei välttämättä, riippuu toteutuksesta.Kun kesällä märkätiloja lämmitetään, kierto täytyy tietenkin sulkea asuintiloista.
Sisäanturilla ei lattialämmitystalossa tee käytännössä mitään. Eikö nyt termostaatit löydy jossain muodossa muutenkin?
Nyt tämän Niben sisäanturin kanssa vähän pähkinyt mihinköhän sen voisi asentaa.
Hoitovapaahan systeemi on myös silloin, kun kussakin piirissä on lämmön säätöjärjestelmän komentamat ON/OFF-venttiilit, jotka sulekvat tai kuristavat tailan lämmitystä, kun lämmölle tai liialle lämmölle ei ole tarvetta.Jos lämmittimestä on mahdollista ottaa ulos 2 piiriä niin systeemistä tulee hoitovapaa.
Sehän tuon kahden piirin idea on että sinne pesutilaan saadaan oma käyränsä ja nimenomaan ei tarvitse sammuttaa tai rajoittaa mitään, vaan systeemi toimii ympäri vuoden automaattisesti.Kahdesta piiristä saatava hyöty on useimmiten aika vähäinen samalla, kun haittana ovat tarvittavat lisäosat (ja mahdollisten vikaantuvien kohteiden lisääntyminen). Kun kesällä märkätiloja lämmitetään, kierto täytyy tietenkin sulkea asuintiloista. Vastaavasti lattialämpöjä täytyy talvella tyypillisesti kuristaa märkätiloista talvella turhan ylilämpenemisen estämiseksi.
Ja mitä varsinaista hyötyö tuosta todellisuudessa olisi? Lämpöpumpun kannalta kulloinkin tarvittavan lämmitysveden lämpötila vaikuttaa tuottosuhteeseen, mutta useampi piiri auttaa hyvin vähän. Shuntti tuhlaa lämpimän veden entropiaa vähintään yhtä lailla kuin yksittäisten piirien kuristaminen ja vaihtoehto, ei vaihtoventtiilin lisääminen vähentää lämmönsiirron keskimääräistä tehoa, hankaloittaa puskurointia (tarvitaan ehkä lisää puskuritilavuutta) ja lisää lämpöpumppauksen tuottolämpötiklan vaihtelusta aiheutuvia häviöitä.Sehän tuon kahden piirin idea on että sinne pesutilaan saadaan oma käyränsä ja nimenomaan ei tarvitse sammuttaa tai rajoittaa mitään, vaan systeemi toimii ympäri vuoden automaattisesti.
No juu, tuohan voisi tosiaan olla yksi vaihtoehto, eikä johdotuskaan olisi kovin pitkäMeillä se on siinä keittiössä KHH menevän oven vieressä. Toiminut ihan hyvin mielestäni.
Kyllä tuosta Nibestä saa viriteltyä melkoisen hämähäkinkin jos vaan niin haluaaJos lämmittimestä on mahdollista ottaa ulos 2 piiriä niin systeemistä tulee hoitovapaa.
Joo, ei siitä mitään hyötyä käytännössä olekaan , mutta jos on esim osa taloa patterikierrolla ja osa lattialämmityksellä, niin silloin tuo kaksipiirinen systeemi on perusteltu.Ja mitä varsinaista hyötyö tuosta todellisuudessa olisi? Lämpöpumpun kannalta kulloinkin tarvittavan lämmitysveden lämpötila vaikuttaa tuottosuhteeseen, mutta useampi piiri auttaa hyvin vähän. Shuntti tuhlaa lämpimän veden entropiaa vähintään yhtä lailla kuin yksittäisten piirien kuristaminen ja vaihtoehto, ei vaihtoventtiilin lisääminen vähentää lämmönsiirron keskimääräistä tehoa, hankaloittaa puskurointia (tarvitaan ehkä lisää puskuritilavuutta) ja lisää lämpöpumppauksen tuottolämpötiklan vaihtelusta aiheutuvia häviöitä.
Kuristus automaattisesti ohjatuilla (termomoottori-) venttiileillä on yksinkertainen ja toimintavarma systeemi, joka on helppo automatisoida (normaalisti käytettävät säätöratkaisut tukevat tuota suoraan).
Nykyisin vain on saatavilla sen verran hyviä sähköisesti ohjattuja radiaattoriventtiileitä, etten ainakaan itse näe suurta eroa, onko kaksi erillistä piiriä vai yksi. Kriittistä on silloin hoitaa lattialämmön säätö ON/OFF-tyyppisen venttiilin pulssituksella (pulssien pituus minuutteja) yhdistettynä riittävään kiertopumpun paineeseen, jotta märkätilojen lattialämpö saadaan pakkaskaudella riittävän tasaiseksi eikä lattiaa turhaan lämmitetä liikaa. Itsellä tuollainen ainakin toimii hyvin myös yhden alakerran asuinhuoneen lattialämmön säädössä pitäen lattian suhteellisen tasalämpöisenä ja huoneen lämpötilan tasaisena, vaikka lisälämpöä tuleekin ajoittain merkittävästi runsaahkosta huoneeseen sijoitetusta tietotekniikasta ym. Lattialaatan on toki oltava melko massiivista laatua tai lämmitysjaksojen vielä lyhyempiä.Joo, ei siitä mitään hyötyä käytännössä olekaan , mutta jos on esim osa taloa patterikierrolla ja osa lattialämmityksellä, niin silloin tuo kaksipiirinen systeemi on perusteltu.