Nibe S735 wanhan PILP:n tilalle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja HiTec
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
eikä aux-liittimissä pösäohjauksia
Eikös tuo osaa pösän ihan itsekin, hakee hinnat netistä ja säätää lämpöjä hiukan sen(kin) mukaan. Pitäisi kuulemma jotkin säätiedotkin haeskella, mutta sitä en saanut ainakaan vielä toimimaan.

Ilmanvaihdon säätö pelkällä poistolla ei ole vaikeaa. Lonkalta sanon että IV mies asettaa sen 60-65% luokkaan 😂
No siihen 60% se laitto tämäkin kaveri, vaikka ei mikään IV-mies ollutkaan.

Eikö poistoilmasta saa keskiarvoistetun takaisinkytkennän
No näinhän tuo ILPO teki, mutta meillä kun tuo poistoputki tulee yläkerrassa puolilämpimän tilan kautta, niin ilma kerkiää jäähtymään matkalla ja ... No jonkun aikaa siinä meni, ennen kuin tuon kanssa oppi elämään ja tuo ilman lämpösäätö jäikin ikäänkuin backupiksi, pääsäätö tuolla kun otettiin loppuaikoina pelkästään min.paluusta.

Nyt tämän Niben sisäanturin kanssa vähän pähkinyt mihinköhän sen voisi asentaa. Toki piuhan veto sille on se oma hommansa, mutta olohuoneessa takka, KHH:ssa kuivausrumpu, eteisessä ILP, keittiössä hellat yms... Aina löytyy se jokin joka tahtoo tuota mittausta sekoittaa, ellei sitä sitten vedä ihan talon toiseen päähän esim. makkariin, mutta kun sitä haluttaisiin pitää pikkasen muita vilposempana, niin ei sitten oikein lopulta sekään...
 
Eikös tuo osaa pösän ihan itsekin, hakee hinnat netistä ja säätää lämpöjä hiukan sen(kin) mukaan. Pitäisi kuulemma jotkin säätiedotkin haeskella, mutta sitä en saanut ainakaan vielä toimimaan.
Osaa, mutta omaan makuun huonosti, kun siigen eimpysty vaikuttamaan esim mikä on 8masta mielestä halpa hinta ja mikä ei, ja montako halpaa tuntia/varttia saa lämmittää kunnolla. Mulla SPA on miedolla säädöllä, ja rankemman sitten teetän Shellyillä, se kombinaatio toimii hyvin itsellä.
 
Osaa, mutta omaan makuun huonosti, kun siigen eimpysty vaikuttamaan esim mikä on 8masta mielestä halpa hinta ja mikä ei, ja montako halpaa tuntia/varttia saa lämmittää kunnolla.
Ilman tarkempaa tuntemusta oletankin että tuo seuraa vain niitä päivän halvimpia hetkiä, ei niinkään sitä paljonko se hetki varsinaisesti maksaa.
 
Ilman tarkempaa tuntemusta oletankin että tuo seuraa vain niitä päivän halvimpia hetkiä, ei niinkään sitä paljonko se hetki varsinaisesti maksaa.
Näin tekee, sitten siihen on omaan makuun aika karkea säätö, että kuinka rajusti se lämpökäyrää säätää hinnan mukaan.
 
Onhan tuo nyt aika wänkä kapistus! Sitä säädettävää ja tarkkailtavaa dataa on vaikka kuinka, eritoten tuossa apissa. Jostain kumman syystä vaan web-versiossa ei ole noita kaikkia ominaisuuksia mitä apissa sinne nyt oletkaan omia palikoita lisäillyt. Yhtenä yllättävänä mm. että tuo sammuttaa kiertovesipumppunsa ihan kokonaan kun kone huilaa. Eli niinä hetkinä kun ei ole lämmitykselle tarvetta, ei varaajassa eikä pattereissa. ILPO:ssa tuo pumppu kävi 24/7 eikä laite itse ohjannut sitä millään muotoa. Siksi tuossa olikin helppo asettaa se tarkkailemaan vain tuota patteriverkon paluuta, koska sen lämpötila tosiaan laski kämpän jäähtyessä kun se vesi kiersi ihan jatkuvasti siellä putkissa.

No mutta nyt on eka yö ja aamusuihkutkin jo takana, eikä tarttenut palella, ei kämpässä eikä suihkussa. Kämpässä tasaiset 22, mitä ollaan totuttu pitämäänkin, vaikka yöllä ulkoanturi oli rekisteröinyt 12 astetta (Malmin kentän alin 9 astetta), joten lämmitykselle oli ollut jo pikkasen tarvettakin. Ja juu, pikkasen oli suihku vilpakampaa kuin ILPO:lla, koska varaajan lämpötila suihkua aukastessa oli alhaisempi kuin ILPO:lla ja tuo suihkutermari pikkasen jumittaa. Vaan kyllä se siitä suihkun aikana sitten pikkuhiljaa jo tasoittui.

Saa nyt nähdä kauanko tuon kanssa tässä jaksaa leikkiä, sihtailla eri mittauksia yms. ennen kuin mennään siihen "aseta ja unohda" modeen 😅
 
No mutta nyt on eka yö ja aamusuihkutkin jo takana, eikä tarttenut palella, ei kämpässä eikä suihkussa. Kämpässä tasaiset 22, mitä ollaan totuttu pitämäänkin, vaikka yöllä ulkoanturi oli rekisteröinyt 12 astetta (Malmin kentän alin 9 astetta), joten lämmitykselle oli ollut jo pikkasen tarvettakin
Joko nyt jo pitää lämmittää?
 
Joko nyt jo pitää lämmittää?
No jos ulkona on vain 12 astetta, niin kyllä tuo kerran, pari pattereihin yön aikana pukkaa sitä lämpöä. Ei nyt tietenkään paljoa kun ei ole paljolle tarvista, mutta lämmittää siis joka tapauksessa hitusen.

Ei kylmät lattiat märkätiloissa ole kivat kesälläkään.
Älvsbyssä ei ole lattialämpöä, vaan on patterit. Elikkäs märkätiloissa ei ole edes sitä ns. rättipatteriakaan lainkaan, lattioillakin vain muovimatto lastulevyn (?) päällä ilman mitään lämmitystä. Tosin itse kun tehtiin tuo yläkerran suihku/WC jota itse pääasiallisesti käytän, niin sinne laitettiin se betonikakku lattiaksi, johon upotettiin sähköinen lämmityskin.
 
Ai se on noin. Luulin että nykyään laitetaan lämpö pesutiloihin aina.
En tiedä miten se on "nykyään" mutta meidän 2010 Älvsbyn toimitukseen ei ainakaan kuulunut. Tai no nykyisinhän ei enää Älvsby edes myy mitään Suomeen, kun vetäytyi tänä vuonna jo kokonaan pois.

Josta tulikin mieleen kun tämä asentajakin oikein ihmetteli jotta mikäs ihmeen värkki tuo ILPO oikein onkaan (näitähän asennettiin Älvsbyihinkin vain 2010-11) ja löysi siitä ihan jopa kiitettävääkin; Varaajan tyhjentäminen oli todella näpsää noista pohjan hanoista, ilmaushanasta korvausilma sisään ja toisesta se vesi ulos letkulla suoraan lattiakaivoon - siis kun olin tuon hänelle ensin itse neuvonut 😏
 
Yleensäkin aika hölmöä ettei märkötila ole omassa piirissään, tavalla tai toisella
Kahdesta piiristä saatava hyöty on useimmiten aika vähäinen samalla, kun haittana ovat tarvittavat lisäosat (ja mahdollisten vikaantuvien kohteiden lisääntyminen). Kun kesällä märkätiloja lämmitetään, kierto täytyy tietenkin sulkea asuintiloista. Vastaavasti lattialämpöjä täytyy talvella tyypillisesti kuristaa märkätiloista talvella turhan ylilämpenemisen estämiseksi. Toki tarvitaan piirikohtaiset säätö- tai oikeastaan ON/OFF-venttiilit sähköisellä säädöllä, mutta yleensähän nuo asennetaan joka tapauksessa. Lämpöpumpulta vaadittavan lämpötilan ja vaihtuvasta virtaamasta aiheutuvien ongelmien kannalta kaikesta tuosta ei ole ainakaan merkittävää lisäongelmaa nykyisillä kiertopumpuilla (eikä säästöä tarvittavan puskurivaraajan tilavuuden kannalta).
 
Sisäanturilla ei lattialämmitystalossa tee käytännössä mitään. Eikö nyt termostaatit löydy jossain muodossa muutenkin?

Patteritalossa taasen sisäanturi on tärkeä. Ulkoanturin perusteella kun sääteli ja lämmitteli takkaa niin voin sanoa ettei tullut kylmä sisällä. Onhan se eri homma kun patterilämmitys reagoi tosi nopeasti vs. lattialämmitys.
 
Jos lämmittimestä on mahdollista ottaa ulos 2 piiriä niin systeemistä tulee hoitovapaa.
Hoitovapaahan systeemi on myös silloin, kun kussakin piirissä on lämmön säätöjärjestelmän komentamat ON/OFF-venttiilit, jotka sulekvat tai kuristavat tailan lämmitystä, kun lämmölle tai liialle lämmölle ei ole tarvetta.
 
Kahdesta piiristä saatava hyöty on useimmiten aika vähäinen samalla, kun haittana ovat tarvittavat lisäosat (ja mahdollisten vikaantuvien kohteiden lisääntyminen). Kun kesällä märkätiloja lämmitetään, kierto täytyy tietenkin sulkea asuintiloista. Vastaavasti lattialämpöjä täytyy talvella tyypillisesti kuristaa märkätiloista talvella turhan ylilämpenemisen estämiseksi.
Sehän tuon kahden piirin idea on että sinne pesutilaan saadaan oma käyränsä ja nimenomaan ei tarvitse sammuttaa tai rajoittaa mitään, vaan systeemi toimii ympäri vuoden automaattisesti.

Tosin mielestäni tuon erillisen kierron kylppärille pystyisi aika helposti toteuttamaan myös niiin että jakaa vain lämmönjakotukin kahtia, ja sulkee kierron muuhun asuntoon kesäkaudeksi, toisaalta uusissa taloissa on jo nyt termariohjaus yleensä kaikkialla muualla paitsi pesutiloissa.
 
Sehän tuon kahden piirin idea on että sinne pesutilaan saadaan oma käyränsä ja nimenomaan ei tarvitse sammuttaa tai rajoittaa mitään, vaan systeemi toimii ympäri vuoden automaattisesti.
Ja mitä varsinaista hyötyö tuosta todellisuudessa olisi? Lämpöpumpun kannalta kulloinkin tarvittavan lämmitysveden lämpötila vaikuttaa tuottosuhteeseen, mutta useampi piiri auttaa hyvin vähän. Shuntti tuhlaa lämpimän veden entropiaa vähintään yhtä lailla kuin yksittäisten piirien kuristaminen ja vaihtoehto, ei vaihtoventtiilin lisääminen vähentää lämmönsiirron keskimääräistä tehoa, hankaloittaa puskurointia (tarvitaan ehkä lisää puskuritilavuutta) ja lisää lämpöpumppauksen tuottolämpötiklan vaihtelusta aiheutuvia häviöitä.

Kuristus automaattisesti ohjatuilla (termomoottori-) venttiileillä on yksinkertainen ja toimintavarma systeemi, joka on helppo automatisoida (normaalisti käytettävät säätöratkaisut tukevat tuota suoraan).
 
Meillä se on siinä keittiössä KHH menevän oven vieressä. Toiminut ihan hyvin mielestäni.
No juu, tuohan voisi tosiaan olla yksi vaihtoehto, eikä johdotuskaan olisi kovin pitkä 👍

Jos lämmittimestä on mahdollista ottaa ulos 2 piiriä niin systeemistä tulee hoitovapaa.
Kyllä tuosta Nibestä saa viriteltyä melkoisen hämähäkinkin jos vaan niin haluaa 😅

1786701585741.webp
 
Ja mitä varsinaista hyötyö tuosta todellisuudessa olisi? Lämpöpumpun kannalta kulloinkin tarvittavan lämmitysveden lämpötila vaikuttaa tuottosuhteeseen, mutta useampi piiri auttaa hyvin vähän. Shuntti tuhlaa lämpimän veden entropiaa vähintään yhtä lailla kuin yksittäisten piirien kuristaminen ja vaihtoehto, ei vaihtoventtiilin lisääminen vähentää lämmönsiirron keskimääräistä tehoa, hankaloittaa puskurointia (tarvitaan ehkä lisää puskuritilavuutta) ja lisää lämpöpumppauksen tuottolämpötiklan vaihtelusta aiheutuvia häviöitä.

Kuristus automaattisesti ohjatuilla (termomoottori-) venttiileillä on yksinkertainen ja toimintavarma systeemi, joka on helppo automatisoida (normaalisti käytettävät säätöratkaisut tukevat tuota suoraan).
Joo, ei siitä mitään hyötyä käytännössä olekaan , mutta jos on esim osa taloa patterikierrolla ja osa lattialämmityksellä, niin silloin tuo kaksipiirinen systeemi on perusteltu.
 
Joo, ei siitä mitään hyötyä käytännössä olekaan , mutta jos on esim osa taloa patterikierrolla ja osa lattialämmityksellä, niin silloin tuo kaksipiirinen systeemi on perusteltu.
Nykyisin vain on saatavilla sen verran hyviä sähköisesti ohjattuja radiaattoriventtiileitä, etten ainakaan itse näe suurta eroa, onko kaksi erillistä piiriä vai yksi. Kriittistä on silloin hoitaa lattialämmön säätö ON/OFF-tyyppisen venttiilin pulssituksella (pulssien pituus minuutteja) yhdistettynä riittävään kiertopumpun paineeseen, jotta märkätilojen lattialämpö saadaan pakkaskaudella riittävän tasaiseksi eikä lattiaa turhaan lämmitetä liikaa. Itsellä tuollainen ainakin toimii hyvin myös yhden alakerran asuinhuoneen lattialämmön säädössä pitäen lattian suhteellisen tasalämpöisenä ja huoneen lämpötilan tasaisena, vaikka lisälämpöä tuleekin ajoittain merkittävästi runsaahkosta huoneeseen sijoitetusta tietotekniikasta ym. Lattialaatan on toki oltava melko massiivista laatua tai lämmitysjaksojen vielä lyhyempiä.
 
Nykyisin vain on saatavilla sen verran hyviä sähköisesti ohjattuja radiaattoriventtiileitä, etten ainakaan itse näe suurta eroa, onko kaksi erillistä piiriä vai yksi. Kriittistä on silloin hoitaa lattialämmön säätö ON/OFF-tyyppisen venttiilin pulssituksella (pulssien pituus minuutteja) yhdistettynä riittävään kiertopumpun paineeseen, jotta märkätilojen lattialämpö saadaan pakkaskaudella riittävän tasaiseksi eikä lattiaa turhaan lämmitetä liikaa. Itsellä tuollainen ainakin toimii hyvin myös yhden alakerran asuinhuoneen lattialämmön säädössä pitäen lattian suhteellisen tasalämpöisenä ja huoneen lämpötilan tasaisena, vaikka lisälämpöä tuleekin ajoittain merkittävästi runsaahkosta huoneeseen sijoitetusta tietotekniikasta ym. Lattialaatan on toki oltava melko massiivista laatua tai lämmitysjaksojen vielä lyhyempiä.
Joo, toimii toki noinkin. Ei taida olla enää hinnan kannalta merkitystä kuinka päin tuon toteuttaa.
 
Liekkö tuo ulkolämpötilan pomppu jonka Malmin lentokentän mittauspiste on viimeyönä rekisteröinyt aiheutti systeemin sekoamisen s.e. ei tuo pelkään lämpökäyrään perustuva säätö oikein tahtonut toimia. Aamulla oli sisällä 25 lämmintä, vaikka ed. aamulla oli se halutut 22. Pitää toi sisäanturi kytkeä kiinni, ei tästä muuten oikein tule mitään kun tuo systeemi ei mitenkään voi reagoida tuollaisiin nopeisiin muutoksiin oikein, jostainhan sen pitää saada se takaisinkytkentä paljonko sisällä oikeasti on lämmintä. Toki voihan se olla että se peruskäyrä on jo lähtöjäänkin pikkasen liian korkealla, joten nyt pudotinkin sitä pari napsua alaspäin, vaan siltikin sen anturin ensiviikolla asennan. Biltemasta pätkä kaapelia, reikä seinään ja anturi kiinni. Ei ole paha rasti. Sinällään ihmettelen miksi asentaja ei sitä jo laittanut, koska asennusohjeessakin sanotaan että lattialämpötalossa se anturi ei ole välttämätön ja tasan tarkkaan kuitenkin tiesi että meillä on patterit. No ei sen puoleen ihan samalla tavalla hän jätti myös nuo myUplinkit, nettiyhteydet, pösäohjaukset... yms. kaikki conffaamatta ja kertomatta, mutta niiden kanssa pystyy elämään, on ihan vain näppäilemällä itsekin tehtävissä, vaan tuo anturi kun tarvitsee ihan oikeaa asennustyötä piuhanvetoineen yms. No näillä mennään, katsotaan mitä se IV-kaveri nyt vielä huomenna tekee...

1786856407493.webp
 
Niin ne muutkin firmat jättää säädöt tekemättä ja ohjeistamatta miten ominaisuudet otetaan käyttöön ja miten niitä kannattaa käyttää. Viskataan oletuskäyrä ja joku ilmanvaihtoprosentti. Tontille ei jää kuin lämpö pakun takavalojen hehkusta. Ymmärrän sikäli, että laitteita on markkinoilla miljoona erilaista ja teollisuus tuottaa joka vuosi uusia malleja, ja vielä jokainen talo on erilainen, mutta silti tuo harmittaa. Tällä foorumilla olevat todennäköisesti tietävät jo lämpökäyrät, anturoinnit, nettiyhteydet, mutta jos ajatellaan maallikkoa, jota tekniset asiat ei voisi vähentää kiinnostaa, niin mietityttää miten he näiden kanssa pärjäävät.
 
Ymmärrän sikäli, että laitteita on markkinoilla miljoona erilaista ja teollisuus tuottaa joka vuosi uusia malleja, ja vielä jokainen talo on erilainen, mutta silti tuo harmittaa.
No näitä Niben S-sarjaisia on varmasti aika paljon enempi kuin noita ILPO:ja ja samaten näitä Älvsbyn mökkejäkin on jokunen = ei luulisi olevan mikään harvinainen combo ja vähäkään enempi näitä asenushommia tehneenä varmasti törmännyt useammankin kerran samanlaiseen yhdistelmään tai ainakin lähellä, sillä onhan näitä Älvsbyjä toki montaa eri pohjaa jne. mutta siltikin.

Itsellä ei onneksi näiden kanssa ole ns. peukku pyllyssä, olenhan aikanaan amiksesta valmistunut automaatiotekniikan asentajaksi, josta sitten myöhemmin jatkettiin insinööriksi, niin ei nuo käyrät ja systeemit ihan niin outoja kuitenkaan ole, luen sujuvasti järjestelmän kytkentä- ja prosessikaaviotkin jne. Ja juu, en halua ajatellakaan millaisessa suossa joku täysi ummikko näiden(kin) vehkeiden kanssa on ja aivan täysin noiden kovapalkkaisten asennusfirmojen varassa ihan niistä pienimmistäkin hommista lähtien.

Tässä kun aikaa vielä menee, niin ehkä noita AUX:ejakin otetaan käyttöön, esim. takan viereen katkaisija jolla saa puhaltimen pois takan sytyttämisen ajaksi ja/tai merkkivalo laitteen hälyjä varten kun ei niitä tuolta KHH tule jatkuvasti kuitenkaan kytättyä tms. We'll see 🤪
 
Sinällään ihmettelen miksi asentaja ei sitä jo laittanut, koska asennusohjeessakin sanotaan että lattialämpötalossa se anturi ei ole välttämätön ja tasan tarkkaan kuitenkin tiesi että meillä on patterit.
Ei se viitsinyt laittaa sitä tai ei ymmärtänyt miten se toimii.

Meillä on patteritalossa sisäanturin varassa säätö ja se kyllä toimii täydellisesti, ehdottomasti käyttöön tuo.
 
Meillä on patteritalossa sisäanturin varassa säätö ja se kyllä toimii täydellisesti, ehdottomasti käyttöön tuo.
No onhan tuo nyt melko oleellinen tieto systeemille, ei tartte yrittää arvailla ulkolämpötilan mukaan ja yrittää pelkän säätökäyrän avulla saada sisälämpöjä pysymässä halutussa. Oletan että tuon kytkemisen jälkeen laite kyttää sen tarjoilemaa tietoa ja jos se poikkeaa halutusta, niin sitten vasta lähdetään katsomaan sitä ulkolämpötilaa ja poimitaan säätökäyrästä se haluttu patterikierron lämpötila tilanteen korjaamiseksi. Lattilämmössä se takaisinkytkentä vaan on kovin hidas ennen kuin noilla toimilla on juuri mitään merkitystä siihen sisäanturin kertomaan, mutta nyt ollaankin patteritalossa, jossa se viive on huomattavasti lyhyempi ja siten heti tilanteen korjaannuttua kerkiää laitekin palailemaan taas takaisin muihin hommiin.
 
Oliko teillä edellisessä systeemissä sisäanturi ?
No tavallaan kun se mittasi sisältä poistetun ilman lämpötilaa (Nibessä BT20) ja sen sai säätämään sitten toimintaansa tuon mukaan. Tosin meillä kun tuo IV-putki kulkee yläkerran katon lappeissa viileässä tilassa, niin eristettynäkin se ilma tuppasi siellä putkessa muutaman asteen aina jäähtymään pakkasista riippuen. Samaten jos takkaa tai saunaa lämmitti, taikka KHH:ssa pyöri kuivausrumpu, niin tuo mittaushan heitti aina häränpyllyä ja kone sitten sen mukaan lopetti lämmittämisensä kokonaan tms. Niin muutinkin tuon sitten kyttäämään pääasiallisesti vain patteriverkon paluulämpöä. Olisihan tuossakin kyllä ollut liitäntä myös erilliselle huoneanturille, mutta sitä kun ei tullut talopaketin mukana, niin enpä sellaista koskaan myöskään hommannut.

Itse asiassa pitäskin piirtää tuosta Nibestä tuo prosessikuvaus auki ja lisäillä siihen nuo anturoinnit, niin siitä selviäisi laakista mikä mittaa mitäkin, tuollaista kuvaa kun en ihan heti ainakaan tuosta ohjekirjasta bongannut. Siellä oli kyllä kuvaukset näiden antureiden fyysisistä paikoista, mutta prosessikuva ne vasta lisäisi toiminnallisesti oikeille paikoilleen.

1786874510914.webp
 
Lattilämmössä se takaisinkytkentä vaan on kovin hidas ennen kuin noilla toimilla on juuri mitään merkitystä siihen sisäanturin kertomaan,

Viiveen saa hienosäädettyä, meillä tuo katkaisi nopeasti lämmityksen (eli asteminuutit kuroutui nollaan nopeasti), jos aurinko tai takka nostatti sisälämpötilaa liikaa. Ei se tietenkään yhtä nopeasti sisälämpöä säätele kuin patteritalossa, mutta lattioita oltaisiin lämmitelty pidempään tuossa tilanteessa ilman sisäanturia. Sisäanturin sijainti tosin vaikuttaa, itse laitoin sen lähelle takkaa ja samassa tilassa rivi isoja ikkunoita etelään suunnattuna, anturi "nurkan takana" niin ettei aurinko siihen suoraan porota, mutta tilan lämpö vaikuttaa siihen kuitenkin suht reaaliajassa.
 
Ensin pitäs vaan hommata se Home Assistant 😜

No se ei maksa mitään varsin jos joku vanha läppärin tai pc:n raato on nurkissa. Mulla pyörii alista tilatulla virtapihillä minipc-koneella joka on huomattavasti raspia tehokkaampi ja hintakin halvempi kuin raspilla koteloineen päivineen.
 
No se ei maksa mitään varsin jos joku vanha läppärin tai pc:n raato on nurkissa. Mulla pyörii alista tilatulla virtapihillä minipc-koneella joka on huomattavasti raspia tehokkaampi ja hintakin halvempi kuin raspilla koteloineen päivineen.
Onhan tätä jo pari kertaa funteerattukin, mutta vielä ei ole konkretisoitunut juuri ajatusta kummallisemmalla tasolla. Noita läppärin raatojakin kun on "muutama" nurkissa jo ennestäänkin, vaikkakin jotain pientä passiivijäähdytettyä mini-pc tms. ratkaisua enempi pähkinkin.
 
Onhan tätä jo pari kertaa funteerattukin, mutta vielä ei ole konkretisoitunut juuri ajatusta kummallisemmalla tasolla. Noita läppärin raatojakin kun on "muutama" nurkissa jo ennestäänkin, vaikkakin jotain pientä passiivijäähdytettyä mini-pc tms. ratkaisua enempi pähkinkin.

Vanhassa läppärissä toki se parempi puoli että siinä on akku sähkökatkojen varalle.
 
Vaan onko talossa mitään ohjattavaa sähkökatkon aikana? Onko edes nettiyhteys toiminnassa kun kuitupäätekin sammuu virran katkeamiseen?

Käynnistyminen sähkökatkon jälkeen ottaa aikansa. Aina parempi erityisesti jos lyhyitä räpsyjä että kone pysyisi päällä ja olisi heti valmiina kun sähköt palautuu.
 
Takaisin
Ylös Bottom