Nibe S735 wanhan PILP:n tilalle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja HiTec
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
eikä aux-liittimissä pösäohjauksia
Eikös tuo osaa pösän ihan itsekin, hakee hinnat netistä ja säätää lämpöjä hiukan sen(kin) mukaan. Pitäisi kuulemma jotkin säätiedotkin haeskella, mutta sitä en saanut ainakaan vielä toimimaan.

Ilmanvaihdon säätö pelkällä poistolla ei ole vaikeaa. Lonkalta sanon että IV mies asettaa sen 60-65% luokkaan 😂
No siihen 60% se laitto tämäkin kaveri, vaikka ei mikään IV-mies ollutkaan.

Eikö poistoilmasta saa keskiarvoistetun takaisinkytkennän
No näinhän tuo ILPO teki, mutta meillä kun tuo poistoputki tulee yläkerrassa puolilämpimän tilan kautta, niin ilma kerkiää jäähtymään matkalla ja ... No jonkun aikaa siinä meni, ennen kuin tuon kanssa oppi elämään ja tuo ilman lämpösäätö jäikin ikäänkuin backupiksi, pääsäätö tuolla kun otettiin loppuaikoina pelkästään min.paluusta.

Nyt tämän Niben sisäanturin kanssa vähän pähkinyt mihinköhän sen voisi asentaa. Toki piuhan veto sille on se oma hommansa, mutta olohuoneessa takka, KHH:ssa kuivausrumpu, eteisessä ILP, keittiössä hellat yms... Aina löytyy se jokin joka tahtoo tuota mittausta sekoittaa, ellei sitä sitten vedä ihan talon toiseen päähän esim. makkariin, mutta kun sitä haluttaisiin pitää pikkasen muita vilposempana, niin ei sitten oikein lopulta sekään...
 
Eikös tuo osaa pösän ihan itsekin, hakee hinnat netistä ja säätää lämpöjä hiukan sen(kin) mukaan. Pitäisi kuulemma jotkin säätiedotkin haeskella, mutta sitä en saanut ainakaan vielä toimimaan.
Osaa, mutta omaan makuun huonosti, kun siigen eimpysty vaikuttamaan esim mikä on 8masta mielestä halpa hinta ja mikä ei, ja montako halpaa tuntia/varttia saa lämmittää kunnolla. Mulla SPA on miedolla säädöllä, ja rankemman sitten teetän Shellyillä, se kombinaatio toimii hyvin itsellä.
 
Osaa, mutta omaan makuun huonosti, kun siigen eimpysty vaikuttamaan esim mikä on 8masta mielestä halpa hinta ja mikä ei, ja montako halpaa tuntia/varttia saa lämmittää kunnolla.
Ilman tarkempaa tuntemusta oletankin että tuo seuraa vain niitä päivän halvimpia hetkiä, ei niinkään sitä paljonko se hetki varsinaisesti maksaa.
 
Onhan tuo nyt aika wänkä kapistus! Sitä säädettävää ja tarkkailtavaa dataa on vaikka kuinka, eritoten tuossa apissa. Jostain kumman syystä vaan web-versiossa ei ole noita kaikkia ominaisuuksia mitä apissa sinne nyt oletkaan omia palikoita lisäillyt. Yhtenä yllättävänä mm. että tuo sammuttaa kiertovesipumppunsa ihan kokonaan kun kone huilaa. Eli niinä hetkinä kun ei ole lämmitykselle tarvetta, ei varaajassa eikä pattereissa. ILPO:ssa tuo pumppu kävi 24/7 eikä laite itse ohjannut sitä millään muotoa. Siksi tuossa olikin helppo asettaa se tarkkailemaan vain tuota patteriverkon paluuta, koska sen lämpötila tosiaan laski kämpän jäähtyessä kun se vesi kiersi ihan jatkuvasti siellä putkissa.

No mutta nyt on eka yö ja aamusuihkutkin jo takana, eikä tarttenut palella, ei kämpässä eikä suihkussa. Kämpässä tasaiset 22, mitä ollaan totuttu pitämäänkin, vaikka yöllä ulkoanturi oli rekisteröinyt 12 astetta (Malmin kentän alin 9 astetta), joten lämmitykselle oli ollut jo pikkasen tarvettakin. Ja juu, pikkasen oli suihku vilpakampaa kuin ILPO:lla, koska varaajan lämpötila suihkua aukastessa oli alhaisempi kuin ILPO:lla ja tuo suihkutermari pikkasen jumittaa. Vaan kyllä se siitä suihkun aikana sitten pikkuhiljaa jo tasoittui.

Saa nyt nähdä kauanko tuon kanssa tässä jaksaa leikkiä, sihtailla eri mittauksia yms. ennen kuin mennään siihen "aseta ja unohda" modeen 😅
 
No mutta nyt on eka yö ja aamusuihkutkin jo takana, eikä tarttenut palella, ei kämpässä eikä suihkussa. Kämpässä tasaiset 22, mitä ollaan totuttu pitämäänkin, vaikka yöllä ulkoanturi oli rekisteröinyt 12 astetta (Malmin kentän alin 9 astetta), joten lämmitykselle oli ollut jo pikkasen tarvettakin
Joko nyt jo pitää lämmittää?
 
Joko nyt jo pitää lämmittää?
No jos ulkona on vain 12 astetta, niin kyllä tuo kerran, pari pattereihin yön aikana pukkaa sitä lämpöä. Ei nyt tietenkään paljoa kun ei ole paljolle tarvista, mutta lämmittää siis joka tapauksessa hitusen.

Ei kylmät lattiat märkätiloissa ole kivat kesälläkään.
Älvsbyssä ei ole lattialämpöä, vaan on patterit. Elikkäs märkätiloissa ei ole edes sitä ns. rättipatteriakaan lainkaan, lattioillakin vain muovimatto lastulevyn (?) päällä ilman mitään lämmitystä. Tosin itse kun tehtiin tuo yläkerran suihku/WC jota itse pääasiallisesti käytän, niin sinne laitettiin se betonikakku lattiaksi, johon upotettiin sähköinen lämmityskin.
 
Ai se on noin. Luulin että nykyään laitetaan lämpö pesutiloihin aina.
En tiedä miten se on "nykyään" mutta meidän 2010 Älvsbyn toimitukseen ei ainakaan kuulunut. Tai no nykyisinhän ei enää Älvsby edes myy mitään Suomeen, kun vetäytyi tänä vuonna jo kokonaan pois.

Josta tulikin mieleen kun tämä asentajakin oikein ihmetteli jotta mikäs ihmeen värkki tuo ILPO oikein onkaan (näitähän asennettiin Älvsbyihinkin vain 2010-11) ja löysi siitä ihan jopa kiitettävääkin; Varaajan tyhjentäminen oli todella näpsää noista pohjan hanoista, ilmaushanasta korvausilma sisään ja toisesta se vesi ulos letkulla suoraan lattiakaivoon - siis kun olin tuon hänelle ensin itse neuvonut 😏
 
Yleensäkin aika hölmöä ettei märkötila ole omassa piirissään, tavalla tai toisella
Kahdesta piiristä saatava hyöty on useimmiten aika vähäinen samalla, kun haittana ovat tarvittavat lisäosat (ja mahdollisten vikaantuvien kohteiden lisääntyminen). Kun kesällä märkätiloja lämmitetään, kierto täytyy tietenkin sulkea asuintiloista. Vastaavasti lattialämpöjä täytyy talvella tyypillisesti kuristaa märkätiloista talvella turhan ylilämpenemisen estämiseksi. Toki tarvitaan piirikohtaiset säätö- tai oikeastaan ON/OFF-venttiilit sähköisellä säädöllä, mutta yleensähän nuo asennetaan joka tapauksessa. Lämpöpumpulta vaadittavan lämpötilan ja vaihtuvasta virtaamasta aiheutuvien ongelmien kannalta kaikesta tuosta ei ole ainakaan merkittävää lisäongelmaa nykyisillä kiertopumpuilla (eikä säästöä tarvittavan puskurivaraajan tilavuuden kannalta).
 
Sisäanturilla ei lattialämmitystalossa tee käytännössä mitään. Eikö nyt termostaatit löydy jossain muodossa muutenkin?

Patteritalossa taasen sisäanturi on tärkeä. Ulkoanturin perusteella kun sääteli ja lämmitteli takkaa niin voin sanoa ettei tullut kylmä sisällä. Onhan se eri homma kun patterilämmitys reagoi tosi nopeasti vs. lattialämmitys.
 
Jos lämmittimestä on mahdollista ottaa ulos 2 piiriä niin systeemistä tulee hoitovapaa.
Hoitovapaahan systeemi on myös silloin, kun kussakin piirissä on lämmön säätöjärjestelmän komentamat ON/OFF-venttiilit, jotka sulekvat tai kuristavat tailan lämmitystä, kun lämmölle tai liialle lämmölle ei ole tarvetta.
 
Kahdesta piiristä saatava hyöty on useimmiten aika vähäinen samalla, kun haittana ovat tarvittavat lisäosat (ja mahdollisten vikaantuvien kohteiden lisääntyminen). Kun kesällä märkätiloja lämmitetään, kierto täytyy tietenkin sulkea asuintiloista. Vastaavasti lattialämpöjä täytyy talvella tyypillisesti kuristaa märkätiloista talvella turhan ylilämpenemisen estämiseksi.
Sehän tuon kahden piirin idea on että sinne pesutilaan saadaan oma käyränsä ja nimenomaan ei tarvitse sammuttaa tai rajoittaa mitään, vaan systeemi toimii ympäri vuoden automaattisesti.

Tosin mielestäni tuon erillisen kierron kylppärille pystyisi aika helposti toteuttamaan myös niiin että jakaa vain lämmönjakotukin kahtia, ja sulkee kierron muuhun asuntoon kesäkaudeksi, toisaalta uusissa taloissa on jo nyt termariohjaus yleensä kaikkialla muualla paitsi pesutiloissa.
 
Sehän tuon kahden piirin idea on että sinne pesutilaan saadaan oma käyränsä ja nimenomaan ei tarvitse sammuttaa tai rajoittaa mitään, vaan systeemi toimii ympäri vuoden automaattisesti.
Ja mitä varsinaista hyötyö tuosta todellisuudessa olisi? Lämpöpumpun kannalta kulloinkin tarvittavan lämmitysveden lämpötila vaikuttaa tuottosuhteeseen, mutta useampi piiri auttaa hyvin vähän. Shuntti tuhlaa lämpimän veden entropiaa vähintään yhtä lailla kuin yksittäisten piirien kuristaminen ja vaihtoehto, ei vaihtoventtiilin lisääminen vähentää lämmönsiirron keskimääräistä tehoa, hankaloittaa puskurointia (tarvitaan ehkä lisää puskuritilavuutta) ja lisää lämpöpumppauksen tuottolämpötiklan vaihtelusta aiheutuvia häviöitä.

Kuristus automaattisesti ohjatuilla (termomoottori-) venttiileillä on yksinkertainen ja toimintavarma systeemi, joka on helppo automatisoida (normaalisti käytettävät säätöratkaisut tukevat tuota suoraan).
 
Meillä se on siinä keittiössä KHH menevän oven vieressä. Toiminut ihan hyvin mielestäni.
No juu, tuohan voisi tosiaan olla yksi vaihtoehto, eikä johdotuskaan olisi kovin pitkä 👍

Jos lämmittimestä on mahdollista ottaa ulos 2 piiriä niin systeemistä tulee hoitovapaa.
Kyllä tuosta Nibestä saa viriteltyä melkoisen hämähäkinkin jos vaan niin haluaa 😅

1786701585741.webp
 
Ja mitä varsinaista hyötyö tuosta todellisuudessa olisi? Lämpöpumpun kannalta kulloinkin tarvittavan lämmitysveden lämpötila vaikuttaa tuottosuhteeseen, mutta useampi piiri auttaa hyvin vähän. Shuntti tuhlaa lämpimän veden entropiaa vähintään yhtä lailla kuin yksittäisten piirien kuristaminen ja vaihtoehto, ei vaihtoventtiilin lisääminen vähentää lämmönsiirron keskimääräistä tehoa, hankaloittaa puskurointia (tarvitaan ehkä lisää puskuritilavuutta) ja lisää lämpöpumppauksen tuottolämpötiklan vaihtelusta aiheutuvia häviöitä.

Kuristus automaattisesti ohjatuilla (termomoottori-) venttiileillä on yksinkertainen ja toimintavarma systeemi, joka on helppo automatisoida (normaalisti käytettävät säätöratkaisut tukevat tuota suoraan).
Joo, ei siitä mitään hyötyä käytännössä olekaan , mutta jos on esim osa taloa patterikierrolla ja osa lattialämmityksellä, niin silloin tuo kaksipiirinen systeemi on perusteltu.
 
Joo, ei siitä mitään hyötyä käytännössä olekaan , mutta jos on esim osa taloa patterikierrolla ja osa lattialämmityksellä, niin silloin tuo kaksipiirinen systeemi on perusteltu.
Nykyisin vain on saatavilla sen verran hyviä sähköisesti ohjattuja radiaattoriventtiileitä, etten ainakaan itse näe suurta eroa, onko kaksi erillistä piiriä vai yksi. Kriittistä on silloin hoitaa lattialämmön säätö ON/OFF-tyyppisen venttiilin pulssituksella (pulssien pituus minuutteja) yhdistettynä riittävään kiertopumpun paineeseen, jotta märkätilojen lattialämpö saadaan pakkaskaudella riittävän tasaiseksi eikä lattiaa turhaan lämmitetä liikaa. Itsellä tuollainen ainakin toimii hyvin myös yhden alakerran asuinhuoneen lattialämmön säädössä pitäen lattian suhteellisen tasalämpöisenä ja huoneen lämpötilan tasaisena, vaikka lisälämpöä tuleekin ajoittain merkittävästi runsaahkosta huoneeseen sijoitetusta tietotekniikasta ym. Lattialaatan on toki oltava melko massiivista laatua tai lämmitysjaksojen vielä lyhyempiä.
 
Takaisin
Ylös Bottom